ISSN 1725-2490

doi:10.3000/17252490.C_2011.191.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 191
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

54. vuosikerta
1. heinäkuu 2011

Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

SUOSITUKSET

 

Neuvosto

2011/C 191/01

Neuvoston suositus, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2011, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista ( 1 )

1

 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

 

Euroopan komissio

2011/C 191/02

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.6241 – CIE Management II/Gruppo Coin) ( 1 )

7

2011/C 191/03

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.6162 – Pfizer/Ferrosan Consumer Healthcare Business) ( 1 )

7

2011/C 191/04

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.6160 – Apollo/PlayPower) ( 1 )

8

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Neuvosto

2011/C 191/05

Neuvoston päätös, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2011, uusien jäsenten nimittämisestä eroavien jäsenten tilalle Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokuntaan

9

 

Euroopan komissio

2011/C 191/06

Euron kurssi

10

 

Tilintarkastustuomioistuin

2011/C 191/07

Erityiskertomus N:o 5/2011 Miten tilatukijärjestelmän varainhoitoa voitaisiin parantaa?

11

 

JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET

2011/C 191/08

Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

12

 

V   Ilmoitukset

 

HALLINNOLLISET MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2011/C 191/09

MEDIA 2007 – Kehittäminen, levitys, myynninedistäminen ja koulutus – Ehdotuspyyntö – EACEA/19/11 – Eurooppalaisten elokuvateatterien digitalisoinnin tukeminen

15

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2011/C 191/10

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.6288 – Blackstone/Stargazer) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

19

 

MUUT SÄÄDÖKSET

 

Euroopan komissio

2011/C 191/11

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

20

2011/C 191/12

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

24

 

 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

 

I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

SUOSITUKSET

Neuvosto

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/1

NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2011,

koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 191/01

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ilmaisua koulunkäynnin keskeyttäminen käytetään niiden henkilöiden yhteydessä, jotka lopettavat yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen peruskouluun tai sitä alemmalle tasolle eivätkä osallistu enää yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen.

(2)

Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen on olennaisen tärkeää Eurooppa 2020 -strategian useiden keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen vastaa sekä niin kutsutun älykkään kasvun tavoitteita parantamalla yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tasoja että niin kutsutun osallistavan kasvun tavoitteita vaikuttamalla yhteen suurimmista työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijöistä. Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyy sen vuoksi yleistavoite, jonka mukaan koulunkäynnin keskeyttävien osuutta olisi pienennettävä 14,4 prosentista vuonna 2009 alle 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet asettamaan kansallisia tavoitteita, joissa otetaan huomioon niiden lähtötilanteet ja kansalliset olosuhteet.

(3)

Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa koskevissa neuvoston päätökseen 2010/707/EU (1) sisältyvissä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan kaikki tarpeelliset toimenpiteet koulunkäynnin keskeyttämisen estämiseksi.

(4)

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi -lippulaivahankkeessa vahvistetaan puitteet toimille, joilla varmistetaan sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus korostaen etenkin vähäosaisuuden kierteen katkaisemista ja ennaltaehkäisevien toimien vauhdittamista. Siinä käsitellään Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitetta saada vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen piiristä seuraavalla vuosikymmenellä.

(5)

Eurooppa 2020 -strategian Nuoret liikkeellä -lippulaivahankkeen tavoitteena on "parantaa eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten tasoa ja kansainvälistä houkuttelevuutta sekä parantaa koulutuksen ja opetuksen laatua EU:ssa kaikilla tasoilla yhdistäen sekä huippuosaaminen että tasa-arvo edistämällä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuutta. Tavoitteena on myös parantaa nuorten työllisyystilannetta".

(6)

Neuvosto antoi keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevista koulutuksen viitearvoista (benchmarks) 5 ja 6 päivänä toukokuuta 2003 päätelmät, joiden mukaan koulunkäynnin keskeyttäjien osuuden olisi oltava alle 10 prosenttia vuoteen 2010 mennessä ja joissa koulunkäynnin keskeyttäjät määriteltiin 18–24-vuotiaiksi henkilöiksi, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun tai vähemmän ja jotka ovat lopettaneet yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen. Kyseistä viitearvoa ei saavutettu. Nykyisin yksi seitsemästä nuoresta keskeyttää yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen ennen toisen asteen koulutuksen suorittamista loppuun.

(7)

Uusista taidoista uusia työpaikkoja varten 15 päivänä marraskuuta 2007 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (2) korostettiin tarvetta nostaa yleistä osaamistasoa ja asettaa etusijalle niiden henkilöiden, jotka ovat suurimmassa taloudellisen ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa, eli erityisesti koulunkäynnin keskeyttäjien yleissivistävä tai ammatillinen koulutus. Niissä korostettiin tarvetta tarjota työnhakijoille ammatillista ohjausta ja henkilökohtaisia koulutussuunnitelmia sekä kehittää virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen kautta hankittujen oppimissaavutusten validointia.

(8)

Aikuiskoulutuksesta 22 päivänä toukokuuta 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä tunnustetaan aikuiskoulutuksen rooli koulunkäynnin keskeyttämiseen vaikuttamisessa, koska se tarjoaa nuorille aikuisille, joilla ei ole ammattipätevyyttä, erityisesti perustaitoihin, tietoteknisiin taitoihin ja kielten oppimiseen keskittyvän uuden mahdollisuuden.

(9)

Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12 päivänä toukokuuta 2009 antamissaan päätelmissä neuvosto katsoi, että vuoteen 2020 mennessä yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen keskeyttävien osuuden olisi oltava alle 10 prosenttia.

(10)

Maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksesta 26 päivänä marraskuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä todettiin, että vaikka monet maahanmuuttajataustaiset lapset menestyvät hyvin opinnoissaan, he keskeyttävät koulunkäyntinsä muita todennäköisemmin. Maahanmuuttajien koulunkäynnin keskeyttämisaste koko unionissa on kaksinkertainen syntyperäisiin oppilaisiin verrattuna. Saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että koulunkäynnin keskeyttäminen on vielä yleisempää romaniväestön keskuudessa.

(11)

Neuvosto totesi koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta toukokuussa 2010 antamissaan päätelmissä, että koulunkäynnin keskeyttämisen onnistunut ehkäiseminen edellyttää koulun keskeyttäjien riskiryhmien tuntemuksen kehittämistä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä järjestelmiä, joiden avulla voidaan varhaisessa vaiheessa tunnistaa riskiryhmään kuuluvat henkilöt, ja että olisi toteutettava kokonaisvaltaisia poikkialaisia strategioita, jotka tarjoavat koulukohtaisia ja koko järjestelmää koskevia politiikkoja, joissa käsitellään erilaisia koulun keskeyttämiseen johtavia tekijöitä.

(12)

Koulunkäynnin keskeyttämisen syyt vaihtelevat huomattavasti maittain ja myös alueittain. Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtääviä politiikkoja on mukautettava paikalliseen, alueelliseen tai koko maan tilanteeseen; kaikille jäsenvaltioille soveltuvaa yksittäistä ratkaisua ei ole.

(13)

Vaikka maiden tai alueiden välillä on eroja, kaikissa jäsenvaltioissa on selvää näyttöä siitä, että keskeyttäminen koskee enemmän vähäosaisia ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Lisäksi erityisopetusta tarvitsevat nuoret ovat yliedustettuina yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen keskeyttäjien joukossa. Koulunkäynnin keskeyttäminen on sekä seurausta sosiaalisesta vähäosaisuudesta että aiheuttaa sosiaalisen syrjäytymisen riskin.

(14)

Eurooppalaiset puitteet koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtääville kokonaisvaltaisille politiikoille voivat toissijaisuusperiaatetta täysin noudattaen auttaa jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen nykyisiä politiikkoja, kehittämään kansallisia uudistusohjelmiaan Eurooppa 2020 -strategian puitteissa sekä panemaan täytäntöön strategioita, joiden vaikutus on suuri ja joissa on hyvä kustannus-hyötysuhde. Ne voivat myös luoda perustan avoimen koordinointimenetelmän avulla tehtävälle yhteistyölle ja kanavoida unionin rahoitusvälineiden käyttöä.

