Bryssel 5.6.2020

COM(2020) 225 final

2020/0112(APP)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttamisesta


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007 1 (jäljempänä ’perustamisasetus’) 2 artiklan mukaisesti viraston tavoitteena on ”tarjota perusoikeuksia koskevaa apua ja asiantuntemusta asianomaisille yhteisön toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille, kun ne panevat täytäntöön yhteisön oikeutta, ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimenpiteitä tai määrittelevät toimintalinjoja”.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto (jäljempänä ’virasto’) teettää viiden vuoden välein saavutuksiaan koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin (perustamisasetuksen 30 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti). Ensimmäinen, vuonna 2012 tehty ulkopuolinen arviointi 2 , ei johtanut perustamisasetuksen muuttamiseen. Toinen ulkopuolinen arviointi 3 tehtiin vuonna 2017. Komission yksiköt analysoivat ulkopuolisen arvioijan ja viraston hallintoneuvoston komissiolle antamia suosituksia (komission yksiköiden valmisteluasiakirja 4 , 26. heinäkuuta 2019).

Ulkopuolisen arvioinnin tulosten ja komission yksiköiden analyysin perusteella tämän ehdotuksen tarkoituksena on tehdä joitakin kohdennettuja teknisiä muutoksia viraston perustamisasetukseen.

Ehdotetuilla muutoksilla on kaksi tarkoitusta:

yhdenmukaistaa viraston perustamisasetuksen tietyt säännökset erillisvirastoista 19. heinäkuuta 2012 annettuun yhteiseen julkilausumaan liitetyn yhteisen lähestymistavan 5 kanssa viraston tehokkuuden, merkityksellisyyden ja hallinnon parantamiseksi;

selkiyttää, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen viraston toiminta kattaa unionin toimivallan ja että siihen näin ollen sisältyvät poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön aihealueet.

Vaikka tämä on välitön oikeudellinen seuraus yhteisön unioniksi muuttaneen Lissabonin sopimuksen voimaantulosta, sen konkreettisesta ilmaisemisesta perustamisasetuksessa on hyötyä, jotta voidaan kaikilta osin heijastaa viraston merkitystä unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen sekä jäsenvaltioiden avustamisessa perusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Ehdotus ei ole sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan ohjelmaan (REFIT) kuuluva aloite.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Virasto perustettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 168/2007. Viraston tavoitteena on ”tarjota perusoikeuksia koskevaa apua ja asiantuntemusta asianomaisille yhteisön toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille, kun ne panevat täytäntöön yhteisön oikeutta, ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimenpiteitä tai määrittelevät toimintalinjoja” (perustamisasetuksen 2 artikla).

Viraston toimeksianto säilyy ehdotuksen mukaan ennallaan. Kolmetoista vuotta perustamisasetuksen antamisen jälkeen on kuitenkin tarpeen tehdä joitakin teknisiä muutoksia asetuksen mukauttamiseksi yhteisen lähestymistavan vaatimuksiin, viraston hallinnon, tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi ja sen selventämiseksi, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan joulukuussa 2009, viraston toimeksianto kattaa unionin oikeuden.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Kaikissa unionin politiikoissa on kunnioitettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia. Viraston perustamisasetukseen ehdotetut muutokset parantavat unionin muiden politiikkojen laatua mahdollistamalla sen, että virasto voi tarjota tehokkaammin perusoikeuksia koskevaa asiantuntemusta ja apua EU:n toimielimille ja elimille.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Ehdotetun asetuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artikla. Euroopan unionin yleisenä tavoitteena on varmistaa, että sen omassa toiminnassa kunnioitetaan täysimääräisesti EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia. Ehdotetut tekniset muutokset, joilla parannetaan viraston tehokkuutta, merkityksellisyyttä ja hallintoa, edistävät tämän tavoitteen saavuttamista ilman, että perussopimuksessa annettaisiin tätä varten erityisiä valtuuksia.

Toissijaisuusperiaate

Tässä ehdotuksessa käsitellään tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät viraston sisäiseen toimintaan ja tapaan, jolla se toimii EU:n toimielinjärjestelmässä. Sen vuoksi ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa kansallisin toimin.

Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatetta noudatetaan täysimääräisesti, sillä ehdotetut muutokset koskevat vain niitä perustamisasetuksen osia, joissa tarvitaan selvennyksiä tai muutoksia viraston tehokkuuden, merkityksellisyyden ja hallinnon parantamiseksi.

