11.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 305/1

A.

ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen tärkeimmät tavoitteet ovat köyhyyden poistaminen, kestävä kehitys sekä AKT-valtioiden asteittainen integroituminen maailmantalouteen,

B.

ottaa huomioon, että vuonna 2005 toteutetun Cotonoun sopimuksen viimeisimmän tarkistamisen jälkeen kansainvälisellä areenalla on tapahtunut useita muutoksia – kuten elintarvikkeiden ja energian jyrkkä hinnannousu, ennennäkemätön rahoituskriisi, ilmastonmuutoksen seuraukset – joiden vakavimmat vaikutukset kohdistuvat kehitysmaihin,

C.

ottaa huomioon, että jos kaikkiin näihin globaalin ympäristön uusiin kehityssuuntiin ei puututa asianmukaisella tavalla, ne saattavat tehdä tyhjiksi Cotonoun sopimuksen tavoitteet ja heikentää mahdollisuuksia saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä,

D.

ottaa huomioon, että alueellisten talouskumppanuussopimusten tekeminen ja täytäntöönpano on heikentänyt yhteenkuuluvuutta AKT-ryhmän sisällä ja jatkuvaa alueellista integraatioprosessia; ottaa huomioon, että on tarpeen ylläpitää AKT-ryhmän yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä AKT:n ja EU:n elinten vakautta,

E.

ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen toinen tarkistaminen on erittäin tervetullut tilaisuus mukauttaa sen määräyksiä edellä mainittujen realiteettien valossa; ottaa huomioon, että useimpia kyseisistä asioista kuitenkin käsitellään vain ohimennen Cotonoun sopimuksen tarkistamista koskevassa valtuutuksessa,

F.

ottaa huomioon, että EU:n ja AKT-ryhmän tarkistamisen kohteeksi ilmoittamiin osa-alueisiin kuuluvat muiden muassa

G.

ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo muuttaa EU:n toimielinrakennetta sekä EU:n tasapainoa, mitä tulee päätöksentekoon,

1.

katsoo, että Cotonoun sopimuksen toisen tarkistamisen pitäisi olla tilaisuus mukauttaa sitä viimeaikaisten ja tämänhetkisten kriisien valossa mukaan lukien ilmastonmuutos, elintarvikkeiden ja öljyn jyrkkä hinnannousu, rahoituskriisi sekä äärimmäinen köyhyys Afrikassa; katsoo, että kyseisten kriisien perimmäisiin syihin puuttuminen ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys;

2.

pahoittelee sitä, että Euroopan parlamentti, AKT:n ja EU:n yhteinen edustajakokous ja AKT-valtioiden kansalliset parlamentit sekä kansalaisyhteiskuntaa ja ei-valtiollisia toimijoita edustavat järjestöt eivät – taaskaan – olleet mukana siinä päätöksentekoprosessissa, joka johti Cotonoun sopimuksen tarkistettavien osa-alueiden ja artiklojen määrittelyyn ja Euroopan unionin neuvoston ja AKT–EY-ministerineuvoston neuvotteluvaltuutusten vahvistamiseen;

3.

kehottaa kasvattamaan kansallisten parlamenttien roolia meneillään olevassa tarkistamisprosessissa ja tulevissa arvioinneissa demokraattisen legitimiteetin ja omavastuullisuuden lisäämiseksi;

4.

korostaa, että tämä puute heikentää tarkistamisprosessin avoimuutta ja uskottavuutta ja etäännyttää edelleen EU:n ja AKT-valtioiden väestön hallituksistaan ja instituutioistaan;

5.

korostaa, että AKT-maita on tärkeä kohdella EU:n tasavertaisina neuvottelukumppaneina, jotta saadaan aikaan todellinen kumppanuussopimus;

6.

korostaa tarvetta lujittaa Cotonoun sopimuksen poliittista ulottuvuutta varsinkin, mitä tulee osapuolten sitoutumiseen kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännöstä johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanoon;

7.

kehottaa komissiota, EU:ta ja AKT-neuvostoa ottamaan huomioon kansainvälisen avun läpinäkyvyyttä koskevan aloitteen periaatteet ja tulokset;

8.

pahoittelee, että komissio, EU ja AKT-neuvosto eivät ole todella kuulleet ei-valtiollisia toimijoita tarkistetun Cotonoun sopimuksen allekirjoittamista edeltävinä kuukausina eivätkä varmistaneet, että niiden näkemykset otetaan huomioon; kehottaa EU:n ja AKT:n viranomaisia käynnistämään keskustelun AKT:n ja EU:n välisten suhteiden tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeisenä aikana ja sisällyttämään ei-valtiolliset toimijat kyseiseen prosessiin;

9.

katsoo, että kehityspolitiikan yhdenmukaisuuden pitäisi erityisesti kauppa-, kehitysyhteistyö-, maatalous- ja kalastuspolitiikan tapauksessa olla EU:n kehitysyhteistyön ohjenuora ja että tämä on tuotava selkeästi esille tarkistetussa sopimuksessa; kehottaa yhteistä edustajakokousta hyödyntämään enemmän Cotonoun sopimuksen 12 artiklaa EU:n ja AKT-valtioiden politiikkojen yhdenmukaisuuden säilyttämiseksi;

10.

kehottaa komissiota Cotonoun sopimuksen 12 artiklan osalta ilmoittamaan järjestelmällisesti AKT-valtioiden sihteeristölle sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle edustajakokoukselle kaikki ne eurooppalaiset toimet, jotka voivat vaikuttaa AKT-valtioiden etuihin; kehottaa komissiota tässä yhteydessä hyödyntämään tehokkaammin yksiköiden välisiä konsultointeja pääosastojensa välillä sekä politiikkojen vaikutusten arviointeja, joilla saatetaan parantaa kehityspolitiikan johdonmukaisuutta;

11.

koska talouskumppanuussopimukset tulevat voimaan vain joissakin AKT-valtioissa ja Cotonoun sopimuksen 37 artiklan useat määräykset raukeavat, pitää välttämättömänä tarkistaa AKT-EU-kumppanuussopimuksen sitä osaa, joka liittyy kauppasopimuksiin, jotta sopimukseen sisällytetään kaikki jo olemassa olevat AKT-valtioiden ja EU:n väliset kauppajärjestelyt (yleinen tullietuusjärjestelmä GSP, GSP Plus, ”väliaikaiset” talouskumppanuussopimukset, Cariforum-maiden kanssa tehdyt talouskumppanuussopimukset) ja varmistetaan monien sellaisten periaatteiden ja sitoumuksien säilyminen, joiden ei pidä jäädä pois sopimuksesta, kuten

12.

panee merkille, että Cotonoun sopimuspuolet selkeästi pyytävät ilmoituskirjeissään kauppaan liittyvien määräysten tarkistamista; tähdentää, että uusilla osa-alueilla, kuten kauppaa tukevan avun alueella, on lisättävä uusia määräyksiä, jotta voidaan varmistaa kehitysulottuvuus kyseisen sopimuksen alaan kuuluvilla kaupan alueilla;

13.

pitää myönteisenä AKT-maiden pyyntöä uusien määräysten laatimiseksi yhteistyöstä seuraavilla aloilla: kauppa ja kehitysyhteistyö, kauppa ja rahoitus sekä reilu kauppa, ja panee merkille niiden asekauppaa koskevan pyynnön;

14.

kehottaa Euroopan investointipankkia (EIP) arvioimaan uudelleen offshore-rahoituskeskuksia koskevaa politiikkaansa soveltaen kriteereitä, jotka ovat tiukemmat kuin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kiellettyjä ja valvonnanalaisia oikeudenkäyttöalueita koskeva määritelmäluettelo, sekä varmistamaan sen täytäntöönpanon ja antamaan vuosittain asiaa koskevat edistymiskertomukset;

15.