(15)

Koulutusuudistusten vaikutukset näkyvät vasta ajan myötä. Jotta koulunkäynnin keskeyttävien määriä saataisiin pienennettyä seuraavan vuosikymmenen kuluessa ja Eurooppa 2020 -tavoite saavutettaisiin, koulunkäynnin keskeyttämistä koskevia kokonaisvaltaisia poikkialaisia strategioita on pantava täytäntöön mahdollisimman pian,

SUOSITTAA, ETTÄ JÄSENVALTIOT:

hyödyntävät tämän suosituksen liitteessä vahvistettuja puitteita kansallisten olosuhteidensa mukaisesti tavoitteena:

1)

kartoittaa koulunkäynnin keskeyttämiseen johtavat keskeiset tekijät ja seurata ilmiön ominaispiirteitä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, minkä pohjalta voidaan laatia kohdennettuja ja vaikuttavia näyttöön pohjautuvia politiikkoja,

2)

varmistaa, että koulunkäynnin keskeyttämistä koskevat kokonaisvaltaiset strategiat on laadittu vuoden 2012 loppuun mennessä ja että ne pannaan täytäntöön kansallisten painopisteiden ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden mukaisesti; kokonaisvaltaisiin strategioihin sisältyy ehkäiseviä toimenpiteitä sekä interventio- ja kompensaatiotoimenpiteitä, joilla pyritään saamaan koulunkäynnin keskeyttäneet palaamaan koulutukseen,

3)

varmistaa, että näihin strategioihin sisältyy asianmukaisia toimenpiteitä niitä kyseisen jäsenvaltion ryhmiä varten, joilla on suurempi koulunkäynnin keskeyttämisriski, esimerkiksi sellaisia lapsia varten, joilla on sosioekonomisesti heikommat lähtökohdat, maahanmuuttaja- tai romanitausta taikka erityisopetustarpeita,

4)

varmistaa, että näissä strategioissa käsitellään johdonmukaisesti sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta ja niiden molempien haasteita,

5)

sisällyttää koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä tukevia toimenpiteitä lapsiin ja nuoriin kohdistuviin asiaankuuluviin politiikkoihin ja koordinoida toimia politiikan eri alojen välillä,

6)

tunnustaen opettajien, koulunjohtajien ja muun opetushenkilöstön keskeisen roolin varmistaa, että näihin toimenpiteisiin ja toimiin osallistuvat kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät koulunkeskeyttäjien riskiryhmään kuuluvien, koulunkäyntinsä jo keskeyttäneet mukaan lukien, auttamiseksi.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA:

1)

ET 2020 -koulutusyhteistyön puitteissa edistämään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä seuraamalla kehitystä eri koulutustasoilla kaikissa jäsenvaltioissa niissä ilmenevien suuntausten kartoittamiseksi,

2)

tukemaan jäsenvaltioiden strategioita kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdolla sekä edistämään tuloksekasta vertaisoppimista, verkottumista ja kokeilua innovatiivisin lähestymistavoin jäsenvaltioissa niiden toimenpiteiden osalta, joilla voidaan vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantaa koulunkäynnin keskeyttämisen kannalta riskiryhmiin kuuluvien lasten koulumenestystä,

3)

sisällyttämään koulunkäynnin keskeyttäjien osuuden pienentämistä tukevia toimenpiteitä kaikkiin asiaan liittyviin unionin toimiin, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin aikuisiin,

4)

tukemaan tehokkaiden koulunkäynnin keskeyttämistä ehkäisevien politiikkojen kehittämistä käynnistämällä vertailevia selvityksiä ja tutkimuksia ja kannustamaan jäsenvaltioita yhteistyöhön tällä alalla,

5)

varmistamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja rajoittamatta tulevaa rahoituskehystä koskevia neuvotteluja, että unionin ohjelmat elinikäisen oppimisen, nuorison ja tutkimuksen aloilla sekä Euroopan rakennerahastot tukevat ja edistävät koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien jäsenvaltioiden strategioiden täytäntöönpanoa,

6)

raportoimaan määräajoin edistymisestä Eurooppa 2020 -tavoitetta kohti ja koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien jäsenvaltioiden strategioiden täytäntöönpanosta vuotuisissa kasvuselvityksissä ja ET 2020 -koulutusyhteistyöhön liittyvien raportointijärjestelyjen yhteydessä.

Tehty Luxemburgissa 28 päivänä kesäkuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

FAZEKAS S.

(1)  EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.

(2)  EUVL C 290, 4.12.2007, s. 1.

LIITE

PUITTEET KOULUNKÄYNNIN KESKEYTTÄMISEN VÄHENTÄMISEEN TÄHTÄÄVILLE KOKONAISVALTAISILLE POLITIIKOILLE

Koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien strategioiden olisi perustuttava koulun keskeyttämiseen johtavien olosuhteiden analyysiin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, koska keskimääräiset luvut eivät aina osoita selvästi eri alueiden tai maiden välisiä suuria eroja. Koulunkäynnin keskeyttäjät ovat heterogeeninen ryhmä, ja yksilölliset syyt koulunkäynnin keskeyttämiseen ovat hyvin erilaisia. Tärkeitä tekijöitä ovat perhetausta ja laajemmat sosioekonomiset olosuhteet, esimerkiksi työmarkkinoiden vetovoima. Näiden vaikutuksia vahvistavat tai lieventävät koulutusjärjestelmän rakenne, tarjolla olevat opiskelumahdollisuudet ja oppimisympäristö. Merkittävä rooli koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisessä on lasten ja nuorten hyvinvointiin, sosiaaliturvaan, nuorisotyöllisyyteen ja tuleviin uranäkymiin vaikuttavien toimintapolitiikkojen koordinoinnilla.

1.   Keskeisten tekijöiden kartoittaminen ja seuranta

Koulunkäynnin keskeyttämiseen johtavien kehityskulkujen syyt ovat monitahoisia ja erilaisia, mutta ne usein liittyvät sosioekonomiseen vähäosaisuuteen, lähipiirin heikkoon koulutustasoon, koulutuksesta vieraantumiseen tai heikkoon koulumenestykseen, työmarkkinoiden vetovoimaan ja/tai sosiaalisten, tunneperäisten ja opiskeluun liittyvien ongelmien yhdistelmään, joka voi aiheuttaa keskeyttämisriskin.

Huomioon on otettava myös koulutustyyppi, johon oppilas osallistuu. Joissakin maissa oppilaat, joilla on ollut vaikeuksia yleissivistävässä koulutuksessa, siirtyvät usein ammatilliseen koulutukseen. Näissä tapauksissa ammattioppilaitoksilla on erityisen vastuullinen ja haasteellinen tehtävä koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisessä. Näyttöön perustuvat politiikat edellyttävät, että erityistä huomiota kiinnitetään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sektorikohtaisiin tuloksiin.

Näyttöön perustuvien ja kustannustehokkaiden politiikkojen kehittäminen koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi edellyttää koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien tietojen keräämistä ja ajan tasalla pitämistä. Niiden perusteella olisi voitava laatia paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason analyysejä. Tiedot voivat koskea koulunkäynnin keskeyttäneiden määrää, siirtymistä eri koulutustasojen välillä, osallistumista ja loppuunsuorittamista toisen asteen koulutuksessa sekä oppilaiden poissaoloja ja koulunkäynnin välttelyyn liittyvää käyttäytymistä.

—

Kerättävien tietojen perusteella olisi pystyttävä analysoimaan koulunkäynnin keskeyttämisen tärkeimpiä syitä eri oppilasryhmien, koulujen, koulutus- ja oppilaitostyyppien, kuntien tai alueiden osalta.

—

Koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien tietojen ja tilannetta koskevien tietojen, esimerkiksi sosioekonomisten tietojen, yhdistämisestä voi olla apua toimenpiteiden ja politiikkojen kohdentamisessa. Koulunkäynnin keskeyttäjien vaikuttimia sekä heidän työllistymis- ja uranäkymiään koskevien tietojen kerääminen ja analysointi voi myös olla avuksi toimenpiteiden ja politiikkojen kohdentamisessa.

—

Arvioimalla koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävien nykyisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta saadaan tärkeä perusta sellaisten strategioiden ja ohjelmien kehittämiselle, joilla parannetaan oppilaiden mahdollisuuksia menestyä koulussa.

2.   Poliittiset puitteet

Koulunkäynnin keskeyttämistä koskeviin kokonaisvaltaisiin strategioihin kuuluu erilaisia politiikkayhdistelmiä, politiikan eri alojen koordinointia ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden sisällyttämistä kaikkiin politiikkoihin, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin. Korkeatasoisia koulujärjestelmiä edistävien koulutuspolitiikkojen lisäksi näitä ovat lähinnä sosiaalipolitiikka ja tukipalvelut sekä työllisyys-, nuoriso-, perhe- ja kotouttamispolitiikka. Horisontaalinen koordinointi eri toimijoiden välillä ja vertikaalinen koordinointi eri hallintotasojen kesken ovat yhtä tärkeitä. Koulunkäynnin keskeyttämistä koskevissa strategioissa olisi oltava ehkäiseviä toimenpiteitä sekä interventio- ja kompensaatiotoimenpiteitä. Jäsenvaltioiden olisi valittava strategioidensa tarkat osat omien olosuhteidensa ja taustatekijöidensä perusteella.

2.1

EHKÄISEVILLÄ POLITIIKOILLA pyritään pienentämään keskeyttämisriskiä ennen ongelmien ilmaantumista. Tällaisilla toimenpiteillä optimoidaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen antamista parempien oppimistulosten saavuttamiseksi ja opinnoissa menestymisen esteiden poistamiseksi.

Toimenpiteiden tavoitteena on luoda varhaisessa vaiheessa kestävä perusta lasten voimavarojen kehittämiselle ja hyvälle sopeutumiselle koulunkäyntiin. Ehkäiseviin politiikkoihin voisi sisältyä seuraavaa:

1.

Laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa suotuisasti kaikkiin lapsiin ja on erityisen tärkeää niille, joilla on heikommat lähtökohdat, mukaan lukien maahanmuuttajat ja romanit. Se edistää fyysistä hyvinvointia, sosiaalista ja emotionaalista kehitystä, kielitaitoa ja kognitiivisia perustaitoja. Varhaiskasvatuksen olisi oltava korkealaatuista, kohtuuhintaista ja myös vähäosaisten perheiden saatavilla, ja henkilöstöä olisi oltava riittävästi.