Toimintatavan valinta

Neuvoston asetus on ainoa soveltuva väline voimassa olevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttamiseksi.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit

Edellä mainitussa viraston toisessa ulkopuolisessa arvioinnissa todettiin, että viraston olisi jatkettava toimiaan ja että sen nykyinen toimeksianto on tarkoituksenmukainen ja vastaa sidosryhmien tarpeita. Ulkopuolisen arvioijan mukaan sidosryhmien suuri enemmistö pitää arvossa viraston tuottamaa EU-tason lisäarvoa ja katsoo, että viraston tuotosten laatu on kiistaton, minkä lisäksi sen tehokkuus ja vaikutus EU:n tasolla ovat näkyviä. Ulkopuolinen arvioija totesi kuitenkin myös, että viraston perustamissopimukseen on tehtävä joitakin kohdennettuja teknisiä muutoksia viraston hallinnon, tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi: i) ensinnäkin olisi tehtävä selväksi, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan joulukuussa 2009, virasto toimii unionin toimivallan puitteissa; ja ii) toiseksi viraston perustamisasetus olisi yhdenmukaistettava erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan kanssa tehokkuuden lisäämiseksi ja hallinnon parantamiseksi.

Sidosryhmien kuuleminen

Viraston toinen ulkopuolinen arviointi perustui sidosryhmien, myös jäsenvaltioiden viranomaisten, EU:n ja kansainvälisten instituutioiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, tiedemaailman ja kansainvälisten järjestöjen laajaan kuulemiseen.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Aloite perustuu viraston ulkopuoliseen arviointiin vuodelta 2017 sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan, jossa arvioidaan ulkopuolisen arvioijan ja viraston hallintoneuvoston komissiolle antamia suosituksia (SWD(2019)313). Myös valmisteluasiakirja perustui viraston sidosryhmien kuulemiseen ja viraston hallintoneuvostossa olevien komission edustajien kokemuksiin.

Vaikutustenarviointi

Viraston perustamisasetukseen ehdotetut muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Ne eivät vaikuta kansalaisiin, yrityksiin, jäsenvaltioihin tai viranomaisten talousarvioihin. Aloitteen vaikutukset rajoittuvat virastoon itseensä. Tästä syystä vaikutustenarviointia ei tarvittu.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta. Ehdotus ei liity REFIT-ohjelmaan.

Perusoikeudet

Virasto tarjoaa tietoa ja asiantuntemusta jäsenvaltioiden perusoikeustilanteesta. EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot hyödyntävät sen antamia tietoja perusoikeuksia koskevassa työssään. Parantamalla viraston hallintoa, tehokkuutta ja tuloksellisuutta ehdotus mahdollistaa sen, että virasto voi paremmin hoitaa sääntömääräisen tehtävänsä.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole talousarviovaikutuksia, sillä virasto ei saa lisätehtäviä ja sen toimeksianto pysyy ennallaan.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaisesti ehdotukseen sisältyy komission suorittamaa viraston arviointia koskeva säännös.

Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksessa on kaksi artiklaa. Ensimmäisessä artiklassa täsmennetään viraston perustamisasetukseen ehdotetut muutokset. Toinen artikla liittyy ehdotetun muutosasetuksen voimaantuloon.

Muutokset, joita ehdotetaan 3 artiklaan (Soveltamisala) heijastavat yksinkertaisesti Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksia viraston toiminnan soveltamisalaan. Soveltamisala on nyt ”unionin oikeus” ”yhteisön oikeuden” sijasta, joten se kattaa poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön (Euroopan unionin entinen ”kolmas pilari”).

Kaikkien muiden ehdotettujen muutosten tarkoituksena on yhdenmukaistaa perustamisasetus yhteisen lähestymistavan ja varainhoidon puiteasetuksen kanssa viraston tehokkuuden, merkityksellisyyden ja hallinnon parantamiseksi.

Kaikki muutokset ovat näin ollen luonteeltaan teknisiä: niillä ei muuteta viraston toimeksiantoa eikä anneta sille lisävaltuuksia.

Perustamisasetuksen 4, 5, 8, 9, 10, 12 ja 15 artiklassa oleva viittaus ”vuotuiseen työohjelmaan” ei enää vastaa todellisuutta, joten se olisi korvattava viittauksilla ”monivuotiseen ohjelma-asiakirjaan” (eli ohjelma-asiakirjaan, jossa on sekä monivuotisia että vuotuisia osia), jonka virasto laatii vuosittain varainhoidon puiteasetuksen mukaisesti. Näiden toimituksellisten muutosten lisäksi oheisessa taulukossa esitetään yhteenveto perustamisasetukseen ehdotetuista muutoksista.

Artikla

Aihe

Muutokset

1

Kohde

Ei muutosta

2

Tavoite

Ei muutosta

3

Soveltamisala

Korvataan sana ”yhteisön” sanalla ”unionin”.

4

Tehtävät

Ei muutosta

5

Toiminta-alat

Poistetaan artiklassa olevat viittaukset monivuotiseen toimintakehykseen.

5 a

Monivuotinen työohjelma

Tähän uuteen artiklaan kootaan aiemmin useissa eri artikloissa olleita säännöksiä.

