7.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 108/1

NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/555,

annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022,

Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 352 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jäljempänä ’virasto’, perustettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 168/2007 (2) tarjoamaan perusoikeuksia koskevaa apua ja asiantuntemusta unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille.

(2)

Viraston toiminnan soveltamisalan mukauttamiseksi ja viraston hallinnon ja tehokkuuden parantamiseksi on tarpeen muuttaa tiettyjä asetuksen (EY) N:o 168/2007 säännöksiä muuttamatta viraston tavoitetta ja tehtäviä.

(3)

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan viraston toiminnan soveltamisalan olisi katettava myös poliisiyhteistyö ja rikosoikeuden alalla tehtävä oikeudellinen yhteistyö, jotka ovat erityisen arkaluontoisia aloja perusoikeuksien suhteen.

(4)

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ala olisi jätettävä viraston toiminnan soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä ei saisi vaikuttaa viraston avun ja asiantuntemuksen, esimerkiksi perusoikeuskysymyksiä koskevan koulutuksen, tarjoamiseen unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille, mukaan lukien ne, jotka toimivat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla.

(5)

Lisäksi asetukseen (EY) N:o 168/2007 on tarpeen tehdä joitakin kohdennettuja teknisiä muutoksia, jotta virastoa voidaan hallinnoida ja se voi toimia erillisvirastoista 19 päivänä heinäkuuta 2012 annettuun Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteiseen julkilausumaan liitetyn yhteisen lähestymistavan, jäljempänä ’yhteinen lähestymistapa’, periaatteiden mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 168/2007 mukauttaminen yhteisessä lähestymistavassa esitettyihin periaatteisiin on räätälöity viraston työn ja luonteen mukaan ja sen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja tehostaa viraston toimintaa sekä parantaa sen hallintoa.

(6)

Viraston toiminta-alojen määrittelyn olisi perustuttava ainoastaan viraston ohjelma-asiakirjaan. Nykyisestä toimintatavasta, jossa vahvistetaan samanaikaisesti laaja aihekohtainen monivuotinen toimintakehys viiden vuoden välein, olisi luovuttava tarpeettomana, koska virasto on vuodesta 2017 hyväksynyt ohjelma-asiakirjan noudattaakseen komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1271/2013 (3), jota seurasi komission delegoitu asetus (EU) 2019/715 (4). Unionin toimintaohjelman ja sidosryhmien tarpeiden perusteella ohjelma-asiakirjassa vahvistetaan selkeästi alat ja erityishankkeet, joiden parissa viraston on määrä työskennellä. Näin viraston olisi voitava suunnitella työtään ja sen temaattista kohdentamista pitkällä aikavälillä ja mukauttaa sitä vuosittain uusiin painopisteisiin.

(7)

Viraston olisi toimitettava luonnoksensa ohjelma-asiakirjaksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille yhteyshenkilöille ja tieteelliselle komitealle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta. Tarkoituksena on, että virasto, samalla kun se hoitaa tehtävänsä täysin riippumattomasti, saisi tällaisia ohjelma-asiakirjaluonnoksia koskevista keskusteluista tai lausunnoista virikkeitä suunnitellakseen mahdollisimman toimivan työohjelman unionin ja jäsenvaltioiden tukemiseksi tarjoamalla perusoikeuksiin liittyvää apua ja asiantuntemusta.

(8)

Viraston ja jäsenvaltioiden välisen sujuvan viestinnän varmistamiseksi viraston ja kansallisten yhteyshenkilöiden olisi tehtävä yhteistyötä tiiviin keskinäisen yhteistyön hengessä. Tämä yhteistyö ei saisi vaikuttaa viraston riippumattomuuteen.

(9)

Jotkin asetuksen (EY) N:o 168/2007 säännöksistä olisi muutettava, jotta voidaan varmistaa viraston hallintoneuvoston parempi hallinto ja toiminta.