Nämä toimenpiteet koskevat koulutusjärjestelmien organisointia, koulujen resursseja sekä koulutusväylien tarjontaa, läpäisevyyttä ja joustavuutta. Ne koskevat myös sukupuolten välisiä eroja sekä niiden lasten tukemista, joilla on heikommat lähtökohdat tai eri äidinkieli. Ehkäiseviin politiikkoihin voisi sisältyä myös seuraavaa:

2.

Koulutustarjonnan lisääminen tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia oppivelvollisuusiän jälkeen voi vaikuttaa nuorten ja heidän perheidensä valintoihin ja johtaa siihen, että suurempi osuus nuorista suorittaa toisen asteen tutkinnon.

3.

Aktiivisella erottelun vastaisen politiikan edistämisellä ja antamalla lisätukea sellaisille kouluille, jotka sijaitsevat epäsuosuotuisilla alueilla tai joissa on paljon sosioekonomisesti vähäosaisia oppilaita, niitä voidaan auttaa monipuolistamaan sosiaalista rakennettaan ja parantamaan koulutustarjontaansa. Näin parannetaan sosioekonomisesti vähäosaisten lasten koulusaavutuksia ja pienennetään koulunkäynnin keskeyttämisriskiä heidän osaltaan.

4.

Maahanmuuttajataustaisten lasten oppimistuloksia voidaan parantaa ja koulunkäynnin keskeyttämisriskiä voidaan heidän osaltaan pienentää korostamalla kielellisen monimuotoisuuden arvoa, auttamalla eri äidinkieltä puhuvia lapsia kohentamaan opetuskielen ja tarpeen mukaan äidinkielen taitoaan sekä tukemalla opettajia sellaisten lasten opettamisessa, joiden kielellinen taso on erilainen.

5.

Vanhempien osallistumisen lisääminen, vanhempien ja koulun yhteistyön vahvistaminen sekä koulujen ja vanhempien välisten kumppanuuksien luominen voivat lisätä oppilaiden oppimismotivaatiota.

6.

Lisäämällä koulutusväylien joustavuutta ja läpäisevyyttä esimerkiksi järjestämällä moduuliopetusta tai vuorottelemalla teoriaopetuksen ja käytännön työn jaksoja voidaan tukea erityisesti oppilaita, joiden koulumenestys on heikompi, ja motivoida heitä jatkamaan opintojaan omiin tarpeisiinsa ja kykyihinsä paremmin soveltuvassa koulutuksessa. Näin on helpompi vaikuttaa myös sukupuolisidonnaisiin koulunkäynnin keskeyttämisen syihin kuten nuorten työmarkkinoille siirtymiseen tai teiniraskauksiin. Lisäksi luokallejäämisen rajoittamisella ja sen korvaamisella joustavalla henkilökohtaisella tuella on todettu olevan yhteys pienempään koulunkäynnin keskeyttävien määrään.

7.

Kehittämällä korkealaatuisia ammatillisia koulutusväyliä ja lisäämällä niiden houkuttelevuutta ja joustavuutta tarjotaan riskiryhmään kuuluville oppilaille vakavasti otettavia vaihtoehtoja koulunkäynnin keskeyttämiselle. Yleisiin koulutusjärjestelmiin hyvin integroitu ammatillinen koulutus luo edellytyksiä vaihtoehtoisille väylille toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen.

8.

Koulutusjärjestelmien ja työllisyyssektorin välisen yhteyden vahvistaminen sen korostamiseksi, että koulutuksen loppuun saattamisesta on hyötyä oppilaan tulevan työllistyvyyden kannalta. Tämä voitaisiin toteuttaa joko hankkimalla oppilaille työharjoittelupaikkoja tai ottamalla työnantajat tiiviimmin mukaan koulujen ja oppilaitosten toimintaan.

2.2

INTERVENTIOPOLITIIKOILLA pyritään välttämään koulunkäynnin keskeyttäminen parantamalla koulutuksen laatua oppilaitosten tasolla, reagoimalla varhaisiin varoitusmerkkeihin ja järjestämällä kohdennettua tukea koulunkäynnin keskeyttämisen kannalta riskiryhmään kuuluville oppilaille tai oppilasryhmille. Ne koskevat kaikkia koulutustasoja varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen.

Koulujen ja oppilaitosten tasolla koulunkäynnin keskeyttämistä torjuvat strategiat sisältyvät koulun yleiseen kehittämispolitiikkaan. Niillä pyritään luomaan myönteinen oppimisympäristö, parantamaan opetuksen laatua ja innovatiivisuutta, kohentamaan opetushenkilöstön valmiuksia toimia sosiaalisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä ja kehittämään väkivallan ja kiusaamisen vastaisia toimintamalleja. Interventiopolitiikkoihin koulujen ja oppilaitosten tasolla voisi sisältyä seuraavaa:

1.

Koulujen kehittäminen oppimisyhteisöiksi kaikkien sidosryhmien yhteisen koulujen kehittämisen vision pohjalta ja kaikkien kokemuksia ja tietämystä hyödyntäen sekä avoimen, innostavan ja miellyttävän ympäristön luominen nuorten kannustamiseksi jatkamaan opintoja.

2.

Riskiryhmään kuuluvia oppilaita varten kehitetyt varhaisvaroitusjärjestelmät, jotka voivat edistää tehokkaiden toimenpiteiden toteuttamista ennen ongelmien esiintymistä, oppilaiden vieraantumista, poissaolojen lisääntymistä tai koulunkäynnin keskeyttämistä.

3.

Verkottuminen vanhempien ja muiden koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten paikallisten yhteisöpalvelujen, maahanmuuttajia tai vähemmistöjä edustavien organisaatioiden, urheilu- ja kulttuurijärjestöjen tai työnantajien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaiset ratkaisut riskiryhmään kuuluvien oppilaiden auttamiseksi ja helpottaa ulkoisten tukipalvelujen kuten psykologien, sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden sekä kulttuuri- ja yhteisöpalvelujen saantia. Tässä voidaan hyödyntää välittäjinä paikallisen yhteisön edustajia, jotka voivat tukea viestintää ja lisätä luottamusta.

4.

Opettajien tukeminen heidän työssään riskiryhmiin kuuluvien oppilaiden kanssa, mikä on ennakkoedellytys koulutason toimenpiteiden onnistumiselle. Opettajien peruskoulutuksen ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen avulla opettajille ja koulunjohtajille annetaan valmiudet tulla toimeen heterogeenisten luokkien kanssa, tukea sosioekonomisesti vähäosaisempia lapsia ja löytää ratkaisuja vaikeisiin opetustilanteisiin.

5.

Opetussuunnitelman ulkopuolinen, koulupäivän jälkeen ja koulun ulkopuolella järjestettävä toiminta sekä taide-, kulttuuri- ja urheilutoiminta, jotka voivat parantaa riskiryhmään kuuluvien oppilaiden itseluottamusta ja lisätä heidän sinnikkyyttään ja kestävyyttään oppimisvaikeuksien suhteen.

Yksilötasolla interventiopolitiikoilla pyritään luomaan koulunkeskeyttäjien riskiryhmään kuuluvien yksittäisten oppilaiden tueksi järjestelyjä, jotka voidaan sovittaa oppilaiden tarpeisiin. Niissä keskitytään yksilön henkilökohtaiseen kehittymiseen riskiryhmään kuuluvien oppilaiden sinnikkyyden kehittämiseksi ja niillä puututaan konkreettisiin sosiaalisiin, kognitiivisiin tai tunneperäisiin vaikeuksiin. Yksilötasolla interventiopolitiikkoihin voisi kuulua seuraavaa:

1.

Mentorointi tukee yksittäisiä oppilaita opiskeluun liittyvien, sosiaalisten tai henkilökohtaisten vaikeuksien voittamisessa. Oppilaat saavat usein opetushenkilöstön, paikallisyhteisön jäsenten tai muiden oppilaiden antamaa kohdennettua apua joko henkilökohtaisesti (mentorointi) tai ryhmässä (tutorointi).

2.

Opetuksen sovittaminen oppilaan tarpeiden mukaiseksi, yksilöidyn oppimisen lähestymistavan vahvistaminen ja tuen tarjoaminen riskiryhmään kuuluville oppilaille auttavat oppilaita mukautumaan muodollisen koulutuksen vaatimuksiin ja voittamaan koulutusjärjestelmän luomat esteet, ja ne voivat siten osaltaan vähentää luokallejäämistä.

3.

Tehostetulla ohjauksella ja neuvonnalla tuetaan oppilaita ammatinvalinnassa ja siirtymisessä koulutuksesta toiseen tai koulutuksesta työelämään. Näin voidaan välttää huonoja päätöksiä, jotka perustuvat vääriin odotuksiin tai riittämättömiin tietoihin. Ohjauksella nuoria autetaan tekemään valintoja, jotka vastaavat heidän tavoitteitaan, henkilökohtaisia kiinnostuksen kohteitaan ja kykyjään.

4.