6

Työmenetelmät

Ei muutosta

7

Suhteet asianomaisiin yhteisön elimiin, laitoksiin ja virastoihin

Ei muutosta

8

Yhteistyö järjestöjen kanssa jäsenvaltion ja kansainvälisellä tasolla

Ei muutosta

9

Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa

Ei muutosta

10

Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa; perusoikeusfoorumi

Ei muutosta

11

Viraston elimet

Ei muutosta

12

Hallintoneuvosto

Ehdotetut muutokset koskevat seuraavia seikkoja:

-jäseniltä vaadittavat uudet hallinnolliset ja taloudelliset taidot;

-mahdollisuus nimittää entinen jäsen tai varajäsen uudelleen ei-peräkkäisiksi toimikausiksi;

-jäsenen korvaaminen ennen hänen toimikautensa päättymistä jäljellä olevan viisivuotisen toimikauden loppuajaksi;

-sen tarkentaminen, että hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä ja että johtokunnan kaksi muuta jäsentä valitaan hallintoneuvoston jäsenten enemmistöllä (Euroopan neuvoston nimittämällä jäsenellä ei ole kummassakaan tapauksessa äänioikeutta);

-säännös, jonka mukaan hallintoneuvosto saa nimittävän viranomaisen valtuudet (jotka siirretään päätöksellä johtajalle, jolla puolestaan on valtuudet siirtää kyseiset valtuudet edelleen), joiden siirtämisen hallintoneuvosto voi keskeyttää, jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät; hyväksyy turvallisuusstrategian (mukaan lukien EU:n turvaluokiteltujen tietojen käsittelyä koskevat säännöt); hyväksyy säännöt, jotka koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista; ja hyväksyy viestintästrategian;

-säännös, että tavanomaisista asioista päätettäessä vaadittava enemmistö on hallintoneuvoston jäsenten enemmistö;

-säännös, jonka mukaan hallintoneuvoston ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle myös komission pyynnöstä.

13

Johtokunta

Muutoksilla

-selvennetään, että johtokunnan tehtävään valvoa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi esitettävien päätösten valmistelua sisältyy talousarvio- ja henkilöstökysymysten tarkastelua;

-annetaan johtokunnalle tehtäväksi hyväksyä johtajan laatima petostentorjuntastrategia, huolehtia Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tarkastusten ja tutkimusten asianmukaisista jatkotoimista; ja avustaa johtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa;

-säädetään, että johtokunta voi tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tehdä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta;

-ilmaistaan, että johtokunta voidaan kutsua koolle jonkin sen jäsenen pyynnöstä;

-selvennetään, että päätökset tehdään läsnä olevien jäsenten enemmistöllä ja että Euroopan neuvoston edustajalla on äänioikeus niissä asioissa, jotka liittyvät päätöksiin, joissa hänellä on äänioikeus hallintoneuvostossa 12 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

14

Tieteellinen komitea

Muutoksen myötä hallintoneuvosto voi käyttää varallaololuetteloa, jos tieteellisen komitean jäsen on tarpeen korvata ennen komitean toimikauden päättymistä.

15

Johtaja

Ehdotetuilla muutoksilla säädetään, että

-johtajan toimikautta voidaan jatkaa viidellä vuodella (kolmen sijaan) ja että menettely olisi aloitettava hänen toimikautensa päättymistä edeltävien kahdentoista (eikä yhdeksän) kuukauden aikana;

-johtaja vastaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanosta, toimintasuunnitelman laatimisesta jälkiarviointien päätelmien seurantaa varten, petostentorjuntastrategian laatimisesta ja toimintasuunnitelman laatimisesta tarkastuskertomusten ja OLAFin tutkimusten seurantaa varten;

-enemmistö, joka tarvitaan viraston johtajan erottamiseksi vakavan virheen, toimen epätyydyttävän hoitamisen tai toistuvien tai vakavien väärinkäytösten vuoksi, on kaksi kolmasosaa hallintoneuvoston jäsenistä.

16

Riippumattomuus ja yleiset edut

Ei muutosta

17

Avoimuus ja oikeus tutustua asiakirjoihin

Ei muutosta

18

Tietosuoja

Ei muutosta

19

Oikeusasiamiehen suorittama valvonta

Ei muutosta

20

Talousarvion laatiminen

Ei muutosta

21

Talousarvion toteuttaminen

Ei muutosta

22

Petosten torjunta

Ei muutosta

23

Oikeudellinen asema ja toimipaikka

Ei muutosta

24

Henkilöstö

Poistetaan kohta, jossa säädetään, että virasto käyttää nimittävän viranomaisen valtuuksia (ja korvataan se säädöksellä, jonka mukaan niitä käyttää hallintoneuvosto, joka siirtää ne päätöksellä johtajalle).

