Euroopan unionin C 157/3. t

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/1

Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta ”Kuntien ja alueiden vastaus energiakriisiin: kohti aitoa Euroopan energiaunionia”

(2023/C 157/01)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK), joka

—	ottaa huomioon Euroopan komission 18. toukokuuta 2022 esittämän REPowerEU-suunnitelman (1),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 29. kesäkuuta 2022 antaman asetuksen (EU) 2022/1032 (2) asetusten (EU) 2017/1938 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta,

—	ottaa huomioon neuvoston 5. elokuuta 2022 antaman asetuksen (EU) 2022/1369 (3) koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä,

—	ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (4),

—	ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhteisvastuun lisäämisestä kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, rajat ylittävän kaasukaupan ja luotettavien viitehintojen avulla (5),

—	ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 15. joulukuuta 2022 antamat päätelmät (6),

—	ottaa huomioon neuvoston 22. joulukuuta 2022 antaman asetuksen (EU) 2022/2578 (7) markkinakorjausmekanismin perustamisesta kansalaisten ja talouden suojelemiseksi liian korkeilta hinnoilta,

—	ottaa huomioon neuvoston 22. joulukuuta 2022 antaman asetuksen (EU) 2022/2577 (8) kehyksestä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi,

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin 5. lokakuuta 2022 antaman päätöslauselman EU:n vastauksesta energian hintojen nousuun Euroopassa (9),

EU:n kunnat ja alueet keskeisinä toimijoina energiakriisissä

korostaa EU:n 1,2 miljoonan paikallis- ja aluepäättäjän oikeudellista vastuuta ja roolia 90 000 kunnassa ja kylässä, 900 kaupungissa ja 280 alueella pyrittäessä ratkaisemaan energiakriisiä tarjoamalla taloudellisia ja sosiaalisia helpotuksia haavoittuville kotitalouksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille). Energiahintojen huimasta noususta ja korkeasta inflaatiosta huolimatta paikallis- ja alueviranomaiset ovat jatkaneet keskeisten palvelujen tarjoamista ja ryhtyneet toimenpiteisiin energiansäästön, energiahuollon jatkuvuuden ja varautumissuunnitelmien varmistamiseksi, jotta voidaan vahvistaa energia-alan häiriönsietokykyä.

panee merkille Euroopan komission ja Euroopan parlamentin ennennäkemättömät ponnistelut kiireellisten toimenpiteiden laatimiseksi, mutta toteaa, etteivät nykyiset aloitteet tarjoa paikallis- ja alueviranomaisille tarvittavaa välitöntä tukea.

kehottaa puheenjohtajavaltio Ruotsia hyödyntämään puheenjohtajavaltio Tšekin esimerkillisiä toimia ja nopeuttamaan jäljellä olevien 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotusten hyväksymistä sekä varmistamaan, että EU:n lainsäädäntö on tarkoituksenmukaista, niin että sen avulla voidaan puuttua energiakriisiin ottaen huomioon asiaan liittyvät AK:n lausunnot (10).

korostaa, että monet kunnat ja alueet ovat asettaneet kunnianhimoisempia tavoitteita kuin jäsenvaltioidensa hallitukset kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan. Hallintoasetuksen 11 artiklan (11) mukaisesti komitea kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset aktiivisesti kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tarkistukseen ja ajantasaistamiseen vuonna 2023.

kehottaa yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan paremmin EU:n erilaisia energia- ja ilmastoaloitteita (12) ja tarjoamaan niissä tarvittavaa taloudellista ja teknistä tukea paikallis- ja alueviranomaisille.

Puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttaminen kunnissa ja alueilla aidon Euroopan energiaunionin luomiseksi

on hyvin huolissaan siitä, ettei ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 27. konferenssissa (UNFCCC COP27) onnistuttu sopimaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tehostamisesta ja nopeuttamisesta maailmanlaajuisesti eikä vaatimaan asteittaista luopumista kaikkien fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Komitea korostaa, että vaikka on tärkeää nopeuttaa siirtymistä puhtaaseen energiaan ja lopettaa riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista, vähähiiliset energialähteet edistävät edelleen vakaan ja kohtuuhintaisen energian tarjontaa jäsenvaltioiden oman energialähteiden yhdistelmän mukaisesti.

kehottaa perustamaan aidon Euroopan energiaunionin, jolla on täysin yhdentyneet ja hyvin yhteenliitetyt markkinat koko EU:ssa ja jonka ytimessä on hyvin toimiva hallinnointijärjestelmä. Täydellinen integraatio edellyttää, että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa riittävän ja vakaan energiahuollon varmistamisesta, jotta vältytään siltä, että tuotantovajeet ja korkeat hinnat vaikuttaisivat myös muihin jäsenvaltioihin.

vahvistaa, että energiatehokkuus etusijalle -periaate on ensiarvoisen tärkeä, ja suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin edistää energiansäästötoimia kaikilla tasoilla kaikkialla EU:ssa. Komitea panee merkille, että vaikka eräät jäsenvaltiot eivät ole vielä ottaneet käyttöön toimia kaasun ja sähkön kulutuksen vähentämiseksi kotitalouksissa, yrityksissä tai julkisissa elimissä (13), monet kunnat eri puolilla EU:ta ovat liittyneet Cities’ Energy Saving Sprint -kampanjaan ja ottaneet sen myötä käyttöön muun muassa lämmitykseen, valaistukseen ja liikkumiseen liittyviä energiansäästötoimia ja käynnistäneet tiedotustoimia.

on sitä mieltä, ettei näitä toimia tulisi rajoittaa nykyiseen kriisiin, ja kehottaa Euroopan komission esittämään energiaomavaraisuutta käsittelevän ehdotuksen, jotta energiansäästötoimet otettaisiin käyttöön kaikilla toimintapolitiikan aloilla. Komitea kehottaa edistämään merkittäviä muutoksia tottumuksissa ja palkitsemaan niistä asianmukaisesti.

10.

vahvistaa Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen tukea keskitettyjen asiointipisteiden perustamista alue- ja paikallistasolla, jotta voidaan vauhdittaa investointeja energiatehokkaaseen rakentamiseen, rakennusten energiaperuskorjauksiin ja energiansäästöhankkeisiin uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen periaatteiden mukaisesti. Komitea kehottaa jäsenvaltioita kohdentamaan tätä tarkoitusta varten REPowerEU-varoja ja käyttämään niitä yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa.

11.

suhtautuu myönteisesti sopimukseen uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden lupamenettelyjen nopeuttamisesta ja kehottaa jäsenvaltioita osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset ja paikallisyhteisöt täysipainoisesti, jotta voidaan varmistaa ympäristönsuojelu ja edistää yhteiskunnallista hyväksyntää. Komitea katsoo, että on kehitettävä kiireesti sujuvat hallinnolliset menettelyt ja poistettava byrokraattiset esteet, jotta uusiutuvia energialähteitä voidaan hyödyntää maaseutualueiden asunnoissa. Komitea korostaa, että maaseutualueilla on merkittävää potentiaalia uusiutuvan energian tuotantoon ja myös metsäbiomassan kestävään hyödyntämiseen uusiutuvana energialähteenä ja että ne voivat hyötyä verkkoyhteyksien parantamisesta ja uusista, erityisesti nuorille ja naisille tarjoutuvista työllistymismahdollisuuksista.

12.

on tyytyväinen sopimukseen fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottorien kiellosta uusissa henkilö- ja pakettiautoissa vuodesta 2035 alkaen. Komitea painottaa, että kaikilla EU:n alueilla tarvitaan vaihtoehtoisia, kohtuuhintaisia ja helposti saatavilla olevia polttoaineita ja niiden tankkaus- ja latausasemia. Komitea korostaa AK:n autoteollisuusalueiden allianssin vaatimusta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista niiden alueiden sosioekonomisen rakenteen tukemiseksi, joilla on runsaasti autoteollisuutta ja sen alihankkijoita.

13.

kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sellaisen kansainvälisen ja alueiden välisen sähkönsiirtoinfrastruktuurin kehittämistä, jonka avulla voidaan jakaa kunkin alueen ilmastoon ja erityispiirteisiin perustuvista uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Siirrettävyyden ansiosta tällaista sähköä saataisiin myös kaukaisempien alueiden käyttöön. Näin voidaan vähentää käyttökatkoja, helpottaa sähköjärjestelmien hallintaa ja edistää kokonaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa.

14.

muistuttaa jälleen kiireellisestä tarpeesta kehittää kaupunki- ja maaseutuliikennettä ja vähentää sen hiilidioksidipäästöjä sekä vaatii päättäväisiä toimia turvallisen infrastruktuurin ja julkisen tilan uudelleenjärjestelyn edistämiseksi taajama-alueilla. Komitea painottaa, että alueet ja kunnat tarvitsevat joustavaa kehystä erityisesti liittyen julkisen palvelun velvoitetta koskevien suuntaviivojen tarkistukseen.

15.

kehottaa tässä yhteydessä Euroopan komissiota käynnistämään julkisia hankintoja koskevan yhteisen pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön vetykäyttöisiä busseja EU:n kaupungeissa ja niiden ympäristössä. Hanketta voitaisiin laajentaa toisessa vaiheessa muihin kaupunkeihin ja muille alueille koko EU:ssa.

16.

korostaa, että puhtaan energian ratkaisut ovat usein vielä kalliita ja että puhtaan energian hankkeisiin liittyvät investointimenettelyt ovat monesti aikaa vieviä ja hyvin byrokraattisia. Komitea kehottaa tekemään kunnianhimoisempia ehdotuksia, jotta uusiutuvan energian ratkaisut olisivat markkinoiden helpoimmat ja halvimmat vaihtoehdot ja näin ollen myös pienituloisten kotitalouksien ulottuvilla.

17.

kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan osan REPowerEU-varoista tukivälineiden kehittämiseen Euroopan kaupungeille tarkoitetun rahoitusvälineen (European City Facility, EUCF) (14) mallin mukaisesti ja tarjoamaan suoraa rahoitusta paikallis- ja alueviranomaisille, jotta erityisesti pienet ja keskisuuret sekä ne paikallis- ja alueviranomaiset, joilla on energiasiirtymässään rakenteellisia esteitä, voivat laatia markkinoiden vaatimukset huomioon ottavia investointisuunnitelmia ja jotta voidaan tukea energiatehokasta rakentamista ja asuntojen peruskorjausta etenkin maaseutualueilla. Komitea kehottaa myös myöntämään merkittäviä avustuksia haavoittuville kotitalouksille, jotka eivät kykene suoriutumaan alkuvaiheen kustannuksista.

18.

varoittaa lisäehdotuksista, joilla tähdätään varojen siirtämiseen ERI-rahastoista elpymis- ja palautumistukivälineeseen REPowerEU-suunnitelman rahoittamiseksi ja vastustaa kaikkia pyrkimyksiä viedä varoja pois alueilta, koska tämä on vastoin EU:n periaatteita, erityisesti toissijaisuusperiaatteen aktiivista toteuttamista, ja voimassa olevia sopimuksia yhteistyöhön perustuvasta hallinnoinnista.

19.

kehottaa ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan elpymis- ja palautumistukivälineen suunnitelmien uusien REPowerEU-lukujen laatimiseen, jotta voidaan varmistaa, että näistä uusista luvuista rahoitetaan paikallis- ja alueviranomaisten kehittämiä ja niiden kanssa kehitettyjä strategisia hankkeita sekä uutta rajatylittävää infrastruktuuria.

20.

panee merkille energia-alan yhteisvastuutoimien ensimmäiset välittömät myönteiset vaikutukset energian hintoihin ja antaa tukensa EU:n energianhankintafoorumin vahvistamiselle.

21.

odottaa mielenkiinnolla sähkömarkkinoiden markkinarakennetta koskevan direktiivin tarkistusta ja toivoo, että siihen sisällytetään toimenpiteitä kaasun ja sähkön hintojen välisen yhteyden saattamiseksi tasolle, joka on oikeassa suhteessa kaasun osuuteen sähköntuotannossa.

22.

kehottaa Euroopan komissiota tunnustamaan energiayhteisöjen, tuottajakuluttajien ja paikallisviranomaisten oikeuden osallistua uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön paikalliseen tarjontaan ilman, että niistä tulee täysin säänneltyjä vähittäistoimittajia, ja varmistamaan, että näillä muilla kuin ammattimaisilla markkinatoimijoilla on yhtäläiset pääsyoikeudet verkkoon.

23.

korostaa, että kaikkien lyhyen aikavälin toimien, kuten nesteytetyn maakaasun tuonnin lisäämisen, on oltava väliaikaisia eivätkä ne saisi aiheuttaa uusia lukkiutumistilanteita. Komitea tähdentää, että infrastruktuuri-investoinnein olisi varmistettava vihreän kaasun käyttöönottovalmiudet, jotta voidaan valmistautua ilmastoneutraaliuteen uusiutuvan vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden myötä.

24.

kehottaa jälleen Euroopan komissiota ja lainsäätäjiä lisäämään monivuotisen rahoituskehyksen tulevassa tarkistuksessa investointeja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina ilmastoneutraalit ratkaisut, kuten ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat EU:n missiot ja alueellisen innovoinnin kumppanuudet, ja kehittämään uusia rahoitusjärjestelyjä, jotta voidaan tukea julkisen ja yksityisen sektorin yhteenliittymiä rakennusten ja kaupunginosatason ilmastoneutraalien ratkaisujen edistämiseksi uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen periaatteiden mukaisesti.

25.

painottaa, että nykyinen energiakriisi tarjoaa myös tilaisuuden lisätä merkittävästi sähköistämistä ja puhtaan vedyn tuotantoa sekä tukea edelleen sellaisten innovatiivisten teknologioiden kehittämistä kuin hiilidioksidin erotus, käyttö ja varastointi (Carbon Capture, Usage and Storage, CCUS) puhtaina ratkaisuina siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Komitea kehottaa Euroopan komissiota tukemaan paikallis- ja alueviranomaisten investointeja puhtaan vedyn infrastruktuuriin EU:n tulevan vetypankin kautta, hyödyntämään nykyisiä parhaita käytäntöjä alue- ja paikallistasolla ja edistämään niiden toistamista kaikkialla EU:ssa.

26.

huomauttaa, että vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi on tärkeää investoida paikallis- ja alueviranomaisten henkilöstön osaamisen parantamiseen ja täydennyskoulutukseen. Komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään tätä varten konkreettisen aloitteen Euroopan osaamisen teemavuoden 2023 yhteydessä.

Energia- ja liikenneköyhyyden torjuminen jättämättä mitään aluetta tai kuntaa tai ketään kansalaista jälkeen

27.

pitää valitettavina energia- ja elintarvikekriisien sosiaalisia vaikutuksia kansalaisiin ja pk-yrityksiin. Komitea kehottaa kaikkia jäsenvaltioita asettamaan kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan selkeän tavoitteen energiaköyhyyden vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi laatia kaikilla energia- ja sosiaalipolitiikan aloilla yhdennettyjä toimenpiteitä energiaköyhyyden torjumiseksi ja poistamiseksi hyödyntäen myös energiaköyhyyden seurantakeskuksen ja energiaköyhyyden neuvontakeskuksen saamia kokemuksia.

28.

kehottaa Euroopan komissiota ja lainsäätäjiä varmistamaan, että uusiin ja nykyisiin toimintapoliittisiin välineisiin liitetään vankka sosiaalipaketti ja oikeudenmukaiset uudelleenjakotoimenpiteet, jotta saadaan luotua perusta oikeudenmukaiselle energiasiirtymälle erityisesti haavoittuvia kotitalouksia ja nuoria silmällä pitäen. Energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten tai uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton kaltaisten energiasiirtymää koskevien toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa on tuettava asianmukaisesti kohdennetuin taloudellisin, teknisin ja sosiaalisin tukitoimin, jotta voidaan edistää näiden toimenpiteiden osallistavuutta.

29.

painottaa, että energiakriisi vaikuttaa suhteellisesti enemmän naisiin, ja kehottaa Euroopan komissiota tarkastamaan tasa-arvonäkökulman huomioonottamisen tukimekanismeissaan varmistaakseen, etteivät ne lisää sukupuolten eriarvoisuutta.

30.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti väliaikaisten yhteisvastuutoimien käyttöönottoon, jotta energia-alan ylijäämätulot voidaan jakaa uudelleen loppukäyttäjille, ja kehottaa jäsenvaltioita asettamaan paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön kohdennettuja varoja energia- ja liikenneköyhyyden torjumiseksi paikallistasolla.

31.

korostaa, että energiakriisi vaikuttaa suhteellisesti enemmän maaseutualueiden pienituloisiin kotitalouksiin, joiden on turvauduttava omaan autoon voidakseen käyttää peruspalveluja. Komitea tähdentää, että alueellista eriarvoisuutta ja liikenneköyhyyttä tulisi vähentää julkista liikennettä kehittämällä.

32.

kehottaa Euroopan komissiota tarjoamaan paikallis- ja alueviranomaisille kiireellisiä ratkaisuja, jos jäsenvaltioiden hallitusten antama tuki ei ole riittävää, ja vaatii jättämään energiakriisiin liittyvät kohdennetut investoinnit alijäämälaskelmien ulkopuolelle finanssipoliittisissa säännöissä.

33.

kehottaa Euroopan komissiota purkamaan energia- ja maatalousmarkkinoiden välisiä yhteyksiä, jotta voidaan vähentää maataloustuotannon energiaintensiteettiä, ja tarkistamaan elintarvikejärjestelmää perusteellisesti ja rakenteellisesti, jotta voidaan torjua keinottelua kansainvälisillä markkinoilla, vahvistaa sääntelyä ja suojella edelleen maataloustuottajien tuloja.

34.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään biomassan käyttöä kompostoinnissa orgaanisen lannoitteen tuottamiseksi, jolloin voidaan vähentää riippuvuutta synteettisistä ja maakaasu- ja öljylähtöisistä lannoitteista edellyttäen, ettei valitulla tekniikalla ole kielteisiä vaikutuksia ilmanlaatuun. Komitea kehottaa Euroopan komissiota edistämään energiatehokkaampia tuotantomalleja, kuten maan kasvukuntoa ylläpitävää kestävää viljelyä, ja korostaa biomassan tuottajien kahtalaista roolia: ne ovat myös mahdollisia käyttäjiä ja voivat hyödyntää biomassaa omien energiatarpeidensa täyttämiseen.

35.

toteaa, että biopolttoaineiden kysynnän lisääntyminen saattaa vaikeuttaa elintarvikekriisiä, ja kehottaakin Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle maataloustuotteiden elintarvikekäytön.

36.

katsoo, että nykyisin käytössä olevia EU:n rahoitusvälineitä ja -käytäntöjä olisi kehitettävä edelleen ja mukautettava eri tilanteisiin sopiviksi, jotta voidaan löytää synergioita eri ohjelmien välillä (15). Komitea kiinnittää tässä yhteydessä huomiota maaseutualueiden ja maantieteellisistä haitoista kärsivien alueiden erityishaasteisiin.

37.

on tyytyväinen vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman yhteydessä tehtyyn Euroopan komission ehdotukseen muuttaa valtiontuen väliaikainen kriisikehys tilapäisiksi kriisi- ja siirtymäpuitteiksi, mikä edistäisi investointeja uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi. Tässä yhteydessä on määrä kannustaa tekemään huomattaviin päästövähennyksiin johtavia investointeja nostamalla tuen enimmäismääriä ja yksinkertaistamalla tukilaskelmia sekä tukea teollisuuden hiilestä irtautumista ja sellaisten laitteistojen tuotantoa, joita tarvitaan ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. AK on yleisesti ottaen tyytyväinen toimintamalliin, jossa jäsenvaltioille ja valtiotasoa alemmille hallintotasoille annetaan enemmän joustovaraa tukea toimenpiteitä vähähiiliseen talouteen siirtymisen kannalta keskeisillä sektoreilla, kuten uusiutuva vety, rakennusten energiatehokkuus, hiilidioksidin talteenotto ja päästöttömät ajoneuvot.

38.

painottaa kuitenkin, että lievennetyistä valtiontukisäännöistä aiheutuvia vääristymiä on vältettävä mahdollisimman pitkälle ja että Euroopan komission on pyrittävä tasapainottamaan jäsenvaltioiden erilaiset vaatimukset. Muutoin jäsenvaltioiden erilaiset taloudelliset valmiudet tukea yrityksiä saattaisivat lisätä sisämarkkinoiden hajanaisuutta, mikä syventäisi alueellisia eroja entisestään.

39.

on valmis tukemaan edelleen parhaiden käytäntöjen levittämistä ja toistamista sekä energiatoimenpiteiden täytäntöönpanoa vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla koskevan AK:n Green Deal Going Local -aloitteen kautta ja erityisesti kehittämällä jatkuvasti vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla koskevia käsikirjoja.

40.

sitoutuu vahvistamaan energiaturvallisuuteen ja energian kohtuuhintaisuuteen liittyvää yhteistyötä naapurien kanssa paikallis- ja aluetasolla.

41.

toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen osallistaa AK institutionaalisena kumppanina energiaköyhyyttä ja haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia koskevia kysymyksiä käsittelevään koordinointiryhmään ja on valmis antamaan panoksensa alalla tehtävään toimielinten väliseen yhteistyöhön vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän työryhmänsä kautta.

42.

antaa puheenjohtajansa tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioille Ruotsille ja Espanjalle sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.

Bryssel 9. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) COM(2022) 230 final.

(2) EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17.

(3) EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1.

(4) COM(2022) 473 final.

(5) COM(2022) 549 final.

(6) https://www.consilium.europa.eu/media/60872/2022-12-15-euco-conclusions-en.pdf

(7) EUVL L 335, 29.12.2022, s. 45.

(8) EUVL L 335, 29.12.2022, s. 36.

(9) https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2022-0347_EN.html

(10) Ks. AK:n lausunnot energiatehokkuusdirektiivin, uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksista sekä EU:n toimintakehyksestä hiilestä irtautumiseksi kaasumarkkinoilla.

(11) Hallintoasetuksen 11 artiklassa säädetään, että kunkin jäsenvaltion on käynnistettävä ilmasto- ja energia-alan monitasoinen vuoropuhelu, jossa paikallisviranomaiset ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät voivat olla aktiivisesti mukana ja keskustella asetuksen 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisesta.

(12) Tällaisia aloitteita ovat muun muassa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus, ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat EU:n missiot, eurooppalainen ilmastosopimus ja Puhdasta energiaa EU:n saarille -aloite.

(13) Saving-Energy-for-Europe-Ex.Summary-.pdf (eeb.org).

(14) EUCF – Home (eucityfacility.eu).

(15) Ks. AK:n lausunto Oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä hiili- ja energiaintensiivisillä alueilla (EUVL C 498, 30.12.2022, s. 36).

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/6

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Edistyminen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa”

(2023/C 157/02)

Esittelijä:

Ricardo RIO (PT, EPP), Bragan kaupunginjohtaja

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

korostaa alueiden ja kuntien sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka muodostavat yleismaailmallisen käsitteen oikeudenmukaisemman ja tasapuolisemman, osallistavamman, kestäväpohjaisemman sekä sopeutumis- ja selviytymiskykyisemmän maailman saavuttamiseksi, ja niiden merkitystä Euroopan kestävän elpymisen ja pitkän aikavälin kestävän kasvun kannalta.

tähdentää aktiivista rooliaan Euroopan tasolla kestävän kehityksen tavoitteiden alalla. Tärkeänä askeleena oli viime vuonna kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä annettu AK:n lausunto, joka noudatteli neuvoston kesäkuussa 2021 antamia päätelmiä ja jonka jälkeen on toteutettava lisätoimia.

toteaa, että kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpano alkaa lähestyä puoliväliä, ja pitää kestävän kehityksen tavoitteita hyödyllisinä erityisesti politiikan johdonmukaisuuden ja osallistavuuden edistämiseksi hallinnon kaikilla tasoilla.

pitää valitettavana, että pandemia, Ukrainan sota, inflaation kiihtyminen, Euroopan energiakriisi ja muut viimeaikaiset tapahtumat ovat johtaneet siihen, että edistys kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa on taantunut, ja on huolissaan ilmastonsuojelutoimien hiipumisesta ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien, maahanmuuttajataustaisten ja pakolaisten köyhyysriskin kasvamisesta. Komitea kannattaa kuitenkin edelleen sitä, että EU:ssa sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla keskitytään kestävän kehityksen tavoitteisiin kunkin tason toimivaltuuksien mukaisesti.

katsoo, että kaikki toimet ja aloitteet, joilla tähdätään kriisien ratkaisemiseen, voidaan nähdä myös mahdollisuutena edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista ja antaa sille uutta pontta.

toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat mahdollisesti ainoa kokonaisvaltainen tulevaisuuden suunnitelma, jolla voitaisiin tasapainottaa sitä, että kaikilla tasoilla on runsaasti erilaisia kehyksiä – Pariisin sopimus, elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat, biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, EU:n vihreän kehityksen ohjelma, uusi kaupunkeja koskeva toimintaohjelma jne. Lisäksi komitea tähdentää kestävän kehityksen tavoitteiden kattavuutta ja yleismaailmallisuutta: ne koskevat tiedettä, taloutta, politiikkaa, kansalaisyhteiskuntaa ja kaikkia kansalaisia kaikilla hallintotasoilla.

kehottaa vahvistamaan EU:n sitoutumista ja laatimaan yleisen strategian kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Komitea kiinnittää huomiota paikallis- ja alueviranomaisten rooliin ja resursseihin sekä siihen, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa ei valitettavasti viitata kestävän kehityksen tavoitteisiin eikä alueelliseen ulottuvuuteen.

korostaa, että Euroopassa yhä useammat kunnat ja alueet käyttävät kestävän kehityksen tavoitteita yleisen kasvu- tai elpymisstrategiansa tukena ja että tämä alueellinen ulottuvuus on sisällytettävä panokseen, jonka EU antaa syyskuussa 2023 järjestettävää kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevää YK:n huippukokousta varten. Komitea katsoo, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden uusien toteuttamisstrategioiden olisi perustuttava alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan, sillä paikallis- ja aluetasolla voidaan soveltaa osallistavampaa toimintamallia myös erilaisten paikallisten sidosryhmien osallistumisen suhteen.

painottaa, että on parannettava koordinointia kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän huippukokouksen ja muiden asiaankuuluvien prosessien välillä. Tällaisia ovat esimerkiksi Our Common Agenda, koulutuksen muuttamista koskeva huippukokous, tulevaisuutta käsittelevä huippukokous, Sendain kehyksen väliarviointi ja korkean tason vuoropuhelu kehitysrahoituksesta, jotka on myös suunniteltu syyskuulle 2023.

10.

pitää suositeltavana, että paikallis- ja alueviranomaiset laativat vapaaehtoisia paikallisia ja alueellisia katsauksia, jotka otetaan huomioon vapaaehtoisissa maakatsauksissa. Tarvitaan todellista monitasoisen hallinnon koordinointia, valmiuksien kehittämistä ja parhaiden käytäntöjen jakamista, niin kuin on jo tehty URBACT-hankkeessa Global Goals for Cities ja kestävien kaupunkien viitekehyksen soveltamisen yhteydessä.

11.

korostaa tarjoutuvaa tilaisuutta käydä EU:n toimielinten välillä tiiviimpää vuoropuhelua hyvissä ajoin ennen huippukokousta ja auttaa herättämään uutta kiinnostusta kestävän kehityksen tavoitteisiin EU:ssa ja pyrkiä siihen, että ne sisällytetään paremmin eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja elpymis- ja palautumistukivälineeseen, sekä käsitellä osallisuuteen, monitasoiseen hallintoon, tavoitteisiin ja politiikan johdonmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Komitea kehottaakin EU:n toimielimiä tekemään yhteistyötä AK:n kanssa ja suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan parlamenttiin on perustettu epävirallinen SDG Alliance -ryhmä

12.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin ohjaavana periaatteena ja yhteisenä kompassina kaikissa toimissaan, myös vuoden 2023 työohjelmassaan ja EU:n ensimmäisessä vapaaehtoisessa maakatsauksessa, joka on tarkoitus antaa Yhdistyneille kansakunnille tänä vuonna.

13.

pitää ilahduttavana, että Euroopan komissio pyrkii sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja paremman sääntelyn välineisiin.

14.

toteaa kuitenkin, että nämä prosessit ovat vasta käynnissä, ja kehottaa lisätoimiin ja kestävän kehityksen tavoitteiden näkyvyyden lisäämiseen kaikissa EU:n välineissä ja myös elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanossa.

15.

on syvästi huolissaan siitä, ettei kestävän kehityksen tavoitteita ole sisällytetty kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin. Suurin osa jäsenvaltioista viittaa kestävän kehityksen tavoitteisiin vain epäsuoraan. Vain harvat jäsenvaltiot kytkevät osia kansallisista elpymis- ja palautumissuunnitelmistaan erikseen kestävän kehityksen tavoitteisiin, kuten AK:n tutkimuksesta (1) käy ilmi. Lisäksi kestävän kehityksen tavoitteiden yleinen sisällyttäminen kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin on melko vähäistä. Tulos on paras talouteen liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden kohdalla (kuitenkin alle 50 prosenttia) (2).

16.

toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteet olisi otettava huomioon eurooppalaista ohjausjaksoa koskevissa asiakirjoissa, ja kehottaa Euroopan komissiota ja neuvostoa johtajuuteen korkeimmalla mahdollisella tasolla, jotta voidaan järkeistää ja yksinkertaistaa uudistettua eurooppalaista ohjausjaksoa, tunnustaa paikallis- ja alueviranomaisten rooli ohjausjaksossa ja keskittyä ”kilpailukykyiseen kestävyyteen”.

17.

suosittaa parantamaan kestävän kehityksen tavoitteiden näkyvyyttä vuotuisessa selvityksessä kestävästä kasvusta ja mainitsemaan erikseen kestävän kehityksen tavoitteet maakohtaisten suositusten johdanto-osan kappaleissa ja tekemään selväksi, että suosituksilla pyritään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.