Varmistetaan, että nuorille, joiden koulunkäynti saattaa keskeytyä taloudellisten olosuhteiden vuoksi, annetaan mahdollisuus saada asianmukaista taloudellista tukea. Tällaiselle tuelle voidaan tarvittaessa asettaa ehtoja tai se voidaan yhdistää sosiaalietuuksiin.

2.3

KOMPENSAATIOPOLITIIKOILLA pyritään auttamaan koulunkäynnin keskeyttäneitä palaamaan koulutukseen tarjoamalla siihen väyliä ja mahdollisuuksia suorittaa puuttuvat tutkinnot. Kompensaatiopolitiikkoihin voisi sisältyä seuraavaa:

1.

Onnistuneet toisen mahdollisuuden koulutusohjelmat, joissa luodaan oppimisympäristöjä, jotka vastaavat koulunkäynnin keskeyttäjien erityistarpeita, otetaan huomioon aiemmat opinnot ja tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia. Nämä ohjelmat eroavat tavanomaisista kouluista sekä organisaation että opetusmenetelmien suhteen, ja niille ovat usein ominaisia pienet opiskeluryhmät, oppilaiden tarpeisiin ja ikään sovitettu ja innovatiivinen opetus sekä joustavat koulutusväylät. Mikäli mahdollista, ohjelmiin olisi oltava helppo päästä ja niiden olisi oltava maksuttomia.

2.

Erilaiset väylät yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen paluuta varten; on tärkeää, että tällaisia väyliä on tarjolla. Siirtymäluokat, joissa painotetaan vahvasti ohjausta, voivat helpottaa koulun keskeyttämisen jälkeistä paluuta yleiseen kouluopetukseen.

3.

Aiempien opintojen, mukaan lukien epävirallisen ja arkioppimisen kautta saadut taidot, tunnustaminen ja validointi, jotka parantavat nuorten itseluottamusta ja itsetuntoa ja helpottavat koulutukseen paluuta. Ne voivat motivoida oppilaita jatkamaan opintojaan sekä auttavat heitä kykyjensä kartoittamisessa ja parempien uravalintojen tekemisessä.

4.

Vaikeuksissa oleville nuorille annettava kohdennettu henkilökohtainen tuki, jossa yhdistetään sosiaalinen, taloudellinen, opintoihin liittyvä ja psykologinen tuki. Tämä tuki on erityisen tärkeää nuorille, joilla on vakavia sosiaalisia tai psykologisia ongelmia, jotka estävät heitä jatkamasta opintoja.

II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

Euroopan komissio

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/7

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.6241 – CIE Management II/Gruppo Coin)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 191/02

Komissio päätti 21 päivänä kesäkuuta 2011 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla:

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6241. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/7

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.6162 – Pfizer/Ferrosan Consumer Healthcare Business)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 191/03

Komissio päätti 9 päivänä kesäkuuta 2011 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla:

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6162. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/8

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.6160 – Apollo/PlayPower)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 191/04

Komissio päätti 23 päivänä kesäkuuta 2011 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla:

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6160. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Neuvosto

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/9

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2011,

uusien jäsenten nimittämisestä eroavien jäsenten tilalle Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokuntaan

(000/2011/)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10 päivänä helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 ja erityisesti sen 4 artiklan (1),

ottaa huomioon komission neuvostolle toimittaman työnantajajärjestöjen edustajien ryhmän jäsenen nimittämisen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto nimitti 14 päivänä syyskuuta 2009 tekemällään päätöksellä (2) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokunnan jäsenet 18 päivänä syyskuuta 2009 alkavaksi ja 17 päivänä syyskuuta 2012 päättyväksi toimikaudeksi.

(2)

Kehittämiskeskuksen johtokunnan jäsenen paikka työnantajajärjestöjen edustajien ryhmässä on vapautunut Andrew MAMOn erottua,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Nimitetään seuraava henkilö Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokunnan jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 17 päivään syyskuuta 2012:

TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT:

MALTA

Jeanelle CATANIA

Executive Policy & Business Development

The Malta Chamber of Commerce Enterprise and Industry

Tehty Luxemburgissa 28 päivänä kesäkuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

FAZEKAS S.

(1)  EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1.

(2)  EUVL C 226, 19.9.2009, s. 2.

Euroopan komissio

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/10

Euron kurssi (1)

30. kesäkuuta 2011

2011/C 191/06

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,4453

JPY

Japanin jeniä

116,25

DKK

Tanskan kruunua

7,4587

GBP

Englannin puntaa

0,90255

SEK

Ruotsin kruunua

9,1739

CHF

Sveitsin frangia

1,2071

ISK

Islannin kruunua

 

NOK

Norjan kruunua

7,7875

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

24,345

HUF

Unkarin forinttia

266,11

LTL

Liettuan litiä

3,4528

LVL

Latvian latia

0,7093

PLN

Puolan zlotya

3,9903

RON

Romanian leuta

4,2435

TRY

Turkin liiraa

2,3500

AUD

Australian dollaria

1,3485

CAD

Kanadan dollaria

1,3951

HKD

Hongkongin dollaria

11,2475

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,7468

SGD

Singaporin dollaria

1,7761

KRW

Etelä-Korean wonia

1 543,19

ZAR

Etelä-Afrikan randia

9,8569

CNY

Kiinan juan renminbiä

9,3416

HRK

Kroatian kunaa

7,4018

IDR

Indonesian rupiaa

12 397,41

MYR

Malesian ringgitiä

4,3626

PHP

Filippiinien pesoa

62,619

RUB

Venäjän ruplaa

40,4000

THB

Thaimaan bahtia

44,380

BRL

Brasilian realia

2,2601

MXN

Meksikon pesoa

16,9765

INR

Intian rupiaa

64,5620

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Tilintarkastustuomioistuin

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/11

Erityiskertomus N:o 5/2011 ”Miten tilatukijärjestelmän varainhoitoa voitaisiin parantaa?”

2011/C 191/07

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tiedottaa, että sen laatima erityiskertomus N:o 5/2011 ”Miten tilatukijärjestelmän varainhoitoa voitaisiin parantaa?” on juuri julkaistu.

Kertomus on luettavissa ja ladattavissa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen internet-sivustolla: http://www.eca.europa.eu

Kertomus on saatavilla maksutta paperiversiona. Sen voi pyytää tilintarkastustuomioistuimelta osoitteesta:

European Court of Auditors

Communication and Reports Unit

12, rue Alcide De Gasperi

1615 Luxembourg

LUXEMBOURG

P. +352 4398-1

Sähköposti: [email protected]

Kertomuksen saa myös täyttämällä sähköisen tilauslomakkeen EU-Bookshop-sivustolla.

JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/12

Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

2011/C 191/08

Tuen N:o: SA.32518 (11/XA)

Jäsenvaltio: Saksa

Alue: Schleswig-Holstein

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Gewährung von Beihilfen im Rahmen der Bekämpfung

Leukose und Brucellose bei Rindern, Schafen und Ziegen

Oikeusperusta: Richtlinien für die Gewährung von Beihilfen im Rahmen der Bekämpfung Leukose und Brucellose bei Rindern, Schafen und Ziegen (Leukose-Brucellose-Beihilfe-Richtlinien)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 0,15 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 17 päivästä helmikuuta 2011–31 päivään joulukuuta 2013

Tuen tarkoitus: Eläintaudit (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artikla)

Asianomainen ala: Kotieläintalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Ministerium für Landwirtschaft, Umwelt und ländliche Räume Schleswig-Holstein

Mercatorstraße 3

24106 Kiel

DEUTSCHLAND

Internet-osoite: http://www.schleswig-holstein.de/cae/servlet/contentblob/872674/publicationFile/Beihilfe_RiLi_Leukose.pdf

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.33004 (11/XA)

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Basilicata

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Interventi compensativi relativi a mancati redditi, a favore delle aziende agricole interessate da provvedimenti di abbattimenti totali conseguenti ad infezioni di tubercolosi bovina, brucellosi, leucosi bovina enzootica e scrapie o colpite dalle avversità atmosferiche. Periodo 2010 e 2011.

Oikeusperusta:

 

Brucellosi bovina, bufalina, ovina e caprina:

 

D.P.R. n. 320/1954,

 

L. n. 615/1964,

 

D.M. n. 453/1992,

 

D.M. n. 651/1994.

 

Tubercolosi bovina e bufalina:

 

D.P.R. n. 320/1954,

 

L. n. 615/1964,

 

D.M. n. 592/1995.

 

Leucosi bovina enzootica:

 

D.P.R. n. 320/1954,

 

D.M. n. 358/1996.

 

Encefalopatie Spongiformi Trasmissibili:

 

D.M. 8.4.1999,

 

regolamento (CE) n. 999/2001 del 22 maggio 2001.

 

Avversità atmosferiche:

 

D.P.C.M. n. 66/2011,

 

D.G.R. n. 518/2011.