katsoo, että Cotonoun sopimuksen tämänhetkisen tarkistamisen ja meneillään olevan EIP:n ulkoista lainanantoa koskevan valtuuden väliarvioinnin ja uusimisen yhteydessä on EIP:n organisaatioon ja hallintorakenteisiin tehtävä perustavia muutoksia, jotta varmistetaan, että pankki täyttää kehitysyhteistyötä koskevat velvoitteensa;

16.

kehottaa komissiota ja AKT-valtioiden hallituksia sisällyttämään veroparatiisien käytön, veronkierron ja laittoman pääomapaon torjunnan Cotonoun sopimukseen painopistealueena; kehottaa näin ollen ottamaan käyttöön sitovan kansainvälisen mekanismin, joka pakottaa kaikki monikansalliset yhtiöt automaattisesti ilmoittamaan saamansa voitot ja maksamansa verot jokaisessa maassa, jossa ne toimivat;

17.

kehottaa neuvottelijoita käsittelemään kehitysyhteistyön verotukseen liittyvää näkökohtaa ja laatimaan tehokkaita ja toimivia verotusjärjestelmiä AKT-valtioita varten, jotta voidaan varmistaa kestävä kehitysyhteistyörahoituksen lähde pitäen ulkomaisesta avusta riippuvuudesta irti pääsyä pitkän aikavälin tavoitteena; kehottaa tässä yhteydessä neuvottelijoita sisällyttämään AKT-EU-kumppanuussopimuksen hyvää hallintotapaa koskevan 9 artiklan 3 kohtaan hyvää hallintotapaa verotuksen alalla koskevan periaatteen;

18.

vaatii sisällyttämään Euroopan kehitysrahaston Euroopan parlamentin budjettivallan piiriin tiukemman demokraattisen valvonnan mahdollistamiseksi, pitäen mielessä, että rahasto on Cotonoun sopimuksen mukaisesti kehityspolitiikan rahoittamisen pääasiallinen resurssi;

19.

kehottaa luomaan sellaisen uuden maailmanlaajuisen rahoitusrakenteen, jossa kehitysmaita voisivat edustaa niiden alueelliset järjestöt ja jossa otettaisiin huomioon niiden kestävään kehitykseen liittyvät aiheelliset huolenaiheet niiden oman tilanteen pohjalta, ja sopimaan kyseisestä rakenteesta;

20.

korostaa, kuinka tärkeää on edistää mikroluottojen käyttöä pienyritysten investointien ja kehityksen helpottamiseksi;

21.

kehottaa komissiota ja AKT-valtioiden hallituksia puuttumaan ilmastonmuutoksen rakenteellisiin syihin ottamalla käyttöön automaattisen ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arvioinnin kansallisissa kehitysstrategioissa ja -suunnitelmissa sekä maa- ja aluekohtaisissa strategia-asiakirjoissa;

22.

katsoo, että uusiutuvat energiamuodot ovat elintärkeitä AKT-maiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, koska niiden uusiutuvat energiaresurssit (aurinkoenergia, tuulivoima, geoterminen energia sekä biomassa) ovat huomattavan suuret; kehottaa neuvottelijoita kiinnittämään erityistä huomiota AKT-maiden riippuvuuden vähentämiseen fossiilisista polttoaineista ja niiden hintojen nousuun liittyvän haavoittuvuuden vähentämiseen asettamalla uusiutuvat energiamuodot Cotonoun sopimuksessa etusijalle;

23.

kehottaa komissiota ja AKT-maita edistämään oikeudenmukaista ja kestävää kehitystä, johon sisältyy sosiaalinen ulottuvuus, tukemalla uusia yritysmuotoja, myös voittoa tavoittelemattomia yrityksiä ja/tai yrityksiä, jotka on perustettu mikroluotto-ohjelmien avulla eettisten ja taloudellisten periaatteiden mukaisesti sosiaalisen markkinatalouden mallia seuraten;

24.

pahoittelee sitä, että vaikka valtaosa AKT-maiden väestöstä asuu maaseudulla ja vaikka köyhyyden torjuminen on yksi Cotonoun sopimuksen tärkeimmistä tavoitteista, maatalous on edelleen AKT:n ja EU:n yhteistyössä laiminlyöty osa-alue;

25.

kehottaa komissiota käsittelemään EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa täytäntöönpannessaan johdonmukaisesti ja yhtenäisesti elintarviketurvallisuutta koskevia kysymyksiä, kohottamaan elintarviketurvallisuusalan profiilia käytäessä vuoropuhelua kansallisista ja alueellisista kehityspolitiikoista ja edistämään alueellisten maatalousmarkkinoiden kehittämistä kehitysmaissa;

26.

kehottaa AKT-maita ja komissiota keskittymään maatalouden kehittämiseen elintarviketurvan takaamiseksi, ja pyytää nostamaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen painopistealoiksi Cotonoun sopimuksessa sekä maa- ja aluekohtaisissa strategia-asiakirjoissa; painottaa, että AKT-maiden maanviljelijät tarvitsevat tukea ja kunnollisia tuloja tuottaakseen elintarvikkeita paikallisille markkinoille sekä infrastruktuuria, jolla voidaan tukea kaupankäyntiä ja tuotteiden liikkumista;

27.

pyytää komissiota kuulemaan säännöllisesti nais- ja kuluttajajärjestöjä maatalouspolitiikan osalta ja varmistamaan niiden tosiasiallisen osallistumisen siihen; katsoo, että naisjärjestöjen olisi osallistuttava aktiivisesti päätöksentekoprosesseihin, pitäen mielessä naisten keskeinen yhteiskunnallinen merkitys;

28.

ilmaisee syvän huolensa hallitusten tukemien ulkomaisten sijoittajien viime aikoina tekemistä maatalousmaahankinnoista (varsinkin Afrikassa), jotka uhkaavat, jos niihin ei puututa asian vaatimalla tavalla, heikentää paikallista elintarviketurvaa ja johtaa vakaviin ja kauaskantoisiin seurauksiin AKT-valtioissa;

29.

kehottaa neuvottelijoita välttämään maatalousmaahankinnoista aiheutuvat haitalliset seuraukset (kuten pienviljelijöiden maiden pakkolunastus sekä maan ja veden kestämätön käyttö) tunnustamalla ihmisten oikeudet omistaa maatalousmaata ja muita elintärkeitä luonnonvaroja sekä hyväksymällä tätä koskevat perusperiaatteet;

30.

kehottaa AKT-maita laatimaan politiikkoja, jotka perustuvat ihmisoikeuksien, kansanvallan periaatteiden, oikeusvaltioperiaatteen, terveen talouskasvun ja kunnollisen työn kunnioittamiseen, aivovuodon torjumiseksi sekä sen mahdollistamiseksi, että AKT-maat voivat käyttää koulutettua työvoimaansa oman kehityksensä hyväksi;

31.

kehottaa komissiota ja AKT-valtioita sisällyttämään AKT-EU-kumppanuussopimuksen maahanmuuttoa koskevaan 13 artiklaan kiertomuuton periaatteen ja sen helpottamisen kiertoviisumien myöntämisen avulla; korostaa, että vaikka kyseisessä artiklassa painotetaan ihmisoikeuksien kunnioittamista ja AKT-valtioiden kansalaisten tasavertaista kohtelua, kauttakulkumaiden kanssa tehdyt kahdenväliset takaisinottosopimukset vaarantavat vakavalla tavalla kyseisten periaatteiden vaikutusalan Euroopan ulkoistaessa muuttovirtojen hallinnan, sillä kyseisissä sopimuksissa ei taata maahanmuuttajien oikeuksien kunnioittamista ja ne voivat johtaa peräkkäisiin takaisinottoihin, joissa maahanmuuttajien henki ja turvallisuus varantuvat;

32.

kehottaa lujittamaan neuvotteluissa ehdottoman sitovien ihmisoikeuslausekkeiden periaatetta sekä kyseisten lausekkeiden noudattamatta jättämisestä määrättäviä seuraamuksia, erityisesti kun on kyse sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä ja hiv/aids-tartunnan saaneiden henkilöiden syrjinnästä;

33.