25

Kielijärjestelyt

Ei muutosta

26

Erioikeudet ja vapaudet

Ei muutosta

27

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta

Ei muutosta

28

Ehdokasmaiden sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tehneiden maiden osallistuminen ja sen laajuus

Ei muutosta

29

Siirtymäjärjestelyt

Ei muutosta

30

Arvioinnit

Muutoksilla tarkennetaan, että komissio teettää viraston arvioinnin viiden vuoden välein tämän muutosasetuksen voimaantulosta ja että joka toisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan viraston saavuttamia tuloksia suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin, mukaan lukien arvio siitä, onko viraston toiminnan jatkaminen edelleen perusteltua nämä tavoitteet, toimeksianto ja tehtävät huomioon ottaen.

31

Uudelleentarkastelu

Poistetaan (seuraus 30 artiklaan tehdyistä muutoksista).

32

Viraston toiminnan aloittaminen

Ei muutosta

33

Kumoaminen

Ei muutosta

34

Voimaantulo ja soveltaminen

Ei muutosta

2020/0112 (APP)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 352 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 6 ,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jäljempänä ’virasto’, perustettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 168/2007 7 tarjoamaan perusoikeuksia koskevaa apua ja asiantuntemusta unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille.

(2)Viraston toiminta-alan selkeyttämiseksi ja sen hallinnon ja tehokkuuden parantamiseksi on tarpeen selkeyttää ja päivittää tiettyjä asetuksen (EY) N:o 168/2007 säännöksiä muuttamatta viraston tavoitetta ja tehtäviä.

(3)Ensinnäkin, jotta otettaisiin täysin huomioon viraston merkitys unionin toimielinten, elinten laitosten ja virastojen sekä jäsenvaltioiden auttamisessa perusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, asetuksessa olisi selkiytettävä, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen viraston toiminta kattaa unionin toimivallan, mukaan lukien poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön.

(4)Lisäksi asetukseen (EY) N:o 168/2007 on tarpeen tehdä joitakin kohdennettuja teknisiä muutoksia, jotta virastoa voidaan hallinnoida ja se voi toimia erillisvirastoista 19 päivänä heinäkuuta 2012 annettuun Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteiseen julkilausumaan liitetyn yhteisen lähestymistavan 8 periaatteiden mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 168/2007 mukauttaminen yhteisessä lähestymistavassa esitettyihin periaatteisiin on räätälöity viraston työn ja luonteen mukaan ja sen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja tehostaa viraston toimintaa sekä parantaa sen hallintoa.

(5)Ensinnäkin viraston toiminta-alojen määrittelyn olisi perustuttava ainoastaan viraston monivuotiseen ohjelma-asiakirjaan. Nykyisestä toimintatavasta, jossa vahvistetaan samanaikaisesti laaja aihekohtainen monivuotinen toimintakehys viiden vuoden välein, olisi luovuttava tarpeettomana, koska virasto on vuodesta 2017 lähtien laatinut monivuotisen ohjelma-asiakirjan noudattaakseen komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1271/2013 9 (ja sitä seurannutta komission delegoitua asetusta (EU) N:o 2019/715 10 ). Unionin toimintaohjelman ja sidosryhmien tarpeiden perusteella monivuotisessa ohjelma-asiakirjassa vahvistetaan selkeästi alat ja erityishankkeet, joiden parissa viraston on määrä työskennellä kolmen vuoden ajan. Näin viraston olisi voitava suunnitella työtään ja sen temaattista kohdentamista pitkällä aikavälillä ja mukauttaa sitä vuosittain uusiin painopisteisiin.

(6)Toiseksi joitakin asetuksen (EY) N:o 168/2007 säännöksiä olisi muutettava, jotta voitaisiin varmistaa viraston hallintoneuvoston parempi hallinto ja toiminta.

(7)Kun otetaan huomioon hallintoneuvoston tärkeä seurantatehtävä, sen jäseniltä olisi edellytettävä asianmukaisia hallinto- ja varainhoitotaitoja nykyisten vaatimusten lisäksi, joita ovat riippumattomuus, perusoikeuksien alan tuntemus ja kokemus johtotehtävistä.

(8)Lisäksi olisi selvennettävä, että vaikka hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikautta ei voida uusia toiseksi peräkkäiseksi toimikaudeksi, entinen jäsen tai varajäsen olisi voitava nimittää uudelleen yhdeksi tai useammaksi ei-peräkkäiseksi toimikaudeksi. Jos yhtäältä toimikausien peräkkäisen uusimisen kieltäminen on perusteltua jäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi, toisaalta ei-peräkkäisiä toimikausia koskevien uudelleennimitysten sallimisen myötä jäsenvaltioiden olisi helpompi nimittää sopivia jäseniä, jotka täyttävät kaikki edellytykset.

(9)Hallintoneuvoston jäsenten vaihtamisen osalta olisi selvennettävä, että kaikissa tapauksissa, joissa toimikausi päättyy ennen viisivuotiskauden päättymistä, eli ei ainoastaan silloin, kun on kyse riippumattomuuden menettämisestä, vaan myös muissa tapauksissa, kuten eroamisen tai kuolemantapauksen vuoksi, uuden jäsenen toimikausi täydentää edeltäjän viisivuotisen toimikauden, paitsi jos jäljellä oleva toimikausi on alle kaksi vuotta, jolloin uusi viisivuotiskausi voi alkaa alusta.