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 0,20 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 24 päivästä kesäkuuta 2011–31 päivään joulukuuta 2011

Tuen tarkoitus: Eläintaudit (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artikla), Epäsuotuisat sääolot (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 11 artikla)

Asianomainen ala: Lypsykarjan kasvatus, Lampaiden ja vuohien kasvatus, Muun nautakarjan ja puhvelien kasvatus

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Basilicata

Dipartimento Agricoltura Sviluppo Rurale Economia Montana

Via Vincenzo Verrastro 10

85100 Potenza PZ

ITALIA

Internet-osoite: http://www.regione.basilicata.it/giunta/site/giunta/department.jsp?dep=100049

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.33005 (11/XA)

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Basilicata

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: L. 2 dicembre 1998 n. 423 — articolo 1 comma 2 — Interventi urgenti nel settore zootecnico per il ripristino funzionale delle strutture aziendali delle aree riconosciute dal D.P.C.M. n. 66/2011.

Oikeusperusta:

 

L. 2.12.1998 n. 423.

 

D.P.C.M. 22.3.2011 n. 66 «Dichiarazione dello stato di emergenza in relazione alle eccezionali avversità atmosferiche che hanno colpito il territorio della Regione Basilicata nel periodo dal 18 febbraio al 1o marzo 2011».

 

D.G.R. n. 641 del 4 maggio 2011«L. 2 dicembre 1998 n. 423 — articolo 1 comma 2 — Interventi urgenti nel settore zootecnico per il ripristino funzionale delle strutture aziendali delle aree riconosciute dal D.P.C.M. n. 66/2011».

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 0,32 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 80 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 24 päivästä kesäkuuta 2011–31 päivään joulukuuta 2011

Tuen tarkoitus: Epäsuotuisat sääolot (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 11 artikla)

Asianomainen ala: Lypsykarjan kasvatus, Muun nautakarjan ja puhvelien kasvatus, Lampaiden ja vuohien kasvatus

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Basilicata

Dipartimento Agricoltura Sviluppo Rurale Economia Montana

Via Vincenzo Verrastro 10

85100 Potenza PZ

ITALIA

Internet-osoite: http://www.regione.basilicata.it/giunta/site/giunta/department.jsp?dep=100049

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.33156 (11/XA)

Jäsenvaltio: Bulgaria

Alue: Bulgaria

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: „Помощ за участие в изложения по овцевъдство — Регионално изложение по овцевъдство гр. Костинброд, Общинско изложение по овцевъдство гр. Елин Пелин, Общинско изложение по овцевъдство гр. Годеч и Общинско изложение по овцевъдство гр. Брезник“

Oikeusperusta: Чл. 10, ал. 1, т. 10 от Закона за подпомагане на земеделските производители; Указания, приети с Решение на Управителния съвет на Държавен фонд „Земеделие“ за схема на държавна помощ за участие в изложения и панаири

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 0,03 BGN (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 27 päivästä kesäkuuta 2011–31 päivään joulukuuta 2013

Tuen tarkoitus: Tekninen tuki (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artikla)

Asianomainen ala: Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Държавен фонд „Земеделие“

бул. „Цар Борис III“ № 136

1618 София/Sоfiа

БЪЛГАРИЯ/ВULGАRIА

Internet-osoite: http://www.dfz.bg/bg/darzhavni-pomoshti/shemi_durjavni_pomoshti_reglament_1857_2006/

Muita tietoja: —

Tuen N:o: —

Jäsenvaltio: Saksa

Alue: Thüringen

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Satzung zur Änderung der Satzung über Beihilfen der Thüringer Tierseuchenkasse 612-40306-TH/0002

Oikeusperusta: § 7 Absatz 2 und § 20 Thüringer Ausführungsgesetz zum Tierseuchengesetz (Thüringer Tierseuchengesetz – ThürTierSG -) in der Fassung vom 30. März 2010 (GVBl. S. 89) in Verbindung mit der Satzung über Beihilfen der Thüringer Tierseuchenkasse (Beihilfesatzung in der Fassung der 4. Änderungssatzung)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 3,15 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 24 päivästä kesäkuuta 2011–31 päivään joulukuuta 2013

Tuen tarkoitus: Eläintaudit (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artikla)

Asianomainen ala: Kotieläintalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Thüringer Tierseuchenkasse

Victor-Goerttler-Straße 4

07745 Jena

DEUTSCHLAND

Internet-osoite:

 

http://www.thueringertierseuchenkasse.de/Download/Beihilfesatzung2011.pdf

 

http://www.thueringertierseuchenkasse.de/Download/thuertiersg.pdf

Muita tietoja: —

V Ilmoitukset

HALLINNOLLISET MENETTELYT

Euroopan komissio

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/15

MEDIA 2007 – KEHITTÄMINEN, LEVITYS, MYYNNINEDISTÄMINEN JA KOULUTUS

Ehdotuspyyntö – EACEA/19/11

Eurooppalaisten elokuvateatterien digitalisoinnin tukeminen

2011/C 191/09

1.   Tavoitteet ja kuvaus

Tämä ehdotuspyyntö perustuu Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (MEDIA 2007) 15 päivänä marraskuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1718/2006/EY.

Ohjelman kokonaistavoitteet ovat:

a)

Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä sen elokuva- ja audiovisuaaliperinnön säilyttäminen ja lujittaminen, sen takaaminen, että se on yleisön ulottuvilla, sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen

b)

eurooppalaisten audiovisuaaliteosten liikkuvuuden ja niiden yleisömäärän lisääminen Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella muun muassa toimijoiden välistä yhteistyötä lisäämällä;

c)

Euroopan audiovisuaalialan kilpailukyvyn tehostaminen avoimilla, kilpailukykyisillä ja työllisyyttä edistävillä Euroopan markkinoilla muun muassa audiovisuaalialan ammattilaisten välisiä yhteyksiä edistämällä.

Elokuvateattereiden digitalisointihankkeen tavoitteena on kannustaa sellaisia elokuvateattereita, joiden esittämistä teoksista huomattava osuus on muita kuin kotimaisia elokuvia, hyödyntämään digitaalitekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.

Tämän ehdotuspyynnön tavoitteena on helpottaa eurooppalaisia elokuvia näyttävien elokuvateattereiden siirtymistä digitaalitekniikkaan antamalla tukea digitaaliprojektorin hankintaan liittyviin välillisiin kustannuksiin.

2.   Tukikelpoiset hakijat

Tämä ilmoitus on suunnattu riippumattomille eurooppalaisille elokuvateatteritoiminnan harjoittajille, joiden päätoimiala on elokuvien näyttäminen.

Hakijoilla on oltava toimipaikka jossakin seuraavista maista:

—

Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota

—

ETA-maat, Sveitsi ja Kroatia.

Hakijaorganisaatioille asetettavat edellytykset:

—

hakijoiden tulee olla ensiesitysteattereita (joiden ohjelmassa on eurooppalaisten elokuvien ensiesityksiä, viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa elokuvan kotimaisesta ensi-illasta)

—

hakijoiden on täytynyt olla avoinna yleisölle vähintään kolmen vuoden ajan

—

hakijoilla tulee olla lipunmyynnin ja sisäänpääsyn seurantajärjestelmä

—

hakijoilla tulee olla vähintään yksi valkokangas ja 70 istumapaikkaa

—

hakijoilla tulee olla ollut 520 esitystä vuodessa, jos kyseessä on pysyvä elokuvateatteri (toisin sanoen elokuvateatteri, joka on toiminnassa vähintään 6 kuukautta vuodessa), 300 esitystä vuodessa, jos kyseessä on yhden valkokankaan teatteri (30 esitystä kuukaudessa), ja vähintään 30 esitystä kuukaudessa, jos kyseessä on vain kesäisin toimiva tai ulkoilmateatteri (elokuvateatteri, joka on toiminnassa alle 6 kuukautta vuodessa)

—

hakijoilla tulee olla ollut vähintään 20 000 katsojaa kahdentoista viime kuukauden aikana tai 20 000 sellaista sisäänpääsyä elokuviin, joista tosiasiallisesti maksettiin normaali lipun hinta.

Tukea ei myönnetä hakijoille, jotka ovat saaneet tai saavat projektorin välittäjältä (integroijalta) allekirjoitettuaan virtuaalisen kopiokorvaussopimuksen (VPF-sopimuksen).

Jotta elokuvateatteri olisi tukikelpoinen, sen vuonna 2010 näyttämistä elokuvista vähintään 50 prosenttia on täytynyt olla eurooppalaisia elokuvia; näistä vähintään 30 prosenttia on täytynyt olla eurooppalaisia, muita kuin kotimaisia elokuvia.

Elokuvan katsotaan olevan eurooppalainen, jos se vastaa MEDIA-ohjelmassa elokuva-alan valikoivan tuen ja automaattisen tuen järjestelmissä tällaisista elokuvista annettua määritelmää.