(10)

Kun otetaan huomioon hallintoneuvoston tärkeä tehtävä, sen jäsenten olisi oltava riippumattomia ja heillä olisi oltava vahva tuntemus perusoikeuksien alalla ja asianmukainen johtamiskokemus, mukaan lukien hallinto- ja varainhoitotaidot.

(11)

Lisäksi olisi selvennettävä, että vaikka hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikausia ei voida uusia toiseksi peräkkäiseksi toimikaudeksi, entinen jäsen tai varajäsen olisi voitava nimittää uudelleen yhdeksi ei-peräkkäiseksi toimikaudeksi. Vaikka toimikausien peräkkäisten uusimisten kieltäminen on perusteltua jäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi, uudelleennimityksen salliminen yhdeksi ei-peräkkäiseksi toimikaudeksi parantaisi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia nimittää sopivia jäseniä, jotka täyttävät kaikki edellytykset.

(12)

Hallintoneuvoston jäsenten tai varajäsenten vaihtamisen osalta olisi selvennettävä, että kaikissa tapauksissa, joissa toimikausi päättyy ennen viisivuotiskauden päättymistä, eli ei ainoastaan silloin, kun on kyse riippumattomuuden menettämisestä, vaan myös muissa tapauksissa, kuten eroamisen tai kuolemantapauksen vuoksi, uuden jäsenen tai varajäsenen toimikausi täydentää hänen edeltäjänsä viisivuotisen toimikauden, paitsi jos jäljellä oleva toimikausi on alle kaksi vuotta, jolloin uusi viisivuotiskausi voi alkaa alusta.

(13)

Jotta tilanne vastaisi Unionin toimielinten tilannetta, viraston hallintoneuvostolle olisi annettava nimittävän viranomaisen toimivalta. Johtajan nimittämistä lukuun ottamatta kyseinen toimivalta olisi siirrettävä johtajalle. Hallintoneuvoston olisi käytettävä nimittävän viranomaisen toimivaltaa viraston henkilöstön osalta ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa.

(14)

Pattitilanteiden välttämiseksi ja johtokunnan jäsenten vaaliin liittyvien äänestysmenettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi säädettävä, että hallintoneuvosto valitsee johtokunnan jäsenet äänioikeutettujen jäsentensä enemmistöllä.

(15)

Jotta voitaisiin yhdenmukaistaa asetus (EY) N:o 168/2007 paremmin yhteisen lähestymistavan kanssa ja vahvistaa hallintoneuvoston valmiuksia valvoa viraston hallinnollista, operatiivista ja talousarviota koskevaa johtamista, on tarpeen antaa hallintoneuvostolle lisätehtäviä ja tarkentaa edelleen johtokunnan tehtäviä. Hallintoneuvoston lisätehtäviin olisi kuuluttava turvallisuusstrategian, myös EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa koskevien sääntöjen, viestintästrategian sekä hallintoneuvoston ja tieteellisen komitean jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevien sääntöjen hyväksyminen. Olisi syytä tehdä selväksi, että johtokunnan tehtävään valvoa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi esitettävien päätösten valmistelua sisältyy talousarvio- ja henkilöstökysymysten tarkastelu. Lisäksi johtokunnan tehtävänä olisi oltava johtajan laatiman petostentorjuntastrategian hyväksyminen sekä sen varmistaminen, että tarkastushavaintojen sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tai Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet. Lisäksi olisi säädettävä, että johtokunta voi tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tehdä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta.

(16)

Tieteellisen komitean jäsenten korvaamista koskevan nykyisen menettelyn yksinkertaistamiseksi hallintoneuvostolla olisi oltava oikeus nimittää varallaololuettelosta seuraavana oleva henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi, jos jäsen on tarpeen korvata ennen hänen toimikautensa päättymistä.