tuntee vakavaa huolta sen johdosta, että erikoisterveydenhoitoa tarjoavien yksiköiden määrä on rajallinen hätätapausten ja kroonisesti sairaiden henkilöiden lukumäärän kasvusta huolimatta; korostaa, että sairaanhoidon perusrakenteita ja julkisia terveydenhoitojärjestelmiä on parannettava kehitysstrategioiden avulla;

34.

muistuttaa, että AKT-valtioiden julkisten terveydenhoitojärjestelmien valmiudet tarjota terveyspalveluja väestölleen ja humanitaarisista kriiseistä, konflikteista tai konfliktien jälkeen taikka luonnonmullistuksista toipuville uhreille muodostavat yhden kyseisten valtioiden päätehtävistä ja pysyvistä välittömistä huolenaiheista ja niitä olisi siksi edistettävä AKT:n ja EU:n välisen-yhteistyön avulla;

35.

on huolestunut sen johdosta, että AKT–EU-suhteiden lisääntynyt alueellistuminen saattaa uhata AKT-ryhmän yhteenkuuluvuutta ja voimaa ja saattaa haitata Cotonoun sopimuksen mukaisten yhteisten AKT–EU-instituutioiden toimintaa;

36.

katsoo, että toisessa tarkistamisessa pitäisi myös ajantasaistaa sopimuksen teksti siten, että se heijastaisi talouskumppanuussopimuksiin liittyvien uusien elinten (esimerkiksi yhteisten talouskumppanuusneuvostojen, kauppa- ja kehitysyhteistyötoimikuntien sekä parlamentaaristen valiokuntien) perustamista ja varmistaisi synergiat ja täydentävyyden Cotonoun sopimukseen liittyvien elinten kanssa;

37.

korostaa AKT:n ja EU:n yhteisen edustajakokouksen muodossa ilmenevän Cotonoun sopimuksen parlamentaarisen ulottuvuuden tärkeyttä; ilmaisee vakaan sitoutumisensa siihen, että yhteinen edustajakokous voi täyttää täysipainoisesti tehtävänsä parlamentaarisen osallistumisen varmistamisessa Cotonoun sopimuksen mukaisissa toiminnoissa ja prosesseissa; painottaa vastustavansa ehdottomasti kaikkia pyrkimyksiä heikentää yhteisen edustajakokouksen asemaa, erityisesti ehdotuksilla, jotka vaikuttavat sen työskentelymenetelmiin ja kokousten lukumäärään, koska niistä päättäminen olisi jätettävä yhteisen edustajakokouksen itsensä tehtäväksi;

38.

pyytää yhteisen edustajakokouksen parlamentaarisen, edustuksellisen ja demokraattisen luonteen vahvistamiseksi, että tulevaisuudessa yhteisessä edustajakokouksessa kaikkia AKT-valtiota todella edustaisivat parlamentaarikot, eivätkä hallitusten edustajat, kuten toisinaan tapahtuu, ja kehottaa näin ollen tarkistamaan AKT-EU-kumppanuussopimuksen 17 artiklaa;

39.

uskoo lujasti siihen, että AKT-valtioiden kansalliset parlamentit voivat olla keskeisessä asemassa kaikilla kehitysyhteistyötoiminnan osa-alueilla, kuten ohjelmien laatimisessa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioimisessa; kehottaa tarkistamaan Cotonoun sopimusta siten, että kyseiset parlamentit tunnustetaan Euroopan kehitysrahaston rahoittaman yhteistyön virallisiksi osallistujiksi;

40.

kehottaa vahvistamaan ja tehostamaan AKT:n ja EU:n yhteistä edustajakokousta, ja kehottaa sisällyttämään Cotonoun sopimukseen määräyksiä, joiden nojalla yhteinen edustajakokous sekä AKT-valtioiden parlamentit voivat valvoa maa- ja aluekohtaisia strategia-asiakirjoja, AKT:n ja EU:n välisiä talouskumppanuussopimuksia ja Euroopan kehitysrahastoa; kehottaa luomaan todellista synergiaa talouskumppanuussopimusten myötä perustettavien uusien parlamentaaristen valiokuntien ja yhteisen edustajakokouksen välille;

41.

pitää myönteisenä talouskumppanuussopimusten myötä perustettujen parlamentaaristen valiokuntien ja AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen välistä tulevaa synergiaa, jonka mahdollistavat puheenjohtajan ja esittelijöiden pitämät esittelyt sekä talouskumppanuussopimusten myötä perustettujen parlamentaaristen valiokuntien jäsenten osallistuminen yhteiseen parlamentaariseen edustajakokoukseen ja samanaikaisten kokousten järjestäminen silloin, kun se on mahdollista (jne.), mikä tuo yhteiseen parlamentaariseen edustajakokoukseen lisää asiantuntemusta ja suo tilaisuuden rikastuttavaan näkemystenvaihtoon ja yhteistyöhön;

42.

muistuttaa, että talouskumppanuussopimusten ohessa perustetut parlamentaariset valiokunnat on luotu Euroopan parlamentin aloitteesta sen varmistamiseksi, että kauppa- ja kehitysyhteistyökysymyksiin perehtyneet parlamentin jäsenet osallistuvat riittävässä määrin monimutkaisten teknisten kauppasopimusten täytäntöönpanon seurantaan;

43.

kehottaa komissiota ja AKT-valtioita pitämään kiinni OECD:n kehitysapukomitean soveltamasta julkisen kehitysavun määritelmästä laatiessaan kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta rahoituksensa saavia maa- ja aluekohtaisia strategia-asiakirjoja;

44.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden hallituksille ja parlamenteille.

11.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 305/7

A.

ottaa huomioon, että demokratian edistäminen sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittaminen kuuluvat Euroopan unionin perusperiaatteisiin ja -tavoitteisiin sekä muodostavat perustan sen suhteille kolmansien maiden kanssa,

B.

toteaa, että kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklan mukaan kaikilla on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen; toteaa tämän oikeuden sisältävän vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaumusta sekä vapauden tunnustaa uskontoa tai vakaumusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, uskonnollisin menoin, hartaudenharjoituksella ja opettamalla,

C.

ottaa huomioon, että tätä vapautta rikotaan muun maailman tavoin myös Euroopassa, jossa vähemmistöjen edustajiin kohdistetaan rikoksia heidän vakaumuksensa vuoksi,

D.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni on toistuvasti vakuuttanut olevansa sitoutunut ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen ja korostanut, että valtiovallalla on velvollisuus taata nämä vapaudet kaikkialla maailmassa,

E.

ottaa huomioon, että seitsemän ihmistä (kuusi koptikristittyä ja poliisi) sai surmansa ja useita loukkaantui 6. tammikuuta 2010, kun ohiajavasta autosta avattiin tuli keskiyön messun jälkeen kirkosta poistumassa olleita henkilöitä kohti koptien jouluaattona Nag Hammadin kaupungissa Ylä-Egyptissä; ottaa huomioon, että koptikristittyjen ja muslimien välillä on viime viikkoina esiintynyt muitakin yhteenottoja, joita Egyptin hallitus on pitänyt yksittäistapauksina,

F.

ottaa huomioon, että Egyptin viranomaiset ilmoittivat 8. tammikuuta 2010 pidättäneensä ja vanginneensa kolme henkilöä Nag Hammadissa 6. tammikuuta tehdyn iskun johdosta; ottaa huomioon, että Egyptin yleinen syyttäjä on päättänyt, että kolmea epäiltyä vastaan olisi nostettava murhasyyte valtion turvallisuudesta vastaavassa tuomioistuimessa,

G.

ottaa huomioon, että koptikristityt muodostavat noin 10 prosenttia Egyptin väestöstä; ottaa huomioon, että Egyptissä on viime vuosina toistuvasti esiintynyt koptikristittyihin kohdistuvaa väkivaltaa,

H.

ottaa huomioon, että Egyptin perustuslaissa taataan vakaumuksen vapaus ja uskonnollisten menojen harjoittamisen vapaus,

I.