18.

toistaa ehdotuksensa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta eurooppalaisen ohjausjakson hallinnointiin olisi annettava pikaisesti käytännesäännöt, ja painottaa, että Euroopan komission olisi näytettävä esimerkkiä ja käytävä sidosryhmien kanssa järjestelmällistä vuoropuhelua eurooppalaisesta ohjausjaksosta erityisesti kun se, että kestävän kehityksen tavoitteita koskevaa EU:n korkean tason sidosryhmäfoorumia ei ole uusittu, on jättänyt jälkeensä aukon.

Paikallinen ja alueellinen panos

19.

vahvistaa, että vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpano voi onnistua vain, jos se toteutetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, mikä edellyttää yhteyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisoinnin ja paikallisten vihreän kehityksen ohjelmien välillä. Komitea korostaa tässä yhteydessä oman, vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän työryhmänsä tärkeää panosta erityisesti parhaiden käytäntöjen jakamisessa.

20.

toteaa saatavilla olevien tietojen osoittavan, että sen jälkeen kun YK hyväksyi kestävän kehityksen tavoitteet vuonna 2015, paikallis- ja alueviranomaiset ovat olleet vaihtelevassa määrin mukana niiden toteuttamisessa. AK:n ja OECD:n viimeisin kysely Kestävän kehityksen tavoitteet kehyksenä covid-19-pandemiasta elpymiselle kunnissa ja alueilla (3) vahvistaa tämän sitoumuksen hetkellä, jolloin eräät maat arvioivat uudelleen omaa sitoutumistaan ja asettavat elpymisen vastakkain kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Paikallis- ja alueviranomaiset pitävät puolestaan kestävän kehityksen tavoitteita ihanteellisena kehyksenä pitkän aikavälin elpymiselle pandemiasta.

21.

tähdentää, että monitasoinen hallinto on yksi kestävän kehityksen tavoitteiden keskeisistä arvoista, ja korostaa alueiden ja kuntien keskeistä roolia. OECD:n arvion mukaan 65:tä prosenttia kestävän kehityksen tavoitteiden päämääristä ei voida saavuttaa ilman koordinointia paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tai niiden osallistumista.

22.

arvostaa paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä panosta kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa ja kehottaa muita EU:n toimielimiä tunnustamaan niiden panoksen, jotta voidaan vahvistaa EU:n sisäistä koordinointia, myös hajautetulla tasolla alueiden ja kuntien kesken. Yhdessä AK:n kanssa tehtyyn kyselyyn perustuvan OECD:n raportin mukaan 40 prosenttia kyselyyn vastanneista 145 paikallis- ja alueviranomaistahosta käytti kestävän kehityksen tavoitteita jo ennen pandemiaa ja on alkanut käyttää niitä elpymisvaiheen suunnittelussa. 44 prosenttia ei ole vielä alkanut käyttää kestävän kehityksen tavoitteita elpymisessä, mutta aikoo tehdä niin tulevaisuudessa. 68 prosenttia kyselyyn vastanneista alueista ja kunnista käyttää kestävän kehityksen tavoitteita muotoillessaan uusia suunnitelmia, politiikkoja ja strategioita tai mukauttaessaan niitä Agenda 2030 -toimintaohjelmaan (4).

23.

antaa tunnustusta paikallis- ja alueviranomaisten valtakunnallisen ja Euroopan tason järjestöjen työlle niiden tukiessa alueita ja kuntia kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisoinnissa. Esimerkkeinä voidaan mainita CEMR ja Platforma julkaisuineen, käsikirjoineen ja oppaineen sekä lukuisine kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisointia koskevine raportteineen, koulutuskursseineen, välineineen ja seminaareineen, Eurocities-järjestö ja sen kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevä työryhmä sekä Regions4 ja sen kestävän kehityksen tavoitteita koskeva toimijayhteisö.

24.

on tyytyväinen EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) työhön sen antaessa tukea kunnille kestävän kehityksen tavoitteista raportoimiseen omissa vapaaehtoisissa paikallisissa katsauksissaan sekä Euroopan parlamentin tukemaan uuteen REGIONS2030-hankkeeseen (5).

25.

tukee vankasti keskeisiä panoksia, joita OECD antaa jatkuvasti kestävän kehityksen tavoitteisiin sovellettavan alueellisen lähestymistavan pilottihankkeensa ja välineistönsä, pyöreän pöydän poliittisen keskustelujen ja AK:n tuella laatimiensa kyselytutkimusten ja raporttien kautta auttaakseen alueita ja kuntia toteuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.

26.

katsoo, että YK:n elinten, kuten Euroopan talouskomission, Habitat-ohjelman ja taloudellisten ja sosiaalisten asiain osaston, pyrkimykset edistää ja tukea kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisointia kaikkialla maailmassa ovat erittäin tärkeitä, ja ne olisi sovitettava paremmin yhteen EU:n politiikkojen ja aloitteiden kanssa.

27.

toteaa, että nämä toimet kantavat hedelmää ja että niiden tulisi johtaa kestävän kehityksen tavoitteiden johdonmukaisempaan ja jäsennellympään toteuttamiseen EU:ssa mahdollisesti yleisen strategian pohjalta ja sidosryhmäfoorumin avulla, jotta toimia voidaan suunnitella yhdessä ja kannustaa kaikkia sidosryhmiä toimintaan.

28.

on valmis koordinointiin EU:n vuoropuhelu- ja tietojenvaihtofoorumin perustamisessa, jotta kunnat ja alueet voisivat oppia toisiltaan ja hyötyä uusista valmiuksien kehittämis- ja vertaisoppimistoimista organisaatioiden ja aloitteiden sekä myös ulkoisten verkostojen välillä EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Seuranta, raportointi ja politiikan yhteensovittamisen parantaminen

29.

on tyytyväinen siihen, että Eurostatin vuotuinen kestävän kehityksen tavoitteiden seurantakertomus sisällytetään eurooppalaisen ohjausjakson kevätpakettiin sekä EU:n vapaaehtoiseen katsaukseen.

30.

pitää huolestuttavana, ettei seurantakertomus perustu mitattavissa oleviin ja aikasidonnaisiin tavoitteisiin, minkä vuoksi se ei mahdollista kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen todellista seurantaa EU:ssa. Strategia ja toimintasuunnitelma olisivat antaneet mahdollisuuden tavoitteiden asettamiseen ja edistymisen mittaamiseen. Vaihtoehtoisesti säännölliset EU:n vapaaehtoiset katsaukset voisivat tarvittaessa auttaa arvioimaan edistymistä kohti asiaankuuluvia tavoitteita eri tasojen oikeudellisten toimivaltuuksien mukaisesti ja tunnistamaan puutteet.

31.

korostaa tarvetta ottaa sekä keskus- että paikallishallinnon tasolla käyttöön taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointivälineitä, joita on hyödynnettävä järjestelmällisesti, jotta voidaan myös helpottaa viestintää sidosryhmien ja kansalaisten kanssa.

32.

on lisäksi huolissaan siitä, että kertomuksen tuloksia käytetään maakohtaisissa raporteissa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen arvioimiseksi kussakin jäsenvaltiossa. Edellä mainittujen rajoitteiden vuoksi tulokset perustuvat EU:n keskiarvoon ja ovat usein harhaanjohtavia. On mahdotonta mitata edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, kun tuloksia verrataan EU:n keskiarvoon.

33.

pitää huolestuttavana myös sitä, että kestävän kehityksen tavoitteiden arvioinnissa käytettävät indikaattorit ovat kaikki kansallisen tason indikaattoreita. Keskikokoisissa ja suurissa maissa nämä arviot eivät vastaa todellisuutta, koska maiden sisällä on suuria eroja. Eurostatin sitoutuminen laadukkaaseen tietoon on sinänsä kiitettävää, mutta koska se on suurelta osin riippuvainen kansallisten tilastolaitosten antamista tiedoista, on erittäin tärkeää, että sen vuotuinen kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaraportti sisältää NUTS 2 -tason tietoa sekä esimerkkejä alue- ja paikallistason hyvistä käytännöistä ja että siinä tuodaan esiin, missä on vielä parantamisen varaa.

34.

korostaa, että alueelliset ja paikalliset tiedot ovat myös edellytys näyttöön perustuville politiikoille. Alle puolet paikallis- ja alueviranomaisista käyttää indikaattoreita ja mittausjärjestelmiä seuratakseen edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Paikallis- ja alueviranomaiset tarvitsevat tukea ylemmiltä hallintotasoilta voidakseen seurata kestävän kehityksen tavoitteita. OECD:n paikallisesti sopeutettu indikaattorikehys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseksi kunnissa ja alueilla voisi tarjota lähtökohdan sille, että paikallis- ja alueviranomaiset käyttäisivät kestävän kehityksen tavoitteiden paikallista indikaattorikehystä (6).

35.

painottaa, että AK, paikallis- ja alueviranomaiset ja niiden järjestöt ovat tärkeitä tietojen kerääjiä ja voivat antaa käytännön panoksen kestävän kehityksen tavoitteita koskevaan EU:n seurantakertomukseen.

36.

panee tyytyväisenä merkille JRC:n työn soveltuvien indikaattorien määrittämiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden seuraamista varten alueellisella tasolla ja kehottaa sisällyttämään sen pikaisesti EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden seurantakertomukseen.

37.

kannustaa EU:ta ja kaikkia jäsenvaltioita tukemaan tätä suuntausta. Tämä koskee erityisesti jäsenvaltioita, jotka antavat tänä vuonna vapaaehtoisen maakatsauksen.

38.

kehottaa Euroopan komissiota ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa käsittelevää neuvoston työryhmä varmistamaan, että nämä toimet otetaan huomioon EU:n vapaaehtoisessa katsauksessa ja asiaankuuluvissa vapaaehtoisissa maakatsauksissa. Näin voidaan auttaa sovittamaan politiikat paremmin yhteen kaikilla tasoilla ja tuomaan (kokonaisuudessaan) esille Euroopan unionin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamien toimien koko kirjo. Parantamiseen on paljon varaa, sillä puolet kunnista ja alueista eivät ole ilmoituksensa mukaan osallistuneet vapaaehtoisten maakatsausten laatimiseen EU:ssa.

39.

on tyytyväinen Euroopan komission pyrkimyksiin tehdä yhteistyötä alueiden ja kuntien sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa EU:n vapaaehtoisen katsauksen laatimisessa ja kehottaa sisällyttämään AK:n panoksen katsaukseen niin, että monitasoiselle hallinnolle annetaan riittävästi tilaa.

40.

kehottaa ottamaan kaikkien EU:n toimielinten edustajat mukaan EU:n vapaaehtoisen katsauksen viralliseen esittelyyn YK:ssa, jotta voidaan tuoda esille kestävän kehityksen tavoitteisiin sovellettava monitasoisen hallinnon lähestymistapa.

41.

kehottaa neuvoston johtoa varmistamaan, ettei EU tingi toimistaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

42.

kehottaa tulevaa puheenjohtajavaltiota Espanjaa järjestämään korkean tason keskustelun siitä, miten EU:n tasolla on vauhditettava kestävän kehityksen tavoitteiden oikea-aikaista toteuttamista. Keskustelua tulisi käydä yleisten asioiden neuvostossa ministeritasolla, ja Euroopan komissiolle tulisi antaa selkeä viesti kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeydestä.

Haasteet ja eteneminen

43.

korostaa tarvetta parantaa kestävän kehityksen tavoitteiden ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien välisiä yhteyksiä, sillä rahoitus on suurin este 47 prosentille kunnista ja alueista kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa (7), ja elpymis- ja palautumistukivälineestä jäsenvaltioilla on edelleen käytettävissä 225 miljardia euroa.

44.

kannustaa myös hallintoa kaikilla tasoilla ottamaan kestävän kehityksen tavoitteet huomioon talousarvioissaan ja rahoitusvälineissään rahoitusvajeen korjaamiseksi.

45.

korostaa EU:n tuen merkitystä parannettaessa koulutusta ja valmiuksien kehittämistoimia, sillä 44 prosentilla kunnista ja alueista haasteena ovat valmiudet sekä osaamisen että henkilöstön suhteen (8).

46.

kehottaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) laatimaan ja toteuttamaan omia kestävyysstrategioitaan, sillä tätä nykyä vain 24 prosentilla niistä on konkreettisia suunnitelmia hiilijalanjälkensä pienentämiseksi (9). Komitea tähdentää, että on tarpeen tukea pk-yrityksiä tässä asiassa ja tehostaa asiaankuuluvia toimenpiteitä EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla.

47.

kehottaa parantamaan ja jäsentämään hallinnon tasojen välistä koordinointia niin, että EU näyttäisi esimerkkiä. Voitaisiin muun muassa parantaa eurooppalaisen ohjausjakson hallinnoinnin osallistavuutta ja käydä sidosryhmien kanssa jäsenneltyä vuoropuhelua kestävän kehityksen tavoitteista.

48.

kehottaa EU:n toimielimiä osoittamaan enemmän johtajuutta tiedotettaessa kestävän kehityksen tavoitteista. Kaikki sidosryhmät eivät tunne kehystä, ja kestävän kehityksen tavoitteiden priorisointi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla voisi auttaa vahvistamaan poliittista sitoutumista kaikilla tasoilla ja lisäämään tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista ruohonjuuritasolla.

49.

suosittaa OECD:n suositusten perusteella käyttämään kestävän kehityksen tavoitteita niin, että voitaisiin asettaa etusijalle Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano ja sosiaalisesti heikommassa asemassa oleville ryhmille tarkoitettujen sosiaali- ja yhteisöpalvelujen parantaminen, kannustaa rakennusten hiilipäästöjen vähentämiseen, parantaa pyöräilijöille, jalankulkijoille ja sähköajoneuvoille tarkoitettua kestävää infrastruktuuria ja lisätä sidosryhmien osallistumista kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisointiin elpymistä varten.

50.

katsoo, että komission olisi vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista tukevan vihreän luokitusjärjestelmän täydentämiseksi tehtävä kiireellisesti ehdotus sosiaalisen luokitusjärjestelmän perustamisesta. Ilman sosiaalista luokitusjärjestelmää sijoittajilta ja yrityksiltä puuttuu selkeä ohjeistus siitä, mitä ”sosiaalisesti tukikelpoisella” tarkoitetaan. Tämä vaikeuttaa sosiaalisin perustein toteutettavien toimien rahoitusta muun muassa terveydenhuollon, sosiaalisen asuntotuotannon ja sosiaalipalvelujen alalla.

51.

ehdottaa, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot tukisivat ja rahoittaisivat sellaisten koulutusaloitteiden käynnistämistä, joilla edistetään julkisten elinten ja yksityisten organisaatioiden valmiuksien kehittämistä kestävän kehityksen tavoitteita koskevien kertomusten ja strategisten suunnitelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

52.

korostaa, että koulutus on taloudellisista mahdollisuuksista riippumatta perusoikeus, ja ehdottaa koulutuksen tarjoamisesta vastaaville hallintotasoille, että opetussuunnitelmiin sisällytettäisiin enemmän kestävän kehityksen käsitteitä aina päiväkotitasolta korkeakoulutuksen tasolle.

53.

ehdottaa, että käynnistetään EU:n toimielinten yhteinen tiedotuskampanja, jossa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen kytketään selkeästi kansalaisten elämänlaadun parantamiseen kaikilla alueilla.

54.

ehdottaa, että perustetaan maanosien välinen foorumi vapaaehtoisten paikallisten ja alueellisten katsausten laatimista koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi Euroopan ja maailman muiden kuntien välillä ja tuodaan Eurooppa esiin vahvana kumppanina tällä alalla. AK olisi valmis vastaamaan foorumin koordinoinnista.

55.

kehottaa levittämään huomattavasti tehokkaammin tietoa Euroopan investointipankin kaltaisten tahojen tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista kestävän kehityksen tavoitteita koskevien strategisten suunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseksi paikallis- ja aluetasolla.

56.

käynnistää yhteisen keskustelun siitä, miten tärkeää on, että kestävä kehitys pidetään Euroopassa keskeisellä sijalla kaikissa poliittisissa toimissa myös vuoden 2030 jälkeen, ja korostaa mahdollisuutta luoda todellinen hyvinvointitalous, jossa keskitytään ihmisiin ja maapalloon ja pyritään kohti kestävää EU:ta pitkällä aikavälillä.

57.

kehottaa lopuksi EU:n toimielimiä, elimiä ja virastoja sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia hallintotahoja pohtimaan, miten ne voivat parantaa omaa kestävyyttään. Tämä koskee erityisesti uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä, energiaperuskorjauksia, kestäväpohjaisempaa ruokalatoimintaa sekä ilmaston kannalta suotuisien liikennevälineiden ja majoitusmuotojen käytön edistämistä ja hybriditapahtumien ja -kokousten lisäämistä toimistorakennuksissa, mutta myös köyhyyden ja nälän torjuntaa, sitoutumista sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen ja eriarvoisuuden torjumiseen, innovoinnin edistämistä ja infrastruktuurin parantamista, kulutuksen, tuotannon ja maankäytön tasapainottamista sekä rauhan, oikeudenmukaisuuden ja vahvojen instituutioiden edistämistä Euroopassa ja muualla maailmassa.

Bryssel 8. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) AK (2022) Synergies between the Sustainable Development Goals and the National Recovery and Resilience Plans – Best practices from local and regional authorities, s. 16.

(2) AK (2022) Synergies between the Sustainable Development Goals and the National Recovery and Resilience Plans – Best practices from local and regional authorities, s. 17.

(3) Viimeisimmän kyselyn tulokset löytyvät OECD:n kertomuksesta: https://doi.org/10.1787/6d25b59b-en

(4) Viimeisimmän kyselyn tulokset löytyvät OECD:n kertomuksesta: https://doi.org/10.1787/6d25b59b-en

(5) Kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisointi hallinnon eri tasoilla on johtanut vapaaehtoisten paikallisten ja alueellisten katsausten määrän kasvuun: pelkästään Nordrhein-Westfalenin alueella 11 kaupunkia on laatinut paikallisen kestävyysraportin ja Bonn ja Düsseldorf ovat esittäneet YK:lle oman vapaaehtoisen paikallisen katsauksen. Suomen suurimmat kaupungit (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku ja Vantaa) ovat myös laatineet vapaaehtoiset paikalliset katsaukset. Maailmanlaajuisesti on laadittu 126 vapaaehtoista paikallista katsausta, joista kolmannes Euroopassa.

(6) OECD (2022) ”The Sustainable Development Goals as a framework for COVID-19 recovery in cities and regions”, OECD Regional Development Papers, No 26, OECD Publishing, Pariisi.

(7) OECD (2022) ”The Sustainable Development Goals as a framework for COVID-19 recovery in cities and regions”, OECD Regional Development Papers, No 26, OECD Publishing, Pariisi.

(8) OECD (2022) ”The Sustainable Development Goals as a framework for COVID-19 recovery in cities and regions”, OECD Regional Development Papers, No 26, OECD Publishing, Pariisi.

(9) Euroopan komissio (2022). Eurobarometri-tutkimus aiheesta ”EU SMEs working towards sustainability”:

https://single-market-economy.ec.europa.eu/news/eurobarometer-eu-smes-working-towards-sustainability-2022-03-28_en

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/12

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tarkastelukertomus elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta”

(2023/C 157/03)

Esittelijä:

Rob JONKMAN (NL, EPP), Opsterlandin kunnanhallituksen jäsen

Viiteasiakirja:

Euroopan komission kertomus: Tarkastelukertomus elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta

COM(2022) 383 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Yleistä

suhtautuu myönteisesti tarkastelukertomukseen, joka tarjoaa hyödyllisen päivityksen ja yleisarvion elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon tilanteesta ja täyttää siten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/241 asetetun velvoitteen (1). Komitea panee kuitenkin merkille, että kertomus ei sisällä seikkaperäisempää kriittistä tietoa, jota tarvittaisiin paremman kuvan saamiseksi varsinaisesta täytäntöönpanosta paikallis- ja aluetasolla.

katsoo asetuksen 16 artiklan vaatimuksista riippumatta, että tilaisuus sisällyttää tarkastelukertomukseen myös laadullisia analyyseja on jätetty käyttämättä. Sen vuoksi on epäselvää, miten Euroopan komissio aikoo seurata elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettavien investointien ja pitkän aikavälin kansallisten uudistusten laadullista edistymistä ja miten paikallis- ja alueviranomaiset otetaan mukaan tähän prosessiin.

pitää lisäksi valitettavana, että tarkastelukertomuksessa ei analysoida eräitä elpymis- ja palautumistukivälineen moitteettoman täytäntöönpanon kannalta ratkaisevan tärkeitä seikkoja, joihin kuuluvat

—	kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien ja niihin liittyvien prosessien hallinnointi;

—	tuettujen hankkeiden todellinen täydentävyys;

—	synergiat sekä riskit päällekkäisyyksistä muiden EU:n rahoituslähteiden kanssa;

—	elpymis- ja palautumistukivälineen tosiasiallinen panos yhteenkuuluvuuteen, vaikka se on välineen oikeusperusta;

—	paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että elpymis- ja palautumistukivälineen onnistuminen riippuu työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan, paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen tiiviistä osallistumisesta. Niiden mainitseminen kollektiivisesti, usein yleiskäsitteeseen ”sidosryhmät” viitaten, ei riitä. Kustannustehokkaan ja demokraattisen täytäntöönpanon olisi kuljettava käsi kädessä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen perustuvien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden (2) kattavan soveltamisen kanssa.

yhtyy tarkastelukertomuksessa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan elpymis- ja palautumistukiväline voi auttaa jäsenvaltioita puuttumaan naisten ja miesten väliseen epätasa-arvoon edistämällä toimenpiteitä, joissa keskitytään erityisesti sukupuolten tasa-arvoon, ja tukemalla tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa kuudessa politiikkapilarissa (3).

kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista täytäntöönpanovaiheeseen ja varmistamaan, että tätä koskevat tiedot kerätään tehokkaasti osana elpymisen ja palautumisen tulostaulun muodostamaa tulosraportointijärjestelmää ja hyödyntämällä Euroopan alueiden komitean (AK), European Policy Centre -ajatushautomon (EPC), poliittisten säätiöiden ja Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) tähän mennessä toteuttamia tutkimuksia.

muistuttaa, että yleinen ehdollisuusjärjestelmä pätee elpymis- ja palautumistukivälineeseen kaikilta osin, ja kehottaa komissiota seuraamaan tarkoin kaikissa jäsenvaltioissa tapauksia, joissa oikeusvaltioperiaatteiden rikkominen vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon ja EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suoraan, ja ryhtymään tarvittaessa toimiin.

Paikallis- ja alueviranomaisten rooli elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanossa ja toteutuksessa

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat alusta asti olleet etulinjassa covid-19-kriisin ja sen sosioekonomisten seurauksien torjunnassa ja toteuttaneet tätä varten omia toimintapolitiikkojaan monilla eri aloilla mutta myös panneet täytäntöön ja soveltaneet kansallisten viranomaistensa tekemiä päätöksiä.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset tuottavat väestölle ja yrityksille suurimman osan julkisista palveluista ja investoivat kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien piiriin kuuluviin toimialoihin etenkin taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän alalla. Jos paikallis- ja alueviranomaiset, jotka ovat kansalaisia lähimpänä oleva poliittinen taso, jätetään huomiotta, vaarana on, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa asetetut välitavoitteet ja tavoitteet jäävät saavuttamatta. Komitea huomauttaa, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa on sama ongelma, koska paikallis- ja alueviranomaisten roolia ei tunnusteta.

10.

toistaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat parhaiten selvillä kansalaisten ja yritysten erityistarpeista ja -haasteista. Koska useimmat kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat ja tavoitteet on laadittu keskitetysti kuulematta paikallis- ja aluetasoa, niissä ei useinkaan oteta huomioon paikallisia, alueellisia ja paikkalähtöisiä tarpeita ja ainutlaatuisia vahvuuksia.

11.

toteaa, että tapa, jolla kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat on laadittu ja jolla paikallis- ja alueviranomaiset on otettu mukaan suunnitelmien laatimiseen, ei suosi elpymissuunnitelmiin sitoutumista paikallis- ja aluetasolla. Eurooppalaisesta ohjausjaksosta saadut kokemukset osoittavat selvästi, että maakohtaisten suositusten riittämätön täytäntöönpano johtui osittain paikallis- ja alueyhteisöjen sitoutumisen puutteesta ja niiden puutteellisista mahdollisuuksista antaa panoksensa suosituksiin. Komitea huomauttaa, että Euroopan komission EU-ohjausjakson yhteydessä edellyttämiä rakenteellisia uudistuksia on tarkasteltava toissijaisuusperiaatteen kannalta, jotta voidaan varmistaa, että uudistukset koskevat vain sellaisia asioita, jotka todella kuuluvat EU:n toimivallan piiriin.

12.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on monien elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanossa välineen onnistuneen täytäntöönpanon kannalta keskeistä lainsäädäntövaltaa. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat suoraan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoon sen mukaan, kuinka laaja autonomia niillä on talouden, verotuksen ja rahoituksen alalla kansallisen oikeudellisen kehyksen ja toissijaisuusperiaatteen nojalla.

13.

palauttaa mieliin, että paikallis- ja alueviranomaisten vastuulla on kolmasosa julkisista menoista ja yli puolet julkisista investoinneista unionissa ja että suuri osa niistä liittyy elpymis- ja palautumistukivälineen kannalta keskeisiin politiikanaloihin. Täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää paikallis- ja alueviranomaisten aktiivista osallistumista koko prosessin ajan, sillä niillä on toimivaltaa mm. sellaisilla aloilla kuin rakennusten peruskorjaus, kestävä kaupunkiliikenne, terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokyky, kestävän energian tuotanto, koulutus ja julkishallinnon uudistuksen tehostaminen.

Alueellinen ulottuvuus jätetty huomiotta elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurannassa

14.

toteaa, että AK:n ja Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston (CEMR) vuosina 2021 (4) ja 2022 (5) järjestämät kuulemiset sekä vuonna 2022 toteutettu vertailututkimus (6) osoittivat, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnitteluun, valmisteluun ja täytäntöönpanoon on hyvin vähäistä. Vaikka joitakin hyviä esimerkkejä on olemassa, ne ovat enemmän poikkeus kuin sääntö, ja useimmat vastaajat katsovat, että monitasoisen hallinnon periaatetta ja toissijaisuusperiaatetta ei ole noudatettu.

15.

korostaa, että vain yksi kymmenestä paikallis- tai alueviranomaisesta osallistui joko täysipainoisesti (1 %) tai osittain (9 %) kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen, kuten AK:n paikallis- ja aluepoliitikoille EU:ssa tekemän kyselyn (7) tulokset osoittavat. Vastaavanlaisia ankeita tuloksia on saatu myös muista, mm. AK:n, EPC:n, poliittisten säätiöiden ja CPMR:n toteuttamista analyyseistä ja kuulemisista.

16.

pitää valitettavana, että elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa esitetty ehdotus, jossa korostetaan paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisen merkitystä, on jätetty huomiotta useimmissa EU:n jäsenvaltioissa siitä huolimatta, että paikallis- ja alueviranomaisten osuus julkisista investoinneista EU:ssa on 53 prosenttia ja niiden vastuulla on kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kuuteen pilariin liittyvien politiikkojen täytäntöönpanon kannalta keskeisiä aloja.

17.

muistuttaa, että kuten tarkastelukertomuksessa todetaan, elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa (johdanto-osan 34 kappale) tunnustetaan, että paikallis- ja alueviranomaiset ”voivat olla tärkeitä kumppaneita uudistusten ja investointien toteuttamisessa” ja että niitä olisi sen vuoksi ”asianmukaisesti kuultava ja ne olisi otettava mukaan kansallisen säädöskehyksen mukaisesti”. Lisäksi asetuksen 18 artiklassa edellytetään, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitetään tiivistelmä (muun muassa) paikallis- ja alueviranomaisten kuulemisprosessista ja siitä, miten niiltä saadut tiedot on otettu huomioon suunnitelmassa.

18.

korostaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatiminen on useimmissa jäsenvaltioissa ollut ylhäältä alaspäin suuntautuva prosessi, mihin liittyy riski tärkeiden julkisten investointien keskitetystä toteuttamisesta ja mikä vaarantaa elpymis- ja palautumistukivälineen onnistumisen. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että monissa jäsenvaltioissa on viime vuosikymmeninä korostettu monitasoisen hallinnon merkitystä, toissijaisuusperiaatetta ja toimivallan hajauttamisprosessia erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ohjelmien osalta.

19.

huomauttaa, että keskitetyn lähestymistavan johdosta tarkastelukertomuksessa ei oteta huomioon alueellisia eroja sen enempää haasteiden kuin tulevaisuudennäkymienkään suhteen. Tämän vuoksi kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien tehokkuus ja vaikutus eivät välttämättä saavuta niille asetettua tavoitetta. Riskinä on, että alueet, jotka olivat jääneet kehityksestä jälkeen jo ennen pandemian puhkeamista, jäävät nyt entistä enemmän jälkeen työllisyyden, koulutustason, yritystukien, digitalisaation tai liikkuvuuden aloilla tai muilla keskeisillä toimialoilla.

20.

korostaa myös, että useiden paikallis- ja alueviranomaisten hallinnollisia valmiuksia olisi syytä kehittää erityisesti EU:n ohjelmien ja taloudellisten tukimahdollisuuksien moninaisuuden vuoksi. Komitea kehottaa tähän liittyen Euroopan komissiota tukemaan aktiivisesti niitä paikallis- ja alueviranomaisia, joilla on jo aiemmin ollut ongelmia EU-rahoituksen hyödyntämisessä, jotta saadaan parannettua niiden kykyä vastaanottaa EU:n rahoitusta ja sitä kautta kaikkien tulevien EU:n tukiohjelmien toteutusta.

21.

varoittaa yllättäen syntyneestä kahtiajaosta paikallis- ja alueviranomaisten välillä niiden osallistumisen mukaan. Ensimmäiseen, pieneen ryhmään kuuluvat paikallis- ja alueviranomaiset, jotka keskushallinto on ottanut mukaan alusta alkaen ja myös nyt täytäntöönpanovaiheessa ja jotka ovat näin ollen käsitelleet alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita. Toiseen, suurempaan ryhmään kuuluvat ne paikallis- ja alueviranomaiset, jotka eivät päässeet alusta lähtien osallistumaan asianmukaisesti elpymis- ja palautumistukivälineen suunnitteluun ja myöhemmin sen täytäntöönpanoon. Tämän seurauksena niiden heikosta osallistamisesta aiheutuneet ongelmat ovat pahentuneet (8), mitä elpymis- ja palautumistukivälineellä tuskin tavoitellaan ja mikä lisäksi horjuttaa EU:n alueellista ulottuvuutta.