(17)

Koska nimitysmenettely on hyvin valikoiva ja valintaperusteet mahdollisesti täyttäviä hakijoita on usein vähän, viraston johtajan toimikautta olisi voitava jatkaa kerran enintään viidellä vuodella ottaen huomioon erityisesti hänen suoriutumisensa tehtävien hoitamisesta sekä viraston tehtävät ja vaatimukset tulevina vuosina. Lisäksi kun otetaan huomioon kyseisen aseman merkitys sekä perusteellinen nimitysmenettely, jossa on mukana Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, tällainen menettely olisi aloitettava johtajan toimikauden päättymistä edeltävien 12 kuukauden aikana.

(18)

Johtajan toimeksiannon ja sen myötä myös viraston toiminnan vakauden lisäämiseksi enemmistö, jota ehdotus hänen erottamisekseen edellyttää, olisi nostettava nykyisestä kolmasosasta kahdeksi kolmasosaksi hallintoneuvoston jäsenistä. Sen tarkentamiseksi, että johtajalla on kokonaisvastuu viraston hallinnosta, olisi säädettävä, että johtajan vastuulla on panna täytäntöön hallintoneuvoston päätökset, laatia viraston petostentorjuntastrategia sekä laatia toimintasuunnitelma sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja OLAFin tai EPPOn tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten.

(19)

Asetuksen (EY) N:o 168/2007 yhdenmukaistamiseksi yhteisen lähestymistavan kanssa on tarpeen säätää, että komission olisi teetettävä viraston arviointi viiden vuoden välein.

(20)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 168/2007 olisi muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 168/2007 seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tavoite

Viraston tavoitteena on tarjota perusoikeuksia koskevaa apua ja asiantuntemusta asianomaisille unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille, kun ne panevat täytäntöön unionin oikeutta, ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimenpiteitä tai määrittelevät toimintalinjoja.”

2)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Soveltamisala

1.   Virasto harjoittaa toimintaansa 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi unionin toimivaltuuksien rajoissa.

2.   Viraston toiminta liittyy perusoikeuksiin sellaisina kuin niihin viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa.

3.   Virasto käsittelee perusoikeuskysymyksiä, joita ilmenee unionissa ja jäsenvaltioissa niiden pannessa täytäntöön unionin oikeutta, lukuun ottamatta yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä tai sen piiriin kuuluvia unionin tai jäsenvaltioiden toimia tai toimintaa.”

3)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

kerää, tallentaa, analysoi ja levittää merkityksellisiä, objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, mukaan luettuina tutkimus- ja seurantatulokset, joita jäsenvaltiot, unionin toimielimet, elimet, laitokset ja virastot sekä tutkimuskeskukset, kansalliset elimet, valtioista riippumattomat järjestöt, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt, erityisesti Euroopan neuvoston toimivaltaiset elimet, toimittavat sille;”

ii)

korvataan c ja d alakohta seuraavasti:

”c)

toteuttaa ja tukee tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia sekä osallistuu niitä koskevaan yhteistyöhön tarvittaessa myös Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos tämä on sopusoinnussa viraston painopistealueiden sekä vuotuisten ja monivuotisten työohjelmien kanssa;

d)

laatii ja julkaisee joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä päätelmiä ja lausuntoja yksittäisistä aiheista unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden pannessa täytäntöön unionin oikeutta;”

b)

korvataan kohta 2 seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut päätelmät, lausunnot ja kertomukset voivat koskea komission Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä myös ’SEUT’, 293 artiklan nojalla tekemiä ehdotuksia tai toimielinten lainsäädäntömenettelyjen aikana esittämiä kantoja ainoastaan silloin, kun kyseinen toimielin on esittänyt tätä koskevan pyynnön 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Niissä ei saa ottaa kantaa SEUT 263 artiklassa tarkoitettuun säädösten laillisuuteen eikä siihen, onko jäsenvaltio jättänyt täyttämättä sille perussopimusten mukaan kuuluvan velvollisuuden SEUT 258 artiklassa tarkoitetulla tavalla.”;

c)

lisätään kohdat seuraavasti:

”3.   Tieteellistä komiteaa on kuultava ennen 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun kertomuksen hyväksymistä.