pitää suhteita Egyptiin erittäin tärkeinä ja korostaa Egyptin sekä EU:n ja Egyptin välisten suhteiden merkitystä Euro–Välimerialueen vakaudelle ja kehitykselle,

J.

ottaa huomioon, että Malesian katolinen kirkko nosti vuonna 2007 kanteen hallitusta vastaan sen jälkeen, kun hallitus oli uhannut kieltää Herald-sanomalehden julkaisemisen kansalliseen turvallisuuteen vedoten, jos lehti ei lakkaisi käyttämästä malaijinkielisen kristityn yhteisön yleisesti käyttämää sanaa ”Allah” sanan ”Jumala” vastineena,

K.

ottaa huomioon, että Malesian ylioikeus päätti 31. joulukuuta 2009, että Malesian kristityillä on perustuslaillinen oikeus käyttää sanaa ”Allah” viittaamaan Jumalaan ja että sana ”Allah” ei ole yksinomaan islamilainen,

L.

ottaa huomioon, että päätöksen johdosta Malesiassa kirkkoihin kohdistui ainakin yhdeksän hyökkäystä,

M.

ottaa huomioon, että hallitus oli vuonna 2009 takavarikoinut yli 15 000 malaijinkielistä Raamattua, joissa sanaa ”Allah” käytettiin viittaamaan Jumalaan, ja että se ei ole tähän mennessä palauttanut niitä,

N.

ottaa huomioon, että Malesian hallitus hyväksyy sanan ”Allah” käytön Sahahin ja Sarawakin osavaltioiden kristityissä yhteisöissä mutta on asettanut sen kyseenalaiseksi maan muilla alueilla, mikä johtaa osaltaan Malesian koko kristityn yhteisön syrjinnän lisääntymiseen,

O.

ottaa huomioon, että yhteisöjen välinen vuoropuhelu on ratkaisevan tärkeää maailman kansojen välisen rauhan ja keskinäisen ymmärtämyksen edistämiseksi,

1.

korostaa, että ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus on kansainvälisessä lainsäädännössä taattu perusihmisoikeus, ja tuomitsee voimakkaasti kaikkinaisen uskontoon ja uskoon perustuvan väkivallan, syrjinnän ja suvaitsemattomuuden uskonnon harjoittajia, uskosta luopuvia ja tunnustuksettomia kohtaan;

2.

tuo julki huolestuneisuutensa Egyptin koptikristittyihin äskettäin kohdistuneiden iskujen johdosta sekä solidaarisuutensa uhrien perheitä kohtaan; kehottaa Egyptin viranomaisia takaamaan koptikristittyjen ja maan muiden uskonnollisten vähemmistöjen edustajien henkilökohtaisen turvallisuuden ja koskemattomuuden;

3.

pitää tervetulleina Egyptin viranomaisten pyrkimyksiä saada selville 6. tammikuuta 2010 tehdyn iskun suunnittelijat ja tekijät; kehottaa Egyptin hallitusta varmistamaan, että kaikki henkilöt, jotka ovat vastuussa tästä iskusta sekä muista väkivaltaisuuksista koptikristittyjä tai muiden uskontojen tai vähemmistöjen edustajia kohtaan, saatetaan tuomioistuimeen ja tuomitaan asianmukaisesti;

4.

kehottaa Egyptin viranomaisia takaamaan, että koptikristityt ja muiden uskonnollisten yhteisöjen ja vähemmistöjen jäsenet voivat täysimääräisesti nauttia ihmisoikeuksistaan ja perusvapauksistaan, mukaan luettuna oikeus vapaasti valita uskontonsa ja vaihtaa sitä, sekä estämään kaiken heihin kohdistuvan syrjinnän;

5.

pahoittelee Euroopan maaperällä ilmenevää uskontoon perustuvaa väkivaltaa, kuten Marwa al-Sherbinin murhaa, ja tuo julki solidaarisuutensa uhrien perheitä kohtaan;

6.

tuo julki huolestumisensa kirkkoihin ja uskonnon harjoittamiseen käytettyihin paikkoihin Malesiassa viime aikoina kohdistuneiden hyökkäysten johdosta sekä solidaarisuutensa uhreja kohtaan; kehottaa Malesian viranomaisia turvaamaan uskontoaan harjoittavien ihmisten henkilökohtaisen turvallisuuden ja koskemattomuuden sekä sen, että kirkkojen ja muiden uskonnon harjoittamiseen käytettävien paikkojen suojelemiseksi toteutetaan aiheellisia toimenpiteitä;

7.

kehottaa Malesian viranomaisia tutkimaan perusteellisesti ja nopeasti hyökkäykset uskonnon harjoittamiseen käytettyihin paikkoihin sekä saattamaan hyökkäyksistä vastuussa olevat henkilöt tuomioistuimen eteen;

8.

katsoo, että Malesian sisäministeriön toimet rikkovat uskonnon vapautta; on erityisen huolissaan siitä, että Malesian hallitus on toiminut lain ulkopuolella ja että sen toiminta on osaltaan kiristänyt maan uskonnollisten ryhmien välisiä jännitteitä;

9.

pitää Malesian ylioikeuden päätöstä tervetulleena ja kehottaa Malesian viranomaisia kunnioittamaan sitä; toivoo, että Malesian hallitus ei pyri palauttamaan sanan ”Allah” käyttökieltoa vaan lievittämään siitä aiheutuneita jännitteitä sekä pidättymään jatkotoimista, jotka saattaisivat vaarantaa valtauskonnon ja vähemmistöuskontojen rauhanomaisen rinnakkaiselon, josta säädetään Malesian perustuslaissa;

10.

kehottaa neuvostoa, komissiota ja Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa kiinnittämään erityistä huomiota uskonnollisten vähemmistöjen (mukaan luettuina kristityt yhteisöt) tilanteeseen tarkastellessaan EU:n suhteita kyseisiin maihin ja yhteistyötä niiden kanssa;

11.

tukee kaikkia aloitteita, joilla pyritään edistämään yhteisöjen välistä vuoropuhelua ja keskinäistä kunnioitusta; kehottaa kaikkia uskonnollisia auktoriteetteja edistämään suvaitsevaisuutta ja tekemään aloitteita vihaa sekä väkivaltaisia ja radikaaleja ääriliikkeitä vastaan;

12.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Egyptin hallitukselle ja parlamentille sekä Malesian hallitukselle ja parlamentille.

11.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 305/9

A.

ottaa huomioon, että merkittävä ihmisoikeusaktivisti, tutkija ja yksi vuoden 2008 peruskirjan laatijoista Liu Xiaobo asetettiin 8. joulukuuta 2008 valvontaan asuinpaikassaan, mikä on yksi pidätyksen muoto, jota voidaan käyttää kuuden kuukauden ajan ilman syytteen nostamista, eikä hänen olinpaikastaan Pekingissä ole tietoa,

B.

ottaa huomioon, että Liu Xiaobo pidätettiin 23. kesäkuuta 2009 ja asetettiin seuraavana päivänä syytteeseen kiihottamisesta valtiovaltaa vastaan rikoslain 105 pykälän mukaisesti,

C.

ottaa huomioon, että Liu Xiaobo on yksi vuoden 2008 peruskirjan 303 allekirjoittajasta ja että tässä vetoomuksessa vaaditaan perustuslain uudistamista, demokratisointia ja ihmisoikeuksien suojelua ja että sen on myöhemmin allekirjoittanut yli kymmenentuhatta Kiinan kansalaista,

D.

ottaa huomioon, että 25. joulukuuta 2009 Pekingissä toimiva väliasteen kansantuomioistuin totesi Liu Xiaobon syylliseksi kiihottamiseen valtiovaltaa vastaan ja tuomitsi hänet yhdeksitoista vuodeksi vankeuteen; ottaa huomioon, että hallituksen peruste tuomiolle oli Liun rooli vuoden 2008 peruskirjan laatimisessa ja allekirjoitusten organisoinnissa sekä kuusi vuosina 2005–2007 julkaistua esseetä, joissa arvosteltiin Kiinan hallitusta,

E.