22.

huomauttaa, että EU-ohjausjakso on liiaksi keskitetty, ylhäältä alaspäin suuntautuva hanke, jossa paikallis- ja alueviranomaisten osallistaminen on useimmiten puutteellista. Sitä olisi uudistettava ja kehitettävä, jos sitä käytetään tulevien (alueellisten) rahastojen, investointien tai ohjelmien priorisointiin, koska siinä laiminlyödään nykyisellään hyvän hallintotavan ja monitasoisen kumppanuuden periaatteet eikä siinä tunnusteta paikallis- ja alueviranomaisten roolia.

Synergiat EU:n muiden rahastojen ja ohjelmien kanssa

23.

pyytää asianmukaisen seurannan varmistamiseksi Euroopan komissiota selventämään, miten elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen 28 artiklassa mainitut vaatimukset, joilla varmistetaan rahastojen ja rahoitusvälineiden välinen täydentävyys ja synergia, täytetään kansallisella tasolla.

24.

pitää myönteisenä, että tarkastelukertomuksen mukaan jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön huomattavan määrän toimenpiteitä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi (9). Koska paikallis- ja alueviranomaiset ovat useimmissa jäsenvaltioissa koheesiopolitiikan pääasiallisia toimeenpanijoita ja vastuutahoja mutta eivät useimmissa tapauksissa ole päässeet osallistumaan asianmukaisesti elpymis- ja palautumistukivälineen valmisteluun, komitea pelkää, että alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet (neljäs pilari) jäävät saavuttamatta.

25.

huomauttaa, että on olennaisen tärkeää välttää viherpesu, ja korostaa, että ”ei merkittävää haittaa” -periaate on elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanossa EU:n kansalaisten luottamuksen kulmakivi. Jäsenvaltioiden olisi noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseen ja vihreiden investointien luokitteluun liittyviä elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen yksityiskohtaisia vaatimuksia, jotta varmistetaan vihreille investoinneille asetettua 37 prosentin määrärahaosuutta koskevan vaatimuksen noudattaminen.

26.

pitää valitettavana, ettei tarkastelukertomuksessa osoiteta selvästi, miten elpymis- ja palautumistukiväline sovitetaan käytännössä yhteen alueellisen tai paikallisen suunnittelun ja koheesiopolitiikan toimenpideohjelmien kanssa. AK pahoittelee elpymis- ja palautumistukivälineen keskitettyä lähestymistapaa, alueellisen ulottuvuuden puuttumista ja sitä, ettei alueellisia ja paikallisia elimiä ole kuultu välineen täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista.

27.

toteaa, että kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen ja EU:n muun rahoituksen erilainen toiminta, ajoitus ja hallintotapa, niiden välisten synergioiden kannalta merkittävin ongelma on päällekkäisyyksien riski. Siksi koheesiopolitiikan, EU:n muun rahoituksen ja elpymis- ja palautumistukivälineen välillä tarvitaan jatkuvaa yhteydenpitoa ja strategisten linjausten ja täytäntöönpanon koordinointia.

28.

pitää valitettavana, että REPowerEU-suunnitelman sisällyttäminen elpymis- ja palautumistukivälineeseen mahdollistaa koheesiopolitiikan varojen siirron, vaikka näitä varoja on käytettävä paikallis- ja aluetasolla talouden elpymiseen, vihreään siirtymään ja erojen vähentämiseen EU:ssa.

29.

kehottaa Euroopan komissiota antamaan jäsenvaltioille lisää tietoa ja ohjausta paikallis- ja alueviranomaisten osallistamistavoista. Komitea suosittelee, että Euroopan komissio kehottaa jäsenvaltioita kommunikoimaan suoraan paikallis- ja alueviranomaisten kanssa elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta ja seurannasta. Alueet ja kunnat ovat kansalaisia lähinnä oleva hallinnon taso, ja ne käyttävät suurinta osaa alueellisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavasta toimivallasta ja ovat EU:n koheesiopolitiikan keskeisiä toimijoita.

30.

toteaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan mukaisesti on tarpeen ottaa käyttöön vankka seurantajärjestelmä, josta ei aiheudu hallinnollisia lisärasitteita alue- ja paikallistasolla, sillä paikallis- ja alueviranomaiset tarvitsevat selkeämmät säännöt varojen käyttöä varten. Lisäksi tarvitaan yhteisiä suuntaviivoja ja välineitä, koska jäsenvaltioiden on varmistettava tiedonkeruu sekä Euroopan komission pääsy tuensaajia koskevaan viralliseen tietokantaan päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi.

31.

kehottaa komissiota varmistamaan, että monitasoisen hallinnon ja toissijaisuusperiaatteen kaltaisia perusperiaatteita noudatetaan ja ne pannaan täytäntöön johdonmukaisesti. Tässä suhteessa koheesiopolitiikkaa ei pitäisi toteuttaa erillään vaan vuorovaikutuksessa ja koordinoidusti uusien välineiden, kuten elpymis- ja palautumistukivälineen, kanssa.

Mitä toimia tarvitaan?

32.

huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli on keskeisen tärkeä paitsi kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa myös niiden täytäntöönpanon tulevassa suunnittelussa ja arvioinnissa, jota varten tarvitaan paikallis- ja aluetason kattavia taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointivälineitä.

33.

kehottaa sen vuoksi huolehtimaan siitä, että elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen 31 artiklassa määritellyt komission vuosikertomukset sekä riippumaton arviointikertomus tukivälineen täytäntöönpanosta toimitetaan asetuksen 32 artiklan mukaisesti 20. helmikuuta 2024 mennessä, että AK kutsutaan osallistumaan niiden laadintaan ja että kertomuksiin sisällytetään asetuksen johdanto-osan 34 kappaleen ja asetuksen 18 artiklan pohjalta paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista koskeva osio, jotta saadaan parempi kokonaiskuva täytäntöönpanoprosesseista EU:n jäsenvaltioissa.

34.

korostaa, että jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten olemassa olevia hallinnollisia valmiuksia olisi hyödynnettävä tehokkaasti ja vahvistettava, jotta voidaan varmistaa kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien asianmukainen täytäntöönpano ja seuranta sekä elpymis- ja palautumistukivälineen varojen asianmukainen käyttö paikallis- ja aluetasolla teknisen tuen välineen tavoitteiden mukaisesti.

35.

on huolissaan ajattelutavan muutoksesta, jossa alueellisesti hallinnoiduista rakennerahastoista siirrytään yhä enemmän kohti suurempia keskitettyjä määrärahoja ja EU-ohjausjakson kaltaisia koordinointimekanismeja, jotka suunnitellaan ja pannaan täytäntöön kansallisella tasolla. Elpymis- ja palautumistukiväline on tästä yksi esimerkki mutta sama koskee myös oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja brexit-mukautusvarausta.

36.

kehottaa sen vuoksi pohtimaan, miten toissijaisuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteet voidaan juurruttaa tiukemmin EU:n perussopimuksiin ja miten niiden käytännön soveltamista voidaan valvoa tehokkaammin. Komitea korostaa, että tämä kysymys on tärkeää ottaa esille, kun otetaan huomioon mahdollinen valmistelukunnan perustaminen EU:n perussopimusten uudistamista varten.

37.

arvostaa Euroopan parlamentin tähänastista aktiivista roolia ja työtä elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon valvonnassa ja sitä, että AK on useaan otteeseen kutsuttu parlamenttiin osallistumaan elpymis- ja palautumistukivälineen valvontaa käsittelevän ECON- ja BUDG-valiokuntien yhteisen työryhmän tapaamisiin.

38.

pitää valitettavana, että täytäntöönpanoa koskevaa Euroopan parlamentin päätöslauselmaa ja erityisesti siihen sisältyvää viittausta paikallis- ja alueviranomaisten osallistumiseen ei ole otettu huomioon. Komitea pyytää parlamenttia harkitsemaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti päätöslauselman laatimista EU-varojen jakamisen keskittämisen seurauksista ja vaikutuksista tukivälineen täytäntöönpanosta paikallis- ja aluetasolla saatujen kokemusten perusteella.

39.

kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet nykyisen keskitetyn toimintatavan muuttamiseksi elpymis- ja palautumistukivälineen monitasoiseksi täytäntöönpanomalliksi. Tämä tulisi toteuttaa rakenteelliselta pohjalta ja yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa järjestämällä esimerkiksi monitasoisia foorumeja, tiedotustilaisuuksia ja tapahtumia tukivälinettä koskevan asetuksen 34 artiklan mukaisesti sekä perustamalla monitasoisia työryhmiä.

40.

kehottaa Euroopan komissiota antamaan jäsenvaltioille tiukempia ohjeita ja kannustamaan niitä raportoimaan vuotuisissa kansallisissa uudistusohjelmissaan yksityiskohtaisesti paikallis- ja alueviranomaisten ja sidosryhmien kuulemisesta elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 18 artiklan 4 kohdan q alakohdan hengessä.

41.

korostaa, että asetuksen 30 artiklassa määriteltyä tulostaulua, jolla mitataan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa saavutettua edistystä, voitaisiin kehittää niin, että varmistettaisiin alueellisen ulottuvuuden asianmukainen huomioon ottaminen. On pidettävä huoli siitä, että käytössä on yhdennetty seurantajärjestelmä, johon paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat ja jonka täytäntöönpanossa sovelletaan objektiivista lähestymistapaa. Tästä ei saisi aiheutua kohtuutonta hallinnollista taakkaa paikallis- ja alueviranomaisille.

42.

toteaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kattamien uudistusten ja investointien olisi oltava EU-ohjausjakson puitteissa annettujen maakohtaisten suositusten mukaisia. Eurooppalaista ohjausjaksoa on uudistettava, jotta siihen saadaan sisällytettyä alueellinen ulottuvuus. Paikallinen ja alueellinen ulottuvuus on otettava huomioon paitsi kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanosta tähän mennessä saatujen kokemusten valossa myös tulevien EU:n ohjelmien ja unionin pitkän aikavälin tavoitteiden yhteydessä, oli sitten kyse 55-valmiuspaketista, digitaalisesta siirtymästä, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä tai ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä.

43.

toistaa näin ollen aiemmissa lausunnoissaan (10) esittämänsä kehotuksen laatia käytännesäännöt paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Ohjausjakson avoimuutta, osallistavuutta ja demokraattisuutta olisi lisättävä ottamalla paikallis- ja alueviranomaiset mukaan, jotta vahvistetaan sitoutumista paikallis- ja aluetasolla ja parannetaan siten haluttujen uudistusten ja elpymis- ja palautumistukivälineen yleistä täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

Bryssel 8. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 16 artikla (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohta sekä pöytäkirja (N:o 2) toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta.

(3) COM(2022) 383 final: 30. kesäkuuta 2022 mennessä hyväksyttyihin 25 suunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä 129:n katsotaan keskittyvän sukupuolten tasa-arvoon.

(4) AK ja CEMR, Kuntien, kaupunkien ja alueiden osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun: AK:n ja CEMR:n kohdennetun kuulemisen tulokset, tammikuu 2021.

(5) AK ja CEMR, Implementation of the Recovery and Resilience Facility: The Perspective of Local and Regional Authorities – Results of the COR-CEMR targeted consultation, huhtikuu 2022.

(6) Regions for EU Recovery, Benchmark study on the implementation of the Recovery and Resilience Facility at the regional level – Main results, kesäkuu 2022.

(7) Kysely perustui 2 698 EU:n paikallis- ja aluepoliitikon haastatteluun, jotka tehtiin 25. heinäkuuta ja 11. syyskuuta 2022 välisenä aikana. Ks. Alueiden komitea: Regional and Local Barometer (lokakuu 2022), saatavilla verkossa osoitteessa https://cor.europa.eu/fi/our-work/Pages/EURegionalBarometer-Survey-2022.aspx.

(8) Kysely perustui 2 698 EU:n paikallis- ja aluepoliitikon haastatteluun, jotka tehtiin 25. heinäkuuta ja 11. syyskuuta 2022 välisenä aikana. Ks. Alueiden komitea: Regional and Local Barometer (lokakuu 2022), saatavilla verkossa osoitteessa https://cor.europa.eu/fi/our-work/Pages/EURegionalBarometer-Survey-2022.aspx, s. 4.

(9) Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva asetus, 3 artiklan d alakohta, neljäs pilari.

(10) AK:n lausunto aiheesta ”Covid-19-pandemiaan liittyvä Euroopan elpymissuunnitelma: elpymis- ja palautumistukiväline ja teknisen tuen väline” (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 160).

AK:n lausunto aiheesta ”Talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja koheesiopolitiikka: rakenteellisten uudistusten yhteensovittaminen pitkän aikavälin investointien kanssa” (EUVL C 275, 14.8.2019, s. 1).

AK:n lausunto aiheesta ”EU-ohjausjakson hallinnoinnin parantaminen: paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista koskevat käytännesäännöt” (EUVL C 306, 15.9.2017, s. 24).

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/18

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Asetetaan ihmiset etusijalle, varmistetaan kestävä ja osallistava kasvu ja hyödynnetään EU:n syrjäisimpien alueiden mahdollisuudet”

(2023/C 157/04)

Esittelijä:

Pedro DE FARIA E CASTRO (PT, EPP), Azorien aluehallituksen jäsen

Viiteasiakirja:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Asetetaan ihmiset etusijalle, varmistetaan kestävä ja osallistava kasvu ja hyödynnetään EU:n syrjäisimpien alueiden mahdollisuudet

COM(2022) 198 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

korostaa syrjäisimpien alueiden pysyviä rakenteellisia rajoitteita, jotka on määritelty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklassa ja joita covid-19-pandemia on pahentanut.

toteaa, että syrjäisimpiä alueita koskeva EU:n strategia on osoittanut arvonsa sellaisten toimenpiteiden vahvistamisessa, joilla on tarkoitus turvata näiden alueiden erityisluonne EU:ssa. Covid-19-pandemian aiheuttama tilanne sekä kiireellinen tarve vastata nykyisiin ja tuleviin taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ekologisiin haasteisiin ovat kuitenkin tuoneet esille sen, että vuoden 2017 strategiaa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” on tarpeen uudistaa perusteellisesti.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio noudattaa AK:n suositusta mukauttaa syrjäisimpiä alueita koskevaa EU:n strategiaa pandemian vakavien seurausten huomioon ottamiseksi niin kuin ehdotetaan Ángel Víctor Torres Pérezin esittelemässä AK:n lausunnossa ”Euroopan komission kertomus tiedonannon ’Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa’ täytäntöönpanosta” (1) sekä Euroopan parlamentin mietinnössä kumppanuuden vahvistamisesta EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa (2).

muistuttaa syrjäisimpien alueiden erilaisista toimista komission strategian uudistamiseksi, etenkin syrjäisimpien alueiden johtajien poliittisesta julkilausumasta, joka hyväksyttiin syrjäisimpien alueiden johtajien kokouksen välikauden kokouksessa Azoreilla 3. toukokuuta 2021.

toteaa, että komission, jäsenvaltioiden ja syrjäisimpien alueiden johtajien kokouksen välistä kumppanuutta lujitettiin tämän strategian laatimisprosessissa, mikä on mahdollistanut hedelmällisen ja jatkuvan vuoropuhelun erityisissä foorumeissa ja työryhmissä.

on tyytyväinen komission tiedonantoon ”Asetetaan ihmiset etusijalle, varmistetaan kestävä ja osallistava kasvu ja hyödynnetään EU:n syrjäisimpien alueiden mahdollisuudet”, jossa otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden johtajien kokouksen 18. marraskuuta 2021 (Ponta Delgada, Azorit) antamassa julkilausumassa ja 19. tammikuuta 2022 yhdessä Ranskan, Espanjan ja Portugalin kanssa hyväksytyssä kannanotossa esiin tuomat kannat.

suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen lisätä vuoropuhelua näiden alueiden kanssa ja antaa niille räätälöityä tukea, jotta ne voivat hyödyntää EU:n politiikkoja kattavasti ja hyötyä niiden tarjoamista mahdollisuuksista, mikä auttaa vahvistamaan EU:n läsnäoloa niiden vaikutusalueella.

tunnustaa tämän uuden tiedonannon merkityksen ja korostaa tarvetta koordinoituun toimintaan ylikansallisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaisten välillä ja ehdotettujen toimenpiteiden ripeään täytäntöönpanoon. Komitea painottaa, että moninaisten kriisien tilanteessa tarvitaan kiireellisesti välittömiä ja tehokkaita toimia taloudellisen, sosiaalisen ja kestävän elpymisen varmistamiseksi.

pitää valitettavana, ettei komission uudessa tiedonannossa ole käsitelty riittävästi eräitä syrjäisimpien alueiden kehittämisen kannalta olennaisia politiikkoja.

10.

painottaa, että erilaiset luonnonkatastrofit kärjistävät entisestään näiden alueiden haavoittuvuuksia, jotka tunnustetaan SEUT-sopimuksen 349 artiklassa. Luonnonkatastrofeja esiintyy entistä tiheämpään ilmaston lämpenemisen seurauksena, ja niiden laajentuminen ja voimistuminen aiheuttavat edelleen suurta huolta syrjäisimmillä alueilla.

11.

toteaa, että Ukrainan sota tuo lisää paineita näille jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleville alueille ja vaarantaa terveyskriisin jälkeisen elpymisen. Kotitalouksien ostovoimaan kohdistuu tällä hetkellä vakavia vaikutuksia, ja eri toimialoille aiheutuu huomattavia ylimääräisiä kustannuksia näiden alueiden rakenteellisiin rajoitteisiin liittyvien rakenteellisten lisäkustannusten ohella.

12.

on tyytyväinen 21. kesäkuuta 2022 kokoontuneen Euroopan unionin neuvoston päätelmiin, jotka koskevat tätä komission 3. toukokuuta antamaa tiedonantoa, ja korostaa niiden merkitystä syrjäisimpiä alueita koskevan uuden strategian täytäntöönpanon kannalta.

13.

kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita tukemaan syrjäisimpiä alueitaan hallinnollisten valmiuksien vahvistamisessa ja osaamisen kehittämisessä, jotta ne voivat saada täyden hyödyn EU:n ohjelmista.

14.

pitää myönteisenä sitä, että komissio toteaa tiedonannossaan, etteivät syrjäisimmät alueet ole tosiasiallisesti eivätkä oikeudellisesti rinnastettavissa muihin Euroopan alueisiin, joilla on maantieteellisiä erityispiirteitä, kuten saariin, vuoristoalueisiin tai harvaan asuttuihin alueisiin.

Kansalaisten tarpeisiin vastaaminen

15.

pitää tervetulleena sitä, että komissio painottaa syrjäisimmillä alueilla asuvien ihmisten tarpeita sekä talouden elpymistä ja kestävää ja osallistavaa kasvua, jotka vastaavat näihin tarpeisiin.

16.

kiinnittää huomiota tarpeeseen puuttua kiireellisesti syrjäisimpien alueiden merkittävään sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen suhteessa Manner-Eurooppaan ja kehottaa komissiota tukemaan näitä alueita lähentymisprosessissa muun EU:n kanssa.

17.

on tyytyväinen siihen, että komissio pitää tärkeänä tukea syrjäisimpien alueiden erityispiirteitä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa ja Porton sosiaalialan huippukokouksessa asetettujen vuoteen 2030 mennessä saavutettavien työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.

Huomion kiinnittäminen muuttoliikehaasteeseen

18.

pyytää EU:n toimielimiltä vahvaa ja määrätietoista tukea muuttoliikekriiseissä erityisesti EU:n ulkorajoilla sijaitseville alueille, jotka ovat yksin vastuussa alueelleen saapuvien ilman huoltajaa olevien alaikäisten vastaanottamisesta ja peruspalvelujen tarjoamisesta sekä heidän tukemisestaan matkalla aikuiselämään.

19.

muistuttaa, että on tärkeää varata riittävä rahoitus turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) ja sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) ja varmistaa niiden alueellistaminen varojen saannin helpottamiseksi etenkin kriisitilanteissa, esimerkiksi niissä, joista tietyt syrjäisimmät alueet, kuten Kanariansaaret, Guyana ja Mayotte, kärsivät toistuvasti. Komitea pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu tähän uudessa strategiassaan.

20.

toivoo, että muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa saavutetaan uutta edistystä Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä saatujen kokemusten valossa ja että tutkitaan mahdollisuutta aktivoida komission direktiivi 2001/55/EY (3) ja soveltaa sitä muilta konfliktialueilta tuleviin muuttajiin, joilla on suuri vaikutus EU:hun, sekä ottaa käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston Care-asetukseen (4) sisältyvät uudet toimenpiteet, jotta päästään todelliseen solidaarisuuteen ja maahanmuuttotaakan oikeudenmukaiseen jakautumiseen kaikkien jäsenvaltioiden kesken.

Vihreä siirtymä

21.

on tyytyväinen siihen, että komissio myöntää syrjäisimpien alueiden tarvitsevan erityisiä toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, sillä ne ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, myös äärimmäisille sääilmiöille.

22.

korostaa, että komissio on sitoutunut ottamaan syrjäisimmät alueet edelleen asianmukaisesti huomioon EU:n solidaarisuusrahaston täytäntöönpanossa ja tukemaan toimia, jotka koskevat luonnonkatastrofiriskien ehkäisyä ja kestävyyttä luonnonkatastrofeja vastaan, sekä edistämään tietämyksen vaihtoa syrjäisimpien alueiden ja niiden naapureiden välillä.

23.

kehottaa ottamaan huomioon syrjäisimpien alueiden kilpailukykyyn ja yhteyksiin suuresti vaikuttavan 55-valmiuspaketin vaikutukset soveltamalla SEUT-sopimuksen 349 artiklaa järjestelmällisesti ja kattavasti, kun on ensin tehty vaikutustenarvioinnit. Niiden pohjalta on otettava syrjäisimpiä alueita varten käyttöön räätälöityjä ratkaisuja ja tarvittaessa mukautettava lainsäädäntöä, jotta varmistetaan oikeudenmukainen kohtelu väestölle, jolle aiheutuu jo entisestään lisäkustannuksia syrjäisen sijainnin takia. On myös varmistettava, että näiden erittäin haavoittuvien alueiden kotitalouksilla ja yrityksillä on mahdollisuus saada tukea sosiaalisesta ilmastorahastosta ja modernisaatiorahastosta sekä rahoitusta pienimuotoisiin hankkeisiin innovaatiorahastosta.

24.

varoittaa tässä yhteydessä näiden alueiden suuremmasta haavoittuvuudesta, joka johtuu niiden syrjäisestä sijainnista ja eristyneisyydestä suhteessa Euroopan mantereeseen, ja siten vaikutuksista, joita niille aiheutuu 55-valmiuspaketista johtuvista uusista päästö- ja polttoaineverotavoitteista.

25.

huomauttaa, että syrjäisimmillä alueilla on erilliset energiajärjestelmät, joita ei voida liittää mantereen järjestelmiin. Komitea kehottaa EU:n toimielimiä edistämään näiden alueiden energiaomavaraisuutta tuki- ja edistämistoimilla, jotka mahdollistavat sen, että nykyisestä tilanteesta, jolle on ominaista riippuvuus fossiilisista energialähteistä, voidaan siirtyä asianmukaisesti ja kohtuullisin kustannuksin kestäviin järjestelmiin.

Yhteyksien parantaminen

26.

muistuttaa, että syrjäisimmät alueet ovat täysin riippuvaisia luotettavasta ja kohtuuhintaisesta lento- ja meriliikenteestä väestönsä liikkumismahdollisuuksien ja välttämättömien tavaroiden tarjonnan varmistamiseksi, sillä maakuljetusten vaihtoehtoa ei ole olemassa. Tämä aiheuttaa suuren taloudellisen taakan asukkaille ja vahinkoa paikallistalouksille ja yleiselle edulle.

27.

katsoo, että on mahdotonta edistää tasa-arvoa, osallisuutta ja syrjäisimpien alueiden kehitystä ilman strategiaa näiden alueiden etäisyyden ja eristyneisyyden vähentämiseksi, mikä edellyttää välttämättä lisätoimenpiteitä, joilla kompensoidaan huonoja yhteyksiä ja kavennetaan digitaalista kuilua niin, että voidaan kehittää syrjäisimpiä alueita, laajentaa niiden taloudellista ulottuvuutta ja puuttua paremmin syrjäisestä sijainnista johtuviin pysyviin rakenteellisiin ongelmiin. Komitea pitää tärkeänä, että syrjäisimmät alueet otetaan huomioon sisämarkkinoiden hätäapuvälineessä toimitusketjujen turvaamiseksi kriisiaikoina.

28.

kehottaa samaan tapaan kuin Euroopan parlamentti mietinnössään kumppanuuden vahvistamisesta EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa komissiota arvioimaan tarvetta liikennealan tukeen lisävälineenä matkustaja- ja tavaraliikenteen kasvaneiden kustannusten aiheuttamien haittojen ja tappioiden korvaamiseksi.

29.

kehottaa tukemaan hankkeita, joilla parannetaan syrjäisimpien alueiden yhteyksiä. Komitea ottaa tässä yhteydessä esille tuen merikaapeleille, jotka ovat edelleen keskeinen haaste tietovirtojen turvallisuuden mutta myös palvelun laadun ja kohtuuhintaisuuden kannalta. Esimerkiksi Réunionilla ja Azoreilla nämä merenalaiset tietoliikennekaapelit ovat pian vanhentumassa. Myös satelliittiteknologiaa olisi harkittava tietyillä alueilla, kuten Ranskan Guayanassa, sillä kaikille asutuille alueille ei ole mahdollista asentaa valokuitua.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

30.

korostaa maatalousalan merkitystä syrjäisimpien alueiden taloudelle, ympäristölle, aluesuunnittelulle ja työllisyydelle. EU on tunnustanut sen mahdollistaessaan erityiskohtelun syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevassa ohjelmassa (POSEI) ja myöntäessään erityisiä poikkeuksia yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP). Komitea kehottaa säilyttämään nämä järjestelyt.

31.

panee tyytyväisenä merkille, että maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukemiseen tarkoitetuissa valtiontukivälineissä sallitaan syrjäisimmille alueille tehtävien investointien osalta suurempi tuen enimmäisintensiteetti ja toimintatuki ja että komissio on ehdottanut näiden välineiden meneillään olevassa tarkistuksessa, että syrjäisimpiin alueisiin sovelletaan edelleen erityisiä edellytyksiä.

32.

korostaa kuitenkin vähämerkityksistä tukea koskevien syrjäisimmille alueille tarkoitettujen erityissäännösten merkitystä, kun otetaan huomioon syrjäisimmillä alueilla maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimiville yrityksille aiheutuvat lisäkustannukset.

33.

katsoo, että strategiasuunnitelmien keskitetyn hallinnoinnin valitseminen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa (maaseuturahasto) on vastoin asetettuja yksinkertaistamis-, tehokkuus- ja vaikuttavuustavoitteita, ja toivoo, että tämän vaihtoehdon kielteiset vaikutukset voidaan minimoida asianmukaisella joustavuudella ja menettelyjen hajauttamisella strategiasuunnitelmien täytäntöönpanossa syrjäisimmillä alueilla.

34.

kehottaa jatkamaan toimielinten välistä tiivistä yhteistyötä, joka mahdollistaa paikallisen tuotannon kestävyyden tukemisessa ja YMP:n mukauttamisessa syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin keskeisenä välineenä olevan POSEI-ohjelman määrärahojen vahvistamisen, jotta voidaan korjata sen toteen näytetty jatkuva alibudjetointi ja vastata syrjäisimpien alueiden todellisiin tarpeisiin niin, että ohjelma pysyy näiden alueiden maatalousalan kehityksen tahdissa ja pystyy jatkossakin saavuttamaan tavoitteensa.

Sininen talous ja kalastus

35.

muistuttaa, että syrjäisimmät alueet lisäävät Euroopan unionin merellistä ulottuvuutta ja tarjoavat sille maailman suurimman merialueen, johon kuuluu yli 25 miljoonan neliökilometrin talousvyöhyke, ja merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia.

36.

on tyytyväinen merkitykseen, joka syrjäisimmille alueille on annettu perinteisellä kalastusalalla ja sinisen talouden strategioissa tulevina vuosina, sekä komission sitoumukseen tarkistaa tietojen ilmoittamismenettelyjen vaatimuksia ja säännöksiä, jotka mahdollistavat valtiontuen myöntämisen kalastuslaivaston uudistamiseen näillä alueilla, niin että otetaan huomioon niiden erityispiirteet ja tuetaan kalastajia varmistaen samalla, että kalastus on kestävää.

Valtiontuki

37.

pitää myönteisenä, että komissio on tiedonannossaan sitoutunut ottamaan huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet tarkistaessaan valtiontukisääntöjä ja -suuntaviivoja kaikilla aloilla näitä alueita koskevien EU:n valtiontukilainsäädännön voimassa olevien säännösten pohjalta. Komitea kehottaa lisäämään valtiontukijärjestelmien joustavuutta.

38.

tähdentää, että on kiinnitettävä erityistä huomiota sääntöihin, jotka koskevat syrjäisimpien alueiden yhteyksien parantamiseen ja edistämiseen tarkoitettua valtiontukea. Tämä koskee erityisesti lentoasemille ja lentoyhtiöille myönnettävän valtiontuen suuntaviivojen tarkistamista ja meriliikenteen tukia. Huomiota on kiinnitettävä myös ympäristönsuojeluun tarkoitetun valtiontuen sääntöjen meneillään olevaan tarkistamiseen, jonka yhteydessä olisi otettava käyttöön uusi investointitukiluokka sen mahdollistamiseksi, että syrjäisimpien alueiden yritykset pystyvät noudattamaan EU:n ympäristönormeja.