(10)Jotta tilanne vastaisi toimielinten tilannetta, viraston hallintoneuvostolle olisi annettava nimittävän viranomaisen valtuudet. Johtajan nimittämistä lukuun ottamatta nämä valtuudet olisi siirrettävä johtajalle. Hallintoneuvoston olisi käytettävä nimittävän viranomaisen valtuuksia viraston henkilöstön osalta ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa.

(11)Pattitilanteiden välttämiseksi ja johtokunnan jäsenten vaaliin liittyvien äänestysmenettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi säädettävä, että hallintoneuvosto valitsee johtokunnan jäsenet äänioikeutettujen jäsentensä enemmistöllä.

(12)Jotta voitaisiin yhdenmukaistaa asetus (EY) N:o 168/2007 paremmin yhteisen lähestymistavan kanssa ja vahvistaa hallintoneuvoston valmiuksia valvoa viraston hallinnollista, operatiivista ja talousarviota koskevaa johtamista, on tarpeen antaa hallintoneuvostolle lisätehtäviä ja tarkentaa edelleen johtokunnan tehtäviä. Hallintoneuvoston lisätehtäviin olisi kuuluttava turvallisuusstrategian, myös EU:n turvaluokiteltujen tietojen käsittelyä koskevien sääntöjen, sekä viestintästrategian samoin kuin hallintoneuvoston ja tieteellisen komitean jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista koskevien sääntöjen hyväksyminen. Olisi syytä tehdä selväksi, että johtokunnan tehtävään valvoa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi esitettävien päätösten valmistelua sisältyy talousarvio- ja henkilöstökysymysten tarkastelu. Lisäksi johtokunnan tehtävänä olisi oltava johtajan laatiman petostentorjuntastrategian hyväksyminen sekä siitä huolehtiminen, että tarkastushavaintojen sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet. Lisäksi olisi säädettävä, että johtokunta voi tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tehdä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta.

(13)Tieteellisen komitean jäsenten korvaamista koskevan nykyisen menettelyn yksinkertaistamiseksi hallintoneuvostolla olisi oltava oikeus nimittää varallaololuettelosta seuraavana oleva henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi, jos jäsen on korvattava ennen hänen toimikautensa päättymistä.

(14)Koska viraston johtajan nimitysmenettely on hyvin valikoiva ja valintaperusteet mahdollisesti täyttäviä hakijoita on usein vähän, hänen toimikauttaan olisi voitava jatkaa enintään viidellä vuodella. Lisäksi kun otetaan huomioon kyseisen aseman merkitys sekä perusteellinen nimitysmenettely, jossa on mukana Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, menettely olisi aloitettava toimikauden päättymistä edeltävien kahdentoista kuukauden aikana.

(15)Johtajan toimeksiannon ja sen myötä myös viraston toiminnan vakauden lisäämiseksi enemmistö, jota ehdotus hänen erottamisekseen edellyttää, olisi nostettava nykyisestä kolmasosasta kahdeksi kolmasosaksi hallintoneuvoston jäsenistä. Sen tarkentamiseksi, että johtajalla on kokonaisvastuu viraston hallinnosta, olisi säädettävä nimenomaisesti, että johtajan vastuulla on panna täytäntöön hallintoneuvoston päätökset sekä laatia viraston petostentorjuntastrategia ja toimintasuunnitelma sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja OLAFin tai EPPOn tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten.

(16)Asetuksen (EY) N:o 168/2007 yhdenmukaistamiseksi yhteisen lähestymistavan kanssa on tarpeen säätää, että komissio suorittaa viraston arvioinnin viiden vuoden välein.

(17)Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 168/2007 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 168/2007 seuraavasti:

(1)Korvataan 3 artikla seuraavasti:

3 artikla

 
Soveltamisala

1.Virasto harjoittaa toimintaansa tämän asetuksen 2 artiklassa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi unionin toimivaltuuksien rajoissa.

2.Viraston toiminta liittyy perusoikeuksiin sellaisina kuin niihin viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa.

3.Virasto käsittelee perusoikeuskysymyksiä, joita ilmenee unionissa ja sen jäsenvaltioissa niiden pannessa täytäntöön unionin oikeutta.”

(2)Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)    toteuttaa ja tukee tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia sekä osallistuu niitä koskevaan yhteistyöhön tarvittaessa myös Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos tämä on sopusoinnussa viraston painopistealueiden ja monivuotisen työohjelman kanssa;”

(b)lisätään 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.    Tieteellistä komiteaa on kuultava ennen 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun kertomuksen hyväksymistä.

4. Virasto lähettää 1 kohdan e ja g alakohdissa tarkoitetut kertomukset viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.”