panee merkille, että Liun vaimo ja kymmenkunnan Pekingissä toimivan ulkomaisen lähetystön henkilöstö pyysivät päästä seuraamaan oikeudenkäyntiä mutta heitä ei päästetty oikeussaliin,

F.

ottaa huomioon, että kiinalaiset bloginpitäjät, kansainväliset kansalaisyhteiskunnan ryhmät ja ulkomaiset hallitukset ovat arvostelleet tuomiota laajalti ja että Liu on hakenut tuomioon muutosta,

G.

ottaa huomioon, että Tšekin entinen presidentti Václav Havel halusi vedota Liu Xiaobon vapauttamisen puolesta mutta häntä ei päästetty Kiinan kansantasavallan lähetystöön Prahassa,

H.

toteaa, että Kiinan viranomaiset eivät ottaneet huomioon EU:n ja yhden sen jäsenvaltion toistuvia kehotuksia lieventää Akmal Shaikhin kuolemantuomiota,

I.

ottaa huomioon, että muutama päivä sitten kiinalainen virkamies myönsi ensimmäisen kerran, että kristitty ihmisoikeusaktivisti, joka on ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, Gao Zhiseng on kadonnut,

J.

ottaa huomioon, että joulukuussa 2009 Kiinassa tapahtui muitakin ihmisoikeusloukkauksia, esimerkiksi Guizhoun ihmisoikeusfoorumin jäseniä häirittiin pyrkimyksenä estää heidän suunnitelmansa juhlia ihmisoikeuksien päivää ja Fazhi Morning Post -lehden Shandongin toimituksen entinen päällikkö, toimittaja Qi Choghuai pahoinpideltiin vankilassa,

K.

ottaa huomioon, että 1. lokakuuta vietettävän valtion 60-vuotisjuhlapäivän lähetessä Kiinan viranomaiset ovat lisänneet aktivistien valvontaa, häirintää ja vangitsemisia estääkseen heitä esittämästä ihmisoikeuksiin liittyviä huolenaiheita; ottaa huomioon, että Amnesty International -järjestön mukaan satoja aktivisteja ja toisinajattelijoita on määrätty jonkinlaiseen valvontaan tai kotiarestiin tämän tapahtuman vuoksi,

L.

ottaa huomioon, että Kiinan kansantasavalta esitti huhtikuussa 2009 YK:lle asiakirjan, jossa perustellaan sen ehdokkuutta ihmisoikeusneuvoston jäseneksi ja jossa vahvistetaan, että Kiinan kansantasavalta on sitoutunut edistämään ja kunnioittamaan Kiinan kansan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia,

M.

panee merkille, että Google ilmoitti 13. tammikuuta 2010 aikomuksestaan lopettaa yhteistyö Kiinan internetiä valvovien viranomaisten kanssa ja esitti syyksi sen tietokonejärjestelmiä vastaan tehdyt taitavat verkkohyökkäykset, joita se epäilee Kiinassa käynnistetyiksi ja joiden kohteena olivat osittain ihmisoikeusaktivistien Gmail-käyttäjätilit,

N.

ottaa huomioon, että EU on Kiinan merkittävin kauppakumppani ja suurin investoija Kiinassa, että Kiina on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani ja että kauppa- ja taloussuhteet ovat jättäneet varjoonsa demokraattiset uudistukset, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen,

O.

katsoo, että EU:n ja Kiinan välinen, vuonna 2000 aloitettu ihmisoikeusvuoropuhelu on tuottanut tähän mennessä vain vähäisiä tuloksia ja että tuloksettomuus johtuu myös siitä, että EU:n yhteinen ulkopolitiikka Kiinan suhteen on ollut koordinoimatonta ja tehotonta,

1.

kehottaa vapauttamaan Liu Xiaobon välittömästi ja ehdoitta ja ilmaisee kannattavansa hänen rauhanomaisia toimiaan ja aloitteitaan demokraattisten uudistusten ja ihmisoikeuksien turvaamisen hyväksi; tuomitsee painokkaasti oikeuslaitoksen häneen kohdistaman häirinnän;

2.

ilmaisee samalla tukensa niille kiinalaisille, jotka ovat ilmaisseet avoimesti tyytymättömyytensä Liu Xiaobon tuomioon;

3.

kehottaa Kiinan kansantasavallan viranomaisia kunnioittamaan ihmisoikeusneuvostolle antamiaan sitoumuksia ja noudattamaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 9. joulukuuta 1998 hyväksymän ihmisoikeuksien puolustajia koskevan julistuksen määräyksiä;

4.

kehottaa Kiinan kansantasavaltaa varmistamaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen;

5.

pitää valitettavana, että kesäkuussa 2009 järjestetyn yleisen säännöllisen tarkastelumekanismin yhteydessä Kiina hylkäsi kaikki YK:n jäsenvaltioiden esittämät suositukset, jotka liittyvät sananvapauteen ja kokoontumisvapauteen, oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, oikeudellisia ammatteja koskeviin takeisiin, ihmisoikeuksien puolustajien suojeluun, kansallisten vähemmistöjen oikeuksiin, kuolemanrangaistuksen ja pakkotyön avulla suoritettavan uudelleenkoulutuksen poistamiseen, kidutukseen kieltoon, tiedotusvälineiden vapauteen ja tehokkaisiin syrjinnän kieltäviin toimiin;

6.

tuomitsee erityisen painokkaasti Akmal Shaikhin teloituksen ja vahvistaa vastustavansa ehdottomasti ja pysyvästi kuolemanrangaistuksen käyttöä kaikissa olosuhteissa; on vakuuttunut, että kuolemanrangaistuksen poistaminen on olennainen osa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja ihmisarvon suojelua kaikissa valtioissa;

7.

pitää myönteisenä Googlen aikomusta lopettaa hakutulosten suodattamista ja sensurointia koskeva yhteistyö Kiinan viranomaisten kanssa ja kehottaa kaikkia muita yhtiöitä toimimaan samoin; kehottaa Kiinan kansantasavaltaa kunnioittamaan täydellisesti ilmaisunvapautta internetissä; ilmaisee myötätuntonsa Kiinan internetin käyttäjille, joihin Googlen esittämä toiminnan lopettaminen maassa vaikuttaa eniten;

8.

korostaa, että Kiinan hallitus julkaisi ensimmäisen kansallisen ihmisoikeuksia koskevan toimintaohjelmansa (2009–2010) huhtikuussa 2009 ja sillä pyritään parantamaan kansalaisten oikeuksien suojelua, suojeleman heitä mielivaltaisilta pidätyksiltä, estämään tunnustusten hankkiminen kidutuksen avulla ja varmistamaan oikeudenmukaiset ja avoimet oikeudenkäynnit;

9.

tähdentää, että Kiinan ihmisoikeustilanne on yhä vakava huolenaihe, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan Liu Xiaobon tapauksen esille seuraavassa EU:n ja Kiinan huippukokouksessa; panee merkille edelliset Kiinan kanssa käydyt ihmisoikeusvuoropuhelut sekä EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun 20. marraskuuta 2009; toistaa, että kaikkien vuoropuhelujen välillä tarvitaan tiukkaa seurantaa, jotta voidaan varmistaa suositusten täytäntöönpano;

10.

korostaa tarvetta käynnistää EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuheluja koskeva kattava arviointi ja lujittaa vuoropuhelua; kehottaa ottamaan ihmisoikeuksien puolustajien tapaukset järjestelmällisesti esiin näissä keskusteluissa ja tuo esiin vuoden 2008 Saharov-palkinnon saajan Hu Jian vankeustuomion ja hänen vaimonsa Zeng Jinyanin häirinnän;

11.

katsoo, että samalla kun Kiinan kanssa kehitetään taloussuhteita, on käytävä todellista poliittista vuoropuhelua, ja vaatii, että ihmisoikeuksien kunnioittamisen olisi oltava keskeinen osa uudessa puitesopimuksessa, josta neuvotellaan parhaillaan Kiinan kanssa;

12.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajalle, komissiolle ja sen puheenjohtajalle sekä Kiinan kansantasavallan pääministerille ja kansalliskokoukselle.