39.

kehottaa perustamaan syrjäisimpien alueiden ja komission kilpailun pääosaston välille foorumin, jossa voitaisiin pohtia yksinomaan paikallisesti vaikuttavan tuen käsitettä, kun otetaan huomioon, että yli 90 prosenttia syrjäisimmillä alueilla sijaitsevista yrityksistä on mikro- ja pienyrityksiä, joiden taloudelliset valmiudet ovat heikot, ja että näille alueille myönnettävällä tuella ei voi olla vaikutuksia kilpailuun sisämarkkinoilla, sillä se on tarkoitettu puhtaasti paikalliseen toimintaan.

40.

korostaa vielä, että on tärkeää varmistaa syrjäisimpien alueiden kaikkien verojärjestelmien jatkuvuus, sillä niiden keskeytyminen voisi horjuttaa vakavasti näiden alueiden talouksia ja työllisyyttä.

Matkailu

41.

painottaa matkailualan keskeistä roolia syrjäisimpien alueiden kehittämisessä, sillä matkailu on monialaista taloudellista toimintaa, jolla on suuri vaikutus talouskasvuun, työllisyyteen ja aluekehitykseen.

42.

muistuttaa, että covid-19-terveyskriisin vaikutukset tähän alaan olivat merkittävät ja johtivat alan toiminnan ennennäkemättömään taantumaan.

43.

korostaa alan haavoittuvuutta, sillä se on erittäin altis geopoliittisille sekä terveyteen ja ilmastoon liittyville ulkoisille vaikutuksille ja riippuvainen lento- ja meriyhteyksistä.

44.

painottaa tarvetta edistää innovatiivisia ja kestäviä investointeja tämän strategisen alan kestävän kehityksen tukemiseksi.

45.

kehottaa Euroopan komissiota kehittämään edelleen eurooppalaista matkailupolitiikkaa, perustamaan Euroopan matkailuviraston, tukemaan Euroopan matkailukohteiden vihreää ja digitaalista siirtymää ja edistämään viipymättä tämän strategisen alan nopeaa elpymistä näillä alueilla. Komitea katsoo Euroopan parlamentin tapaan, että näiden alueiden erityispiirteet ja lisärajoitteet on otettava huomioon matkailupolitiikkaa laadittaessa ja arvioitaessa, jotta voidaan varmistaa riittävä rahoitus niiden saavutettavuuden ja ilmastosiirtymän ja digitaalisen siirtymän turvaamiseksi.

Ulkoinen ulottuvuus

46.

toteaa, että syrjäisimpien alueiden kolmitahoisuus (kuuluminen Eurooppaan, tiettyyn valtioon ja tiettyyn alueeseen) edellyttää yhtäältä sitä, että ne hyödyntävät paremmin sisämarkkinoiden etuja, ja toisaalta sitä, että ne integroituvat paremmin välittömään ympäristöönsä lujittaen suhteitaan naapureina oleviin kolmansiin maihin ja kumppaneihin. Kauppaneuvottelujen ja -sopimusten yhteydessä on otettava kuitenkin aina huomioon syrjäisimpien alueiden huolenaiheet.

47.

korostaa, että maantieteellisillä alueilla, joilla syrjäisimmät alueet sijaitsevat, on erilaisia ominaispiirteitä, haasteita ja mahdollisuuksia, minkä vuoksi on tärkeää laatia kullekin alueelle yhdessä strategia ennalta tehdyn diagnoosiin pohjalta, jotta voidaan määrittää tärkeimmät yhteiset haasteet ja hyödyntää syvän yhteistyön kaikkia mahdollisuuksia.

48.

tähdentää, että tämän alustavan diagnoosin olisi perustuttava pohdintoihin yhtäältä siitä, mitä haasteita EU:lla on näillä alueilla, ja toisaalta siitä, mitkä ovat näiden haasteiden vaikutukset kyseisillä alueilla sijaitsevilla eurooppalaisilla alueilla ja miten EU voi reagoida niihin.

49.

suhtautuu myönteisesti komission tiedonannossaan tekemään sitoumukseen kartoittaa alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia ja syrjäisimpien alueiden kohtaamia haasteita, määrittää tärkeimmät yhteistyöalat, kehittää yhteistyömahdollisuuksia ja tukea yhteistyötä sekä edistää syrjäisimpien alueiden välistä vaihtoa. Komitea kehottaa lisäksi asianomaisia jäsenvaltioita edistämään näillä aloilla tehtävää yhteistyötä syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden välillä sekä kolmansien maiden kanssa ja kannustaa muita jäsenvaltioita edistämään alueidensa ja syrjäisimpien alueiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

50.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon syrjäisimpien alueiden roolin ja erityispiirteet tarkistaessaan maantieteellisiä strategioita ja ottamaan syrjäisimmät alueet mukaan kuulemismenettelyihin.

Päätelmät

51.

kehottaa ottamaan pikaisesti käyttöön käytännöllisiä ja räätälöityjä ratkaisuja soveltaen järjestelmällisesti SEUT-sopimuksen 349 artiklaa, jotta ei vaaranneta taloudellisen, sosiaalisen ja kestävän elpymisen tavoitetta.

52.

kiinnittää huomiota tarpeeseen vahvistaa tehokkaasti kilpailukykyä ja arvioida etukäteen EU:n politiikkojen vaikutuksia syrjäisimpiin alueisiin aluekohtaisesti niin, että varmistetaan niiden asukkaiden toimeentulo.

53.

kehottaa komissiota laatimaan yhdessä syrjäisimpien alueiden ja asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa operatiivisen etenemissuunnitelman ja aikataulun.

Bryssel 8. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) EUVL C 37, 2.2.2021, s. 57.

(2) Mietintö kumppanuuden vahvistamisesta EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa.

(3) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/562, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE) (EUVL L 109, 8.4.2022, s. 1).

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/23

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Suotuisan toimintaympäristön luominen yhteisötaloudelle – paikallinen ja alueellinen näkökulma”

(2023/C 157/05)

Esittelijä:

Ricardo RIO (PT, EPP), Bragan kaupunginjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

on tyytyväinen Euroopan komission asiakirjaan Yhteisötalouden toimintasuunnitelma (2021) ja toteaa, että se oli erittäin tärkeä alan keskeisiin haasteisiin vastaamiseksi.

panee merkille yhteisötalouden monialaisen luonteen ja sen, että yhteisötalous kattaa erityyppisiä toimijoita ja merkityksiä eri maissa. Viranomaisilla on ratkaistavanaan merkittäviä haasteita erityisesti paikallis- ja aluetasolla, minkä vuoksi on vaikea kehittää tehokasta toimintamallia. Komitea painottaakin lisäarvoa, joka saadaan Euroopan alueiden komitean osallistamisesta yhteisötaloutta käsitteleviin keskusteluihin ja yhteistyötoimiin Euroopan komission ja muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa.

suhtautuu myönteisesti yhteisötalouden toimintasuunnitelmaan ja komission vuoden 2023 työohjelmaan sisältyvään ilmoitukseen sitä seuraavasta komission ehdotuksesta neuvoston suositukseksi yhteisötalouden perusedellytysten kehittämisestä. Käsillä oleva lausunto on näitä aloitteita varten annettava AK:n ja paikallis- ja aluetason panos, jossa otetaan huomioon, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat keskeisessä asemassa tuettaessa yhteisötalouden organisaatioita alueilla.

korostaa, että nykyisen ilmastohätätilan, covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurausten sekä tämänhetkisen ennätyksellisen inflaation johdosta oikeudenmukainen siirtymä häiriönsietokykyisempään ja kestäväpohjaisempaan talouteen on entistäkin kiireellisempi ja että tässä yhteydessä kiinnostus yhteisötaloutta kohtaan on lisääntynyt, sillä on tarpeen edistää toimintapolitiikkoja ja uusia toimintamalleja kestävän ja jatkuvan kehityksen varmistamiseksi. On siis tarpeen uudistaa tukipolitiikkojen lisäksi myös erilaisia sosiaali- ja sääntelypolitiikkoja.

painottaa, että on aika parantaa yhteisötalouden näkyvyyttä ja saada sitä koskevaa uutta tietoa myös paikallis- ja aluetasolla sekä tehdä näitä tietoja, parhaita käytänteitä ja olemassa olevia aloitteita tunnetuksi uusien kohderyhmien, myös nuorten, keskuudessa.

ehdottaa, että perustetaan virallinen Euroopan yhteisötalouden seurantaryhmä, joka voi osallistaa eri sidosryhmiä, seurata yhteisötalouden kehitystä ja esittää aloitteita puitteiden parantamiseksi niiden yhteisötalouden organisaatioiden kehittämiselle, jotka osallistuvat julkisen politiikan yhteiseen laatimiseen valtio-, alue- ja paikallistasolla.

korostaa sellaisten elinvoimaisten yhteisötalouden ekosysteemien merkitystä, jotka voivat hyödyntää rahoitukseen, verotukseen ja julkisiin hankintoihin liittyviä oikeudellisia tukikehyksiä ja -toimia, mutta myös sellaisen institutionaalisen rakenteen luomista, johon sisältyy toissijaisuusperiaatteen mukainen EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason välinen toimintamalli.

kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia laatimaan yhteisötalouden edistämiseksi yhteisen suunnitelman soveltaen toissijaisuusnäkökulmaa käytännössä.

tähdentää ensisijaisia investointeja institutionaalisten valmiuksien parantamiseen ja henkilöstökoulutukseen, jotta voidaan vahvistaa alan sopeutumis- ja häiriönsietokykyä.

10.

kehottaa tehostamaan koulutus- ja viestintäkampanjoita yrittäjyydestä yhteisötalouden alalla ja myös alalle tarjolla olevasta rahoituksesta ja EU:n tuesta. Ne olisi toteutettava yhteistyössä kaikkien hallintotasojen ja asianomaisten sidosryhmien kanssa.

11.

painottaa tarvetta laatia yhteisötalouden toimintakonsepti, jossa otetaan huomioon jo olemassa olevien järjestelmien monimuotoisuus ja varmistetaan kaikkien tietyt organisatoriset ja toiminnalliset kriteerit täyttävien yritysten sisällyttäminen, jotta ne eivät jäisi alan kehittämisen kannalta ratkaisevan tärkeän tuen ulkopuolelle. Näin voitaisiin lisätä EU-, valtio- ja aluetason toimintapolitiikkojen johdonmukaisuutta ja lähentymistä ja helpottaa yhteisötalousmallin vastavuoroista tunnustamista (valmius toimia rajojen yli) ja näkyvyyttä.

Yhteisötalous Euroopassa ja jäsenvaltioissa

12.

korostaa tarvetta puuttua määritelmien ja oikeudellisten kehysten moninaisuuteen ja tiedonkeruumenetelmien kirjoon, sillä ne vaikeuttavat alan painoarvon ja panoksen vertailua maittain ja alueittain.

13.

kehottaa jälleen Euroopan komissiota ”kehittämään yhteisötaloutta koskevan EU:n lainsäädäntökehyksen, joka tarjoaa soveltuvat oikeudelliset puitteet tietyt organisaatiota ja toimintaa koskevat kriteerit täyttävien yritysten yhteiselle määritelmälle sekä luokittelulle ja kattamiselle” (1), jotta ne eivät jäisi alan kehittämisen kannalta ratkaisevan tärkeän tuen ulkopuolelle.

14.

kehottaa kansallisia sekä alue- ja paikallisviranomaisia hyödyntämään paremmin potentiaalia, joka liittyy yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen erityismääräyksiä koskeviin nykyisiin sääntöihin, käyttäen kaikilta osin hyödyksi mahdollisuutta tunnustaa tapauksen mukaan taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisötalouden toimijat yleishyödyllisiksi taloudellisiksi palveluiksi. Komitea kehottaa myös hyödyntämään yhteisötalouden toimijoiden potentiaalia julkisten palvelujen kehittämisessä ja parantamisessa osallistamalla ne näiden palvelujen hallinnointiin.

15.

panee merkille EU:n sosiaalisen yrittäjyyden aloitteen ja sen jatkotoimien myönteisen vaikutuksen yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten sääntely-ympäristöön ja institutionaaliseen toimintaympäristöön, mutta pitää valitettavana, että julkishallintojen keskitettyjä ja selkeitä yhteyspisteitä on kehitettävä edelleen.

16.

kehottaa kaikkia hallintotasoja käymään alan kanssa vuoropuhelua ja laatimaan sen pohjalta yhteisötalouden edistämiseksi pitkäjänteisiä ja asianmukaisesti rahoitettuja strategioita EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelman ja siihen sisältyvän yhteisötalouden määritelmän mukaisesti.

17.

korostaa, että yhteisötaloutta varten on luotava epävirallisempia ja yksinkertaisempia tukijärjestelmiä, sillä ne ovat usein – siellä, missä niitä on – hyvin muodollisia ja ylikuormittavat yhteisötalouden organisaatioita hallinnollisella taakalla.

18.

pitää hyvänä käytäntönä sitä, että jäsenvaltiot ottavat yhteisötalouden käsitteen virallisesti käyttöön yleiskielessä ja vahvistavat määritelmän, joka heijastaa EU:n määritelmään sisältyviä keskeisiä arvoja ja periaatteita.

19.

kehottaa nimeämään yhteisötalouden kansallisia ja alueellisia lähettiläitä alan edistämiseksi. On helpotettava yhteisötalouteen liittyviä kokeiluja, pilottihankkeita ja valmiuksien parantamista.

20.

korostaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden roolia ja tarvetta edistää sitä arvokkaana vaihtoehtona niin voittoa tavoitteleville kuin voittoa tavoittelemattomille yrityksille. Komitea tähdentää yhteiskunnallisen yrittäjyyden roolia ja hyödyllisyyttä vahvistettaessa sosiaalista koheesiota epäsuotuisilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, torjuttaessa maaseudun väestökatoa ja maaltamuuttoa, kun otetaan huomioon näiden yritysten merkittävä vaikutus, ja hoidettaessa yleisen edun mukaisia tehtäviä, erityisesti kun on kyse julkisesta tuesta.

21.

kehottaa panemaan täytäntöön strategioita, joiden avulla voidaan vahvistaa yhteisötalouden organisaatioiden valmiuksia toteuttaa digitaalinen ja vihreä siirtymä, ja tarjoamaan resurssien ja osaamisen kautta annettavaa tukea, jotta kyseiset organisaatiot voivat muuntua ja parantaa suorituskykyään.

Asianmukaisten puitteiden luominen yhteisötaloudelle

22.

tähdentää, että on pikaisesti laadittava sellaisia ajanmukaisia ja tehokkaita yhteisötalouden toimintapolitiikkoja ja oikeudellisia kehyksiä, joiden avulla helpotetaan rahoituksen saantia ja markkinoillepääsyä, jotta voidaan saavuttaa alueiden ja jäsenvaltioiden välinen ylöspäin suuntautuva lähentyminen. Lisäksi on saatava käyttöön yhteisötalouden tarpeiden mukaista julkista ja yksityistä rahoitusta. Komitea korostaa tässä yhteydessä sellaisten kehysten tarvetta, joiden avulla mahdollistetaan rajatylittävän yhteistyön kehittäminen ja kansainvälistyminen alalla. AK suhtautuukin myönteisesti komission ilmoitukseen, että vuonna 2023 esitetään lainsäädäntöaloite eurooppalaisten rajatylittävien yhdistysten ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen säännöistä.

23.

kiinnittää huomiota lisäesteisiin, jotka haittaavat yhteisötalouden toimijoiden ylikansallista toimintaa sisämarkkinoilla. Esteet johtuvat oikeudellisten kehysten moninaisuudesta ja toisinaan siitä, ettei ole kattavaa oikeudellista kehystä, jonka piiriin kuuluisivat kaikki yhteisötalouden muodot, kuten osuuskunnat, työntekijäomisteiset yritykset, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset, säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset.

24.

toteaa, että yhteisötalous on monialainen sektori ja että se olisi otettava huomioon eri aloilla. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta monitahoisesta toimintamallista ovat sisämarkkina- ja yrityspolitiikat, joilla pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja startup-yrityksiä voidaan auttaa kasvamaan, laajenemaan ja näin luomaan työpaikkoja ja edistämään yhteistyötä ja EU:n talouden kilpailukykyä.

25.

kehottaa yhdistämään jäsenvaltioiden erilaiset säännöt tai tunnukset enemmän tai vähemmän yhtenäisiksi Euroopan tason säännöiksi, jotta voidaan erotella voittoa tavoittelevat yritykset, jotka saavat aikaan myönteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.

26.

toteaa tarpeen parantaa yhteisötalouteen liittyviä tietoja ja ehdottaa, että EU ottaa käyttöön asianmukaisia indikaattoreita yhteisötalouden investointien arvioimiseksi.

27.

korostaa, että viranomaiset ja edunsaajat voisivat hyödyntää enemmän yhteisötaloudelle myönnettävän valtiontuen nykyisiä joustomahdollisuuksia.

28.

kehottaa edistämään kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityissektorin välisiä liittoumia ja yhteisiä työprosesseja sosiaalisiin, taloudellisiin, koulutuksellisiin, ympäristöön liittyviin ja ekologisiin haasteisiin vastaamiseksi siten, että asetetaan käyttöön osaamista, resursseja ja taitotietoa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Paikallis- ja alueviranomaisten rooliin liittyvät parhaat käytännöt

29.

korostaa, että yhteisötalouden toimijoilla on vahvat paikalliset juuret ja siten hyvät mahdollisuudet yhtenäistää aluetta tasoittamalla eroja ja elvyttämällä sen taloutta. Komitea kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia sallimaan paikallis- ja alueviranomaisille paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvien keinojen käytön yhteisötalouden kehityksen tukemiseksi alueellaan. Komitean mielestä olisikin varmistettava, että kuntien ja alueiden saatavilla on avoimia, vertailukelpoisia ja vakaita yhteisötalouden rahoitusjärjestelmiä.

30.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla tulisi olla koordinointitehtävä luotaessa yhteisötalouden alalle alueellisia foorumeja kohtaamista varten tai ulkoisia yhteistyörakenteita. Niiden olisi erityisesti edistettävä sellaisen julkisen ja yksityisen sektorin rakenteen luomista, joka tukisi yhteisötalouden luomista ja vahvistamista alueella, ja koordinoitava julkisia ja yksityisiä tahoja, erityisesti alueen oppilaitoksia, jotka ovat sitoutuneet alueen taloudelliseen kehittämiseen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen. Tässä tehtävässä olisi myös koordinoitava alue- ja kuntapolitiikan kehittämistä ja siitä saatuja kokemuksia tällä alalla.

31.

kehottaa vahvistamaan yhteisötalouden organisaatioiden osallistumista paikalliseen taloudelliseen päätöksentekoprosessiin. Paikallis- ja alueviranomaisten olisi kehitettävä sosiaalisesti vastuullisia julkisten hankintojen prosesseja ja standardeja ja kiinnitettävä riittävästi huomiota talouden toimijoihin, joilla on esittää sosiaalisen osallisuuden näkökulma, sekä ympäristönäkökohtiin.

32.

ehdottaa paikallis- ja alueviranomaisten ja yhteisötalouden verkostojen välisten alueellisten vuoropuhelu- ja tukimekanismien institutionalisointia, jotta voidaan ohjata rahoitusta, luoda mahdollisuuksia valmiuksien parantamiseen ja tukea paremmin eri toimijoita kentällä. Tätä varten kaikissa jäsenvaltioissa olisi oltava ministeriöitä, hallintoyksikköjä tai virastoja, joilla on vastuu yhteisötalouden kehittämisestä ja selkeä toimeksianto tarttua asiaankuuluviin aiheisiin.

33.

kehottaa luomaan talouden ja sosiaalialan toimijoille paikallis- ja aluetasolla mahdollisuuksia koulutukseen ja valmiuksien parantamiseen, jotta ne voivat muuttaa ja laajentaa liiketoimintamalliaan sekä lisätä häiriönsietokykyä, riippumattomuutta ja työurien houkuttavuutta yhteisötaloudessa. Komitea kehottaakin sisällyttämään virallisen koulutuksen eri vaiheisiin, ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja kaikkeen muuhun koulutukseen yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevaa erityiskoulutusta.

34.

korostaa, että on tärkeää jatkaa ja tehostaa yhteisötalouteen ja yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyvää paikallis- ja aluehallintotasojen välistä koordinointia sekä jäsenvaltioiden sisällä että koko EU:ssa.

35.

ehdottaa twinning-toimintaa, jossa alueet, joilla on jo kokemusta paikallisten ja alueellisten ekosysteemien ja niihin liittyvien oikeudellisten kehysten kehittämisestä yhteisötaloutta varten, toimivat mentoreina alueille, joilla ei ole tästä lainkaan tai vain vähän kokemusta.

36.

kannustaa yhteisötalouteen ja yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyvään jatkuvaan kuntien ja alueiden väliseen osaamisen kehittämiseen ja koordinointiin myös jäsenvaltioissa. Tätä yhteistyötä voitaisiin edistää kansallisilla strategioilla ja myös tehostamalla asianomaisia toimia olemassa olevissa paikallis- ja alueyhteisöjen verkostoissa jäsenvaltiotasolla.

37.

pyrkii edistämään yhteiskunnallisen yrittäjyyden roolia, jotta voidaan helpottaa talouden siirtymistä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväpohjaisempaan malliin. Tätä varten paikallis- ja alueviranomaisten on löydettävä keinoja lisätä yhteisötalouden tunnustamisen houkuttavuutta esimerkiksi toteuttamalla laajoja viestintäkampanjoita, parantamalla yhteisötalouden toimijoiden mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia ja tarjoamalla kohdennettua rahoitustukea.

38.

kehottaa ottamaan virallisesti käyttöön Euroopan yhteisötalouden pääkaupunki -nimityksen.

39.

pitää tarpeellisena varmistaa, että EU:n toimissa otetaan huomioon paikallinen ja alueellinen näkökulma sekä yhteisötalouden toimijoiden toteuttamien onnistuneiden pilottihankkeiden ja hyvien käytäntöjen levittäminen julkisen vallan suositukset huomioon ottaen. Niiden toistamista voitaisiin edistää yhteisötalouden verkostojen ja julkisen viestinnän avulla. Tässä voitaisiin hyödyntää uutta erityistä yhteisötalouden foorumia, jossa Euroopan alueiden komitea olisi aktiivisesti mukana ja joka tekisi yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

40.

ehdottaa, että parannetaan paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuksia saada tietoa EU:n rahastoista ja ohjelmista, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, vahvistetaan EU:n ja alue- ja paikallistason välisiä yhteyksiä sekä lisätään tietoisuutta yhteisötalouden roolista paikallis- ja alueyhteisöissä.

Rahoituksen, verotuksen ja markkinoille pääsyn parantaminen

41.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen perustaa EU:n yhteisötalouden palveluväylä, johon kootaan luettelo alan julkisista politiikoista ja rahoituksesta, samoin kuin komission ehdotukseen lisätä julkisen rahoituksen saatavuutta.

42.

toteaa, että rahoitusmahdollisuuksien puute on yksi suurimmista yhteiskunnallisen yrittäjyyden menestyksen esteistä. Onkin tärkeää edistää rahoitusvälineiden synergiaa ja jatkaa yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden organisaatioiden tarpeisiin mukautetun yksityisrahoituksen, pitkäjänteisen pääoman ja neuvontatuen käyttöönottoa.

43.

kehottaa tutkimaan yhteisötalouden potentiaalia ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja kaiken muun koulutuksen sekä aktiivisen työvoimapolitiikan alalla ja taitojen ja tietojen kehittämisessä. Komission tulisikin tukea yhteisötalouden työntekijöiden mahdollisuuksia valmiuksien kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen muun muassa digitalisaation, osallistavan johtamisen, selviytymis- ja palautumiskyvyn ja vihreän siirtymän aloilla, jotta heitä voidaan auttaa pääsemään yhteisötalouden työmarkkinoille tai pysymään siellä.

44.

katsoo, että vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon edistämiseksi laaditun vihreän luokitusjärjestelmän lisäksi komission olisi kiireellisesti esitettävä ehdotus sosiaalisen luokitusjärjestelmän käyttöönotosta. Sosiaalinen luokitusjärjestelmä antaisi potentiaalisille sijoittajille ja yrityksille selkeitä ohjeita siitä, mitä voidaan pitää sosiaalisina investointeina. Sosiaalisen luokitusjärjestelmän puuttuminen estää tällä hetkellä mahdolliset yksityiset investoinnit yhteisötalouteen.

45.

ehdottaa sellaisten esteiden vähentämistä, joiden vuoksi yhteisötalouden toimijat eivät saa rahoitusta valtiolta ja EU:lta, sekä parempaa mukautumista paikallisiin realiteetteihin. Esimerkiksi EU:n ja jäsenvaltioiden rahoitustukiohjelmat olisi mukautettava alueellisiin erityistarpeisiin ja olosuhteisiin, ja niiden olisi tarjottava sosiaalipalvelujen turvattu ja ennakoitava rahoitusjärjestelmä keskustasolta paikallishallintotasolle. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat sosiaalisen innovoinnin rahastot, joita on edistetty EU:n tuoreimmassa talousarviossa ja joiden avulla on voitu tukea uusien sosiaalisten hankkeiden perustamista kaikissa jäsenvaltioissa.

46.

on tyytyväinen NextGenerationEU-välineellä koheesiopolitiikassa aikaan saatuun edistykseen yhteisötalouden ja tarjolla olevien uusien mahdollisuuksien osalta. Näiden varojen on kuitenkin edelleen oltava suoraan kuntien ja alueiden ulottuvilla.

47.

painottaa, että EU- ja jäsenvaltiotasolla on kehitettävä yhteisötaloutta varten finanssipoliittinen kehys, jonka avulla voitaisiin torjua epäreilua kilpailua, joka johtuu siitä, että yhteisötalouden toimijat tukeutuvat pääasiassa omiin varoihin.

48.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön EU:n rahoituksesta, myös elpymis- ja palautumistukivälineestä, peräisin olevia resursseja ja perustamaan InvestEU-ohjelman avulla pienille ja keskisuurille yhteisötalouden toimijoille tarkoitetun takuurahaston.

49.

kehottaa noudattamaan veropolitiikkaa, jossa otetaan huomioon yleisen edun mukaiset tehtävät. Esimerkkejä tästä ovat todellisten veroratkaisujen toteuttaminen yhteisötalouden tukemiseksi (sekä tulovero- että alv-helpotukset ja -vapautukset), yhteisötalouden toimijan tai yhteiskunnallisen yrityksen asemaan perustuvan taloudellisen hyödyn parantaminen (sekä suoraan yhteisötalouden toimijoiden kohdalla että niiden henkilöiden tai yritysten kohdalla, jotka käyttävät yhteisötalouden toimijoiden tarjoamia palveluja tai ostavat niiltä tiettyjä tavaroita). AK pyytääkin komissiota kiinnittämään BEFIT-lainsäädäntöaloitteessa (yritysten tuloverotusta Euroopassa koskeva kehys) erityistä huomiota yhteisötalouden toimijoiden verotukseen.

50.

katsoo, että on kiireellisesti pantava täytäntöön yhteisötaloudelle edullisia finanssipoliittisia toimenpiteitä ja taattava paremmat veroetuudet (sosiaaliturva, henkilökohtaiset tuloverot) palkattaessa henkilöitä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa tai vaarassa joutua haavoittuvaan asemaan, ja erityisesti tuettava liiketoimintamalleja, joissa työllistetään etupäässä näitä henkilöitä (erityistyöllistämiskeskukset ja työelämään integrointiin tähtäävät yritykset).

51.

kannattaa kiintiöitä ja ehtojen määrittelyä, jotta varmistetaan sellaisten aikuisten ihmisten pääsy työmarkkinoille, joilla on häiriöitä kognitiivisissa taidoissa: nykyinen sääntely (kahden prosentin kiintiö) ei ole riittävä eikä sitä useinkaan noudateta. Asiasta olisi järjestettävä kohdennettuja tiedotuskampanjoita.

52.

katsoo, että tarvitaan parempaa ja yksinkertaisempaa sääntelyä, jotta yhteiskunnalliset yritykset voivat saada luottoa.

53.

kehottaa laatimaan toimintapolitiikkoja, joilla voidaan edistää sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja ja sosiaalisten vaatimusten sisällyttämistä tarjouskilpailuihin, jotta autetaan kehittämään yhteisötaloutta.

54.

kehottaa helpottamaan yhteisötalouden osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin hyödyntämällä julkisia hankintoja koskevan EU:n direktiivin tarjoamia mahdollisuuksia ja edistämään sekä virkamiesten että yhteisötalouden valmiuksien parantamista.

55.

kehottaa laatimaan selkeämpiä sääntöjä liittyen yhteisötalouden toimijoille myönnettävään valtiontukeen ja niiden erottamiseen muuntyyppisistä yrityksistä. Yhteisötaloutta olisi myös kohdeltava eri tavalla, kun on kyse valtiontuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisen yhteydessä. Olisi tärkeää saada sosiaalialalla aktiivisia yhteisötalouden toimijoita ja yrityksiä varten erityinen valtiontukijärjestelmä niiden reagoidessa silloin, kun markkinoiden toiminta on puutteellista. Esimerkiksi Ranskassa on olemassa säästörahasto, jota käytetään yhteisötalouteen tehtäviin investointeihin (kymmenen prosenttia). Ranskassa on myös käytössä yhteiskunnallisesta tehtävästä huolehtiville erittäin innovatiivisille ja ekologisille yrityksille myönnettävä tunnus. Sen ansiosta sijoittajat saavat veroetuuksia, koska kyseisten yritysten kannattavuus on muita heikompi.

56.

kannattaa ajatusta, jonka mukaan EU:n oikeudellisessa kehyksessä on annettava tunnustetuille yhteiskunnallisille yrityksille mahdollisuus päästä Euroopan julkisille markkinoille ilman, että ne joutuvat kilpailemaan tavallisten yritysten kanssa, jos ne vastaavat yhteiskunnallisiin tarpeisiin tai huolehtivat valtion toimeksi antamista julkisen palvelun tehtävistä. Tästä voisi olla hyötyä viranomaisille, jotka ovat ottaneet käyttöön yhteisötaloutta koskevan oikeudellisen kehyksen hyväksyntä- ja rahoitusjärjestelmineen.