(3)Korvataan 5 artikla seuraavasti:

5 artikla

Toiminta-alat

Virasto harjoittaa toimintaansa monivuotisen työohjelman perusteella ottaen asiamukaisesti huomioon käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöresurssit.”

(4)Lisätään 5 a artikla seuraavasti:

”5 a artikla
Monivuotinen työohjelma

1.Monivuotisen työohjelman on vastattava käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöresursseja ja siinä on otettava huomioon unionin tutkimus- ja tilastotyö.

2.Johtaja toimittaa monivuotisen työohjelman luonnoksen komissiolle ja tieteelliselle komitealle lausuntoa varten. Johtaja lähettää luonnoksen myös kansallisille yhteyshenkilöille jäsenvaltioihin.

3.Johtaja toimittaa monivuotisen työohjelman hallintoneuvoston hyväksyttäväksi sen jälkeen, kun komissio ja tieteellinen komitea ovat antaneet lausuntonsa.

4.Johtaja lähettää monivuotisen työohjelman Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.” 

(5)Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Kukin jäsenvaltio nimeää hallituksen virkamiehen kansalliseksi yhteyshenkilöksi.

Kansallinen yhteishenkilö on viraston pääasiallinen yhteystaho jäsenvaltiossa.

Kansalliset yhteyshenkilöt voivat erityisesti toimittaa johtajalle jäsenvaltionsa lausuntoja monivuotista työohjelmaa koskevasta luonnoksesta ennen sen esittämistä hallintoneuvostolle. Virasto toimittaa kansallisille yhteyshenkilöille kaikki 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut asiakirjat.”

(6)Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa

Päällekkäisyyden välttämiseksi sekä täydentävyyden ja lisäarvon varmistamiseksi virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti monivuotisen työohjelmansa osalta sekä tekee kansalaisyhteiskunnan kanssa yhteistyötä 10 artiklan mukaisesti.

Tätä varten unioni tekee perustamissopimuksen 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön aikaansaaminen. Tähän sopimukseen sisältyy Euroopan neuvoston suorittama riippumattoman henkilön nimeäminen viraston hallintoneuvostoon ja johtokuntaan 12 ja 13 artiklan mukaisesti.”

(7)Korvataan 10 artiklan 4 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)    tekemään hallintoneuvostolle 5 a artiklan mukaisesti hyväksyttävää monivuotista työohjelmaa koskevia ehdotuksia;”.

(8)Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

 

”1.    Hallintoneuvosto koostuu seuraavista henkilöistä, joilla on asianmukainen kokemus julkisen tai yksityisen sektorin organisaatioiden hallinnoinnista, asianmukaiset hallinto- ja varainhoitotaidot sekä perusoikeuksien alan tuntemusta:”

(b)korvataan 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”3.    Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikausi on viisi vuotta. Entinen jäsen tai varajäsen voidaan nimittää uudelleen yhdeksi tai useammaksi ei-peräkkäiseksi toimikaudeksi.

4.    Säännönmukaista vaihtumista tai kuolemantapauksia lukuun ottamatta jäsenen tai varajäsenen toimikausi päättyy hänen erotessaan. Jos jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, hänen on kuitenkin erottava välittömästi ja ilmoitettava tästä komissiolle ja viraston johtajalle. Näissä säännönmukaisen vaihtumisen ulkopuolisissa tapauksissa asianomainen taho nimeää uuden jäsenen tai uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Asianomainen taho nimeää uuden jäsenen tai uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi myös siinä tapauksessa, että hallintoneuvosto on jäsentensä kolmasosan tai komission tekemän ehdotuksen perusteella todennut, että asianomainen jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia. Jos jäljellä olevan toimikauden kesto on alle kaksi vuotta, uuden jäsenen tai varajäsenen toimikausi voi olla kokonainen viiden vuoden toimikausi.

5.    Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä kaksi muuta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua johtokunnan jäsentä 1 kohdan a alakohdan mukaisesti nimetyistä jäsenistään kahden ja puolen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Kaksi muuta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua johtokunnan jäsentä valitaan tämän artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen hallintoneuvoston jäsenten enemmistöllä.”

(c)muutetaan 6 kohta seuraavasti:

(a)korvataan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)    hyväksyy viraston monivuotisen työohjelman;

b)    hyväksyy 4 artiklan 1 kohdan e ja g alakohdassa tarkoitetut vuosikertomukset vertaamalla jälkimmäisen osalta saavutettuja tuloksia monivuotisen työohjelman tavoitteisiin;”

(b)korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)    käyttää tämän artiklan 7 a ja 7 b kohdan mukaisesti viraston henkilöstön suhteen sille neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 11 , jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, annettuja nimittävän viranomaisen valtuuksia ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen valtuudet’;”

(c)lisätään m–o alakohta seuraavasti:

”m)    hyväksyy turvallisuusstrategian, mukaan lukien EU:n turvaluokiteltujen tietojen vaihtoa koskevat säännöt;

n)    hyväksyy jäsentensä sekä tieteellisen komitean jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista koskevat säännöt;

o)    hyväksyy ja päivittää säännöllisesti 4 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetun viestintästrategian.”