4.   Virasto toimittaa 1 kohdan e ja g alakohdassa tarkoitetut kertomukset vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.”

4)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Toiminta-alat

Virasto harjoittaa toimintaansa vuotuisten ja monivuotisten työohjelmien perusteella; näiden työohjelmien on oltava käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöresurssien mukaisia. Tämä ei rajoita viraston mahdollisuutta vastata Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission 4 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan nojalla esittämiin pyyntöihin, jotka eivät koske vuotuisissa ja monivuotisissa työohjelmissa määritettyjä aloja, edellyttäen että viraston taloudelliset ja henkilöresurssit tämän sallivat.”

5)

Lisätään artikla seuraavasti:

”5 a artikla

Vuotuinen ja monivuotinen ohjelmasuunnittelu

1.   Johtaja laatii vuosittain luonnoksen erityisesti vuotuisen ja monivuotisen työohjelman sisältäväksi ohjelma-asiakirjaksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (*1) 32 artiklan mukaisesti.

2.   Johtaja toimittaa ohjelma-asiakirjan luonnoksen hallintoneuvostolle. Johtaja toimittaa ohjelma-asiakirjan luonnoksen sellaisena, kuin hallintoneuvosto on sen hyväksynyt, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta. Neuvostossa toimivaltainen neuvoston valmisteluelin keskustelee monivuotisen työohjelman luonnoksesta ja voi pyytää virastoa esittelemään kyseisen luonnoksen.

3.   Johtaja toimittaa ohjelma-asiakirjan luonnoksen myös 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kansallisille yhteyshenkilöille ja tieteelliselle komitealle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta, jotta asianomaiset jäsenvaltiot ja tieteellinen komitea voivat antaa lausuntonsa luonnoksesta.

4.   Ottaen huomioon toimivaltaisessa neuvoston valmisteluelimessä käydyn keskustelun tuloksen ja komissiolta, jäsenvaltioilta ja tieteelliseltä komitealta saadut lausunnot johtaja toimittaa ohjelma-asiakirjan luonnoksen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi. Johtaja toimittaa hyväksytyn ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kansallisille yhteyshenkilöille.

(*1)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).” "

6)

Korvataan 6 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

unionin toimielimet, elimet, laitokset ja virastot sekä jäsenvaltioiden elimet, laitokset ja virastot;”.

7)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Suhteet asianomaisiin unionin elimiin, laitoksiin ja virastoihin

Virasto huolehtii toiminnan asianmukaisesta yhteensovittamisesta asianomaisten unionin elinten, laitosten ja virastojen kanssa. Yhteistyön ehdot määritellään tarvittaessa yhteisymmärryspöytäkirjoissa.”

8)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kukin jäsenvaltio nimeää hallituksen virkamiehen kansalliseksi yhteyshenkilöksi.

Kansallinen yhteishenkilö on viraston pääasiallinen yhteystaho jäsenvaltiossa.

Virasto ja kansalliset yhteyshenkilöt tekevät yhteistyötä tiiviin keskinäisen yhteistyön hengessä.

Virasto toimittaa kansallisille yhteyshenkilöille kaikki 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut asiakirjat.”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä 2 kohdan nojalla harjoitettavaa yhteistyötä koskevien hallinnollisten järjestelyjen on oltava unionin oikeuden mukaisia, ja viraston hallintoneuvoston on hyväksyttävä ne johtajan tekemän ehdotuksen pohjalta sen jälkeen, kun komissio on antanut asiasta lausunnon. Jos komissio ilmaisee olevansa eri mieltä kyseisistä järjestelyistä, hallintoneuvosto ottaa ne uudelleen käsittelyyn ja hyväksyy ne, tarvittaessa muutoksin, kaikkien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.”

9)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa

Päällekkäisyyden välttämiseksi sekä täydentävyyden ja lisäarvon varmistamiseksi virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti vuotuisten ja monivuotisten työohjelmiensa sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa 10 artiklan mukaisesti tehtävän yhteistyön osalta.