Bryssel 8. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) EUVL C 440, 29.10.2021, s. 62.

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/28

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalainen hoito- ja hoivastrategia”

(2023/C 157/06)

Esittelijä:

Heinrich DORNER (AT, PES), Burgenlandin osavaltiohallituksen jäsen

Viiteasiakirja:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisesta hoito- ja hoivastrategiasta

COM(2022) 440 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Poliittiset painopisteet

on tietoinen siitä, että laadukkaat hoito- ja hoivapalvelut ovat välttämättömiä varhaiskasvatuksen alalla, jotta lapset voivat kehittää kognitiivisia, kielellisiä ja fyysisiä taitojaan ja osaamistaan, omaksuvat terveellisen ja aktiivisen elämäntavan eivätkä joudu alttiiksi köyhyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle, sekä pitkäaikaishoidon alalla, jotta ikääntyneitä ja/tai vammaisia henkilöitä voidaan auttaa säilyttämään itsenäisyytensä ja elämään ihmisarvoista elämää. Näin niiden avulla voidaan myös vastata väestörakenteen muutokseen ja hoito- ja hoivapalvelujen kysynnän räjähdysmäiseen kasvuun. Varhaisella puuttumisella tilanteeseen, asianmukaisella terveyden edistämisellä ja sairauksien ehkäisemisellä voidaan tukea sitä, että ihmiset voivat elää pitempään itsenäisesti, terveinä ja aktiivisina, ja lykätä hoitotarpeiden syntymistä.

katsoo, että laadukkaiden hoito- ja hoivapalvelujen kohtuuhintaisuus, saavutettavuus ja saatavuus ovat välttämättömiä edellytyksiä sille, että jatkuvasti kasvaviin varhaiskasvatustarpeisiin pystytään vastaamaan, että ikääntyneillä ja/tai vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus itsenäiseen elämään ja että samalla voidaan tukea perheitä tai helpottaa lähiomaisten taakkaa.

toteaa, että hoito- ja hoiva-alan ammattilaiset eivät aina saa osakseen asianmukaista arvostusta, mikä näkyy paikoin riittämättöminä palkkoina, matalana koulutustasona, heikkoina urakehitysnäkyminä, koulutusmahdollisuuksien riittämättömyytenä, psykologisen tuen ja avun puutteena ja toisinaan epävarmoina työsuhteina.

korostaa, että hoito- ja hoivapalvelujen puutteella on suhteettoman suuri vaikutus naisiin, sillä täydentävät tai omaishoitoon liittyvät hoito- ja hoivavelvoitteet lankeavat edelleen enimmäkseen heidän harteilleen, mikä vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa sovittaa työ- ja yksityiselämä yhteen ja tehdä palkkatyötä. Naisten osuus hoito- ja hoiva-alan ammattityövoimasta on 90 prosenttia, ja he työskentelevät edelleen aivan liian usein matalapalkkaisissa, epävarmoissa työsuhteissa. Lisäksi 92 prosenttia naisista tekee EU:ssa palkatonta hoivatyötä säännöllisesti, ts. enemmän kuin yhden päivän viikossa, ja 81 prosenttia joka päivä, ja 7,7 miljoonaa naista on Euroopassa työelämän ulkopuolella hoitovelvollisuuksien vuoksi (1).

toteaa, että monien maiden hoito- ja hoivajärjestelmät pystyivät covid-19-kriisin aikana sopeutumaan nopeasti tilanteeseen ja tarjoamaan edelleen hyvää hoitoa ja hoivaa. Toisaalta pandemia toi esiin hoito- ja hoivajärjestelmien tietyssä määrin puutteellisen selviytymis- ja palautumiskyvyn. Komitea korostaa, että työpaikat ja hoito- ja hoivapalvelujen jatkuvuus voidaan turvata luomalla kriisinkestäviä työnantajarakenteita – tämä koskee eritoten omistusrakenteita ja toiminnan tuottamien voittojen käyttöä.

kiinnittää niin ikään huomiota Euroopan laajuiseen ammattitaitoisen hoito- ja hoivatyötyövoiman puutteeseen ja sen kauaskantoisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin erityisesti väestökadosta kärsivillä tai kehityksestä jälkeen jääneillä alueilla, missä ikääntyneille ja huollettaville henkilöille on vaikeampi saada hoitoa, sekä hoito- ja hoiva-alan valtavaan työmarkkinapotentiaaliin ja tähän liittyen siihen, että terveydenhuolto- ja sosiaalialalla voi seuraavien kymmenen vuoden aikana olla tarjolla kahdeksan miljoonaa työpaikkaa (2).

Perusperiaatteet

sitoutuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteeseen 9 ja siinä vahvistettuun vanhempien ja hoitovelvollisuuksia omaavien henkilöiden oikeuteen saada nauttia kohtuullisesta lomasta ja joustavista työaikajärjestelyistä sekä tukeutua hoitopalveluihin.

sitoutuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteeseen 11 ja siinä vahvistettuun lasten oikeuteen saada kohtuuhintaista varhaiskasvatusta ja laadukasta hoitoa.

sitoutuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteeseen 17 ja siinä vahvistettuun osallistamista koskevaan vammaisten henkilöiden oikeuteen sekä heidän oikeuteensa saada toimeentulotukea, päästä työskentelemään omiin tarpeisiinsa mukautetussa työympäristössä sekä saada työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistavia palveluja.

10.

sitoutuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteeseen 18 ja siinä vahvistettuun oikeuteen saada kohtuuhintaisia ja laadukkaita pitkäaikaishoitopalveluita sekä varsinkin kotihoitoa ja yhteisöpohjaisia palveluita.

11.

sitoutuu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ja siinä vahvistettuun ikääntyneiden henkilöiden oikeuteen elää ihmisarvoista ja itsenäistä elämää sekä osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään.

12.

sitoutuu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan (3) ja siinä vahvistettuun vammaisten henkilöiden oikeuteen päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteiskuntaelämään.

13.

kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä tehneet näin, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön asiaankuuluvat ILO:n yleissopimukset, erityisesti kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan yleissopimuksen (nro 189), väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehdyn yleissopimuksen (nro 190) ja hoitohenkilöstöä koskevan yleissopimuksen (nro 149).

14.

tukee YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja siinä vahvistettua velvoitetta edistää yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia koskevaa koulutusta, jota annetaan vammaisten henkilöiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille ja muulle henkilöstölle, jotta saataisiin parannettua näiden oikeuksien takaamien palvelujen ja avun antamista.

15.

on sitoutunut vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 19 artiklaan ja siinä vahvistettuun vammaisten henkilöiden oikeuteen saada käyttöönsä erilaisia koti-, asumis- ja laitospalveluja sekä muita palveluja, joita tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä.

Yleishuomiot

16.

on tyytyväinen siihen, että komissio käsittelee eurooppalaista hoito- ja hoivastrategiaa koskevassa tiedonannossaan myös AK:n aiemmassa, oma-aloitteisessa hoitoaiheisessa lausunnossa (4) esiin nostettuja kysymyksiä ja osittain siinä ehdotettuja ratkaisujakin, kuten tehokkaan järjestelmän perustamista kattavaa tietojen keruuta ja analysointia varten. On otettava kiireellisesti käyttöön eri alojen (erityisesti terveys- ja sosiaalialan) välisen yhteentoimivuuden takaava järjestelmä.

17.

korostaa yhteisen, Euroopan kaikkien terveydenhuolto-, hoito- ja koulutusasioissa toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten, jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten tukeman strategian olevan tarpeen helposti saatavilla olevien, niin hoitoa tarvitsevien henkilöiden kuin hoitajienkin tarpeita vastaavien pitkäaikaishoitopalvelujen sekä laadukkaiden, kohtuuhintaisten ja helposti saatavilla olevien lastenhoitopalvelujen turvaamiseksi kaikkialla Euroopan unionissa. Tämä strategia on näin ollen nivottava myös eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Tässä yhteydessä on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti otettava huomioon, että hoito- ja hoivapalvelut sekä varhaiskasvatus on järjestetty eri jäsenvaltioissa eri tavoin.

18.

pitää eurooppalaista hoito- ja hoivastrategiaa tärkeänä ja myönteisenä ensi askeleena kohti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteutumista ja Euroopan hoito- ja hoivajärjestelmän parantamista ja katsoo sen tarjoavan mahdollisuuksia edistää pitkäaikaishoidon ja varhaiskasvatuksen parantamista sekä vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta hoitojärjestelmissä.

19.

on tietoinen siitä, että varhaiskasvatuksen ja pitkäaikaishoidon kaltaiset sosiaalipalvelut ovat osa merkittävää taloudenalaa, joka vastaa hoito- ja hoivatarpeisiin, luo työpaikkoja, auttaa välttämään terveydenhuoltokustannuksia ja tuottaa siten moninaisia yhteiskunnallisia hyötyjä.

20.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin toimia pitkäaikaishoitoon ja lastenhoitoon liittyvissä asioissa koordinoidusti ja yhteisvoimin niin, että EU:n tasolla toteutetaan tukitoimenpiteitä (mm. yhteisten analyysien laatiminen, parhaiden käytäntöjen vaihto sekä uudistusten ja investointien tukeminen EU-varoin) ja valtio-, alue- ja paikallistasolla luodaan poliittiset edellytykset uudistuksille ja investoinneille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi komitea kehottaa komissiota ohjaamaan julkisia investointeja pitkäaikaishoitopalveluihin EU:n ohjelmia ja rahoitusvälineitä käytettäessä. Mahdollisimman suuren vaikutuksen varmistamiseksi on myös huolehdittava siitä, että eri ohjelmiin liittyvät EU:n rahastot täydentävät toisiaan.

21.

katsoo, että vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon edistämiseksi laaditun vihreän luokitusjärjestelmän lisäksi komission olisi kiireellisesti esitettävä ehdotus sosiaalisen luokitusjärjestelmän käyttöönotosta. Sosiaalinen luokitusjärjestelmä antaisi potentiaalisille sijoittajille ja yrityksille selkeitä ohjeita siitä, mitä voidaan pitää sosiaalisina investointeina. Tällaisen luokitusjärjestelmän puuttuminen on tällä hetkellä este mahdollisille yksityisille terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin tehtäville investoinneille.

22.

korostaa, että 33 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvissä komission puoltamissa ja neuvoston tähän mennessä hyväksymissä 25 kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kaavailluista sosiaalimenoista on osoitettu terveydenhuoltoon ja pitkäaikaishoitoon (noin 45 miljardia euroa), 33 prosenttia koulutukseen ja lastenhoitoon (45,7 miljardia euroa) ja 14 prosenttia sosiaalipolitiikkaan (19,7 miljardia euroa).

23.

katsoo, että kohtuuhintaisten, paremmin saavutettavien, helposti saatavilla olevien ja laadukkaiden hoito- ja hoivapalvelujen aikaan saaminen on olennainen askel pyrittäessä edistämään naisten osallistumista työmarkkinoille ja siten sukupuolten tasa-arvoa. On tärkeää analysoida olemassa olevia palveluja, määrittää niiden täydentävyys ja vähentää päällekkäisyyttä tai kaksinkertaista työtä, jotta voidaan ohjata resurssit asianmukaisesti ja edistää moniammatillisuuden tuomaa lisäarvoa.

24.

tähdentää paikallisten ja alueellisten pk-yritysten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden merkitystä hoito- ja hoivapalvelujen tarjoajina. Komitea toteaa tähän liittyen, että pk-yritysten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden olisi voitava kilpailla paikallisilla ja alueellisilla hoito- ja hoivapalvelumarkkinoilla tasapuolisin edellytyksin suurempien palveluntarjoajien kanssa. EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten olisi pyrittävä vahvistamaan monien erilaisten palveluntarjoajien toimintamahdollisuuksia ja edistämään hyvin toimivia paikallisia ja alueellisia hoito- ja hoivapalvelumarkkinoita. Sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja ajatellen komitea kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia kiinnittämään julkisina ostajina huomiota palvelujen tuottamisen, hankinnan ja toimittamisen paikallisiin ja alueellisiin sosiaalisiin vaikutuksiin.

Varhaiskasvatusta koskevat huomiot

25.

pitää Barcelonan tavoitteiden ehdotettua tarkistamista hyödyllisenä lastenhoitopalvelujen saantimahdollisuuksien lisäämiseksi entisestään. Komitea korostaa tarkistuksen täydentävän neuvoston suositusta eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (5). Kannustaminen varhaiskasvatukseen osallistumiseen on lasten edun mukaista, kun ajatellaan heidän myöhempää elämäänsä, sillä se on keino edistää sosiaalista osallisuutta.

26.

katsoo, että varhaiskasvatukseen osallistumisen kesto on tarkoituksenmukainen lisäkriteeri arvioitaessa varhaiskasvatuspalvelujen tarjonnan edistymistä jäsenvaltioissa, sillä se mahdollistaa kunkin jäsenvaltion edistymisen tarkemman analysoinnin ja arvioinnin.

27.

on tietoinen siitä, että hoitajien työolot ja -ehdot, arvostus, palkka ja jatkuva ammatillinen koulutus ovat varhaiskasvatuksen alalla ratkaisevan tärkeitä tekijöitä pätevän henkilöstön tarjoaman parhaan mahdollisen hoidon takaamiseksi ja siten parempien kehitystulosten aikaansaamiseksi kaikkien lasten kohdalla.

Pitkäaikaishoitoa koskevat huomiot

28.

tähdentää, että hoito- ja hoiva-ammattien houkuttavuus on erottamattomasti sidoksissa työolojen ja -ehtojen parantamiseen, asianmukaisiin palkkoihin, yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksiin. Komitea suhtautuu tähän liittyen myönteisesti Euroopan osaamisen teemavuoteen 2023.

29.

tiedostaa, että työntekijöiden vahvalla edustuksella on tärkeä merkitys sekä hoito- ja hoivapalvelualan työolojen ja -ehtojen jatkuvan parantamisen että Euroopan sosiaalisen mallin kulmakiviin kuuluvan työmarkkinavuoropuhelun yhteydessä. Komitea onkin tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio ilmoitti tammikuussa 2023 uuden, sosiaalipalveluja koskevan alakohtaisen työmarkkinavuoropuhelun käynnistämisestä EU:n tasolla. Hoito- ja hoivapalvelut ovat yksi vuoropuhelun piiriin kuuluvista osa-alueista, ja myös paikallis- ja alueviranomaisille taataan edustus julkisen sektorin työnantajina.

30.

suhtautuu myönteisesti kaikkia pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoajia koskeviin laatuperiaatteisiin, jotka on määritelty ehdotuksessa neuvoston suositukseksi kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuudesta, ja painottaa, että pitkäaikaishoitoala ei saa tulevaisuudessa pyöriä voitontavoittelun ympärillä vaan painopisteenä on oltava laadunparantamistoimiin ja erittäin ammattitaitoiseen työvoimaan tehtävät säännölliset investoinnit. Tätä taustaa vasten komitea kannattaa Euroopan parlamentin komissiolle osoittamaa kehotusta esittää pitkäaikaishoitoa, virallisia hoivapalveluja ja omaishoitoa koskeva puitedirektiivi, jossa säädettäisiin perusperiaatteista ja vahvistettaisiin näyttöön perustuvat kriteerit laadukkaalle saavutettavalle ja integroidulle pitkäaikaishoidolle ja tukipalveluille kaikkialla EU:ssa (6).

31.

korostaa jäsenvaltioille esitettyyn, pitkäaikaishoitopalvelujen laatukehyksen laatimista koskevaan suositukseen (neuvoston suosituksen (7) 6 kohta) liittyen, että jäsenvaltio- tai aluetasolla on usein jo käytössä järjestelmiä hoidon laadun varmistamiseksi ja ne olisi siis otettava asianmukaisesti huomioon, myös toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamista silmällä pitäen.

32.

katsoo, että hoitoinvestoinnit ovat osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka avulla pyritään saavuttamaan sosiaali- ja yhteiskuntapoliittiset tavoitteet ja jossa tällaisia investointeja pidetään myönteisinä taloudellisina kannustimina.

33.

huomauttaa, että on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota hoito- ja hoivatyötä tekevien psykologiseen koulutukseen.

Varhaiskasvatusta koskevat suositukset

34.

kannustaa standardoituun tiedonkeruuseen paikallis- ja aluetasolla sekä vastavuoroisen oppimisen käytäntöjen vaalimiseen, jotta voidaan luoda perusta alueiden kohdennetulle tukemiselle, mahdollistaa paikallis- ja aluetason vertailut kautta EU:n sekä antaa valtio- ja aluetason viranomaisille indikaattoreiden avulla tukea lastenhoitopalvelujen laadun valvontaan.

35.

kehottaa lisäämään ja laajentamaan mahdollisuuksia myöntää taloudellista tukea lastenhoitopalvelujen perustamiseen ja ylläpitoon tai nykyaikaistamiseen, jotta voidaan puuttua Euroopan unionin alueiden ja kuntien erilaisesta kehitysvauhdista johtuviin eroihin.

36.

suosittaa, että laajennetaan yksilöllisten palvelujen tarjontaa niin, että se kattaa kysytyimmät ja itsenäistä elämää helpottavat palvelut, kuten henkilökohtaisen avun ja kotiavun.

37.

pitää varhaiskasvatushenkilöstön työolojen ja -ehtojen parantamista, arvostuksen lisäämistä ja asianmukaisten palkkojen takaamista erottamattomana osana hoito- ja hoivastrategian toteuttamista.

38.

korostaa, että on erittäin tärkeää huolehtia siitä, ettei palkka- tai korvaustasoltaan riittävän äitiys- ja isyysloman tai vanhempainvapaan päättymisen ja varhaiskasvatuksen alkamisen välillä ole viivettä. Komitea suosittaakin, että jäsenvaltiot harkitsisivat ottavansa käyttöön lakisääteisen oikeuden varhaiskasvatukseen.

Pitkäaikaishoitoa koskevat suositukset

39.

kehottaa pohtimaan, ovatko sitovat välineet tai säädökset tarpeen ja onko koheesiorahoitusta vastaavasti syytä lisätä, jotta voidaan varmistaa, että laadukkaat hoitopalvelut ovat yleisesti, yhtäläisesti ja tosiasiallisesti kaikkien hoitoa tarvitsevien saatavilla kaikkialla EU:ssa ja että kaikilla hoitajilla on ihmisarvoiset ja terveelliset työolot ja he saavat ammatillista tukea ja asianmukaista palkkaa, sekä turvata laadukkaat työpaikat ja lisätä hoitotyön houkuttavuutta, mikä heijastaa työn sosiaalista ja yhteiskunnallista arvoa.

40.

kehottaa lisäämään ja laajentamaan mahdollisuuksia myöntää taloudellista tukea vanhustenhoitopalvelujen perustamiseen ja ylläpitoon tai nykyaikaistamiseen, jotta voidaan puuttua Euroopan unionin alueiden ja kuntien erilaisesta kehitysvauhdista johtuviin eroihin.

41.

suosittaa, että laaditaan Euroopan unionin tulevaa ammattityövoiman tarvetta käsittelevä kokonaisvaltainen strategia, jonka avulla pyritään erityisesti rajoittamaan aivovuotoa EU:ssa niin, että se ei käy asianomaisten alueiden kannalta kohtuuttomaksi. Komitea suosittaa niin ikään, että laaditaan yhtenäiset puitteet kolmansista maista peräisin olevien hoito- ja kotitaloustyöntekijöiden työskentelylle.

42.

ehdottaa, että myös pitkäaikaishoidon alalla määritellään Barcelonan tavoitteita vastaavia tavoitteita ja indikaattoreita ja ryhdytään vastaavasti keräämään tietoa paikallis- ja aluetasolta, jotta voidaan luoda perusta alueiden kohdennetulle tukemiselle ja mahdollistaa paikallis- ja aluetason vertailut kautta EU:n.

43.

kannattaa kansallisten pitkäaikaishoitokoordinaattoreiden nimeämistä tai muun asianmukaisen koordinointimekanismin perustamista kansallisten olosuhteiden mukaisesti. Näiden koordinointitahojen on tarkoitus toimia keskitettyinä yhteyspisteinä, jotka tukevat toimenpiteiden toteuttamista.

44.

katsoo, että on olennaista tunnustaa paikallis- ja alueviranomaisten rooli, kun on kyse aktiivisena ikääntymisestä muilla elämänaloilla, esimerkiksi sosiaalisesta osallisuudesta ja yhteisön jäsenyydestä sekä kulttuuripalvelujen, koulutuksen ja asuntojen saannista. Terveenä ja aktiivisena ikääntymistä koskevan kumppanuuden pohjalta on tärkeää vahvistaa alueellisia ja paikallisia ekosysteemejä, joiden avulla voidaan varmistaa kaikkien keskeisten politiikkojen ja alojen panos.

45.

kehottaa käynnistämään Euroopan laajuisen kampanjan hoito- ja hoiva-alan ammattien houkuttavuuden lisäämiseksi ja kyseisten ammattialojen sukupuolijakauman tasapainottamiseksi.

Bryssel 9. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) COM(2022) 440 final.

(2) COM(2021) 50 final.

(3) Euroopan unionin perusoikeuskirja (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 389).

(4) AK:n lausunto aiheesta ”Hoitajia ja hoitoalaa koskeva tulevaisuudensuunnitelma – paikalliset ja alueelliset mahdollisuudet vastata eurooppalaiseen haasteeseen” (EUVL C 440, 29.10.2021, s. 56).

(5) Eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta 14. kesäkuuta 2021 annettu neuvoston suositus (EU) 2021/1004 (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14).

(6) Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. heinäkuuta 2022 aiheesta ”Kohti hoivatyötä koskevia EU:n yhteisiä toimia” (2021/2253(INI)) (EUVL C 47, 7.2.2023, s. 30), kohta 61.

(7) Kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuudesta 8. joulukuuta 2022 annettu neuvoston suositus (EUVL C 476, 15.12.2022, s. 1).

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/33

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Riittävä vähimmäistoimeentulo sosiaalisen osallisuuden varmistamiseksi: paikallinen ja alueellinen näkökulma”

(2023/C 157/07)

Esittelijä:

Anne KARJALAINEN (FI, PES), Keravan kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus neuvoston suositukseksi riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi

COM(2022) 490 final

I MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Samalla kun turvataan kannustimet työkykyisten työmarkkinoille siirtymiseen tai palaamiseen, toimeentulotuella olisi vähitellen nostettava vähävaraisten henkilöiden tuloja tasolle, joka vastaa vähintään yhtä seuraavista:

Samalla kun turvataan kannustimet työkykyisten työmarkkinoille siirtymiseen tai palaamiseen ihmisten nostamiseksi merkityksellisellä tavalla pois köyhyydestä tai köyhyysvaarasta , toimeentulotuella olisi vähitellen nostettava vähävaraisten henkilöiden tuloja tasolle, joka ylittää yhden seuraavista:

a)	kansallinen köyhyysriskiraja tai

b)	välttämättömien tavaroiden ja palvelujen , kuten riittävän ravinnon, asumisen, terveydenhuollon ja peruspalvelujen, rahallinen arvo kansallisten määritelmien mukaisesti tai

c)	muut a tai b alakohdassa tarkoitettuihin tasoihin verrattavissa olevat tasot, jotka on vahvistettu kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä.

a)	kansallinen köyhyysriskiraja tai

b)	välttämättömien tavaroiden, kuten riittävän ravinnon, ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistavien palvelujen ja peruspalvelujen rahallinen arvo 2 kohdassa esitettyjen määritelmien ja niitä täydentävien kansallisten määritelmien mukaisesti tai

c)	muut a tai b alakohdassa tarkoitettuihin tasoihin verrattavissa olevat tasot, jotka on vahvistettu kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä.

Perustelu

Yleistavoitteen saavuttamiseksi toimeentulotuen olisi nostettava vähävaraisten henkilöiden tuloja köyhyysrajan yläpuolelle, sillä muussa tapauksessa tavoitetta ei saavuteta.

Lisäksi kansallisia ”yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistavien palvelujen” ja ”peruspalvelujen” määritelmiä olisi sovellettava vain, kun ne kattavat useampia palveluja kuin tässä tarkasteltavassa suosituksessa ehdotettuihin määritelmiin sisältyvät palvelut.

Muutosehdotus 2

6 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne saavuttavat 5 kohdassa säädetyn riittävän toimeentulotuen tason 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä, kuitenkin julkisen talouden kestävyydestä tinkimättä.	Jäsenvaltioille suositellaan, että ne saavuttavat 5 kohdassa säädetyn riittävän toimeentulotuen tason 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä, kuitenkin julkisen talouden kestävyydestä tinkimättä.

Perustelu

Määräajan, johon mennessä jäsenvaltioiden on saavutettava riittävän toimeentulotuen taso, olisi oltava lyhyempi, jotta jää riittävästi aikaa arvioida tämän toimintapolitiikan vaikutusta köyhyyden vähentämiseen ja viime kädessä tarkistaa ehdotusta sen vaikuttavuuden parantamiseksi.

Muutosehdotus 3

9 kohdan a alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
avoimet, syrjimättömät kelpoisuusperusteet, joilla taataan vähimmäistoimeentulon tosiasiallinen saatavuus nuorille aikuisille heidän vakituisesta asuinpaikastaan riippumatta ja varmistetaan samalla, että laillisen oleskelun pituus on oikeasuhteinen	avoimet, syrjimättömät kelpoisuusperusteet, joilla taataan vähimmäistoimeentulon tosiasiallinen saatavuus nuorille aikuisille heidän vakituisesta asuinpaikastaan riippumatta ja varmistetaan samalla, että laillisen oleskelun pituus ei ylitä viiden vuoden keskeytymätöntä laillista oleskelua, jota pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman saaminen edellyttää

Perustelu

Huomattavat erot laillisen oleskelun vähimmäiskestoa koskevissa vaatimuksissa tunnustetaan merkittäviksi esteiksi ulkomaalaisten vähimmäistoimeentulon saamiselle. Tällaisten vaatimusten järkeistäminen onkin ensiarvoisen tärkeää.

Muutosehdotus 4

10 kohdan d alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
toteutetaan toimia köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvien leimaamisen ja tiedostamattomien ennakkoasenteiden torjumiseksi	toteutetaan toimia köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvien leimaamisen ja ennakkoasenteiden torjumiseksi

Perustelu

Köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ennakkoasenteita olisi torjuttava riippumatta siitä, ovatko ne tiedostettuja tai tiedostamattomia.

Muutosehdotus 5

16 kohdan e alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
arvioida tämän suosituksen perusteella toteutettuja toimia ja erityisesti niiden vaikutuksia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen, työllisyyden lisäämiseen ja koulutukseen osallistumisen parantamiseen sekä toimittaa neuvostolle tästä kertomus vuoteen 2032 mennessä.	arvioida tämän suosituksen perusteella toteutettuja toimia ja erityisesti niiden vaikutuksia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen, työllisyyden lisäämiseen ja koulutukseen osallistumisen parantamiseen sekä toimittaa neuvostolle tästä kertomus neljän vuoden välein sekä loppuraportti vuoteen 2030 mennessä.

Perustelu

Sovitetaan aikataulu, jonka mukaisesti komission on raportoitava neuvostolle, määräaikaan, johon mennessä Porton sosiaalialan huippukokouksen yleistavoitteet on saavutettava.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio tunnustaa, että tarvitaan lisätoimia köyhyyden torjumiseksi kaikkialla Euroopan unionissa, mikä edellyttää keskittymistä köyhyyden perimmäisiin syihin sekä vaikuttaviin toimenpiteisiin sen torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Kansalliset toimeentulojärjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut ovat tässä suhteessa viimeinen keino, jolla pitää voida varmistaa ihmisarvoinen elämä.

korostaa, että jäsenvaltioiden on sitouduttava täysimääräisesti neuvoston suosituksen täytäntöönpanoon, jotta saavutettaisiin vuoden 2030 tavoite vähentää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrää. AK on aiemmin (1) korostanut riittävän lainsäädännön tarvetta vähintään köyhyysrajan ylittävän vähimmäistoimeentulon takaamiseksi.

vaatii, että neuvoston suosituksen olisi kuljettava käsi kädessä riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan direktiivin nopean ja täysimääräisen täytäntöönpanon kanssa. Komitea toteaa myös, että suositus on kyllä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, mutta se, että tunnustetaan kiireellinen tarve ryhtyä toimiin vähimmäistoimeentulon takaamiseksi kaikkialla EU:ssa, edellyttää tarkempaa pohdintaa tehokkaimmasta sääntelykehyksestä tällaisten toimien toteuttamiseksi EU:n tasolla.

muistuttaa että myös kansalaiset tukevat selkeästi sosiaalista Eurooppaa (2) ja yhteistä vähimmäistulokehystä, mikä ilmaistiin Euroopan tulevaisuuskonferenssissa (3).

ponnisteluista huolimatta köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat pahentuneet entisestään ja vuonna 2021 yli 90 miljoonaa eurooppalaista oli köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa. Tilanteen kiireellisyys edellyttää tiukempaa aikataulua suosituksen täytäntöönpanolle, ja AK ehdottaa siksi, että tämä aikaistetaan vuoteen 2027. AK kehottaa Euroopan komissiota seuraamaan tiiviimmin vuoden 2027 aikana saavutettua edistystä, josta jäsenvaltiot raportoivat neuvostolle joka neljäs vuosi ja laativat loppukertomuksen vuonna 2030.

on huolissaan oikeuksiin perustuvan lähestymistavan puuttumisesta suosituksesta. Moderneilla vähimmäistoimeentulojärjestelmillä voidaan taata ihmisarvoinen elämä, vahvistaa ihmisten osallistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä edistää integroitumista työelämään.

muistuttaa, että köyhyys on ihmisoikeusloukkaus ja toimivilla vähimmäistulojärjestelmillä ja palveluilla on yleistä taloutta vakauttava vaikutus, sillä köyhyyden poistaminen ja tuloerojen kaventaminen on tärkeää paitsi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi myös talouskasvun tukemiseksi. Tuloerojen kaventaminen edellyttää jäsenvaltioilta hyvin kohdennettuja toimia useilla politiikan aloilla.

muistuttaa, että naisilla on merkittävä rooli, kun halutaan katkaista perheen ylisukupolven kestäneen köyhyyden ketju. Naisten työllisyysasteen kohentaminen ja palkkaerojen kaventaminen parantavat samalla naisten eläkkeitä vähentäen köyhyysriskiä eläkeiässä. Lasten köyhyyden vähentämisessä on tärkeää, että he pääsevät kattavien palvelujen piiriin, kuten varhaiskasvatus, peruskoulutus, kouluruokailu, ja että heillä olisi mahdollisuus harrastustoimintaan.

esittää, että kansallisissa köyhyyden toimintasuunnitelmissa tulisi vähimmäistoimeentulojärjestelmien kehittäminen olla keskiössä sisältäen toimenpiteet oikeudenmukaisten palkkojen ja ihmisarvoisen työn saavuttamiseksi, laadukkaiden peruspalvelujen varmistamiseksi, riittävän toimeentulotuen ja yksilöllisten sosiaalipalvelujen saamiseksi. Tällaisia sosiaalipalvelujärjestelmiä kehitettäessä olisi tärkeää varmistaa se, että niillä saavutetaan kohderyhmät mahdollisimman hyvin ja että ne kannustavat työkykyisiä etuudensaajia siirtymään tai palaamaan työmarkkinoille ja voimaannuttavat heitä tätä varten.