(d)lisätään 7 a ja 7 b kohta seuraavasti:

”7 a.    Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen valtuudet johtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa valtuuksien siirto voidaan keskeyttää. Johtajalla on valtuudet siirtää nämä valtuudet edelleen.

7 b.    Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi päätöksellään tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron johtajalle ja hänen edelleen toteuttamansa näiden valtuuksien siirron ja käyttää kyseisiä valtuuksia itse tai siirtää ne jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin johtaja.”

(e)korvataan 8 ja 9 kohta seuraavasti:

”8.    Hallintoneuvosto tekee päätöksensä pääsääntöisesti kaikkien jäsentensä enemmistöllä.

Edellä olevan 6 kohdan a–e, g, k ja l alakohdassa tarkoitetut päätökset tehdään kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Jäljempänä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään yksimielisesti.

Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä on yksi ääni. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan.

Euroopan neuvoston nimeämä henkilö voi äänestää ainoastaan 6 kohdan a, b ja k alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehtäessä.

9.    Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle kaksi kertaa vuodessa, tämän kuitenkaan rajoittamatta ylimääräisten kokousten järjestämistä. Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.”

(9)Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Johtokunta

1.    Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokunta valvoo hallintoneuvoston hyväksyttäväksi esitettävien päätösten valmistelua. Erityisesti se tarkastelee talousarvio- ja henkilöstökysymyksiä.

2.    Lisäksi johtokunta

(a)tarkistaa 5 a artiklassa tarkoitetun viraston monivuotisen työohjelman johtajan laatiman luonnoksen pohjalta ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

(b)tarkistaa viraston vuotuisen talousarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

(c)tarkistaa vuotuisen kertomuksen viraston toiminnasta ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi:

(d)hyväksyy viraston petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt, ja joka perustuu johtajan laatimaan luonnokseen;

(e)huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston, jäljempänä ’OLAF’, tai Euroopan syyttäjän, jäljempänä ’EPPO’, tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

(f)avustaa ja neuvoo johtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 4 kohdassa lueteltuja johtajan velvollisuuksia.

3.    Johtokunta voi tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tehdä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta muun muassa nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron keskeyttämisestä 12 artiklan 7 a ja 7 b kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti sekä talousarvioon liittyvistä kysymyksistä.

4.    Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kaksi muuta hallintoneuvoston 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti valitsemaa hallintoneuvoston jäsentä sekä yksi hallintoneuvostossa olevista komission edustajista.

Euroopan neuvoston nimeämä hallintoneuvostossa oleva henkilö voi osallistua johtokunnan kokouksiin.

5.    Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle. Johtokunta voidaan kutsua koolle myös jonkin sen jäsenen pyynnöstä. Se hyväksyy päätöksensä läsnä olevien jäsentensä enemmistöllä. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää niissä asioissa, jotka liittyvät päätöksiin, joissa hänellä on äänioikeus hallintoneuvostossa 12 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

6. Johtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.”

(10)Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

 

”1.    Tieteelliseen komiteaan kuuluu 11 riippumatonta perusoikeuksien alalla erityisen ansioitunutta henkilöä. Hallintoneuvosto nimeää 11 jäsentä ja hyväksyy varallaololuettelon, joka on laadittu paremmuusjärjestyksessä avoimen haku- ja valintamenettelyn jälkeen ja kun toimivaltaista Euroopan parlamentin valiokuntaa on kuultu. Hallintoneuvosto huolehtii tasaisesta maantieteellisestä edustuksesta. Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa olla tieteellisen komitean jäseniä. Tieteellisen komitean nimeämistä koskevat ehdot annetaan 12 artiklan 6 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa työjärjestyksessä.”

(b)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.    Tieteellisen komitean jäsenet ovat riippumattomia. Heitä ei voi korvata kuin heidän omasta pyynnöstään tai jos he ovat pysyvästi estyneitä suorittamasta tehtäviään. Jos jäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, hänen on kuitenkin erottava välittömästi ja ilmoitettava tästä komissiolle ja viraston johtajalle. Vaihtoehtoisesti hallintoneuvosto voi jäsentensä kolmasosan tai komission tekemän ehdotuksen perusteella todeta, ettei henkilö ole riippumaton, ja lakkauttaa jäsenyyden. Hallintoneuvosto nimittää varallaololuettelosta ensimmäisen käytettävissä olevan henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos jäljellä olevan toimikauden kesto on alle kaksi vuotta, uuden jäsenen toimikausi voi olla kokonainen viiden vuoden toimikausi. Virasto julkaisee verkkosivuillaan luettelon tieteellisen komitean jäsenistä ja pitää sen ajan tasalla.”