Tätä varten unioni tekee SEUT 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön aikaansaaminen. Kyseiseen sopimukseen sisältyy Euroopan neuvoston suorittama riippumattoman henkilön nimeäminen viraston hallintoneuvostoon ja johtokuntaan 12 ja 13 artiklan mukaisesti.”

10)

Korvataan 10 artiklan 4 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

tekemään hallintoneuvostolle vuotuisia ja monivuotisia työohjelmia koskevia ehdotuksia hyväksyttäväksi 5 a artiklan mukaisesti;”.

11)

Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan johdantokappale seuraavasti:

”1.   Hallintoneuvosto koostuu seuraavista henkilöistä, joilla on vahva asiantuntemus perusoikeuksien alalla ja asianmukainen kokemus julkisen tai yksityisen sektorin organisaatioiden johtamisesta, mukaan lukien hallinto- ja varainhoitotaidot:”;

ii)

lisätään alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltiot, komissio ja Euroopan neuvosto pyrkivät naisten ja miesten tasa-arvoiseen edustukseen hallintoneuvostossa.”;

b)

korvataan 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”3.   Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikausi on viisi vuotta. Entinen jäsen tai varajäsen voidaan nimittää uudelleen yhdeksi ei-peräkkäiseksi toimikaudeksi.

4.   Säännönmukaista vaihtumista tai kuolemantapauksia lukuun ottamatta jäsenen tai varajäsenen toimikausi päättyy hänen erotessaan. Jos jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, hänen on kuitenkin erottava välittömästi ja ilmoitettava tästä komissiolle ja johtajalle. Kyseisissä tapauksissa säännönmukaista vaihtumista lukuun ottamatta asianomainen taho nimeää uuden jäsenen tai uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Asianomainen taho nimeää uuden jäsenen tai uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi myös siinä tapauksessa, että hallintoneuvosto on jäsentensä kolmasosan tai komission tekemän ehdotuksen perusteella todennut, että asianomainen jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia. Jos jäljellä olevan toimikauden kesto on alle kaksi vuotta, uuden jäsenen tai varajäsenen toimikautta voidaan jatkaa kokonaiseksi viiden vuoden toimikaudeksi.

5.   Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä kaksi muuta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua johtokunnan jäsentä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti nimetyistä jäsenistään kahden ja puolen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan tämän artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Kaksi muuta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua johtokunnan jäsentä valitaan tämän artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen hallintoneuvoston jäsenten enemmistöllä.”;

c)

muutetaan 6 kohta seuraavasti:

i)

korvataan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)

hyväksyy viraston vuotuiset ja monivuotiset työohjelmat;

b)

hyväksyy 4 artiklan 1 kohdan e ja g alakohdassa tarkoitetut vuosikertomukset vertaamalla jälkimmäisen osalta erityisesti saavutettuja tuloksia vuotuisten ja monivuotisten työohjelmien tavoitteisiin;”

ii)

korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)

käyttää tämän artiklan 7 a ja 7 b kohdan mukaisesti viraston henkilöstön suhteen toimivaltaa, joka on annettu neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (*2) vahvistetuilla Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavilla henkilöstösäännöillä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, nimittävälle viranomaiselle ja mainitulla asetuksella vahvistetuilla muuhun henkilöstöön sovellettavilla palvelussuhteen ehdoilla, jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’, viranomaiselle, jolla on oikeus tehdä palvelukseen ottamista koskevia sopimuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;

(*2)   EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.”;"

iii)

korvataan i alakohta seuraavasti:

”i)

hyväksyy henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti;”

iv)

lisätään alakohdat seuraavasti:

”m)

hyväksyy turvallisuusstrategian, mukaan lukien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa koskevat säännöt;

n)

hyväksyy jäsentensä sekä tieteellisen komitean jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat säännöt;

o)

hyväksyy ja päivittää säännöllisesti 4 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetun viestintästrategian.”;

d)

lisätään kohdat seuraavasti:

”7 a.   Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen asiaa koskeva toimivalta johtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa kyseinen toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Johtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

7 b.   Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron johtajalle ja johtajan toteuttaman nimittävän viranomaisen toimivallan edelleen siirron ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin johtaja.”;

e)

korvataan 8, 9 ja 10 kohta seuraavasti:

”8.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä pääsääntöisesti kaikkien jäsentensä enemmistöllä.