10.

korostaa, että vaikka köyhyyden ja syrjäytymisvaarassa olevien määrän vähentämistä koskeva tavoite ulottuu vuoteen 2030, ovat covid-19-pandemia, Ukrainassa jatkuva sota, energian hintojen jyrkkä nousu sekä kasvava inflaatio iskeneet pahiten pienituloisiin kotitalouksiin lisäten köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Lisäksi tämä tilanne on erityisen ongelmallinen haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, etenkin vammaisille henkilöille. Onkin päivitettävä ajattelua, aikaistettava toimenpiteitä ja hyödynnettävä aikaisemmista kriiseistä saatuja kokemuksia. On myös tarkistettava tämän yleistavoitteen saavuttamista varten tarkoitettujen taloudellisten ja henkilöresurssien jakamista köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrän säännöllisten arvioiden perusteella.

11.

korostaa, että vihreässä siirtymässä ja hiilidioksidineutraalissa taloudessa on huomioitava sosiaalinen ulottuvuus ja tuettava niiden ihmisten taitojen päivittämistä, jotka ovat työttömyysuhan alla, työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Vähimmäistulojärjestelmillä tulee olla keskeinen rooli tuen ja kannustimien tarjoamisessa ihmisten integroimiseksi uudelleen työmarkkinoille. AK panee myös kiinnostuneena merkille vähimmäispalkka-asiassa saavutetun edistyksen ja toteaa, että ”komissio on muuttanut ajattelutapaa [– –] ja että riittävät vähimmäispalkat ovat niin muodoin perusoikeus sekä Euroopan sisämarkkinoiden perustana olevan sosiaalisen, oikeudenmukaisen ja kestäväpohjaisen markkinatalouden perusedellytys” (4).

12.

muistuttaa, että ilmastonmuutos tulee kasvattamaan entisestään köyhyyden ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää ja erityisesti niiden, joiden asuinalueiden elinkeinorakenne on yksipuolinen ja ilmastonmuutokselle herkkä. Sosiaaliturvajärjestelmät ovat tilanteessa, jossa on kiireellinen tarve sopeutua ilmastonmuutokseen, kun avun tarpeen määrä muuttuu ja apua tarvitsevat uudenlaiset ihmisryhmät.

13.

kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita etsimään yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa konkreettisia toimia asunnottomuuden ja energiaköyhyyden vähentämiseksi ja poistamiseksi. Energian hinnan nousu vaikeuttaa haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia selviytymään energiakustannuksista.

14.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio tunnustaa tarpeen ottaa mukaan kaikki hallintotasot köyhyyden torjuntaan. Paikallis- ja alueviranomaisilla on ratkaiseva rooli tämän suosituksen onnistumisen kannalta, erityisesti laadukkaiden sosiaalipalvelujen tarjoamisessa. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat parhaiten tavoittaa aktiivisesti tukea tarvitsevia ihmisiä ja tunnistaa yksilöiden erityistarpeet kehittääkseen henkilökeskeisiä polkuja kohti aktiivista osallisuutta yhteiskuntaan.

15.

painottaa, että tarvitaan läpinäkyvään periaatteeseen ja vertailukelpoisiin tietoihin perustuva ajantasainen ja loppuun kehitetty vähimmäistoimeentulojärjestelmien eurooppalainen vertailuanalyysikehys, jonka avulla voitaisiin edistää käsitteen parempaa ymmärtämistä Euroopan tasolla ja jäsenvaltioiden keskuudessa, huomioida paremmin erilaiset tulolähteet ja kotitalouksien erityistilanteet ja auttaa ihmiset kansallisen köyhyysrajan yläpuolelle mm. tarjoamalla työkykyisille mahdollisuuksia saada ansiotyötä, joka ei ole epävarmaa.

16.

korostaa, että vähimmäistoimeentulon on pysyttävä inflaation – erityisesti elintarvikkeiden ja energian elinkustannusten nousun – mukana voidakseen täyttää sille asetetun tavoitteen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisesta. Komitea kannattaakin varauksetta ehdotettua suositusta vuosittaisesta tarkastelusta jäsenvaltioiden tasolla, sillä se on keskeinen edellytys toimenpiteen tehokkaalle ja vaikuttavalle täytäntöönpanolle.

17.

pitää tärkeänä, että vähimmäistoimeentuloa voidaan maksaa myös kotitalouden yksittäiselle jäsenelle, mikä edistää sukupuolten tasa-arvoa, nuorten aikuisten ja vammaisten henkilöiden osallistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä edistää integroitumista työelämään.

18.

painottaa, että jäsenvaltioissa on otettava käyttöön läpinäkyvät ja syrjimättömät kelpoisuusperusteet. AK ilmaisee huolensa suosituksen tekstin epäselvyydestä sen suhteen, mitä on ”suhteellinen” tai ”asteittainen” toiminta. Samalla komitea kehottaa luomaan yleiset puitteet laillisille oleskeluvaatimuksille.

19.

vaatii, että suosituksessa annettuja mahdollistavien ja olennaisten palvelujen määritelmiä olisi täydennettävä eikä korvattava kansallisilla määritelmillä, jotta voidaan turvata tämän ohjeellisen palveluluettelon sisällyttäminen koko EU:hun. Tämä koskee erityisesti digitaalista viestintää, jolle ei anneta olennaisen palvelun asemaa kaikkialla EU:ssa.

20.

ehdottaa, että tarveharkinnan kynnysarvot määritetään siten, että se ei rajaa vähimmäistoimeentulon ulkopuolelle siksi, että vähäiset omaisuuserät, omassa käytössä oleva asunto, välttämätön kulkuneuvo tai irtain omaisuus määritetään laskelmassa suhteettoman suureksi erityisesti silloin, kun kyseessä on tuen hakijan akuutti kriisi tai iäkäs henkilö.

21.

muistuttaa, että vähimmäistulojärjestelmien kattavuuden seurantaan tarvitaan paikallisen, alueellisen ja Euroopan unionin tason määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita – kiinnittäen huomiota digitaalisen saavutettavuuden parantamiseen, tietotekniikan saatavuuteen ja digiosaamisen varmistamiseen.

22.

korostaa, että vähimmäistoimeentulojärjestelmissä tulee olla vaikuttavia, oikeudenmukaisia ja eri kohderyhmille suunnattuja yksilöllisiä aktivoivia elementtejä, jotka poistavat työhön palaamisen ja työssä pysymisen esteet ja varmistavat työnteon kannattavuuden lisäten sosiaalista osallisuutta. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten, myös lastensuojelujärjestelmän piiristä poistuneiden, integroitumiseen työmarkkinoille. Komitea pitää lisäksi tärkeänä tukea toimia, joilla kohderyhmiä autetaan pääsemään (tai palaamaan) työmarkkinoille aina mahdollisuuksien mukaan lähellä asuinpaikkojaan, jotta voidaan minimoida uudelleenasettautumisen haasteet. Jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa toimeentulon piirissä olevien työllistymisen esteistä, kuten alhainen koulutustaso, ja etsiä ratkaisuja niihin, kuten välityömarkkinoiden luominen, palkkatuet sekä taitojen parantaminen, uudelleenkouluttaminen ja elinikäinen oppiminen.

23.

painottaa, että on tärkeää jakaa varat oikeudenmukaisesti, oikeutetusti ja tehokkaasti. Komitea onkin Euroopan komission kanssa täysin samaa mieltä siitä, että vero- ja etuusjärjestelmistä johtuvia kannustimia ja pidäkkeitä on tarkistettava säännöllisesti.

24.

katsoo, että julkisia hankintoja oikein hyödyntäen voidaan edistää pitkäaikaistyöttömien sekä syrjäytymis- ja köyhyysriskin vaarassa olevien ihmisien työllistymistä.

25.

kehottaa selventämään, kenen viranomaisen tehtävänä on yksilöllisten suunnitelmien tekeminen, jotta vältyttäisiin päällekkäisiltä toimenpiteiltä. Myös tietojen vaihdossa on kiinnitettävä erityistä huomiota tietosuojaan.

Bryssel 9. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi” (EUVL C 166, 7.6.2011, s. 18).

(2) Sosiaaliasioita koskeva eurobarometri 03/2021.

(3) Loppuraportti 2022.

(4) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Riittävät vähimmäispalkat Euroopan unionissa” (COR-2020-05859) (EUVL C 175, 7.5.2021, s. 89).

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/38

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Luonnon ennallistamista koskeva EU:n säädös”

(2023/C 157/08)

Esittelijä:

Roby BIWER (LU, PES), Bettembourgin kunnanvaltuuston jäsen, Luxemburg

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta,

COM(2022) 304 final

I MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 25 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY pohjalta ja kyseisissä direktiiveissä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ennallistamistoimenpiteitä, joilla varmistetaan suojeltujen luontotyyppien ja lajien, mukaan lukien luonnonvaraiset linnut, elpyminen kaikilla unionin alueilla, myös Natura 2000 -verkostoon kuulumattomilla alueilla.

Perustelu

Sen arvioiminen, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen luonnon ennallistamiseksi tietyllä alueella, kuuluu kansalliselle tasolle. Arvioinnissa on otettava huomioon paikalliset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkökohdat luontotavoitteita unohtamatta.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 39 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Luonnon monimuotoisuuden ja häiriönsietokykyisen luonnon jatkuvan, pitkäaikaisen ja kestävän elpymisen tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti yhteisen kalastuspolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia. Meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan unionin yksinomaisen toimivallan puitteissa jäsenvaltioilla on mahdollisuus toteuttaa syrjimättömiä toimenpiteitä kalakantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi sekä merten ekosysteemien suojelun tason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi 12 meripeninkulman rajan sisällä. Lisäksi jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, voivat toimittaa yhteisiä suosituksia niistä säilyttämistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen unionin ympäristölainsäädännön mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi. Tällaiset toimenpiteet arvioidaan ja hyväksytään yhteisessä kalastuspolitiikassa vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

Luonnon monimuotoisuuden ja häiriönsietokykyisen luonnon jatkuvan, pysyvän ja kestävän elpymisen tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti yhteisen kalastuspolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia. Meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan unionin yksinomaisen toimivallan puitteissa jäsenvaltioilla on mahdollisuus toteuttaa syrjimättömiä toimenpiteitä kalakantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi sekä merten ekosysteemien suojelun tason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi 12 meripeninkulman rajan sisällä. Lisäksi jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, voivat toimittaa yhteisiä suosituksia niistä säilyttämistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen unionin ympäristölainsäädännön mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi. Tällaiset toimenpiteet arvioidaan ja hyväksytään yhteisessä kalastuspolitiikassa vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

Perustelu

Sana ”pitkäaikainen” voidaan ymmärtää niin, että elpyminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa. ”Pysyvä” on parempi sanavalinta, sillä sen merkitys on yksiselitteinen.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 44 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Perustelu

Paikallisviranomaisten olemassa olevat maankäyttösuunnitelmat olisi otettava täysipainoisesti huomioon, sillä monet kaupungit sisällyttävät jo näihin suunnitelmiin tai muihin paikallisiin kaavoitusvälineisiin korvaavia tai täydentäviä toimenpiteitä.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 68 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komission olisi pyynnöstä tuettava jäsenvaltioita teknisen tuen välineellä, joka tarjoaa räätälöityä teknistä tukea uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tekniseen tukeen kuuluu esimerkiksi hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen, lainsäädäntökehysten yhdenmukaistaminen ja asiaankuuluvien parhaiden käytäntöjen jakaminen.

Tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komission olisi pyynnöstä tuettava jäsenvaltioita , täytäntöönpano- ja hallintoviranomaisia sekä paikallis- ja alueviranomaisia teknisen tuen välineellä, joka tarjoaa räätälöityä teknistä tukea uudistusten suunnitteluun, toteuttamiseen , arviointiin ja mukauttamiseen . Tekniseen tukeen kuuluu valmiuksia päätöksentekijöiden ja sidosryhmien (monialaisten) osallistumismekanismien sekä monitasoisen hallinnon välineiden samoin kuin julkisen ja yksityisen sektorin investointien houkuttelemisen ja tehostamisen osalta, räätälöity neuvonta ennallistamistoimenpiteiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa tarvittavan teknisen, oikeudellisen ja taloudellisen asiantuntemuksen alalla, hallinnollisten valmiuksien vahvistamista ja lainsäädäntökehysten yhdenmukaistamista koskeva ohjeistus ja asiaankuuluvien parhaiden käytäntöjen jakaminen. Teknisen tuen välineen olisi perustuttava olemassa oleviin, paikallis-, alue- ja valtiotasolla toimiviin tietämyksen jakamisfoorumeihin ja -palveluihin, joita eri sidosryhmät jo käyttävät, ja se olisi nivottava niihin tiiviisti.

Perustelu

Teknisen tuen järjestelmä on suunnattava hallintoviranomaisille sekä paikallis- ja alueviranomaisille, jotka panevat säädöksen täytäntöön. Teknisen asiantuntemuksen ja myös (yksityisen sektorin) rahoitusvälineitä koskevan kokemuksen puute on suurimpia haasteita ennallistamistoimenpiteiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Päätöksentekijöiden tehokas osallistuminen ja tavanomaisia piirejä pidemmälle menevät kumppanuudet ovat edellytyksiä ekosysteemien laajamittaiselle ennallistamiselle. Kansallisia ennallistamissuunnitelmia laativilla virkamiehillä ei kuitenkaan useinkaan ole tavanomaisten julkisten toimijoiden osallistamisen lisäksi kokemusta muiden sidosryhmien, esimerkiksi yksityisten maanomistajien, osallistamisesta eikä resursseja tähän. Näin ollen nämä puutteet on kiireellisesti korjattava tehokkaalla teknisen tuen järjestelmällä.

Muutosehdotus 5

1 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.	Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joilla edistetään

1.	Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joilla edistetään

a)	luonnon monimuotoisuuden ja häiriönsietokyvyn jatkuvaa, pitkäaikaista ja kestävää elpymistä unionin maa- ja merialueilla ekosysteemien ennallistamisen avulla;

a)	luonnon alkuperäisen monimuotoisuuden ja häiriönsietokyvyn jatkuvaa, pysyvää ja kestävää elpymistä unionin maa- ja merialueilla eurooppalaisten ekosysteemien ennallistamisen avulla;

b)	ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien unionin yleisten tavoitteiden saavuttamista;

b)	ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien unionin yleisten tavoitteiden saavuttamista;

c)	unionin kansainvälisten sitoumusten täyttämistä.

c)	unionin kansainvälisten sitoumusten täyttämistä , eli toisin sanoen elpymistä, jonka tavoitteena on saattaa menetetty ekologinen tasapaino ennalleen .

Perustelu

Sana ”pitkäaikainen” voidaan ymmärtää niin, että elpyminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa. ”Pysyvä” on parempi sanavalinta, sillä sen merkitys on yksiselitteinen.

Olisi ymmärrettävä, että vierasperäisten kasvi- ja eläinlajien jatkuva levittäytyminen heikentää alkuperäisiä ekosysteemejä kotoperäisten lajien muualle siirtymisen, kilpailutilanteeseen joutumisen ja sukupuuttoon kuolemisen vuoksi.

Muutosehdotus 6

1 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tässä asetuksessa luodaan puitteet, joissa jäsenvaltiot ottavat viipymättä käyttöön toimivia ja alueperusteisia ennallistamistoimenpiteitä, joiden on yhdessä katettava vähintään 20 prosenttia unionin maa- alueista ja vähintään 20 prosenttia unionin merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä niin, että pyritään mukauttamaan tavoitteet Kunming-Montrealin maailmanlaajuiseen biodiversiteettikehykseen .

Perustelu

Yleisen ennallistamistavoitteen on katsottava kattavan EU:n maa- ja merialueet erikseen eikä yhdistettynä (siis vähintään 20 prosenttia EU:n maa-alueista ja 20 prosenttia EU:n merialueista vuoteen 2030 mennessä).

Muutosehdotus 7

3 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

13)

”kaupunkien viheralueella” kaikkia vihreitä kaupunkialueita, lehtimetsiä, havumetsiä, sekametsiä, luonnonniittyjä, nummia, kasvuvaiheessa olevia metsiä ja vähäkasvisia alueita, joita esiintyy kaupungeissa tai pienemmissä kaupungeissa tai esikaupungeissa , laskettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/696 perustetun Copernicuksen maakartoituspalvelun toimittamien tietojen perusteella;

13)

a)	”kaupunkialueella” sellaisten alueellisten yksiköiden maa-alueita, jotka on luokiteltu kaupunkikeskuksiksi ja kaupunkiklustereiksi asetuksen (EY) N:o 1059/2003 4 b artiklan 2 kohdan mukaista ruutuperusteista typologiaa käyttäen;

”kaupunkien viheralueella” kaikkia vihreitä kaupunkialueita, lehtimetsiä, havumetsiä, sekametsiä, luonnonniittyjä, nummia, kasvuvaiheessa olevia metsiä ja vähäkasvisia alueita sekä rakennettuun ympäristöön integroituja viheralueita , joita esiintyy kaupunkikeskuksissa ja kaupunkiklustereissa ja niiden läheisyydessä , laskettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/696 perustetun Copernicuksen maakartoituspalvelun toimittamien tietojen perusteella . Kaupunkien viheralueisiin kuuluvat kaikki vihreät kaupunkialueet, joiden avulla voidaan edistää biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalvelujen tarjontaa ja samalla huolehtia ekologisesta kytkeytyneisyydestä ja monimuotoisuudesta ja joiden suunnittelussa, hallinnoinnissa ja ylläpidossa voidaan välttää biologiselle monimuotoisuudelle haitallisia käytäntöjä vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti. Tavoitteena on kehittää tietoaineiston mittausvälineitä siten, että myös yksityiskohtaisempi viherinfra, kuten viherkatot, viherseinät ja yksittäiset puut voidaan ottaa huomioon. Edellä mainitut kaupunkien viheralueiden määritelmän osatekijät olisi ymmärrettävä Copernicuksen Urban Atlas -maakartoituspalvelussa sovellettavien maankäyttötyyppien (pääasiassa 14100 , 3100 ja 32000 ) mukaisesti;

Perustelu

Kaupunkien viheralueet tarjoavat ekosysteemipalveluita ja hyödyttävät biologista monimuotoisuutta. Tällaisten alueiden kyky tukea luonnon monimuotoisuutta liittyy kuitenkin vahvasti niiden laatuun, toteutustapaan, rakenteeseen ja laajuuteen. Esitetyssä säädöksessä ei ole erityisiä säännöksiä kaupunkien viheralueiden laadusta, rakenteesta tai hallinnoinnista. On kuitenkin olennaisen tärkeää, että siinä säännellään myös näitä viheralueita, jotta voidaan välttää säädöksen puutteellinen täytäntöönpano ja soveltaminen käytännössä.

Muutosehdotus 8

3 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

14)	”kaupunkien latvuspeittävyydellä” puiden peittämää kokonaisalaa kaupungeissa tai pienemmissä kaupungeissa tai esikaupungeissa laskettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/696 perustetun Copernicuksen maakartoituspalvelun toimittamien tietojen perusteella;

14)

”kaupunkien latvuspeittävyydellä” puiden peittämää kokonaisalaa kaupungeissa tai pienemmissä kaupungeissa tai esikaupungeissa laskettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/696 perustetun Copernicuksen maakartoituspalvelun toimittamien tietojen perusteella . Jäsenvaltiossa tai alueella voidaan myös käyttää Copernicuksen tietoaineistoa tarkempaa viheralueita kuvaavaa perustietoa.

Asianomaisten kaupunkien viranomaisten olisi valittava latvuspeittävyyden laajentamiseen tarkoitetut puulajit seuraavien kriteerien perusteella: lajeilla on oltava potentiaalia edistää biologista monimuotoisuutta, valitaan mieluummin kotoperäisiä ilmastonmuutoksen kestäviä lajeja kuin vierasperäisiä lajeja, haitalliset vieraslajit on kiellettävä, ja pyritään puulajien monimuotoisuuteen ja vältetään mahdollisuuksien mukaan monokulttuuria.

Valittaessa hyvää kaupunkien latvuspeittävyyttä koskevia kriteereitä olisi otettava huomioon latvustojen ja niiden ympäristön mahdollisesti tarjoamat ekosysteemipalvelut, jotka liittyvät muun muassa myrskyjen hillitsemiseen, sään haitallisten ääri-ilmiöiden ja niiden vaikutusten vähentämiseen sekä lintujen ja muiden lajien muuton helpottamiseen;

Perustelu

Säädökseen olisi sisällytettävä eritelmät puulajien ominaisuuksista ja monimuotoisuudesta, jotka ovat tärkeitä ekosysteemipalvelujen tarjoamisen ja biologisen monimuotoisuuden lisäämisen kannalta.

Muutosehdotus 9

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on toteutettava maa-alueilla, rannikoilla ja makean veden alueilla direktiivin 92/43/ETY liitteissä II, IV ja V lueteltujen lajien elinympäristöjä sekä maa-alueilla, rannikoilla ja makean veden alueilla direktiivin 2009/147/EY soveltamisalaan kuuluvien luonnonvaraisten lintujen elinympäristöjä koskevat ennallistamistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen kyseisten elinympäristöjen laadun ja määrän parantamiseksi, myös palauttamalla ne, ja kytkeytyneisyyden parantamiseksi, kunnes kyseisten elinympäristöjen riittävä laatu ja määrä saavutetaan. [– –]

Jäsenvaltioiden on toteutettava maa-alueilla, rannikoilla ja makean veden alueilla direktiivin 92/43/ETY liitteissä II, IV ja V lueteltujen lajien elinympäristöjä sekä maa-alueilla, rannikoilla ja makean veden alueilla direktiivin 2009/147/EY soveltamisalaan kuuluvien luonnonvaraisten lintujen elinympäristöjä koskevat ennallistamistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen kyseisten elinympäristöjen laadun ja määrän parantamiseksi, myös palauttamalla ne, ja kytkeytyneisyyden parantamiseksi ekologisten käytävien avulla , kunnes kyseisten elinympäristöjen riittävä laatu ja määrä saavutetaan. [– –]

5.	Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa ennallistamistoimenpiteissä on tarkasteltava tarvetta parantaa liitteessä I lueteltujen luontotyyppien kytkeytyneisyyttä sekä otettava huomioon kyseisissä luontotyypeissä esiintyvien 3 kohdassa tarkoitettujen lajien ekologiset vaatimukset.

Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa ennallistamistoimenpiteissä on tarkasteltava tarvetta parantaa liitteessä I lueteltujen luontotyyppien kytkeytyneisyyttä ekologisten käytävien avulla sekä otettava huomioon kyseisissä luontotyypeissä esiintyvien 3 kohdassa tarkoitettujen lajien ekologiset vaatimukset.

Perustelu

On tärkeää mainita, että kytkeytyneisyyttä edistettäessä olisi pyrittävä luomaan tai yhdistämään uudelleen ekologisia käytäviä.

Muutosehdotus 10

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisten ennallistamistoimenpiteiden kannalta sopivimpien alueiden määrittämisen on perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja tuoreimpaan tieteelliseen näyttöön liitteessä II lueteltujen luontotyyppien tilasta, mitattuna niiden rakenteella ja toiminnoilla, mukaan lukien niille luonteenomaiset lajit, jotka ovat välttämättömiä niiden direktiivin 92/43/ETY 1 artiklan e alakohdassa tarkoitetun pitkän aikavälin ylläpidon kannalta, sekä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen lajien elinympäristöjen laadusta ja määrästä. Niiden alueiden osalta, joilla olevien liitteessä I lueteltujen luontotyyppien tila on tuntematon, on hankittava tarvittava tieteellinen näyttö soveltamisalaan kuuluvan alueen laajuudesta mahdollisimman pian ja viimeistään kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta, jotta voidaan määrittää sopivat ennallistamistoimenpiteet ja -alueet . Kansalliseen ennallistamisohjelmaan on sisällytettävä tätä varten erityinen toimintasuunnitelma, aikataulu ja tiedot tarvittavista resursseista, jotka näihin toimenpiteisiin on varattava.

Perustelu

Olemassa olevista tietokannoista puuttuvat useiden luontotyyppien osalta alueellisesti selkeät paikalliset tiedot yhteisöjen tilasta, viitetasoista tai tekijöistä, jotka heikentävät luontotyyppien tilaa, eivätkä ne näin ollen tarjoa tieteellisesti vankkaa perustaa alueiden priorisoinnille tai ennallistamistoimille. Tieteellisen näytön tulokset on esitettävä mahdollisimman pian, jotta suunnitelmien valmistelu ja täytäntöönpano voidaan käynnistää hyvissä ajoin.

Muutosehdotus 11

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

8.	Natura 2000 -alueiden ulkopuolella 6 ja 7 kohdassa säädettyjen velvoitteiden täyttämättä jättäminen on perusteltua, jos se johtuu

8.	Natura 2000 -alueiden ulkopuolella 6 ja 7 kohdassa säädettyjen velvoitteiden täyttämättä jättäminen voi olla perusteltua vain , jos jäsenvaltiolla on kiistatonta näyttöä siitä, että se johtuu

a)	ylivoimaisesta esteestä;

a)	ylivoimaisesta esteestä;

b)	elinympäristöjen väistämättömistä muutoksista, jotka johtuvat suoraan ilmastonmuutoksesta; tai

b)	elinympäristöjen väistämättömistä muutoksista, jotka johtuvat suoraan ilmastonmuutoksesta; tai

c)	erittäin tärkeän yleisen edun mukaisesta hankkeesta, johon ei ole saatavilla vähemmän vahingollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja; tämä määritetään tapauskohtaisesti.

meneillään olevasta tai tulevasta erittäin tärkeän yleisen edun mukaisesta hankkeesta, johon ei ole saatavilla vähemmän vahingollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja; tämä määritetään tapauskohtaisesti ottaen huomioon kansalliset ja aluekohtaiset ympäristöhaasteet, ja kyseiseltä jäsenvaltiolta edellytetään asianmukaisia korvaavia toimenpiteitä .

Perustelu

Heikentämiskieltoa ei saa soveltaa sellaisten meneillään olevien hankkeiden kustannuksella, jotka edistävät muiden siirtymähaasteiden, kuten energiakäänteeseen, digitalisaatioon ja kestävyysperiaatteiden mukaisempaan infrastruktuuriin liittyvien haasteiden, ratkaisemista. Teksti on linjassa luontotyyppidirektiivin 92/43/ETY (1) 6 artiklan 4 kohdan kanssa.

Muutosehdotus 12

5 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Perustelu

Muutosehdotus 13

5 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

8.	Natura 2000 -alueiden ulkopuolella 6 ja 7 kohdassa säädettyjen velvoitteiden täyttämättä jättäminen on perusteltua, jos se johtuu

8.	Natura 2000 -alueiden ulkopuolella 6 ja 7 kohdassa säädettyjen velvoitteiden täyttämättä jättäminen voi olla perusteltua vain , jos jäsenvaltiolla on kiistatonta näyttöä siitä, että se johtuu

a)	ylivoimaisesta esteestä;

a)	ylivoimaisesta esteestä;

b)	elinympäristöjen väistämättömistä muutoksista, jotka johtuvat suoraan ilmastonmuutoksesta; tai

b)	elinympäristöjen väistämättömistä muutoksista, jotka johtuvat suoraan ilmastonmuutoksesta; tai

c)	erittäin tärkeän yleisen edun mukaisesta hankkeesta, johon ei ole saatavilla vähemmän vahingollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja; tämä määritetään tapauskohtaisesti.

Perustelu

Muutosehdotus 14

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vuoteen 2030 mennessä kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä ei menetetä nettomääräisesti vuoteen 2021 verrattuna missään kaupungeissa eikä pienemmissä kaupungeissa tai esikaupungeissa .

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vuoteen 2030 mennessä kaupunkien viheralueita , mukaan luettuna puiden latvuspeittävyys, ei menetetä nettomääräisesti vuoteen 2024 verrattuna 3 artiklassa tarkoitetuilla kaupunkien, pienempien kaupunkien eikä esikaupunkien viheralueilla. Jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten sekä hallintoviranomaisten kanssa saavuttaakseen tämän tavoitteen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaupunkien viheralueiden kansallinen kokonaispinta-ala kasvaa kaupungeissa sekä pienemmissä kaupungeissa ja esikaupungeissa vähintään kolmella prosentilla kaupunkien sekä pienempien kaupunkien ja esikaupunkien vuoden 2021 kokonaispinta-alasta vuoteen 2040 mennessä ja vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

2.	On käynnistettävä toimenpiteitä elinympäristöjen ekologisen laadun ja yhteyksien parantamiseksi ottaen huomioon toimenpiteiden täydentävyys paikallisten maankäyttösuunnitelmien ja kaupunkisuunnittelun kanssa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklassa tarkoitettujen kaupunkien viheralueiden kansallinen kokonaispinta-ala kasvaa kaupungeissa, pienemmissä kaupungeissa ja esikaupungeissa määrällisesti ja laadullisesti vähintään kolmella prosentilla kaupunkien, pienempien kaupunkien ja esikaupunkien vuoden 2024 kokonaispinta-alasta vuoteen 2040 mennessä ja vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteet asetetaan suhteessa jäsenvaltion paikallisten hallinnollisten yksiköiden kaupunkialueen kokonaispinta-alaan – ei viitevuonna 2024 olemassa olleisiin kaupunkien viheralueisiin; näin varmistetaan oikeudenmukainen lähestymistapa ennallistamiseen kaikissa kaupungeissa, pienemmissä kaupungeissa ja esikaupungeissa kansalliset olosuhteet huomioon ottaen. Paikallisten hallinnollisten yksiköiden hallintorakenteista huolimatta kaupunkialueita on käsiteltävä toiminnallisina yksikköinä.

Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)	puiden latvuspeittävyys on vähintään 10 prosenttia kaikissa kaupungeissa sekä pienemmissä kaupungeissa ja esikaupungeissa vuoteen 2050 mennessä; ja

a)	puiden latvuspeittävyys on vähintään 15 prosenttia kaikissa kaupungeissa sekä pienemmissä kaupungeissa ja esikaupungeissa vuoteen 2050 mennessä;

b)	saavutetaan nettolisäys kaupunkien viheralueissa, jotka integroidaan nykyisiin ja uusiin rakennuksiin ja infrastruktuurihankkeisiin, myös perusparannusten ja uudistamisen avulla, kaikissa kaupungeissa sekä pienemmissä kaupungeissa ja esikaupungeissa.

b)	saavutetaan nettolisäys kaupunkien viheralueissa, jotka integroidaan nykyisiin ja uusiin rakennuksiin ja infrastruktuurihankkeisiin, myös perusparannusten ja uudistamisen avulla, kaikissa kaupungeissa sekä pienemmissä kaupungeissa ja esikaupungeissa ; ja

c)	valvotaan haitallisia vieraslajeja kaupunkien viheralueilla ja pyritään myös edistämään biologista monimuotoisuutta ja lisäämään hyönteisten määrää, mikä vahvistaa näiden alueiden hyvin toimivia ekosysteemejä.

Perustelu

Tavoite on muotoiltu tavalla, joka on aiheuttanut väärinkäsityksiä. Useat toimijat ovat tulkinneet artiklaa niin, että 3 prosentin ja 5 prosentin lisäykset koskevat viheralueiden kansallista kokonaispinta-alaa, kun taas vaikutustenarvioinnista käy selvästi ilmi, että kyse on jäsenvaltion paikallisten hallinnollisten yksiköiden kokonaispinta-alasta.

Muutosehdotus 15

7 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on kartoitettava pintavesien pitkittäis- ja sivuttaissuuntaisten yhteyksien esteet ja yksilöitävä esteet, jotka on poistettava, jotta voidaan edistää tämän asetuksen 4 artiklassa vahvistettujen ennallistamistavoitteiden sekä unionin tavoitteen, jonka mukaan ennallistetaan vähintään 25 000 kilometriä jokia vapaasti virtaavia joiksi unionissa vuoteen 2030 mennessä, saavuttamista , sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY ja erityisesti sen 4 artiklan 3, 5 ja 7 kohdan tai asetuksen ja erityisesti sen 15 kohdan soveltamista .

Jäsenvaltioiden on kartoitettava pintavesien pitkittäis- ja sivuttaissuuntaisten yhteyksien esteet ja yksilöitävä esteet, jotka on poistettava, jotta voidaan edistää tämän asetuksen 4 artiklassa vahvistettujen ennallistamistavoitteiden sekä unionin tavoitteen, jonka mukaan jokien pituudesta ennallistetaan vähintään 15 prosenttia (178 000 kilometriä EU:ssa) vapaasti virtaaviksi joiksi unionissa vuoteen 2030 mennessä, saavuttamista poistamalla esteet ja ennallistamalla kyseisten vesistöjen tulvatasanteet biologisen monimuotoisuuden parantamiseksi . Samalla on otettava huomioon uusiutuvan energian kysyntä.

Kartoitukseen on sisällytettävä myös maanalaiset pohjavesivarannot, joiden pohjavedenpinnan korkeuden säilyttäminen on välttämätöntä, koska ne tuovat vettä pintavesien pitkittäis- ja sivuttaissuuntaisiin uomiin sekä kosteikkoihin ja lähteisiin.

Perustelu

Ehdotukseen olisi sisällytettävä määrälliset ja ajalliset tavoitteet esteiden poistamiselle ja jokien välisten yhteyksien todelliselle palauttamiselle. Jäsenvaltioilta olisi edellytettävä, että ne ennallistavat 15 prosenttia jokien pituudesta vapaasti virtaaviksi joiksi vuoteen 2030 mennessä poistamalla esteet ja ennallistamalla kyseisten vesistöjen tulvatasanteet.

Muutosehdotus 16

7 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on poistettava tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetyt pintavesien pitkittäis- ja sivuttaissuuntaisten yhteyksien esteet 12 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun, niiden poistamista koskevan suunnitelman mukaisesti. Esteitä poistettaessa jäsenvaltioiden on ensisijaisesti puututtava i) esteisiin, joiden poistaminen tuo ekologista hyötyä, ja ii) vanhentuneisiin esteisiin, joita ei enää tarvita uusiutuvan energian tuotantoon, sisävesiliikenteeseen, vesihuoltoon tai muuhun käyttöön. Vanhentuneina ei pidetä sellaisia esteitä, jotka kuuluvat historialliseen ja kulttuuriperintöön, joiden säilyttämiseen ei liity ylitsepääsemättömiä esteitä ja jotka ovat osaltaan olleet luomassa ainutlaatuista maisemaa ja biologista monimuotoisuutta tai jotka auttavat pohjavesivarantojen kerryttämisessä ja veden virtauksen hidastamisessa.

Perustelu

Sen lisäksi, että ehdotetaan jäsenvaltioille ensisijaisesti vanhentuneisiin esteisiin puuttumista, toisena tärkeänä kriteerinä, joka ohjaa poistettavien esteiden yksilöintiä, olisi oltava poistamisesta saatava ekologinen hyöty.

Muutosehdotus 17

9 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.	Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat ennallistamistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi maatalouden ekosysteemeissä niiden alueiden lisäksi, joihin sovelletaan 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisia ennallistamistoimenpiteitä.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat ennallistamistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi maatalouden ekosysteemeissä ja joiden tavoitteisiin kuuluu tasapaino kasvinsyöjien, parasitoidien ja petoeläinten välillä, niin että maataloustuotanto ilman kasvinsuojeluaineita olisi helpompaa , niiden alueiden lisäksi, joihin sovelletaan 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisia ennallistamistoimenpiteitä.

Perustelu

Maatalouden ekosysteemit ja elintarvikkeiden tuotanto Euroopassa ovat vaarassa, kun Eurooppaan leviää uusia tuhoojia, jotka aiheuttavat satomenetyksiä, pakottavat käyttämään runsaasti torjunta-aineita ja heikentävät Euroopan ekosysteemien biologista monimuotoisuutta.

Muutosehdotus 18

9 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4.	Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön ennallistamistoimenpiteitä maatalouskäytössä olevalle orgaaniselle maaperälle, joka on kuivatettua turvemaata. Näiden toimenpiteiden on koskettava vähintään:

4.	Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön ennallistamistoimenpiteitä maatalouskäytössä olevalle orgaaniselle maaperälle, joka on kuivatettua turvemaata. Näiden toimenpiteiden on koskettava vähintään:

a)	vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia tällaisista alueista, joista vähintään neljännes on vesitettävä uudelleen;

a)	vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia tällaisista alueista, joista vähintään puolet on vesitettävä uudelleen;

b)	vuoteen 2040 mennessä 50 prosenttia tällaisista alueista, joista vähintään puolet on vesitettävä uudelleen;

b)	vuoteen 2040 mennessä 50 prosenttia tällaisista alueista, joista vähintään kaksi kolmasosaa on vesitettävä uudelleen;

c)	vuoteen 2050 mennessä 70 prosenttia tällaisista alueista, joista vähintään puolet on vesitettävä uudelleen.

c)	vuoteen 2050 mennessä 70 prosenttia tällaisista alueista, joista vähintään kaksi kolmasosaa on vesitettävä uudelleen.

Perustelu

Turvemaat ovat suurimpia luonnollisia maahiilivarastoja ja vahingoittuessaan merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Näin ollen ehdotetaan, että lisätään uudelleenvettämistä (tehokkain turvemaiden ennallistamistoimenpide), mikä auttaisi vähentämään päästöjä merkittävästi ja edistäisi yleisen tavoitteen saavuttamista.

Muutosehdotus 19

9 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on sovellettava yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21. lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/128/EY (EUVL L 2009 309) vahvistettuja toimenpiteitä kasvinsuojeluaineiden käyttämiseksi kestävällä tavalla eli niin, että niiden riskit ja vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön vähenevät, ja integroidun tuholaistorjunnan ja vaihtoehtoisten menetelmien ja tekniikoiden, kuten muiden kuin kemiallisten torjuntakeinojen, käytön lisäämiseksi.

Perustelu

Torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä on ehdottomasti vähennettävä. Jos ne ovat tarpeen, ne on korvattava turvallisilla luonnontuotteilla ja vaihtoehtoisilla puhtailla tekniikoilla.

Muutosehdotus 20

10 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on saavutettava kansallisella tasolla metsien ekosysteemeissä kunkin jäljempänä luetellun ja liitteessä VI tarkemmin täsmennetyn indikaattorin kasvava suuntaus mitattuna tämän asetuksen voimaantulopäivän ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisenä aikana ja sen jälkeen joka kolmas vuosi, kunnes 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritetyt tyydyttävät tasot saavutetaan:

Jäsenvaltioiden on saavutettava kussakin metsien ekosysteemissä kunkin jäljempänä luetellun ja liitteessä VI tarkemmin täsmennetyn indikaattorin kasvava suuntaus mitattuna tämän asetuksen voimaantulopäivän ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisenä aikana ja sen jälkeen joka viides vuosi, kunnes 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritetyt tyydyttävät tasot saavutetaan:

a)	pystyyn kuolleet puut;

a)	pystyyn kuolleet puut;

b)	maahan kaatuneet kuolleet puut;

b)	maahan kaatuneet kuolleet puut;

c)	eri-ikäisrakenteisten metsien osuus;

c)	eri-ikäisrakenteisten metsien osuus;

d)	metsien kytkeytyneisyys;

d)	metsien kytkeytyneisyys;

e)	yleisten metsälintujen indeksi;

e)	yleisten metsälintujen indeksi;

f)	orgaanisen hiilen määrä.

f)	orgaanisen hiilen määrä.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 21

10 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on sovellettava metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2152/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 1737/2006, jolla muutetaan 13. joulukuuta 2004 annettua komission asetusta (EY) N:o 2121/2004 ja 21. lokakuuta 1999 annettua komission asetusta (EY) N:o 2278/1999.

4.	Jäsenvaltioiden on sovellettava Euroopan neuvoston ministerikomitean jäsenvaltioille antamaa suositusta CM/Rec (2008)3 suuntaviivoista eurooppalaisen maisemayleissopimuksen täytäntöönpanoa varten.

Perustelu

On tärkeää soveltaa toimenpiteitä, joista on jo säädetty metsien ennallistamista koskevissa eurooppalaisissa asetuksissa ja suosituksissa.

Muutosehdotus 22

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on määritettävä määrällisesti alue, joka on ennallistettava 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon 4 artiklan 1 kohdassa, 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen luontotyyppien tila sekä niiden alueella esiintyvien 4 artiklan 3 kohdassa ja 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen lajien elinympäristöjen laatu ja määrä. Määrällisen määrittelyn on perustuttava muun muassa seuraaviin tietoihin:

a)	kunkin luontotyypin osalta:

a)	kunkin luontotyypin osalta:

i)	luontotyypin kokonaispinta-ala ja kartta sen nykyisestä levinneisyydestä;

i)	luontotyypin kokonaispinta-ala ja kartta sen nykyisestä levinneisyydestä;

ii)	luontotyyppialue, jonka tila ei ole hyvä;

ii)	luontotyyppialue, jonka tila ei ole hyvä;

iii)	suotuisa viiteala, kun otetaan huomioon vähintään 70 viime vuoden aikana tapahtuneet dokumentoidut menetykset ja ilmastonmuutoksesta johtuvat ympäristöolosuhteiden ennustetut muutokset;

iii)	suotuisa viiteala, kun otetaan huomioon vähintään 70 viime vuoden aikana tapahtuneet dokumentoidut menetykset ja ilmastonmuutoksesta johtuvat ympäristöolosuhteiden ennustetut muutokset;

iv)	alueet, jotka soveltuvat parhaiten luontotyyppien palauttamiseen, kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksesta johtuvat meneillään olevat ja ennustetut ympäristöolosuhteiden muutokset;

iv)	alueet, jotka soveltuvat parhaiten luontotyyppien palauttamiseen, kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksesta johtuvat meneillään olevat ja ennustetut ympäristöolosuhteiden muutokset;

lajien elinympäristöjen riittävä laatu ja määrä, joita niiden suotuisan suojelun tason saavuttaminen edellyttää, ottaen huomioon kyseisten elinympäristöjen palauttamiseen parhaiten soveltuvat alueet, tarvittavat elinympäristöjen väliset yhteydet, jotta lajien kannat voivat menestyä, sekä ilmastonmuutoksesta johtuvat meneillään olevat ja ennustetut ympäristöolosuhteiden muutokset.

3.	Määrittäessään kaupunkikeskusten ja kaupunkiklustereiden läheisyyttä kaupunkien viheralueen määrittelemiseksi 3 artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden on otettava huomioon alueet, jotka sijaitsevat vähintään yhden kilometrin sisällä kaupunkikeskuksista ja kaupunkiklustereista.

Perustelu

Kunkin jäsenvaltion olisi paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden pohjalta määritettävä kansallisessa suunnitelmassa kaupunkikeskusten ja -klustereiden ”läheisyys” tavalla, joka on yhdenmukainen kaupunkirakenteen, hallinnollisten rajojen ja muiden merkityksellisten tekijöiden kanssa paikallisella ja kansallisella tasolla.

Muutosehdotus 23

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on vahvistettava viimeistään vuoteen 2030 mennessä tyydyttävät tasot kullekin 8 artiklan 1 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle indikaattorille avoimen ja toimivan prosessin ja arvioinnin avulla koordinoidusti muiden jäsenvaltioiden kanssa , käyttäen perusteena tuoreimpaa tieteellistä näyttöä ja, jos sellainen on käytettävissä, 17 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua kehystä. Jäsenvaltioiden välisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioille esitetään tyydyttävien tasojen määrittämistä varten vähimmäisvaatimukset ja ohjeet, jotka hyväksytään hyvissä ajoin 17 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Tarvitaan selkeä ja yhteinen kehys ja vähimmäisvaatimuksia koskevat ohjeet, joiden pohjalta jäsenvaltiot voivat määritellä tyydyttävät tasot (pölyttäjiä sekä maatalouden ja metsien ekosysteemejä koskevat tavoitteet).

Muutosehdotus 24

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on koordinoitava kansallisten ennallistamissuunnitelmien laatiminen uusiutuvan energian ydinkehittämisalueiden nimeämisen kanssa. Luonnon ennallistamissuunnitelmien valmistelun aikana jäsenvaltioiden on varmistettava synergia jo nimettyjen uusiutuvan energian ydinkehittämisalueiden kanssa ja varmistettava, että uusiutuvan energian ydinkehittämisalueiden toiminta, mukaan lukien direktiivissä (EU) 2018/2001 säädetyt uusiutuvan energian ydinkehittämisalueisiin sovellettavat lupamenettelyt, eivät muutu.

Perustelu

Uusiutuvan energian ydinkehittämisalueita määritettäessä ja nimettäessä olisi otettava huomioon käyttöön otettavien, ekosysteemien ennallistamista koskevien toimenpiteiden alueet ja toimintatapa.

Muutosehdotus 25

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

7.	Jäsenvaltioiden on kansallisia ennallistamissuunnitelmiaan laatiessaan otettava huomioon: [– –]

7.	Jäsenvaltioiden on kansallisia ennallistamissuunnitelmiaan laatiessaan otettava huomioon: [– –]

f)	biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 6 artiklan mukaisesti laaditut kansalliset biodiversiteettistrategiat ja toimintasuunnitelmat;

[– –]

biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 6 artiklan mukaisesti laaditut kansalliset biodiversiteettistrategiat ja toimintasuunnitelmat sekä paikalliset biodiversiteettistrategiat ja biologista monimuotoisuutta koskevat toimintasuunnitelmat (1) ja yhteistyömekanismit ensin mainittujen nivomiseksi viimeksi mainittuihin ja päinvastoin ;

[– –]

kaupunkien viherryttämissuunnitelmat ja niiden tavoitteet laajentaa kaupunkien viheralueita, mukaan luettuina toimet biologisesti monimuotoisten ja helppopääsyisten kaupunkimetsien, -puistojen ja -puutarhojen, kaupunkifarmien, viherkattojen ja -seinien, puistokatujen, kaupunkiniittyjen ja pensasaitojen luomiseksi, sekä seurannassa ja raportoinnissa käytettävät indikaattorit.

Perustelu

Vertailukohtana voitaisiin käyttää vastaavia prosesseja ja osallistumismekanismeja, esimerkiksi paikallisia biodiversiteettistrategioita ja biologista monimuotoisuutta koskevia toimintasuunnitelmia sekä kaupunkien viherryttämissuunnitelmia.

Muutosehdotus 26

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

säädöksen täytäntöönpanoon käytettävissä oleva teknisen tuen väline. Tähän välineeseen on kuuluttava valmiuksia päätöksentekijöiden ja sidosryhmien (monialaisten) osallistumismekanismien, kaupunki- ja kuntakehityksen yhdennettyjen lähestymistapojen sekä monitasoisen hallinnon välineiden osalta; julkisen ja yksityisen sektorin investointien houkutteleminen ja tehostaminen; räätälöity neuvonta ennallistamistoimenpiteiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa tarvittavan teknisen, oikeudellisen ja taloudellisen asiantuntemuksen alalla; käyttökelpoisten ja ketterien seurantavälineiden ja prosessien luominen; ohjeet raportointivälineiden, standardien ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi hallinnon eri tasoilla sekä ekosysteemien ennallistamisen hyvät käytännöt erilaisissa maantieteellisissä olosuhteissa ja ympäristöissä.

Perustelu

Teknisen tuen väline on suunnattava hallintoviranomaisille sekä paikallis- ja alueviranomaisille, jotka panevat säädöksen täytäntöön. Teknisen asiantuntemuksen ja myös (yksityisen sektorin) rahoitusvälineitä koskevan kokemuksen puute on suurimpia haasteita ennallistamistoimenpiteiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Luonnon ennallistamisen onnistumisen varmistamiseksi tekniseen tukeen olisi sisällyttävä myös paikallisia yhdennettyjä lähestymistapoja.

Muutosehdotus 27

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

12.

Jäsenvaltioiden olisi sovellettava koko hallinnon kattavaa lähestymistapaa ja koordinoitava kansallisten ennallistamissuunnitelmien laatimista, ennakkoarviointia ja seurantaa sekä suunnitelmiin liittyvää raportointia paikallis- ja alueviranomaisten sekä hallintoviranomaisten kanssa ottaen huomioon kaikki paikallisten hallinnollisten yksiköiden kattamat ekosysteemit.

Jäsenvaltioiden olisi virallistettava mekanismit, joilla varmistetaan sidosryhmien ja organisaatioiden oikea-aikainen osallistuminen kansallisiin ennallistamissuunnitelmiin ja suunnitelmien yhteisarviointi ennen niiden esittämistä, otettava käyttöön palauteprosesseja ja annettava ohjeita ja tarvittavia välineitä paikallisten, alueellisten ja kansallisten seurantakäytäntöjen yhdenmukaistamiseen.

Perustelu

Viranomaisten toimivallan lokeroituminen haittaa yhdennettyä visiota, jota tarvitaan hallinnolliset rajat ylittävien luontotyyppien tai vesistöjen tehokkaassa hallinnoimisessa. Paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten sekä hallintoviranomaisten osallistuminen kansallisiin ennallistamissuunnitelmiin on olennaisen tärkeää tällaisen yhteisen, yhdennetyn vision luomiseksi ennallistamista varten ja puutteellisen täytäntöönpanon välttämiseksi (esimerkiksi lajien suojeleminen yhdellä alueella mutta ei naapurialueella). Ennallistamistoimien tehokasta koordinointia ja seurantaa varten tarvitaan virallisia hallintorakenteita ja -prosesseja.

Muutosehdotus 28

12 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

n)	yhteenveto kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu- ja laatimisprosessista, mukaan lukien tiedot yleisön osallistumisesta ja siitä, miten paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien tarpeet on otettu huomioon;

yhteenveto kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu- ja laatimisprosessista, mukaan lukien tiedot yleisön osallistumisesta ja siitä, miten paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien , kuten paikallis- ja alueviranomaisten, asianomaisten hallintoviranomaisten ja maanomistajien, tarpeet on otettu huomioon;

Perustelu

On tärkeää, että paikallis- ja alueviranomaiset, hallintoviranomaiset ja maanomistajat otetaan mukaan kansallisten ennallistamissuunnitelmien laatimiseen, koska viime kädessä juuri ne suunnittelevat, toteuttavat, seuraavat ja yhteisrahoittavat ennallistamistoimenpiteitä.

Muutosehdotus 29

16 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on määriteltävä, mikä muodostaa riittävän edun tai oikeuden heikentämisen, tavoitteenaan antaa yleisölle, jota asia koskee, laaja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa ympäristönsuojelua edistävillä ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttävillä valtioista riippumattomilla järjestöillä katsotaan olevan oikeuksia, joita on mahdollista heikentää, ja niillä katsotaan olevan tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla etu, jota asia riittävällä tavalla koskee.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä, mikä muodostaa riittävän edun tai oikeuden heikentämisen, tavoitteenaan antaa yleisölle, jota asia koskee, laaja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus Århusin yleissopimuksen ja erityisesti sen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta koskevan 9 artiklan mukaisesti . Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa ympäristönsuojelua edistävillä ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttävillä valtioista riippumattomilla järjestöillä katsotaan olevan oikeuksia, joita on mahdollista heikentää, ja niillä katsotaan olevan tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla etu, jota asia riittävällä tavalla koskee.

Perustelu

Århusissa vuonna 1998 tehty yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tarjoaa asianmukaiset puitteet sen varmistamiseksi, että luonnon ennallistamista koskevan säädöksen yhteydessä sovelletaan tarvittavia menettelyjä.

Muutosehdotus 30

17 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)	6 artiklassa tarkoitetut kaupunkien viheralueet ja puiden latvuspeittävyys kaupungeissa sekä pienemmissä kaupungeissa ja esikaupungeissa;

b)	6 artiklassa tarkoitetut kaupunkien viheralueet ja niiden laatu ja puiden latvuspeittävyys kaupungeissa sekä pienemmissä kaupungeissa ja esikaupungeissa;

Perustelu

Itsestään selvä.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

toteaa, että ehdotettu luonnon ennallistamista koskeva EU:n säädös muuttaa merkittävästi biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten torjuntaa, ja on tyytyväinen sen oikeudellisesti sitoviin, aikasidonnaisiin ja jaksotettuihin tavoitteisiin perustuvaan lähestymistapaan, jolla pyritään turvaamaan jäsenvaltioiden kaikkien ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen, jotta niiden tilan heikkenemiseen voidaan puuttua kiireellisesti. Komitea pitää ehdotusta, kun siihen tehdään tarvittavat muutokset, ratkaisevan tärkeänä edistysaskeleena, joka antaa suunnan vuoden 2020 jälkeisen kunnianhimoisen maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen täytäntöönpanolle.

toteaa, että vaikutustenarviointiraportissa viheralueiden pinta-aloja ja niiden kasvattamisen mahdollisuuksia maankäytön muutosten kautta on tarkasteltu koko EU:n tasolla ja todettu siten tavoitteet realistisiksi. Tarkastelussa on kuitenkin ohitettu eri maiden, alueiden ja kaupunkien erilaiset olosuhteet ja lähtökohdat. AK korostaa, että ehdotusta on kiireellisesti muokattava ottamalla huomioon eri jäsenvaltioiden ja alueiden tai kuntien paljon toisistaan poikkeavat erilaiset nykytilanteet eri ekosysteemien määrässä ja laadussa sekä alue-, kaupunki- tai kunta- ja taajamarakenteessa, hallintorakenteessa ja maa-alueiden omistajuudessa.

kiinnittää huomiota laajoihin ympäristötuhoihin, joita Venäjän raaka ja laiton hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut, ja korostaa, että ympäristön turmeltumisella ja siihen liittyvillä ongelmilla on rajatylittäviä seurauksia, jotka vaikuttavat sekä ihmisten terveyteen että paikallisiin ekosysteemeihin. Komitea kehottaa ryhtymään nyt asianmukaisiin toimenpiteisiin ja pohtimaan, mitä konkreettisia biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemien ennallistamista koskevia toimia sodan päätyttyä on toteutettava.

tähdentää, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli, kun laaditaan yhteisvoimin kansallisia ennallistamissuunnitelmia, määritetään ennallistamisalueita ja määritellään indikaattoreita, jotka perustuvat paikallisiin painopisteisiin ja asianomaisen yhteisön tarpeisiin, ja kun on kyse julkisesta ja yksityisestä osarahoituksesta, sidosryhmien ja kansalaisten osallistamisesta sekä paikallisten, yhdennettyjen ja paikkalähtöisten ennallistamistoimien toteuttamisesta. Komitea painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli myös seurattaessa, miten paikallisten hallinnollisten yksiköiden rajojen sisällä olevia kaupunki- ja muita ekosysteemejä koskevien tavoitteiden saavuttaminen edistyy, ja raportoitaessa edistymisestä. On tärkeää varmistaa, ettei seurannasta ja raportoinnista aiheudu tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja että työn helpottamiseksi voidaan käyttää digitaalisia välineitä.

vaatii, että paikallis- ja alueviranomaisten olisi määritettävä kohteena olevat ekosysteemit, muun muassa kaupunkien viheralueet sekä niiden määrälliset ja laadulliset kehittämistarpeet, paikallinen yhdennetty kaupunkikehitys huomioon ottaen ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten kanssa, jotta varmistetaan paikallisten kaupunkirakenne- ja luonto-olosuhteiden huomioiminen sekä oikeudenmukainen lähestymistapa ennallistamiseen kaupunkialueilla ja kaupunkien kehysalueilla.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kansallisissa ennallistamissuunnitelmissa otetaan huomioon kulloisenkin alueen erityiset sosioekonomiset, maantieteelliset ja ympäristöön liittyvät olosuhteet ja erityispiirteet, paikallisyhteisö ja alueellinen konteksti sekä asiaankuuluvat ennallistamistarpeet, etenkin mitä tulee erittäin haavoittuviin ekosysteemeihin, kuten syrjäisimpiin alueisiin, saariin, vuoristoalueisiin, turvesoihin ja kosteikkoihin tai muihin alueisiin, joilla on runsaasti kotoperäisiä tai uhanalaisia lajeja, sekä myös kaupunkien ekosysteemeihin. Komitea kehottaa painottamaan ennallistamissäädöksessä nimenomaisesti erityisen haavoittuvia ekosysteemejä ja tunnustamaan niiden erityisolosuhteet ja ennallistamistarpeet.

kehottaa tunnustamaan biokulttuurisen vuorovaikutuksen merkityksen paikallisten identiteettien muovaamisessa sekä kulttuuri- ja luonnonarvoltaan merkittävien maatalousmaisemien edistämisessä, koska se on avainasemassa pyrittäessä sitomaan kulttuuri-identiteetti ekosysteemeihin menestyksekkäästi kaikkialla.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on liittänyt ennallistamissäädökseen laajan vaikutustenarvioinnin, joka koskee sekä toissijaisuus- että suhteellisuusperiaatteen soveltamista. Perustelut ehdotusten eurooppalaisesta lisäarvosta ja perusteet EU:n toimivaltaan ympäristön ja ilmastonmuutoksen alalla nojaavien toimenpiteiden käyttöönotolle ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia. Komitea kuitenkin huomauttaa, että 6 artiklan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, kuten taloudellisia seurauksia ja vaikutuksia jäsenmaan sisäiseen hallintoon ja oikeusjärjestelmään, ei ole eritelty.

korostaa ekosysteemien välttämätöntä roolia hiilivarastoina ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vastaisena suojana. Tämä edellyttää metsien hävittämisen, maaperän sulkemisen tai turpeennoston kaltaisten haitallisten käytäntöjen lopettamisen lisäksi myös kohdennettua – esimerkiksi jokien, turvemaiden ja kosteikkojen – suojelua ja ennallistamista.

10.

huomauttaa, että asetuksessa on otettava huomioon sekä kansallisella että paikallisella tasolla vallitsevat erilaiset olosuhteet ja lähtökohdat, jotka liittyvät esimerkiksi hallintoalueiden jakautumiseen, tiheyteen ja viheralueiden rakenteeseen sekä paikallisiin ja kansallisiin tarpeisiin. Sen vuoksi yhdennettyjä lähestymistapoja kaupunki- ja kuntakehitykseen paikallistasolla olisi vahvistettava. Määritelmien ja vaatimustasojen on oltava selkeitä ja merkityksellisiä kaikkialla unionissa.

11.

korostaa, että kaupunkien ja kuntien on parannettava ilmastokestävyyttään suojelemalla, edistämällä ja ennallistamalla sinistä infrastruktuuria, esimerkiksi ennallistamalla kanavia ja puroja ja luomalla pienvesistöjä. Komitea kehottaa tämän asetuksen puitteissa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki yli 20 000 asukkaan kaupungit ja kunnat kehittävät, ottavat käyttöön ja panevat täytäntöön vihreiden ja sinisten alueiden nopeaan laajentamiseen tähtääviä suunnitelmia.