Elokuvat, jotka on jo luokiteltu, on sisällytetty eurooppalaiseen elokuvatietokantaan:

http://ec.europa.eu/culture/media/programme/distrib/filmbase/index_en.htm

Elokuvan katsotaan olevan eurooppalainen, jos se on seuraavan määritelmän mukainen:

Mikä tahansa viimeaikainen fiktiivinen teos (animaatioelokuvat mukaan luettuina) tai dokumentti, jonka kesto on vähintään 60 minuuttia ja joka täyttää seuraavat edellytykset:

—

Teos on pääosin MEDIA-ohjelmaan osallistuviin maihin sijoittautuneen tuottajan tai sijoittautuneiden tuottajien tuottama. Tuotantoyhtiöiden katsotaan olevan tosiasiallisia tuottajia vain, jos ne mainitaan elokuvassa sen tuottajina. Tosiasiallisen tuottajan määrittämisessä voidaan ottaa huomioon myös muita seikkoja, kuten luovan työn johtaminen, hyödyntämisoikeuksien omistaminen ja osuus voitoista

ja

—

Teoksen tuottamisessa huomattava osuus on täytynyt olla sellaisilla ammattilaisilla, jotka ovat MEDIA-ohjelmaan osallistuvien maiden kansalaisia tai asuvat näissä maissa. ”Huomattava osuus” edellyttää vähintään 50:tä prosenttia alla olevaan taulukkoon perustuvista pisteistä (esimerkiksi 10 pistettä tai enemmän, jos kyseessä on fiktiivinen teos, tai suurin pisteosuus, jos kokonaispistemäärä on alle 19, kuten tavallisesti dokumenttien tai animaatioelokuvien osalta, joissa kaikkia mainittuja ryhmiä ei yleensä sisällytetä alku- tai lopputeksteihin).

Tehtävät

Pisteet

Ohjaaja

3

Käsikirjoittaja

3

Säveltäjä

1

Näyttelijä 1

2

Näyttelijä 2

2

Näyttelijä 3

2

Taiteellinen johtaja/Tuotannonsuunnittelija

1

Kuvauspäällikkö

1

Leikkaaja

1

Äänittäjä

1

Kuvauspaikka

1

Laboratorio

1

Yhteensä

19

Tukikelpoisia eivät ole mainosmateriaalista tai pornografisesta tai rasistisesta aineistosta koostuvat elokuvat eivätkä elokuvat, joissa ihannoidaan väkivaltaa.

3.   Tukikelpoiset toimet

Digital Cinema Initiative (DCI) -hankkeen mukaisten sisällön turvallisuusvaatimusten mukaisen, kaikki tukikelpoisuuden edellytykset täyttävään elokuvateatteriin asennettavan digitaaliprojektorin hankintaan liittyvien välillisten kustannusten tukeminen.

Tukea voidaan hakea vain yhdelle projektorille valkokangasta kohti ja enintään kolmelle valkokankaalle elokuvateatteria kohti.

Projektori on ostettava hakemuksen toimittamispäivän ja 30 päivän kesäkuuta 2013 välisenä aikana.

4.   Myöntämisperusteet

Tukikelpoiset hakemukset/toimet arvioidaan seuraavin perustein:

Perusteet

Pisteet

Eurooppalainen ulottuvuus

65

 

 

Haettujen projektorien lukumäärä:

 

1 projektori

7

2 projektoria

13

3 projektoria

25

Kansallisten tukimekanismien olemassaolo

 

Ei

10

Kyllä

0

5.   Budjetti

Hankkeiden yhteisrahoittamiseen varatun vuosittaisen budjetin arvioidaan olevan 2 000 000 EUR.

Myönnetty taloudellinen tuki on avustus, joka maksetaan kertakorvauksena, enintään 20 000 EUR valkokangasta kohti.

Tämä avustus kattaa kaikki eurooppalaisten teatterien digitaalitekniikkaan siirtymiseen liittyvät kustannukset digitaaliprojektorin ja palvelimen kustannuksia lukuun ottamatta.

Virasto varaa itselleen mahdollisuuden olla jakamatta kaikkia käytettävissä olevia varoja.

6.   Hakemusten jättämisen määräaika:

Ehdotukset on lähetettävä (postileiman päiväys) viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2011.

Ehdotukset on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

Education, Audiovisual and Culture Agency (EACEA)

Constantin DASKALAKIS

BOUR 3/66

Avenue du Bourget/Bourgetlaan 1

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Hakemukset otetaan käsiteltäviksi ainoastaan, jos ne on esitetty virallisella hakulomakkeella ja niissä on sen henkilön nimi, jolla on valtuudet tehdä hakijaa koskevia oikeudellisia sitoumuksia. Kuoressa on selvästi mainittava:

MEDIA programme — Distribution EACEA/19/11 — Digitisation of cinemas

Faksilla tai sähköpostilla lähetettyjä hakemuksia ei hyväksytä.

7.   Lisätiedot

Ehdotuspyyntö ja hakulomakkeet löytyvät seuraavalta Internet-sivulta:

http://ec.europa.eu/culture/media/programme/distrib/schemes/auto/index_en.htm

Hakemukset on tehtävä tähän tarkoitetuilla lomakkeilla, ja niihin on sisällytettävä kaikki pyydetyt tiedot ja liitteet.

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan komissio

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/19

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.6288 – Blackstone/Stargazer)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 191/10

1.

Komissio vastaanotti 21 päivänä kesäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalainen yritys The Blackstone Group L.P. (Blackstone) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan saksalaisessa yrityksessä Stargazer GmbH ja sen tytäryrityksissä (Stargazer) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—

Blackstone: maailmanlaajuisten vaihtoehtoisten omaisuudenhoito- ja rahoitusneuvontapalvelujen tarjonta,

—

Stargazer: muun muassa telttailuun, retkeilyyn ja vaeltamiseen suunniteltujen ulkoiluvaatteiden, -jalkineiden ja -varusteiden kehittäminen ja markkinointi Jack Wolfskin -tytäryhtiön kautta.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse viitteellä COMP/M.6288 – Blackstone/Stargazer seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

J-70

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32 (”tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä”).

MUUT SÄÄDÖKSET

Euroopan komissio

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/20

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2011/C 191/11

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”SCHWÄBISCHE SPÄTZLE”/”SCHWÄBISCHE KNÖPFLE”

EY-N:o: DE-PGI-0005-0738-02.02.2009

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi

”Schwäbische Spätzle”/”Schwäbische Knöpfle”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Saksa

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

Luokka 2.7 –

Pastavalmisteet

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle on tuoreista munista käsiteolliseen tapaan valmistettu epäsäännöllisen muotoinen pastavalmiste, jonka pinta on karkea ja huokoinen. Sitkas pasta kypsennetään suoraan kiehuvassa vedessä tai vesihöyryssä. Molemmat nimet merkitsevät jokapäiväisessä kielenkäytössä samaa tuotetta, joka on valmistettu samanlaisesta taikinasta, ja ne ovat keskenään vaihdettavissa. Muoto vaihtelee kuitenkin paksusta ohueen ja pitkästä lyhyeen. Nimien välille ei juurikaan voida tehdä eroa, ja niiden käyttö ja tulkinta vaihtelevat alueittain.

Erityispiirteet

Väri/ulkonäkö: Luonnollinen, kullankeltaisesta vaaleankeltaiseen.

Muoto: Epäsäännöllisen muotoinen, pinnaltaan karkea ja huokoinen käsiteolliseen tapaan valmistettu munapasta; muoto vaihtelee paksusta ohueen ja pitkästä lyhyeen

Kiinteys/rakenne: Al dente, kestää keittämistä, ei liimaudu, karkeapintainen

Munien laatu: Tuore muna pastavalmisteita koskevien yleisten ohjeiden mukaisesti

Munapitoisuus kilogrammassa hienoja tai karkeita jauhoja: Kuiva Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle: Vähintään 2 munaa/kg karkeita jauhoja, yleensä 4 tai 6 munaa/kg karkeita jauhoja

Tuore Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle: Vähintään 8 munaa/kg karkeita ja hienoja jauhoja

Karkeiden jauhojen laatu: Durumvehnä tai spelttivehnä

Hienojen jauhojen laatu tuoreessa Spätzle-pastassa: Vehnä tai spelttivehnä

Veden laatu: Puhdas juomavesi

Suola: Valinnainen, enintään 1 %

Mausteet, yrtit, pinaatti: Valinnainen

Sitruunahappo: Tuore Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle – valinnainen

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

Kuivan Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pastan valmistusaineet ovat karkea jauho, tuore muna ja juomavesi. Siihen voidaan lisätä suolaa (enintään 1 %), mausteita, yrttejä ja pinaattia. Tuoreeseen Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pastaan voidaan lisätä myös sitruunahappoa, ja karkea jauho voidaan korvata kokonaan tai osittain hienolla jauholla.