Edellä olevan 6 kohdan a–e, g, k ja l alakohdassa tarkoitetut päätökset tehdään kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Jäljempänä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään yksimielisesti.

Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä tai hänen poissa ollessaan hänen varajäsenellään on yksi ääni. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan.

Euroopan neuvoston nimeämä henkilö voi äänestää ainoastaan 6 kohdan a, b ja k alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä.

9.   Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle kaksi kertaa vuodessa, tämän kuitenkaan rajoittamatta ylimääräisten kokousten järjestämistä. Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

10.   Tieteellisen komitean puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja voivat osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin. Muiden asianomaisten unionin virastojen ja elinten sekä muiden 8 ja 9 artiklassa mainittujen kansainvälisten elinten johtajat voivat myös osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, jos johtokunta on kutsunut ne.”

12)

Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Johtokunta

1.   Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokunta valvoo hallintoneuvoston hyväksyttäväksi esitettävien päätösten tarpeellista valmistelua. Erityisesti se tarkastelee talousarvio- ja henkilöstökysymyksiä.

2.   Lisäksi johtokunta

a)

tarkistaa 5 a artiklassa tarkoitetun viraston ohjelma-asiakirjan johtajan laatiman luonnoksen pohjalta ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

b)

tarkistaa viraston vuotuisen talousarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

c)

tarkistaa luonnoksen vuotuiseksi kertomukseksi viraston toiminnasta ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

d)

hyväksyy viraston petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt, ja joka perustuu johtajan laatimaan luonnokseen;

e)

varmistaa sen, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston, jäljempänä ’OLAF’, tai Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ’EPPO’, tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

f)

avustaa ja neuvoo johtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 4 kohdassa asetettuja johtajan vastuita.

3.   Johtokunta voi tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tehdä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta, myös nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttämisestä 12 artiklan 7 a ja 7 b kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti sekä talousarvioon liittyvistä kysymyksistä.

4.   Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kaksi muuta hallintoneuvoston 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti valitsemaa hallintoneuvoston jäsentä sekä yksi hallintoneuvostossa olevista komission edustajista.

Euroopan neuvoston nimeämä hallintoneuvostossa oleva henkilö voi osallistua johtokunnan kokouksiin.

5.   Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle. Johtokunta voidaan kutsua koolle myös jonkin sen jäsenen pyynnöstä. Se hyväksyy päätöksensä läsnä olevien jäsentensä enemmistöllä. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää niissä asioissa, jotka liittyvät päätöksiin, joissa hänellä on äänioikeus hallintoneuvostossa 12 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

6.   Johtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.”

13)

Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tieteelliseen komiteaan kuuluu 11 riippumatonta perusoikeuksien alalla erityisen ansioitunutta henkilöä, joilla on tieteellistä laatua ja tutkimusmenetelmiä koskeva riittävä osaaminen. Hallintoneuvosto nimeää kyseiset 11 jäsentä ja hyväksyy varallaololuettelon, joka on laadittu paremmuusjärjestyksessä avoimen haku- ja valintamenettelyn jälkeen, kuultuaan toimivaltaista Euroopan parlamentin valiokuntaa. Hallintoneuvosto varmistaa tasaisen maantieteellisen edustuksen ja pyrkii naisten ja miesten tasa-arvoiseen edustukseen tieteellisessä komiteassa. Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa olla tieteellisen komitean jäseniä. Tieteellisen komitean nimeämistä koskevat ehdot annetaan 12 artiklan 6 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa työjärjestyksessä.”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Tieteellisen komitean jäsenet ovat riippumattomia. Heitä ei voi korvata kuin heidän omasta pyynnöstään tai jos he ovat pysyvästi estyneitä suorittamasta tehtäviään. Jos jäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, hänen on kuitenkin erottava välittömästi ja ilmoitettava tästä komissiolle ja johtajalle. Vaihtoehtoisesti hallintoneuvosto voi jäsentensä kolmasosan tai komission tekemän ehdotuksen perusteella todeta, ettei henkilö ole riippumaton, ja perua asianomaisen henkilön nimeämisen. Hallintoneuvosto nimittää varallaololuettelosta ensimmäisen käytettävissä olevan henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos jäljellä olevan toimikauden kesto on alle kaksi vuotta, uuden jäsenen toimikautta voidaan jatkaa kokonaiseksi viiden vuoden toimikaudeksi. Virasto julkaisee verkkosivuillaan luettelon tieteellisen komitean jäsenistä ja pitää sen ajan tasalla.”;