11.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 305/11

A.

panee merkille, että erityisesti opposition järjestöjen jäsenten, toimittajien, ihmisoikeusaktivistien ja uskonnollisten johtajien poliittiset teloitukset ja katoamiset ovat edelleen yleisiä Filippiineillä, ja ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöt puhuvat yli tuhannesta poliittisesta murhasta ja katoamisesta viimeisten kymmenen vuoden aikana,

B.

ottaa huomioon, että syyllisten rankaisematta jättäminen ja hallituksen kyvyttömyys torjua tehokkaasti poliittista väkivaltaa maassa vaikeuttaa vastuullisten tuomista oikeuden eteen, hallituksen vuonna 2008 tekemän yleisen väliarvioinnin yhteydessä antamista lupauksista huolimatta,

C.

ottaa huomioon, että satojatuhansia ihmisiä on joutunut siirtymään maan sisällä, mihin on syynä konflikti hallituksen ja Moron islamilaisen vapautusrintaman MILF:n sekä koko maassa edelleen aktiivisen New People's Army NPA:n välillä sekä sotilasoperaatiot Abu Sayyaf Groupin kaltaisia rikollisryhmiä vastaan Sulun ja Basilian saarimaakunnissa Mindanaon länsiosassa,

D.

ottaa huomioon, että 23. marraskuuta 2009 100 Ampatuanin perheen johtamaan paikalliseen miliisiin kuuluvaa aseistettua miestä, joiden joukossa oli mm. paikallisia poliisiviranomaisia, kidutti ja tappoi raa'asti Esmail Mangudadatua seuranneen saattueen 57 jäsentä, joiden joukossa oli Mangudadatun naispuolisia sukulaisia, joista osa raiskattiin, asianajajia ja 30 toimittajaa, jotka olivat kaikki matkalla tukemaan Mangudadatun kuvernööriehdokkuutta Maguindanaon maakunnassa Mindanaossa,

E.

katsoo, että tämä joukkomurha, jossa kuoli kerralla enemmän toimittajia kuin koskaan aikaisemmin maailmassa, paljasti järkyttävällä tavalla, miten paikalliset sotapäälliköt, turvallisuusjoukkojen korruptio ja erittäin häikäilemättömien rikosten rankaisematta jättäminen ovat saaneet otteen Filippiineistä,

F.

ottaa huomioon, että Filippiinien hallitus julisti 24. marraskuuta 2009 hätätilan kahdessa asianomaisessa maakunnassa, jolloin lain ja järjestyksen ylläpito siirtyi armeijalle, pyysi kansainvälisiä oikeuslääketieteen asiantuntijoita tukemaan tutkimuksia ja 4. joulukuuta 2009 julisti Maguindanaon maakunnassa viikoksi sotatilalain, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1972,

G.

ottaa huomioon, että tämän seurauksena Ampatuanin perheen johtavia jäseniä pidätettiin ja asetettiin syytteeseen useista murhista ja löydettiin vaikuttava määrä aseita ja tuhansia kätkettyjä äänestyskortteja, jotka vihjaavat massiiviseen vaalipetokseen presidentti Arroyon puolueen Lakas Kampi CMD:n hyväksi,

H.

panee merkille, että Filippiineillä käytyjä vaaleja ovat aikaisemmin leimanneet poliittisten vastustajien ilman oikeudenkäyntiä toteutetut teloitukset, mistä ovat usein vastanneet hallitukselta saaduin asein varustautuneet ja poliittisesti vaikutusvaltaisten perheiden palkkaamat yksityiset armeijat ja puolisotilaalliset joukot,

I.

ottaa huomioon, että vuoden 2007 vaalikampanjassa murhattiin noin 60 ehdokasta ja vuoden 2004 vaalikampanjassa 41 ehdokasta, mikä antaa aihetta pelätä, että poliittisten aktivistien murhat lisääntyvät toukokuussa 2010 käytävien vaalien alla,

J.

panee merkille, että Maguindanaon maakunnassa tapahtuneet raa'at murhat ovat merkittävä taka-askel Filippiinien rauhalle ja demokratialle ja hankaloittavat Malesian hallituksen tuella käytäviä Filippiinien hallituksen ja Moron islamilaisen vapautusrintaman MILF:n välisiä rauhanneuvotteluja, jotka keskeytettiin 8. joulukuuta 2009 Kuala Lumpurissa,

1.

tuomitsee voimakkain sanoin Maguindanaon joukkomurhan 23. marraskuuta 2009 ja ilmaisee solidaarisuutensa surmansa saaneiden perheille;

2.

panee tyytyväisenä merkille Filippiinien hallituksen vastauksen joukkomurhaan, mutta pahoittelee alkuvaiheen viivästyksiä, ja korostaa, että poliisin tutkimusten on oltava kattavia ja riippumattomia ja niiden on johdettava todelliseen syytteeseen asettamiseen, osallisuudesta epäillyt turvallisuusjoukkojen jäsenet mukaan luettuina;

3.

on syvästi huolissaan siitä, että hallintohenkilöstön yhteydet Ampatuanin perheeseen saattavat pikemminkin estää kuin auttaa murhien riippumatonta tutkintaa, ja vaatii, että Filippiinien keskusrikospoliisin on kuulusteltava Ampatuanin perhettä;

4.

kehottaa kiireellisiin toimiin kaikkien tutkimuksissa ja oikeudenkäynneissä mukana olevien todistajien, tuomareiden, asianajajien ja syyttäjien suojelemiseksi;

5.

kehottaa avunantajamaita tarjoamaan oikeuslääketieteellistä, tutkimus- ja oikeudellista apua ja tukea Filippiinien oikeusministeriölle;

6.

kehottaa Filippiinien hallitusta ryhtymään määrätietoisiin toimiin ilman oikeudenkäyntiä toteutettavien teloitusten ja katoamisten lopettamiseksi ja tuomaan päivänvaloon ratkaisemattomat tapaukset, joista voidaan mainita esimerkkinä huhtikuussa 2007 kadonneen Jonas Burgosin tapaus; kehottaa Filippiinien hallitusta ratifioimaan sieppauksia koskevan YK:n yleissopimuksen;

7.

vaatii Filippiinien hallitukselta määrätietoisia toimia, jotta voidaan lopettaa välittömästi kaikenlaisen yksityisen ja paikallisen rahoituksen maksaminen poliisin ja armeijan apujoukoille ja hajottaa puolisotilaalliset joukot ja paikalliset miliisit;panee tyytyväisenä merkille presidentti Arroyon 9. joulukuuta 2009 antaman tämänsuuntaisen julistuksen ja kehottaa Arroyoa peruuttamaan toimeenpanoasetuksen nro 546;

8.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti vaalilautakunnan äskettäin asettamaan asekieltoon 10. toukokuuta 2010 käytävien vaalien valmistelussa;

9.

panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ja Filippiinien välisen oikeuslaitoksen tukiohjelman rahoitussopimus allekirjoitettiin lokakuussa 2009 ja siinä suunnataan 3,9 miljoonaa euroa rikosoikeuslaitoksen tukemiseen, avustamiseen ja koulutukseen sekä ihmisoikeustoimikunnan ja kansalaisyhteiskunnan ryhmien työn tukemiseen; odottaa valvontajärjestelmän toimintaa koskevia kertomuksia, jotka on tarkoitus laatia tukiohjelman yhteydessä ja joissa seurataan, miten maa edistyy ilman oikeudenkäyntiä toteutettavien teloitusten ja niihin liittyvien epäkohtien torjunnassa;

10.

on huolissaan siitä, että presidentin julistama hätätila ja uusien toimivaltuuksien antaminen armeijalle, joka aikaisemmin oli osallisena useissa ilman oikeudenkäyntiä toteutetuissa teloituksissa, eivät estä tai vähennä vaaleihin liittyviä väkivaltaisuuksia Mindanaon maakunnassa;

11.

kehottaa Filippiinien hallitusta lisäämään toimia poliittisen väkivallan poistamiseksi, jotta voidaan taata demokratian tulevaisuus Filippiineillä; kehottaa erityisesti viranomaisia perustamaan korkean tason työryhmän, jolla on takanaan laaja poliittinen tuki, jotta voidaan kiireesti panna täytäntöön toimia vaaleihin liittyvän väkivallan estämiseksi toukokuun vaaleja edeltävinä kuukausina ja ryhtyä toimiin tiedotusvälineiden ja yleensä ilmaisunvapauden suojelemiseksi;

12.

panee tyytyväisenä merkille Filippiinien korkeimman oikeuden päätöksen sallia Ang Ladladin osallistuminen toukokuun vaaleihin, joka kumoaa vaalilautakunnan aikaisemman vastustuksen ”moraalisista syistä”;

13.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Filippiinien presidentille ja hallitukselle, Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle sekä ASEANin jäsenvaltioiden hallituksille.