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Perinteikkään ja alueelle tyypillisen tuotteen aitouden ja tasaisen korkean laadun varmistamiseksi Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pasta on tuotettava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella. Tuoreen ja kuivan pastan valmistus tapahtuu jäähdyttämiseen tai kuivaamiseen asti samojen tuotantovaiheiden mukaisesti. Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle on perinteisesti valmistettu käsin, koneellinen valmistus alkoi vasta 1900-luvun alussa. Ainekset sekoitetaan ja massaa vaivataan kunnes se sitkostuu. Vaivauskoneiden käyttöönoton myötä tämä prosessi on yhä pidemmälle koneistunut. Taikina muotoillaan ja laitetaan kiehuvaan veteen tai kuumennetaan vesihöyryssä. Oikea sitko, keittoaika ja -lämpötila edellyttävät tarkkaa sormituntumaa ja kokemusta, joita on vaikea määritellä standardein. Tässä vaiheessa valmistajan kädentaidot ja alueen perinteinen osaaminen ovat erityisen tärkeitä. Kuiva Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pasta esikuivataan ja kuivataan, tuorepasta jäähdytetään tarvittaessa, pastöroidaan ja jäähdytetään lopuksi 2–7 ° celsiusasteeseen.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

—

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

—

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Schwabenin maantieteellinen alue käsittää Baden-Württembergin osavaltion kokonaisuudessaan sekä koko Schwabenin hallintoalueen Baijerin osavaltiossa.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pastalla on vuosisatoja jatkunut valmistusperinne maantieteellisellä alueella ja suuri merkitys Schwabenin alueen ruokakulttuurille. Tässä suhteessa valmistajan kädentaidot ja alueen perinteinen osaaminen ovat erityisen tärkeitä. Perinteisesti Spätzle on valmistettu käsin, ja vielä tänäänkin leikkuulaudalla käsin tapahtuvaa leikkaamista pidetään Spätzlen laadun takeena. Työtaloudellisista syistä maantieteellisellä alueella aloitettiin jo 1900-luvun alussa Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pastan koneellinen valmistus siten, että se oli verrattavissa käsin tapahtuvaan leikkaamiseen. Ensimmäiset käytäntöön perustuneet patentit rekisteröitiin (ks. esim. Deutsches Reichpatent 471046) Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pastan aitouden ja käsiteollisen luonteen säilyttämiseksi. Useista näyttelyistä kerätyssä aineistossa esitellään Schwabenin alueen perinteistä osaamista alkuajoista nykyaikaan (ks. ”Spätzle und Knöpfle — Geschichte(n) rund um das Leibgericht der Schwaben” ja erityisesti ”Alte Zeiten”, Ofterdingen ja ”Spätzle — Schaben, pressen, hobeln”, Freilichtmuseum Beuren). Lukuisat kokkikilpailut ja useat Spätzle-pastan leikkaamiseen liittyvät maailmanennätykset korostavat maantieteellisen alueen erityisyyttä inhimillisten tekijöiden ohella. Paikallisen väestön osaaminen siirtyi sukupolvelta toiselle, ja sillä on huomattava vaikutus tuotteen myöhempiin ominaisuuksiin. Spätzlen valmistusperinne on jäljitettävissä aina 1700-luvulle asti. Vuonna 1725 württembergiläinen raatimies ja lääkäri Rosino Lentilio totesi, että ”Knöpflein ja Spazen ovat kaikki, mitä jauhoista voidaan valmistaa”. Spelttivehnä oli tuolloin levinnyt laajalti schwaabilais-alemannilaiselle alueelle. Vaatimaton ja karussakin maaperässä kasvava viljalaji oli erittäin arvostettu pientilallisten asuttamalla köyhyyden koettelemalla alueella. Koska spelttivehnäjauho sisältää paljon valkuaista ja taikinan tekeminen onnistuu kovina aikoina myös ilman munia, Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pastan valmistukseen käytettiin pääasiassa spelttivehnää. Spätzle saavutti aluksi suosiota Münsinger Albin ylänköalueella. Teollistumisen alkaessa ja hyvinvoinnin lisääntyessä Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pasta muuttui tavallisesta arkiruoasta juhlapäivien erikoisherkuksi. Schwaabilaisen maalaiskylän elämää käsittelevässä kuvauksessa vuodelta 1937 Spätzle mainitaan juhla-ateriaksi. Vuotta aikaisemmin paikallinen runoilija Sebastian Blau korotti Spätzlen schwaabilaisen identiteetin symboliksi: ”…die Spätzle sind das Fundament unserer Küche, der Ruhm unseres Landes, …das A und O der schwäbischen Speisekarte… ”. Maantieteellisen alueen luonnonhaitoista kärsivissä osissa perinteiset paikalliset valmistusmenetelmät ja pitkälle kehittynyt osaaminen mahdollistivat arvostetun tuotteen valmistuksen. Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle kuuluu nykyisin lähes kaikkien Schwabenin pastanvalmistajien tuotevalikoimaan ja kaikkien ravintoloiden ruokalistalle, ja 1980-luvulta lähtien tuotetta on myös alettu viedä menestyksekkäästi muualle maailmaan. Siitä on tullut alueen väestön identiteettiä lujittava symboli. Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pastan suuri merkitys alueen gastronomialle käy ilmi muun muassa vuonna 1827 ilmestyneessä teoksessa ”Die Geschichte von den sieben Schwaben”, jonka mukaan paikallinen tapa on syödä päivittäin viisi ateriaa, viisi kertaa keittoa ja lisäksi kaksi kertaa Knöpfle- tai Spätzle-pastaa. Elise Henle kirjoitti vuonna 1892, että kunnon schwaabilaisnaisen tulee osata valmistaa Spätzle-pastaa: ” ’s isch koi richtigs Schwobe-Mädla, des net Spätzla kocha ka’ ”. Tuoreempi viittaus löytyy schwaabilaisen Siegfried Ruoßin keittokirjasta ”Schwäbische Spätzleküche”, jossa tekijä mainitsee yli 50 erilaista Spätzle-reseptiä Schwabenin alueelta.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle eroaa muista pastavalmisteista siinä suhteessa, että se on tuoreista munista valmistettu luonteeltaan käsiteollinen munapasta, joka on muodoltaan epäsäännöllinen ja pinnaltaan karhea ja huokoinen, minkä ansiosta taikina on suoraan kosketuksessa kiehuvaan veteen tai vesihöyryyn. Pastan muoto vaihtelee ohuesta paksuun ja pitkästä lyhyeen. Muista pastavalmisteista poiketen se keitetään ensimmäisen kerran jo valmistusvaiheessa. Kostea taikina puristetaan tällöin joko rei'itettyjen levyjen läpi tai se valuu tällaisten levyjen läpi suoraan keittoaltaaseen. Taikina leikataan tarvittaessa tässä vaiheessa.

5.3   Syys-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Schwäbische Spätzle/Schwäbische -pastan erityisluonteen ja sen maantieteellisen alkuperän välinen syy-seuraussuhde johtuu tuotteen alkuperästä aiheutuvasta erityisestä arvostuksesta. Kyseessä on perinteinen Schwabenin alueelle tyypillinen pastaerikoisuus, joka tunnetaan ja jota arvostetaan erityisesti maantieteellisellä alueella mutta myös sen ulkopuolella. Tämän vahvistavat sekä useimmat kansallisten viranomaisten saamat kommentit että vuonna 2002 tehty kuluttajatutkimus.

Myös useista kirjallisuusviittauksista, lehtiartikkeleista ja alueellisista keittokirjoista käy ilmi Spätzle/Knöpfle-pastan perustavaa laatua oleva merkitys ja arvostus osana alueen gastronomiaa ja Schwabenin alueen kansallisruokana.

Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle kuuluu nykyisin lähes kaikkien Schwabenin pastanvalmistajien tuotevalikoimaan ja kaikkien ravintoloiden ruokalistalle, ja 1980-luvulta lähtien tuotetta on myös alettu viedä menestyksekkäästi muualle maailmaan. Sen nauttima suuri arvostus johtuu ennen muuta alueen perinteisestä valmistusmenetelmästä ja pitkälle kehittyneestä käsiteollisesta osaamisesta Schwabenissa, jossa arvostetaan erityisesti käsin leikattua Spätzle-pastaa. Myös koneellinen valmistus edellyttää kädentaitoja ja kokemusta, joten valmistajan käsiteollinen osaaminen ja alueellinen taitotieto ovat jalostustyön kannalta erityisen merkityksellisiä. Tästä voidaan päätellä, että Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pastan maine on tiiviisti yhteydessä alkuperäalueeseen.

Kuluttajat tuntevat hyvin Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pastan, ja alueellisen alkuperänsä perusteella tuote on erityisen arvostettu. Tämä perustuu tuotteen perinteiseen asemaan Schwabenin alueen erikoisuutena ja alueella kehittyneeseen Spätzle-pastan valmistukseen liittyvään käsiteolliseen osaamiseen. Erityisesti käsin tapahtuvaa leikkaamista pidetään Spätzle-pastan laadun takeena. Jo Konsumgenossenschaft Stuttgart e.G.:n vuonna 1965 tekemässä maanlaajuisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että Spätzlen arvostus oli suurinta Stuttgartin ja Reutlingenin alueilla. Myös Schwabenin kirjallisuudessa on runsaasti alueen väestön lempiruokaa käsitteleviä runoja, kuten esimerkiksi Schwarzwälder Boten -julkaisussa vuonna 1838 ilmestynyt ”Das Lob der Schwabenknöpfle”, ”Schwäbische Leibspeisa” ja ”Spätzles-Lied”. Lisäksi Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle -pastaan viitataan monissa juhlissa ja kansantavoissa, ja sitä markkinoidaan myös matkailumielessä järjestämällä erityisiä teemaviikkoja, kursseja, seminaareja ja Spätzlenleikkaamiskilpailuja. Schwäbische Spätzle/Schwäbische Knöpfle on myös vastikään valittu Schwabenin alueen gastronomian lähettilääksi.