c)

lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tieteellinen komitea antaa etenkin neuvoja johtajalle ja virastolle viraston työssä sovellettavista tieteellisistä tutkimusmenetelmistä.”

14)

Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.   Johtajan toimikausi on viisi vuotta.

Kyseisen viisivuotiskauden kahdentoista viimeisen kuukauden kuluessa komissio suorittaa arvioinnin, jossa se ottaa huomioon erityisesti

a)

miten johtaja on suoriutunut tehtävistään;

b)

viraston tehtävät ja vaatimukset tulevina vuosina.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja arvioinnin huomion ottaen jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään viidellä vuodella.

Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle aikomuksestaan jatkaa johtajan toimikautta. Kyseisen toimikauden jatkamista koskevaa hallintoneuvoston muodollista päätöstä edeltävän kuukauden aikana johtajaa voidaan pyytää antamaan lausunto toimivaltaiselle Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten kysymyksiin.

Jos johtajan toimikautta ei jatketa, hän pysyy tehtävässään seuraajansa nimittämiseen asti.

4.   Johtaja vastaa

a)

edellä 4 artiklassa mainittujen tehtävien hoitamisesta; erityisesti 4 artiklan 1 kohdan a–h alakohdan nojalla laadittujen asiakirjojen valmistelusta ja julkaisemisesta yhteistyössä tieteellisen komitean kanssa;

b)

edellä 5 a artiklassa tarkoitetun viraston ohjelma-asiakirjan valmistelusta ja täytäntöönpanosta;

c)

päivittäisestä hallinnosta;

d)

hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta;

e)

viraston talousarvion toteuttamisesta 21 artiklan mukaisesti;

f)

ammatillisten standardien ja tulosindikaattorien mukaisista tehokkaista seuranta- ja arviointimenettelyistä, joilla viraston toimintaa tarkastellaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin;

g)

toimintasuunnitelman laatimisesta sellaisten jälkiarviointien päätelmien seurantaa varten, joissa arvioidaan huomattavia menoja aiheuttavien ohjelmien ja toimien tuloksellisuutta, delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 29 artiklan mukaisesti;

h)

seuranta- ja arviointijärjestelmän tuloksien raportoinnista vuosittain hallintoneuvostolle;

i)

viraston petostentorjuntastrategian valmistelusta ja sen esittämisestä johtokunnan hyväksyttäväksi;

j)

toimintasuunnitelman laatimisesta sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raporttien ja arviointien päätelmiin sekä OLAFin tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten ja suunnitelman edistymisestä raportoinnista komissiolle ja hallintoneuvostolle;

k)

yhteistyöstä kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa; ja

l)

yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan kanssa, mihin kuuluu perusoikeusfoorumin yhteensovittaminen 10 artiklan mukaisesti.”;

b)

korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.   Johtaja voidaan erottaa ennen hänen toimikautensa päättymistä hallintoneuvoston kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistön tekemään ehdotukseen tai komission ehdotukseen perustuvalla hallintoneuvoston päätöksellä vakavan virheen, toimen epätyydyttävän hoitamisen tai toistuvien tai vakavien väärinkäytösten vuoksi.”