11.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 305/14

A.

ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen mukaan alueellinen yhteenkuuluvuus on yksi Euroopan unionin päämääristä (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla),

B.

toteaa, että makroaluestrategioilla pyritään tehostamaan olemassa olevien resurssien käyttöä, jotta voidaan käsitellä aluekehityskysymyksiä ja tunnistaa mahdollisuudet vastata yhteisin toimin yhteisiin haasteisiin,

C.

toteaa, että Itämeri-strategiaan sisältyy jo malli, jolla voidaan koordinoida EU:n toimia ja rahoitusta geopoliittisissa alueyksiköissä eli tietyin perustein määriteltävillä makroalueilla, ja että Itämeri-strategian mallin mukaisesti EU:n Tonava-strategian avulla on mahdollista edistää alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä talouskasvun vauhdittamiseksi ja vastata yhteisin toimin yhteisiin haasteisiin,

D.

ottaa huomioon, että Tonava yhdistää kymmenen Euroopan maata – Saksan, Itävallan, Slovakian, Unkarin, Kroatian, Serbian, Romanian, Bulgarian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan – joista kuusi on EU:n jäsenvaltioita, ja että laajemmassa alueellisessa yhteydessä alue käsittää myös Tšekin tasavallan, Slovenian, Bosnia ja Hertsegovinan sekä Montenegron,

E.

ottaa huomioon, että Tonavan alue on EU:n koheesiopolitiikan ohjelmien sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja mahdollisia ehdokasvaltioita koskevien ohjelmien tärkeä kohtauspaikka ja että se on näin ollen alue, jolla on mahdollista luoda tehostettuja synergiavaikutuksia EU:n eri toimintalinjoissa, kuten yhteenkuuluvuus, liikenne, matkailu, maatalous, kalastus, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, energia, ympäristöasiat, laajentuminen ja naapuruuspolitiikka,

F.

ottaa huomioon, että Tonavan aluetta koskevaa EU:n strategiaa on tarkoitus soveltaa seuraavilla yhteistyöaloilla: sosiaalinen kehitys ja suojelu, kestävä talouskehitys, liikenne- ja energiainfrastruktuurit, ympäristönsuojelu, kulttuuri ja koulutus,

G.

ottaa huomioon, että Tonavan aluetta koskevalla EU:n strategialla voisi olla suuri merkitys pyrittäessä parantamaan Tonavan alueella toimivien alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja organisaatioiden välistä koordinaatiota ja että sillä tuettaisiin alueen vaurautta, kestävää kehitystä, kykyä luoda uusia työpaikkoja ja turvallisuutta,

H.

ottaa huomioon, että Tonavan alueella tehtävällä yhteistyöllä on pitkä historia: eräs kaikkein ensimmäisistä eurooppalaisista toimielimistä oli Tonavan komissio, joka perustettiin 30. maaliskuuta 1856, jonka kotipaikka oli alun perin Galațissa Romaniassa ja joka nykyisin sijaitsee Budapestissa,

I.

ottaa huomioon, että Tonavasta on tullut melkein Euroopan unionin sisävesiväylä vuoden 2007 laajentumisen jälkeen ja että Tonavan alue voi merkittävällä tavalla vahvistaa kyseisestä laajentumisesta lähtien tapahtunutta kehitystä,

J.

katsoo, että Tonava on toimiva vesiväylä, joka ulottuu jäsenvaltioiden rajoja pidemmälle, ja että se yhdessä Mainin kanavan ja Reinin kanssa yhdistää Pohjanmeren Mustaanmereen ja voi parantaa Mustanmeren alueen geostrategista asemaa,

K.

katsoo, että Tonavan alue on yhteen kuuluvista alueista muodostuva taloudellisesti epäyhtenäinen alue ja että Tonavan alueen mieltäminen yhdeksi makroalueeksi auttaisi tasaamaan taloudellisen toiminnan alueellisia eroja ja pitämään yllä yhtenäistä kehitystä,

L.

ottaa huomioon, että Tonavan suistoalue on ollut vuodesta 1991 lähtien Unescon maailmanperintökohde ja että Tonavan alueella sijaitsee useita Natura 2000 -verkostoon kuuluvia erityissuojelualueita ja erityisten suojelutoimien alueita; ottaa huomioon Tonavan ja sen suistoalueen ainutlaatuisen ja herkän ekosysteemin, jossa elää harvinaisia, saastumisen vuoksi uhanalaisia kasvilajeja,

1.

kehottaa komissiota käynnistämään mahdollisimman pian kaikkien Tonavan rantavaltioiden laajat kuulemiset, jotka kattaisivat alueellisen yhteistyön eri näkökohdat, ja julkistamaan Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian viimeistään vuoden 2010 lopussa;

2.

katsoo, että Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia on asianmukainen väline aluekehityksen tehostamiseksi tiiviimmällä yhteistyöllä selkeästi määritellyillä aloilla, joilla kaikki hallintotahot ovat katsoneet olevan todellista eurooppalaista lisäarvoa, ja kehottaa kehittämään strategiaa osana Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta;

3.

korostaa, että kaikenlaiset makroaluestrategiat on sisällytettävä EU:n aluepolitiikkaan koordinoituna politiikkana, joka koskee koko EU:n aluetta; korostaa, että on arvioitava strategian lisäarvoa unionin alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen täytäntöönpanon kannalta;

4.

korostaa, että strategian valmisteluun on otettava mukaan Tonavan alueen asiaankuuluvat alueelliset ja paikalliset sidosryhmät, jotta voidaan tunnistaa tasapainoisen ja kestävän aluekehityksen aikaansaamisessa ja valmiuksien luomisessa olevat tarpeet, löytää ratkaisuja yhteisiin haasteisiin, panna konkreettiset hankkeet tehokkaasti täytäntöön ja luoda hyvän hallinnon mekanismi, sekä kehottaa hallituksia tukemaan ja helpottamaan kansalaisjärjestöille, ammattikuntajärjestöille ja kansalaisyhteiskunnalle tiedottamista ja niiden kuulemista sekä laatiessaan strategiaa että pannessaan sitä myöhemmin täytäntöön;

5.

kehottaa komissiota määrittelemään selkeästi Tonavan alueen tulevan politiikan hallintorakenteen; katsoo, ettei täytäntöönpanossa saa puuttua alueellisten ja paikallisten viranomaisten valtuuksiin;

6.

tukee Tonavan alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä EU:n painopistealueena ja haluaa syventää alueellista yhdentymistä Tonavan alueella, joka on dynaaminen osatekijä Euroopan taloudessa ja politiikassa laajemminkin;

7.

kehottaa parantamaan Tonavan ekologista tilaa, koska joki on tällä hetkellä saastunut, toteuttamaan toimia pilaantumisen vähentämiseksi ja estämään uudet öljyn ja muiden myrkyllisten ja haitallisten aineiden päästöt;

8.