Eritelmän julkaisutiedot:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

Markenblatt, nide 21, 23 päivänä toukokuuta 2008, osa 7a-aa, s. 33858

(http://www.register.dpma.de/DPMAregister/geo/detail.pdfdownload/127)

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

1.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/24

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2011/C 191/12

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (ΕY) N:o 510/2006

”ΚΟΥΦΕΤΑ ΑΜΥΓΔΑΛΟΥ ΓΕΡΟΣΚHΠΟΥ” (KOUFETA AMYGDALOU GEROSKIPOU)

EY-N:o: CY-PGI-0005-0800-02.03.2010

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Κουφέτα Αμυγδάλου Γεροσκήπου” (Koufeta Amygdalou Geroskipou)

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Kypros

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotetyyppi:

Luokka 2.4

Leipomo-, konditoria-, makeis- ja keksituotteet.

3.2   1 kohdassa tarkoitetun maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

”Koufeta Amygdalou Geroskipou” ovat paahdettuja ja sokeroituja manteleita.

Lopputuotteen pääasialliset ominaisuudet ovat:

 

Fyysiset ominaisuudet

 

Muoto: munan- tai mantelinmuotoinen

 

Väri: valkoinen

 

Kemialliset ominaisuudet

Kosteuspitoisuus: 2–4 %

 

Aistinvaraiset ominaisuudet

 

Pinta/tekstuuri: Pinnalla oleva sokerikerros on karkea ja pureskellessa pehmeämpi kuin muissa samantapaisissa tuotteissa. Se tuntuu miellyttävältä ja sulaa nopeasti suussa. Sokerikerros on 2–4 mm paksu.

 

Maku: sokerista aiheutuva makeus ja paahdettujen mantelien tyypillinen maku.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteen valmistukseen käytetään a) manteleita ja b) sokeriruo’osta valmistettua kidesokeria.

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuote on valmistettava ja pakattava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella (Geroskipoun kunnassa) (sekä sokeri että mantelit voivat olla peräisin yksilöidyn maantieteellisen alueen ulkopuolelta).

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotetta ei saa pakata yli 45 celsiusasteen lämpötilassa, koska silloin pusseihin tiivistyy kosteutta. Kun lämpötila on laskenut alle 45 celsiusasteen, voidaan pakkaaminen aloittaa, ja se tehdään huoneenlämpötilassa. Jos Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotetta ei pakata tämän ajanjakson aikana, haihtuu liikaa kosteutta, eivätkä makeiset ole niin pehmeitä (eli aistinvaraiset ominaisuudet muuttuvat). Toisin sanoen on erittäin tärkeää, milloin Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuote pakataan, koska se vaikuttaa tuotteen aistinvaraisten ominaisuuksien säilymiseen. Siksi Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuote on pakattava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella. Siten varmistetaan myös tuotteen aitous ja jäljitettävyys.

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteen merkinnöissä on mainittava, että tuotteen säilyvyysaika on yksi kuukausi tuotantopäivästä.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Geroskipoun kunnan hallinnolliset rajat.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteen valmistusohje kulkee perintönä yhdessä perheessä, sillä tähän päivään saakka kaikki tuotteen valmistajat Geroskipoun kunnassa ovat olleet Sofokles Athanasiosin jälkeläisiä. Sofokles Athanasios aloitti kyseisen tuotteen valmistuksen Geroskipoussa vuonna 1895. Vuodesta 1895 tähän päivään saakka Athanasiosin jälkeläiset ovat valmistaneet tuotetta samalla tavalla ja samalla alueella Geroskipoun kunnassa. Tämän vuoksi Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteen valmistukseen tarvittava kokemus ja tietotaito ovat vuodesta 1895 olleet tällä yksilöidyllä maantieteellisellä alueella, jolla se on periytynyt sukupolvelta toiselle nykypäivään saakka. Kokeneet valmistajat ovat antaneet ja antavat edelleenkin Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteen valmistusmenetelmän opetusta nuoremmille. Tietotaito siirtyy siis sukupolvelta toiselle.

Vanhasta ja uudesta Geroskipousta kertovassa kirjassa (Aristeidou ja Bakis 1992) mainitaan Amygdalou Geroskipou -tuotteen valmistus vuoden 1930 jälkeen. Näitä mantelimakeisia myytiin erityisesti kansanjuhlissa. Myös Geroskipoun historiasta ja kansanperinteestä kertovassa kirjassa (Hatzikyriakos, 2000) mainitaan, että tätä tuotetta valmistetaan siirapista, sokerista ja manteleista, joita paahdetaan pienessä kasarissa. Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteelle myönnettiin vuonna 1937 Stroumbissa järjestetyillä messuilla erikoispalkinto.

Vuonna 2008 ilmestyneessä Geroskipoun kunnan historiasta sen perustamisesta nykypäivään saakka kertovassa kirjassa mainitaan Koufeta Amygdalou Geroskipou. Kuukausijulkaisussa ”O tahidromos tis Paphou” (elokuu 2010) haastateltiin tuottajaa, joka on valmistanut tätä tuotetta jo kauan ja edelleen valmistaa sitä. Lehden mukaan tuote on yksi Geroskipoun perinteisistä tuotteista.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteen erityisyys johtuu kahdesta seikasta:

a)

tuotteen maineesta, joka johtuu siitä, että tuotetta on valmistettu perinteisesti Geroskipoun kunnassa kaukaisista ajoista nykypäivään saakka, ja

b)

tietyistä erityisistä aistinvaraisista ominaisuuksista, jotka erottavat tuotteen muista vastaavista. Näihin aistinvaraisiin ominaisuuksiin kuuluvat pinnan/struktuurin luonteenomainen karheus, joka johtuu pinnan sokerikerroksesta. Se on pehmeämpi kuin muissa vastaavissa tuotteissa ja liukenee nopeasti suussa jättäen miellyttävän tuntemuksen. Koufeta Amygdalou Geroskipou -mantelimakeisille on myös luonteenomaista sokerista peräisin oleva makeus. Karhea pinta, tuotteen struktuuri ja makeus ovat ominaisia kyseiselle tuotteelle, ja tämä erottaa tuotteen muista. Erityisesti on mainittava, ettei Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteen valmistuksessa käytetä vahaa mantelin suojaamiseksi tai manteleiden erottamiseksi toisistaan (mitä käytäntöä noudatetaan muiden sokeroitujen mantelien valmistuksessa, jotta niiden rasva-aineet säilyisivät). Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteissa ei myöskään käytetä muita raaka-aineita kuin manteleita ja sokeria, eikä näitä makeisia kiilloteta millään lisämenetelmällä (vahalla peittämällä tai mekaanisesti sokeroinnin jälkeen), kuten muiden mantelimakeisten valmistuksessa tehdään. Edellä mainituista syistä huokoset tuotteen pinnalla pysyvät auki, jolloin tuotteen pinta on karheampi kuin muiden mantelimakeisten. Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteet ovat myös koko elinkaarensa ajan pehmeämpiä ja samalla makeampia kuin muut mantelimakeiset, koska niiden valmistuksessa ei käytetä mitään muuta raaka-ainetta, kun taas muiden mantelimakeisten valmistuksessa käytetään myös muita raaka-aineita, jotka vähentävät tuotteen makeutta.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Mitä maineeseen tulee, Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteet ovat tunnettuja kaikkialla Kyproksessa. Kuten edellä on mainittu, Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteita on valmistettu Geroskipoussa hyvin kauan, ja valmistustekniikka on siirtynyt sukupolvelta toiselle nykypäivään asti. Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteiden ainutlaatuisuus ja erityisominaisuudet ovat Geroskipoussa asuvien valmistajien tiedon ja taidon ansiota, erityisesti tuotteen valmistusmenetelmään liittyvän taitotiedon ansiosta. Koufeta Amygdalou Geroskipou -tuotteille tyypillinen struktuuri johtuu pääasiassa tuotteen valmistustavasta eli paahdettujen manteleiden sokerointiajasta, paahtokasarin sekoitusnopeudesta sokeroitaessa paahdettuja manteleita ja tuotteen valmistusohjeesta. Olennaista valmistusmenetelmässä ja koko taitotiedon perusta on se, että valmistaja pysyy valmistusastian (paahtokasarin) edessä koko ajan, jotta hän voi valvoa koko sokerointivaihetta ja voi puuttua välittömästi asiaan, jos sokerisiirapin paksuutta tai määrää tai sokerointilämpötilaa on korjattava. On myös tärkeää, että paahdettujen mantelien sokerointiin käytetty aika ja paahtokasarin sekoitusnopeus ovat oikeat. Jos sokerointi tehdään liian aikaisin ja/tai sekoitusnopeus on väärä, mantelit liimautuvat yhteen. Jos sokerointi tehdään liian myöhään ja/tai sekoitusrytmi on väärä, mantelit kuivuvat, ja niihin tarttuu liian vähän sokeria. Kaikki nämä tekijät ovat osa perinnettä, aitoja paikallisia valmistusmenetelmiä ja Geroskipoun tuottajien paikallista asiantuntemusta ja tietoa. Eritelmissä kuvatun reseptin onnistuminen riippuu myös siitä, että tuotteen valmistuksessa käytetään vain kahta raaka-ainetta, manteleita ja sokeria, eikä mitään muuta (kuten muiden mantelimakeisten valmistuksessa).

Eritelmän julkaisuviite:

 

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

 

http://www.moa.gov.cy/moa/da/da.nsf/All/BAB8773EB6D4C5BD422576CD00354E95/$file/EvnoikiApofasiYpourgou4406Jan10.pdf?OpenElement

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.