(11)Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.    Johtajan toimikausi on viisi vuotta.

Tämän kauden kahdentoista viimeisen kuukauden kuluessa komissio suorittaa arvioinnin. Arvioinnissa komissio ottaa huomioon erityisesti

a) miten johtaja on suoriutunut tehtävistään; ja

b) viraston tehtävät ja tarpeet tulevina vuosina.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja arviointikertomuksen huomion ottaen jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään viidellä vuodella.

Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle aikomuksestaan jatkaa johtajan toimikautta. Toimikauden jatkamista koskevaa hallintoneuvoston muodollista päätöstä edeltävän kuukauden aikana johtajaa voidaan pyytää antamaan lausunto toimivaltaiselle Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten kysymyksiin.

Jos toimikautta ei jatketa, johtaja pysyy tehtävässään seuraajansa nimittämiseen asti.

4.    Johtaja vastaa

(a)edellä 4 artiklassa mainittujen tehtävien hoitamisesta; erityisesti 4 artiklan 1 kohdan a–h alakohdan nojalla laadittujen asiakirjojen valmistelusta ja julkaisemisesta yhteistyössä tieteellisen komitean kanssa;

(b)viraston monivuotisen työohjelman valmistelusta ja täytäntöönpanosta;

(c)päivittäisestä hallinnosta;

(d)hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta;

(e)viraston talousarvion toteuttamisesta 21 artiklan mukaisesti;

(f)ammatillisten standardien ja tulosindikaattorien mukaisista tehokkaista seuranta- ja arviointimenettelyistä, joilla viraston toimintaa tarkastellaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin;

(g)toimintasuunnitelman laatimisesta sellaisten jälkiarviointien päätelmien seurantaa varten, joissa arvioidaan merkittäviä kuluja aiheuttavien ohjelmien ja toimien tuloksellisuutta, delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 29 artiklan mukaisesti;

(h)seurantajärjestelmän tuloksien raportoinnista vuosittain hallintoneuvostolle;

(i)viraston petostentorjuntastrategian valmistelusta ja sen esittämisestä johtokunnan hyväksyttäväksi;

(j)toimintasuunnitelman laatimisesta sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten päätelmiin ja arviointeihin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimukseen perustuvia jatkotoimia varten ja suunnitelman edistymisestä raportoinnista komissiolle ja hallintoneuvostolle;

(k)yhteistyöstä kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa; ja

(l)yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan kanssa, mihin kuuluu perusoikeusfoorumin yhteensovittaminen 10 artiklan mukaisesti.”

(b)korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.    Johtaja voidaan erottaa ennen toimikauden päättymistä hallintoneuvoston kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä tekemällä päätöksellä tai komission päätöksellä vakavan virheen, toimen epätyydyttävän hoitamisen tai toistuvien tai vakavien väärinkäytösten vuoksi.”

(12)Kumotaan 24 artiklan 2 kohta.

(13)Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

(a)korvataan otsikko seuraavasti:

”Arviointi ja uudelleentarkastelu”

(b)korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.    Komissio teettää viimeistään [5 vuoden kuluttua voimaantulosta] ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioinnin, jossa tarkastellaan erityisesti viraston ja sen toimintatapojen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti tarvetta muuttaa viraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

4.    Komissio raportoi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle arvioinnin tuloksista. Arvioinnin tulokset julkistetaan.”

(c)lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5.    Joka toisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan viraston saavuttamia tuloksia suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin, mukaan lukien arvio siitä, onko viraston toiminnan jatkaminen edelleen perusteltua nämä tavoitteet, toimeksianto ja tehtävät huomioon ottaen.”

(14)Kumotaan 31 artikla.

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    Neuvoston asetus (EY) N:o 168/2007, annettu 15 päivänä helmikuuta 2007, Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1).
(2)    External evaluation of the European Union Agency for Fundamental Rights, 19. marraskuuta 2012, https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra-external_evaluation-final-report.pdf
(3)    2nd independent External Evaluation of the European Union Agency for Fundamental Rights, 31. lokakuuta 2017, https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/2nd-fra-external-evaluation-october-2017_en.pdf
(4)    SWD(2019) 313.
(5)    Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma erillisvirastoista ja yhteinen lähestymistapa, 19. heinäkuuta 2012, https://europa.eu/european-union/sites/europaeu/files/docs/body/joint_statement_and_common_approach_2012_fi.pdf
(6)    EUVL C […], […], s. […].
(7)    Neuvoston asetus (EY) N:o 168/2007, annettu 15 päivänä helmikuuta 2007, Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1).
(8)    Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma erillisvirastoista ja yhteinen lähestymistapa, 19. heinäkuuta 2012, https://europa.eu/european-union/sites/europaeu/files/docs/body/joint_statement_and_common_approach_2012_fi.pdf  
(9)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).
(10)    Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).
(11)    Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).