toteaa, että jäsenvaltiot ja muut rantavaltiot, joiden kautta Tonava virtaa, ovat yhtä lailla vastuussa Tonavan pilaantumisesta; korostaa, että Tonavan vesistöalueen ympäristönsuojelu on tärkeä näkökohta, joka vaikuttaa alueen maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ja kehottaa Tonavan rantavaltioita pitämään ensisijaisen tärkeänä yhteisten hydrologisten ja veden laadun testaamista koskevien laitosten perustamista;

9.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään ilmastonmuutoksen torjunnan yhteydessä erityistä huomiota paikallisten ekosysteemien suojeluun ja tekemään siinä yhteistyötä sekä kehottaa komissiota tukemaan sellaisen uuden teknologian tutkimusta ja kehittämistä, jonka avulla voidaan parantaa ennuste- ja toimintavalmiuksia tulvien, äärimmäisen kuivuuden ja satunnaispäästöjen varalta;

10.

korostaa tarvetta suojella ja vahvistaa Tonavan kalakantoja; kehottaa komissiota laatimaan kattavan suunnitelman Tonavan luonnonvaraisten sampikantojen suojelemiseksi ja elvyttämiseksi;

11.

kehottaa komissiota hyödyntämään Itämeri-strategiasta saatuja operatiivisia kokemuksia; pyytää sen vuoksi strategia-asiakirjaa täydentävää toimintasuunnitelmaa; katsoo, että toimintasuunnitelmaan olisi sisällytettävä muun muassa seuraavaa: Tonavan ympäristöystävällinen käyttö sisävesiliikenteessä, intermodaalisuus muiden liikennemuotojen kanssa Tonavan varrella parantamalla kaikkia infrastruktuureja (siten, että etusijalla on nykyisten infrastruktuurien käytön parantaminen) ja luomalla multimodaalinen liikennejärjestelmä koko Tonavan varrella, vesivoiman ympäristöystävällinen käyttö Tonavalla, Tonavan veden laadun säilyttäminen ja parantaminen vesipuitedirektiivin mukaisesti, tiukat alusturvallisuusvaatimukset, ympäristöystävällisen matkailun kehittäminen sekä koulutuksen, tutkimuksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantaminen;

12.

korostaa tarvetta energialähteiden monipuolistamiseen ja kehottaa alueen tarjoamien bioenergiamahdollisuuksien perusteella komissiota ja kaikkia rantavaltioita lisäämään energia-alan yhteistyötä, edistämään ja toteuttamaan energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevia yhteisiä hankkeita ja kannustamaan biomassan sekä aurinko-, tuuli- ja vesivoiman käyttöön;

13.

korostaa, että kaikkien liikenteen ja energia-alan infrastruktuurihankkeiden edellytykseksi olisi asetettava asianmukaiset strategisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnit, jotka kattavat myös vaikutukset joen koko ekosysteemiin, jotta kansainvälisiä ympäristönsuojeluvaatimuksia noudatetaan, ja että ensin on kuultava kaikkia tahoja, joihin päätökset saattavat vaikuttaa;

14.

panee merkille Tonavan alueen valtioiden poikkeuksellisen taloudellisen riippuvuuden toisistaan ja kannattaa sitä, että perustetaan liiketoiminnan kehittämisverkostoja ja valtiosta riippumattomia kaupanedistämiselimiä, jotka voivat koordinoida ja edistää tulevia kehittämismahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksiä varten, jotta voidaan varmistaa kestävä ja tehokas kasvu ja vauhdittaa vihreän talouden kasvua koko Tonavan makroalueella;

15.

ehdottaa, että EU:n liikennejärjestelmä ja Tonavan alueella sijaitsevien EU:n naapurimaiden vastaavat järjestelmät integroidaan toisiinsa, ja korostaa, että on tärkeää myöntää resursseja usean liikennemuodon käyttöä koskeviin hankkeisiin;

16.

pitää sisävesiliikennejärjestelmää alueen liikennekehityksen tärkeänä osatekijänä mutta tunnustaa samalla, että sisävesiliikenne on vähentynyt pääasiassa talouden voimakkaan taantumisen vuoksi, ja painottaa, että on tärkeää poistaa pullonkaulat Rein/Meuse-Main-Tonava-väylien muodostamalta vesiliikenteen akselilta ja parantaa intermodaalista liikennejärjestelmää Tonavalla samalla, kun keskitytään parantamaan sisävesisatamia ja logistiikka-, sisävesiliikenne- ja rautatieliikennettä sekä otetaan huomioon lähimerenkulun tarjoamat lisämahdollisuudet;

17.

ehdottaa Euroopan laajuisten verkkojen lujittamista, jotta voidaan kohentaa koko alueen intermodaalisuutta ja lisätä maantie- ja rautatieyhteyksiä Mustanmeren alueelle (tavaraliikenteen liikennekäytävät ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rautatieosuudet);

18.

kehottaa komissiota edistämään nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan käyttöä sekä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta Tonavalle saadaan mahdollisimman nopeasti tehokas ja yhdenmukainen vesiliikennesäännöstö;

19.

pitää kestävää matkailua tärkeänä välineenä, jolla voidaan edistää alueen talouskasvua ja josta ovat esimerkkeinä ympäristömatkailun tarjoamat mahdollisuudet ja lähes koko Tonavan varrella sijaitsevien pyöräilyreittien taloudelliset mahdollisuudet;

20.

tukee ohjelmia, joilla pyritään parantamaan Tonavan alueen monikulttuurista ympäristöä edistämällä monikansallista liikkuvuutta, vaalimalla kulttuurien vuoropuhelua, kehittämällä taide- ja viestintämuotoja sekä koulutuslaitoksia ja yrityshautomoja näillä aloilla, suojelemalla kulttuuri- ja historiallista perintöä ja rohkaisemalla uutta kulttuuriteollisuutta;

21.

tukee alueella toteutettavia yliopistojen vaihto-ohjelmia ja ehdottaa, että alueen yliopistot voisivat muodostaa verkostoja kansainvälisellä tasolla kilpailukykyisten osaamiskeskusten edistämiseksi;

22.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan hallintojärjestelyjä, jotta voidaan kehittää Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian kehittämisen ja täytäntöönpanon parantamiseen liittyvää hallinnollista taakkaa;

23.

kehottaa komissiota tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan parlamentin kanssa, kun määritellään painopisteitä Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian kehittämiseksi, ja pyytää komissiota tiedottamaan Euroopan parlamentille säännöllisesti siitä, miten strategian toteuttaminen on edennyt, ja kuulemaan sitä asiassa;

24.

tähdentää, että tarvitaan koordinoitua lähestymistapaa, jotta voidaan tehostaa ja parantaa EU:n käytettävissä olevien varojen käyttöä Tonavan rantavaltioissa ja siten saavuttaa strategian tavoitteet;

25.

kannustaa käyttämään nykyisiä toimenpideohjelmia strategiaan sisältyvien hankkeiden rahoituksessa; kehottaa kaikkia asianosaisia tarkastelemaan rahoitusvälineiden ohella myös muita välineitä, joilla voidaan helpottaa strategian täytäntöönpanoa ja joilla on välittömiä myönteisiä vaikutuksia paikan päällä;

26.

ehdottaa, että paikallisten ja alueellisten sidosryhmien kuulemisen jälkeen järjestetään joka toinen vuosi EU:n Tonava-huippukokous, jonka päätelmät toimitetaan Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan parlamentille;

27.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle ja muille asiaankuuluville toimielimille.

11.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 305/19

1.

valitsee Nikiforos Diamandourosin Euroopan oikeusasiamieheksi;

2.

pyytää Nikiforos Diamandourosia vannomaan virkavalan unionin tuomioistuimessa;

3.

kehottaa puhemiestä julkaisemaan liitteenä olevan päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle ja unionin tuomioistuimelle.

11.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 305/21

A.

katsoo, että Ana Palacio Vallelersundi täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 255 artiklan toisessa kohdassa määrätyt edellytykset,

1.

ehdottaa, että Ana Palacio Vallelersundi nimitetään komitean jäseneksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen unionin tuomioistuimen presidentille.

11.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 305/22

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.