15)

Korvataan 17 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Kun virasto tekee päätöksiä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, asiasta voidaan tehdä SEUT 228 artiklan nojalla kantelu oikeusasiamiehelle tai asia voidaan SEUT 263 artiklan nojalla saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, käsiteltäväksi.”

16)

Korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

Oikeusasiamiehen suorittama valvonta

Oikeusasiamies valvoo viraston toimintaa SEUT 228 artiklan mukaisesti.”

17)

Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”3.   Sulkematta pois muita tulonlähteitä viraston tulot koostuvat unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka “Komissio”) otetusta unionin avustuksesta.”;

b)

korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää unionin alustavaan talousarvioesitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän; komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle SEUT 314 artiklan mukaisesti.”

18)

Korvataan 24 artikla seuraavasti:

”24 artikla

Henkilöstö

1.   Viraston henkilöstöön ja sen johtajaan sovelletaan henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamisesta yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Hallintoneuvosto voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden tilapäinen siirto jäsenvaltioista viraston palvelukseen.”

19)

Korvataan 26 artikla seuraavasti:

”26 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.”

20)

Korvataan 27 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista virastoa vastaan nostetut kanteet SEUT 263 tai 265 artiklassa määrätyin edellytyksin.”

21)

Korvataan 28 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta osallistumisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohtaisista säännöistä määrätään asianomaisen assosiaationeuvoston päätöksellä ottaen huomioon kunkin maan asema. Päätöksessä on mainittava erityisesti, missä laajuudessa ja miten kyseiset maat osallistuvat viraston toimintaan 4 ja 5 artiklassa vahvistetuissa puitteissa, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat osallistumista viraston tekemiin aloitteisiin, rahoitusosuutta ja henkilöstöä. Päätöksen on oltava tämän asetuksen sekä henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen mukainen. Päätöksessä on säädettävä, että osallistuva maa voi nimetä riippumattoman henkilön, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitut vaatimukset, tarkkailijaksi hallintoneuvostoon ilman äänivaltaa. Assosiaationeuvoston tekemällä päätöksellä virasto voi käsitellä 3 artiklan 1 kohdan mukaisella soveltamisalalla kussakin maassa ilmeneviä perusoikeuskysymyksiä siinä määrin kuin se on tarpeen asianomaisen maan lainsäädännön mukauttamiseksi asteittain unionin lainsäädäntöön.

3.   Neuvosto voi yksimielisesti päättää komission ehdotuksesta kutsua maan, jonka kanssa Euroopan unioni on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, osallistumaan viraston työskentelyyn tarkkailijana. Jos se tekee näin, sovelletaan vastaavasti 2 kohtaa.”

22)

Kumotaan 29 artikla.

23)

Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

” Arvioinnit ja uudelleentarkastelu ”;

b)

korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.   Komissio teettää viimeistään 28 päivänä huhtikuuta 2027 ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti viraston ja sen toimintatapojen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon hallintoneuvoston sekä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla toimivien yhteistyötahojen näkemykset.

4.   Joka toisen 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös viraston saavuttamat tulokset ottaen huomioon sen tavoitteet, toimeksianto ja tehtävät. Arvioinnissa voidaan tarkastella erityisesti tarvetta muuttaa viraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

5.   Komissio toimittaa 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin päätelmät hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto tarkastelee arvioinnin päätelmiä ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia viraston, sen työskentelytapojen ja sen toimenkuvan muuttamisesta.

6.   Komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista ja 5 kohdassa tarkoitetuista hallintoneuvoston suosituksista. Kyseisen arvioinnin tulokset ja kyseiset suositukset julkistetaan.”

24)

Kumotaan 31 artikla.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 5 päivänä huhtikuuta 2022.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. LE MAIRE

(1)  Hyväksyntä annettu 6. heinäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Asetus (EY) N:o 168/2007, annettu 15 päivänä helmikuuta 2007, Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(4)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).