A. Politiikan yhtenäisyys ja johdonmukaisuus

12.

toistaa, että on tärkeää integroida ennallistamissäädös nykyisiin paikallisiin, alueellisiin ja muihin valtiotasoa alemman tason toimintapolitiikkoihin ja strategioihin, ja korostaa, että tarvitaan asianmukaisia välineitä ja mekanismeja, joilla vahvistetaan säädöksen velvoittavaa luonnetta ja laadullista vaikuttavuutta paikallisella ja alueellisella tasolla. Samalla komitea korostaa, että alue- ja paikallishallinnon mahdollisuuksia edistää luontoa koskevien yhteisten tavoitteiden saavuttamista paikallistuntemuksen ja paikallisesti toimivien ratkaisujen avulla tulee lisätä eikä estää. Paikallisten hallinnollisten yksiköiden hallintorakenteista huolimatta kaupunkialueita on käsiteltävä toiminnallisina yksiköinä.

13.

painottaa, että etenkin paikallistasolla ennallistamistoimet ovat osa ilmastonmuutostoimia ja kaupunkisuunnittelua, joita kuntien ja alueiden tulee toteuttaa hallinnon rajat rikkovalla kunnianhimoisella politiikalla jokaisen toimenpiteen kokonaisvaikuttavuutta arvioiden.

14.

korostaa, että kansalliset ennallistamissuunnitelmat on tärkeää kytkeä kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja nykyisen uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin mukaisiin sitoviin tavoitteisiin (RePowerEU-suunnitelmalla käyttöön otetun tarkistetun tavoitteen mukaisesti). Komitea pitää olennaisena, että nimetyt uusiutuvan energian ydinkehittämisalueet eivät kilpaile luonnon ennallistamistoimenpiteiden kanssa vaan että nämä molemmat tukevat toisiaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä yhteydessä komitea korostaa tarvetta ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden ja saarten pieni koko, jotta alueiden erilaiset käyttötarkoitukset voidaan sovittaa yhteen niin, että suojelutavoitteet eivät estä tai haittaa välttämätöntä energiakäännettä ja uusiutuvan energian infrastruktuurin kehittämistä sitä varten. Tämä koskee erityisesti alueita, joita ei ole mahdollista yhdistää eurooppalaiseen energiaverkkoon.

15.

kehottaa korjaamaan epäjohdonmukaisuudet ja poistamaan eturistiriidat muiden politiikan alojen (kuten energia, kalastus, elintarviketuotanto ja maatalous) kanssa. Ne voivat vaarantaa ennallistamissäädöksen onnistuneen täytäntöönpanon tai olla vastoin yleistä etua. Komitea kehottaa yhdenmukaistamaan näkökulmia tuntuvasti, jotta voidaan lisätä ekosysteemien ennallistamisen painoarvoa maankäytön ja maankäytön suunnittelun aloilla, ja luomaan oikeudenmukaisen korvausjärjestelmän korvauksiin oikeutettuja varten. Olisi löydettävä oikeanlaista yhteisvaikutusta elintarviketurvaan ja energiavarmuuteen liittyvien erityisten intressien, joita geopoliittiset olosuhteet ovat tuoneet esiin, ja ennallistamissäädöksen sekä EU:n muun ympäristölainsäädännön välillä.

B. Ekosysteemien ennallistamisen rahoittaminen, julkisen sektorin investointien tehostaminen ja yksityisen sektorin investointien edistäminen

16.

kiinnittää huomiota asetusehdotuksessa esitettyjen toimenpiteiden aiheuttamiin valtaviin rahoitustarpeisiin. Komitea korostaa, että ennallistamiseen olisi varattava riittävät taloudelliset resurssit, erityisesti kun EU:n tukiohjelmilla ei ole tulevina vuosina tarvittavia resursseja tai joustovaraa, eikä jäsenvaltioilla, alueilla tai kunnillakaan ole riittävästi liikkumavaraa kansallisissa talousarvioissaan. Komitea toistaa, että on lisättävä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien ennallistamiseen kohdennettua rahoitusta ja helpotettava paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuksia hyödyntää käytettävissä olevia rahoitusvälineitä tehokkaasti ja ilman byrokratiaa.

17.

peräänkuuluttaa täysin paikallis- ja alueviranomaisten yksilöityjen painopisteiden ja tarpeiden mukaisesti korvamerkittyjä kansallisia rahoitusvirtoja. Komitea kehottaa tunnustamaan alueelliset rakenteet tärkeiksi elimiksi, jotka voivat virtaviivaistaa ja koordinoida paikallis- ja alueviranomaisten painopisteitä ja luoda siten tehokkaan pohjan yhteisrahoituksen tukemiselle ja edistää vaikuttavien ennallistamistoimien toteuttamista alueellisella tasolla.

18.

ottaa huomioon luontodirektiivien täytäntöönpanon puutteet ja kehottaa vahvistamaan täytäntöönpanomekanismeja sekä sääntöjen noudattamisen varmistamista palvelevaa infrastruktuuria, jotta ekosysteemien ennallistamisella on ilmaston lämpenemisen pysäyttävien toimien ohella vähintään sama painoarvo kuin muilla maankäyttöä koskevilla vaatimuksilla.

19.

korostaa, että yksityisen sektorin investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä ekosysteemien ennallistamista vaikeuttavan rahoitusvajeen poistamiseksi. Komitea korostaa markkinapohjaisten välineiden – kuten vaikutusinvestointien, ekosysteemipalvelujen maksujärjestelmien ja maapohjaisesta hiilenpoistosta saatavien hyvitysten – käytön pilotointiin ja laajentamiseen liittyviä käyttämättömiä mahdollisuuksia sekä pilotointi- ja laajentamistoimien välttämättömyyttä. Pilotoinnin olisi kuljettava käsi kädessä paikallis- ja alueviranomaisten tämäntyyppisiin rahoitusvälineisiin liittyvien valmiuksien kehittämisen kanssa – tämä olisi ihannetapauksessa yksi teknisen tuen järjestelmän ensisijaisista tehtäväalueista.

C. Tekninen tuki paikallis- ja alueviranomaisille ja niiden valmiuksien kehittäminen

20.

korostaa, että ennallistamistoimien tehokas suunnittelu, toteuttaminen ja seuranta edellyttävät täytäntöönpanevilta paikallis- ja alueviranomaisilta huomattavaa teknistä asiantuntemusta ja resursseja. Komitea toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla ei tällä hetkellä ole tällaista asiantuntemusta, ja kehottaa kehittämään sitä joko sisäisesti, yhdessä yhden tai useamman naapurialueen paikallis- ja alueviranomaisten voimin tai turvautumalla ulkopuolisiin palveluihin.

21.

kehottaa luomaan kattavan teknisen tuen järjestelmän, johon kuuluu seuraavaa: paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksien kehittäminen tarvittavan teknisen asiantuntemuksen saavuttamiseksi, asianmukaisten seurantavälineiden ja -menettelyjen luominen, ohjeet raportointivälineiden, -standardien ja -käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi hallinnon eri tasoilla ja ekosysteemien ennallistamisen hyvät käytännöt erilaisissa maantieteellisissä olosuhteissa ja ympäristöissä.

22.

korostaa, että tällaisen tukijärjestelmän olisi perustuttava olemassa oleviin valmiuksien kehittämisvälineisiin tai -foorumeihin, kuten EU:n kaupunkien viherryttämisfoorumi, NetworkNature, Biodiversa+, BioAgora, UrbanByNature, CitiesWithNature ja RegionsWithNature, ja se olisi nivottava näihin.

23.

kehottaa luomaan helppopääsyisen, osallistavan ja standardoidun seuranta- ja raportointijärjestelmän, joka mahdollistaa yksinkertaistetut menetelmät seuraaville toimille: ennallistamisalueiden määrittäminen, ekosysteemien tilan arviointi ja riittävien indikaattoritasojen ja seurantatavoitteiden asettaminen.

Bryssel 9. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(1) Nämä tunnustetaan biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssissa tehdyssä päätöksessä X/22.

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/58

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Alueelliset sopeutumisstrategiat vähähiilisen maatalouden mahdollistamiseksi”

(2023/C 157/09)

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilenpoistoja koskevan unionin sertifiointikehyksen perustamisesta (SEC(2022) 423 final) – (SWD(2022) 377 final) – (SWD(2022) 378 final)

COM(2022) 672 final – 2022/0394(COD)

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Yleisiä näkökohtia

muistuttaa, että maailmanlaajuinen ilmastohätätila velvoittaa saavuttamaan yhteisen eurooppalaisen ilmastoneutraaliustavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Samalla on pyrittävä minimoimaan siirtymästä Euroopan alueille, kansalaisille ja yrityksille koituvat kielteiset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.

korostaa, että maatalous, jonka aiheuttama osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 13 prosenttia, voi auttaa huomattavan paljon vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa muun muassa käytännöillä, jotka sitovat hiilidioksidia ilmakehästä fotosynteesin avulla, biomassan ansiosta, varastoimalla hiiltä maaperään ja tekemällä merkittäviä päästövähennyksiä.

kannattaa Euroopan komission ehdotusta nostaa nettopoistotavoitteeksi maankäytön alalla 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2030 mennessä, kuten LULUCF-asetuksen (1) tarkistusehdotuksesta annetussa komitean lausunnossa todetaan.

muistuttaa Euroopan maatalouden tehtävästä tuottaa Euroopan väestölle riittävästi ruokaa elintarviketurvan takaamiseksi.

toteaa, että Ukrainan sodan kaltaisten ajankohtaisten geopoliittisten kriisien lisäksi Euroopan ja koko maailman elintarviketurvaa ja -huoltoa uhkaavat rakenteellisesti ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin romahtamisen vaikutukset.

toteaa, että ilmastoon liittyvät ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulipalot ja tulvat, jotka ovat yhä yleisempiä ja voimakkaampia, lisäävät Euroopan maa- ja metsätalouden haavoittuvuutta.

katsoo, että ilman siirtymistä kestävämpiin eurooppalaisiin elintarvikejärjestelmiin, jotka perustuvat agroekologisiin ja kiertotalouden mukaisiin käytäntöihin, ei voida saavuttaa Pellolta pöytään -strategiassa ja laajemmin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettuja EU:n tavoitteita, jotka koskevat ilmastoa, elintarviketurvaa, biodiversiteetin suojelemista, lannoitteiden ja torjunta-aineiden vähentämistä, tuonnin aiheuttamaa metsäkatoa ja tuotantojärjestelmien kestävyyttä. Komitea muistuttaa, että Eurooppaan tuotavien maataloustuotteiden on täytettävä samat ympäristövaatimukset kuin unionissa tuotettujen tuotteiden.

katsoo kuitenkin, että eurooppalaisten elintarvikejärjestelmien siirtymään tähtäävän toimintapolitiikan tavoitteena olisi aina oltava Euroopan elintarvikeomavaraisuuden parantaminen sekä kestäväpohjaisten, turvallisten ja ravitsevien elintarvikkeiden tarjonta kaikille kohtuulliseen hintaan.

muistuttaa, että on tärkeää tukea maataloustuottajia siirtymän toteuttamisessa riittävällä EU:n tukipolitiikalla.

10.

korostaa, että maataloustoiminnan on turvattava kunnolliset tulot maataloustuottajille ja että maataloustuottajien tuottamista ekosysteemipalveluista on maksettava oikeudenmukainen korvaus. Maaseutualueita koettelevat usein väestökato, huonommat yhteydet ja asianmukaisen infrastruktuurin puute. Kun otetaan huomioon maaseutualueiden merkitys elintarviketuotannolle, maataloustuottajan ammatin on säilyttävä houkuttavana, jotta vältetään se, että nuoret lähtevät maaseudulta etsimään parempia mahdollisuuksia.

11.

muistuttaa alue- ja paikallisviranomaisten tehtävästä tukea maataloustuottajia tässä agroekologisessa siirtymässä.

12.

ehdottaa, että maataloustuottajat voisivat saada näistä käytännöistä lisätuloja sertifioinnin yhteydessä. Komitea katsoo myös, että järjestelmän johdonmukaisuudesta, avoimuudesta ja varmuudesta huolehtimista on pidettävä yleisenä periaatteena, jotta tällä alalla myönnettyjä päästöhyvityksiä voidaan pitää luotettavina.

Vähähiilisen maatalouden periaatteet ja käytännöt

13.

kannattaa kestävästä hiilen kierrosta annetussa komission tiedonannossa esitettyä ehdotusta tutkia uudenlaisia keinoja tukea hiiliviljelykäytäntöjä maankäytön alalla.

14.

katsoo kuitenkin, että näitä erilaisia käytäntöjä ei pidä nähdä pelkästään taloudellisena mallina.

15.

katsoo, että vähähiilisen maatalouden määritelmään olisi ennen kaikkea kuuluttava agroekologisia ja maaperän suojeluun tähtääviä käytäntöjä, joilla pyritään päästöjen poistamiseen ja vähentämiseen, mutta osana laajempaa lähestymistapaa, johon sisältyy biodiversiteetin ennallistaminen, vesivarojen ja maaperän laadun suojeleminen, elintarviketurva, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, maataloustyöpaikkojen säilyttäminen maaseutualueilla ja maataloustuottajien tulojen parantaminen.

16.

ehdottaa, että vähähiilisen maatalouden määritelmässä otetaan huomioon hiilineutraaliuden kaksi ulottuvuutta, toisin sanoen hiilidioksidin sitominen ja päästöjen vähentäminen absoluuttisina arvoina, jotta maataloustuottajia voitaisiin palkita hiilineutraaliuden molemmista osa-alueista.

17.

toteaa, että vähähiilisiin käytäntöihin nojautuvassa lähestymistavassa, joka perustuu pelkästään tehokkuuteen ja hiili-intensiteettiin, ei oteta huomioon maatalouden tuotantotapojen monimuotoisuutta. Vaarana on tuotantotapojen voimaperäistyminen, jonka vaikutukset ympäristöön laajassa merkityksessä olisivat haitalliset.

18.

muistuttaa, että käytännöt, joilla pyritään pitämään hiili maaperässä tai lisäämään maaperän hiilipitoisuutta, tuovat samalla monia hyötyjä myös ympäristölle ja maataloustuottajille. Komitea korostaa kuitenkin, että ne maataloustuottajat, jotka turvautuvat tilallaan suorakylvömenetelmään, joka auttaa pitämään hiilen maaperässä, saattavat kuitenkin jatkossakin tarvita torjunta-aineiden käyttöä rajoitetussa määrin, sillä suorakylvömenetelmät voivat muuttaa merkittävästi tuhoojien torjuntaan liittyviä tarpeita.

19.

korostaa, että jos hiiliviljelyä ei harjoiteta jatkuvasti, sen vaikutukset saattavat helposti mitätöityä eikä se näin ollen olisi pysyvä keino hiilen poistamiseksi ilmakehästä.

20.

katsoo, että vähähiilistä maataloutta olisi ryhdyttävä ensisijaisesti harjoittamaan niillä osa-alueilla, joilla on suurimmat hiilidioksidin varastointi- ja päästövähennysmahdollisuudet. Näitä ovat turvemaiden suojelu ja ennallistaminen, peltometsäviljely ja pysyvän nurmen säilyttäminen.

21.

pitää tärkeänä peltometsäviljelyn lisäämiseen tähtääviä käytäntöjä, joita ovat esimerkiksi pensasalueiden ennallistaminen ja kestävä hoito sekä metsälaidunjärjestelmät, jotka varastointikapasiteettinsa lisäksi tukevat biologista monimuotoisuutta ja tuottavat lisätuloja maataloustuottajille. Sama koskee ekosysteemejä, joita uhkaa eroosio tai joiden tila on heikentynyt ja joihin liittyy merkittäviä hiilenpoistomahdollisuuksia.

22.

pitää valitettavana, että pysyvän nurmen kattama pinta-ala vähenee edelleen sen vuoksi, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ehtojen mukaan näistä maa-aloista voidaan kyntää 5 prosenttia jokaisella ohjelmakaudella vertailuvuoden ajantasaistuksen seurauksena ja koska toimenpidettä hallinnoidaan liian kootusti.

23.

muistuttaa, kuten agroekologiaa käsittelevässä alueiden komitean lausunnossa todetaan, että etusijalle olisi asetettava laajaperäiset ja puoli-intensiiviset karjankasvatusjärjestelmät eli esimerkiksi sekakarjatalous ja laiduntalous, joissa käytetään vähemmän typpipitoisia kemiallisia tuotantopanoksia ja säilytetään ilmastolle suotuisia, ekosysteemipalveluja tuottavia nurmia.

24.

korostaa maaperän hiilivarantojen säilyttämisen ja lisäämisen merkitystä viljelymailla agroekologisten käytäntöjen avulla, mutta varoittaa samalla vaikeuksista, jotka liittyvät viljelymaahan varastoituneen hiilen pitkän aikavälin pysyvyyteen.

Yleiset periaatteet vähähiilisen maatalouden EU-sertifiointia varten

25.

panee merkille komission aikomuksen ottaa käyttöön hiilisertifiointijärjestelmä, jolla edistetään hiilen sitomista myös maankäytön alalla.

26.

pitää kuitenkin valitettavana, ettei Euroopan komission ehdotukseen sisälly tarkempia tietoja eräistä keskeisistä kysymyksistä, jotka liittyvät muun muassa sertifiointijärjestelmien hallinnointiin, eikä kannata Euroopan komission aikomusta säätää niistä johdetun oikeuden säädöksissä.

27.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon maa- ja metsätalousalan erityispiirteet ja erottamaan luonnon prosesseihin perustuvat käytännöt ja teknologiset käytännöt selkeästi toisistaan tulevassa sertifiointijärjestelmässä.

28.

toteaa, että monissa jäsenvaltioissa on hiilimerkkejä tai -sertifikaatteja myös maatalousalalla, ja pyytää komissiota ottamaan ne huomioon kunnianhimoista eurooppalaista kehystä laatiessaan. On tarpeen ottaa käyttöön selkeä ja avoin menetelmä, joka tekee järjestelmästä luotettavan ja mahdollistaa päästöhyvitysten avoimuuden ja siten parhaan mahdollisen korvauksen saavuttamisen.

29.

pyytää Euroopan komissiota täsmentämään, miten se aikoo välttää kilpailun vääristymät, kun EU:n ulkopuolella myönnetyt hiilenpoistosertifikaatit eivät perustu samoihin vaatimuksiin.

30.

muistuttaa, että hiilineutraaliuden saavuttaminen maailmanlaajuisesti edellyttää toimia kahden tärkeimmän tekijän suhteen: ne ovat ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja hiilinielujen lisääminen metsittämisen, uudelleenmetsityksen, laiduntamisen, maatalous- ja maanparannusmenetelmien ja muiden teknologisten ja teollisten ratkaisujen avulla.

31.

katsoo, että EU:n ilmastotoimien ensisijaisena tavoitteena on oltava edelleen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

32.

korostaa, että poistumat eivät ole vaihtoehto päästöjen vähentämiselle, ja vaatii spekulatiivisen kehityksen ja kaikenlaisten vähentämispyrkimyksiä haittaavien toimien välttämiseksi, että poistoja käytetään vain sellaisissa tapauksissa, joissa on kyse vielä jäljellä olevista päästöistä, joita ei voida välttää.

33.

toteaa, että ajatus neutraaliuteen pyrkimisestä yksityishenkilöiden, talouden toimijoiden ja julkisten tahojen tasolla hyvittämällä päästöt päästöhyvitysten ostoin perustuu harhaanjohtaviin tieteellisiin periaatteisiin sikäli, että nyt aiheutuva varma päästö ja tuleva, mahdollisesti peruuntuva poistuma eivät ole sama asia.

34.

ehdottaa, että EU:n sertifiointikehyksellä pyritään edistämään neutraaliutta Euroopan ja maailman tasolla myymällä hiilisertifikaatteja elintarvikealan hankintaketjujen yrityksille alueellisiin tarpeisiin vastaavien vähähiilisyyshankkeiden rahoittamiseksi.

35.

katsoo, että kaikkien talouden alojen on osallistuttava ilmastonmuutoksen torjuntaan kykyjensä mukaisesti, ja vastustaakin maatalouden hiilisertifioinnin käyttöä keinona kompensoida päästöjä muilla aloilla kuin maatalous- ja elintarvikealalla, lukuun ottamatta maatalouselintarvikkeiden kuljetusta ja markkinoille saattamista. Komitea korostaa kuitenkin, että erilaisia maankäyttötapoja on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti, jottei sääntelykehys kannusta maan käyttötarkoituksen muuttamiseen.

36.

pitää valitettavana, ettei Euroopan komission ehdotuksessa vahvisteta sääntöjä siitä, miten talouden toimijoiden kuuluu käyttää hiilenpoistosertifikaatteja, sillä sääntöjen puuttuessa hyvitykset eivät välttämättä ole toivotun mukaisia.

37.

pitää suositeltavana, että tulevassa sertifioinnissa ei kannusteta käytäntöihin, joilla on kielteisiä ulkoisvaikutuksia biodiversiteettiin ja ympäristöön yleensä, vaikka ne olisivat hyödyllisiä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta, merkittävän haitan välttämisen periaatteen (do no significant harm) mukaisesti.

38.

katsoo, että vähähiilisen maatalouden sertifioinnin olisi oltava moniulotteista ja edistettävä koko elintarvikejärjestelmien siirtymistä agroekologiaan niin, että lähtökohdaksi otetaan biodiversiteettiin, veden laatuun, maaperän luontaiseen hedelmällisyyteen ja tuotantopanosten käyttöön liittyviä yksinkertaisia indikaattoreita, jotka määritellään sovittujen menetelmien mukaisesti.

39.

ehdottaa, että sertifioinnissa otetaan huomioon sekä maatalouden päästöjen vähennykset että poistumat, jotta saadaan kokonaiskuva tietyn hankkeen ilmastovaikutuksista.

40.

katsoo myös, että maataloudessa käytettävässä eurooppalaisessa sertifioinnissa olisi otettava huomioon kaikkien maatilan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja palkittava siitä, jotta edistettäisiin tuotantojärjestelmien ja käytäntöjen systeemistä kehitystä.

41.

pitää valitettavana, että Euroopan komission ehdotuksessa keskitytään ainoastaan hiilenpoistoihin eikä mahdollisteta hiili- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen kokonaistilanteen huomioon ottamista.

42.

pyytää kuitenkin, että vähennys- ja poistumalaskelmat pidetään erillisinä, jotta voidaan edistää hankkeiden läpinäkyvyyttä ja seurata erikseen hiilinielujen kehitystä ja maatalouden päästöjä yhdistämättä näitä kahta tavoitetta.

43.

kehottaa määrittämään sertifioinnille oikean täytäntöönpanotason kunkin käytännön mukaan, jotta voidaan vähentää hiilivuodon riskiä maatilalla ja sen ulkopuolella.

44.

pyytää, että tulevassa sertifiointikehyksessä asetetaan noudatettaviksi kriteereiksi pysyvyys sekä se, ettei harjoiteta kaksinkertaista laskentaa.

45.

pyytää komissiota asettamaan oikeudenmukaiset säännöt, jotta voidaan välttää luomasta epätoivottuja vaikutuksia, jotka rankaisisivat parhaiten suoriutuvia maankäyttäjiä ja maataloustuottajia, jotka ovat jo kehittäneet hiilen sitomista edistäviä toimia ja maatalouskäytäntöjä, ja palkitsisivat viime kädessä niitä maataloustuottajia, jotka ovat valinneet maaperän hiilipitoisuuden kannalta haitallisia käytäntöjä.

46.

ehdottaa tässä yhteydessä, että vähähiilistä maataloutta koskevassa sertifioinnissa otetaan poistumien lisäksi huomioon myös hiilivarantojen täyttymistasot ja pysyvyys.

47.

muistuttaa, että maaperään ja biomassaan sidotun hiilen pysyvyys ajan mittaan on edelleen yksi suurimmista kysymyksistä hiilisertifioinnin yhteydessä.

48.

ehdottaa, että sertifiointijärjestelmät perustuisivat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja sitoumuksiin, joita ei voida peruuttaa edes sopimusjakson päättymisen jälkeen, etenkin kun on kyse peltometsätalouteen ja turvemaihin liittyvistä hankkeista.

49.

panee merkille, että komissio on päättänyt pitää hiiltä jälleen päästönä seurantajakson päätyttyä, ja pitää ensiarvioisen tärkeänä tutkia sitä, miten voitaisiin varmistaa varastointikäytäntöjen pitkän aikavälin kannattavuus, jotta kannustettaisiin pysyvään varastointiin.

50.

kehottaa ottamaan käyttöön tiukan sopimuskehyksen, jotta rasite ja peruuttamisriski jakautuvat oikeudenmukaisesti siinä tapauksessa, että sopimuksen toteuttamisessa ilmenee maankäyttäjän tahdosta riippumaton ongelma.

51.

ehdottaakin, että sertifiointikehykseen sisällytetään riskinhallinnan käsite, jotta maataloustuottajia ja maankäyttäjiä voidaan suojella esimerkiksi metsäpalojen kaltaisten ilmastoilmiöiden uhalta.

52.

muistuttaa, että olosuhteet ja siten tuotantojärjestelmät ovat jäsenvaltioissa ja niiden alueilla hyvin erilaisia, ja katsoo, että sertifiointikehykseen on sisällytettävä tarvittavaa joustoa alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

53.

pyytää komissiota laatimaan arvioinnin eurooppalaisen sertifioinnin vaikutuksista maan hintaan sekä sosioekonomisista vaikutuksista.

Seuranta-, ilmoittamis- ja varmentamisjärjestelmä

54.

toteaa, että maaperään varastoidun hiilen tarkkaan laskentaan liittyy monia vaikeuksia.

55.

ehdottaa, että omaksutaan pelkästään tuloksiin pohjautuvan lähestymistavan sijaan lähestymistapa, joka perustuu tunnustettuihin maaperän hiilipitoisuuden lisäämis- ja säilyttämismenetelmiin, joilla edistetään myös biodiversiteetin suojelua.

56.

kehottaa samalla komissiota jatkamaan sellaisten menetelmien kehittämistä, joilla voidaan seurata hiilen varastoitumista maa- ja metsätalousmaahan, ja parantamaan hiilen varastoitumispotentiaalin arviointia. Tämä olisi tehtävä ennen tulevan sertifiointikehyksen käyttöönottoa.

57.

ehdottaa, että laskentatavassa otetaan huomioon kaikki suorat ja epäsuorat päästöt tilakohtaisesti, jotta vältetään hiilivuodon riski, ja kannustetaan maatalousjärjestelmien systeemiseen siirtymään.

58.

ehdottaa, että seuranta- ja varmentamiskehykseen sisällytetään hiilen laskentaindikaattorien lisäksi biodiversiteetin ja tilojen omavaraisuuden kannalta merkittäviä indikaattoreita ja että päästöt lasketaan hehtaarikohtaisesti eikä tuotetun määrän perusteella, jotta kehys kannustaisi siirtymään laajaperäisempään maatalouteen eikä suosisi voimaperäistämiseen perustuvaa optimointia.

59.

suosittaa, että otetaan käyttöön sertifioinnin seuranta- ja arviointikehys, joka on samaan aikaan luotettava ja helppokäyttöinen mutta josta ei aiheudu kohtuuttomia hallinto- ja valvontakustannuksia.

60.

ehdottaa, että jäsenvaltioiden tasolla kehitetään vähähiilisten maataloushankkeiden seuranta- ja arviointikehyksen yhteyteen erityisiä neuvontapalveluja, jotka soveltuvat erilaisille tiloille ja erilaisiin tuotanto-olosuhteisiin.

61.

kehottaa ottamaan käyttöön tarkistusmekanismeja, joilla seuranta- ja varmentamisjärjestelmää mukautetaan maa- ja metsätalouskäytäntöjen muutoksiin.

62.

ehdottaa, että otetaan käyttöön eurooppalainen rekisteri, jonka avulla varmistetaan maatalouden hiilisertifiointimaksujen ja -hyvitysten jäljitettävyys, hyödyntäen kansallisella tai alueellisella tasolla saatuja kokemuksia.

Vähähiilisen maatalouden rahoittaminen

63.

muistuttaa, että YMP on tärkein väline Euroopan maataloustuotannon ohjaamiseksi ja tukemiseksi siirryttäessä yhä kestävämpiin ja häiriönsietokykyisempiin järjestelmiin ja että näin on oltava jatkossakin.

64.

katsoo, että osittain yksityisen sektorin rahoittaman vähähiiliseen maatalouteen sovellettavan sertifiointijärjestelmän käyttöönotto ei saa korvata julkista rahoitusta.

65.

katsoo, että vapaaehtoisten hyvitysmarkkinoiden luomiseen liittyy merkittäviä maatalouden sijoitustoiminnaksi muuttumisen ja viljelymaan anastuksen riskejä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja että komission olisi otettava nämä riskit huomioon jo nyt.

66.

toteaa, että hiilitonnin hinta vapaaehtoisilla markkinoilla ei tällä hetkellä riittäisi kannustamaan maataloustuottajia toteuttamaan järjestelmäsiirtymää vaan voisi päinvastoin lannistaa ainakin pienimpiä ja mittakaavaeduista vähiten hyötyviä maankäyttäjiä. Rahoituksen olisi näin ollen korvattava ainakin uusien käytäntöjen käyttöönotto sekä sertifiointi.

67.

ehdottaakin suojalausekkeita esimerkiksi hiilenpoistosertifikaatin enimmäishinnan muodossa, jotta estetään tuottavien maatalousmaiden metsittäminen ja viljelymaiden anastaminen, sekä vähimmäishintana, jotta sertifioidut järjestelyt olisivat riittävän houkuttelevia maataloustuottajille mutta eivät kiinnostaisi yrityksiä, jotka eivät halua toteuttaa riittäviä vähennystoimia.

68.

kehottaa komissiota valitsemaan yhdistetyn lähestymistavan, jossa ensimmäinen osamaksu perustuu maataloustoimiin ja -käytäntöihin ja loppumaksu maksetaan 5–10-vuotisen hankkeen lopuksi todellisten tulosten mukaan.

69.

pyytää keinottelusuuntausten hillitsemiseksi, että otetaan käyttöön vähentämistoimien hierarkian periaatteeseen perustuvat kriteerit, joiden ansiosta sertifiointiin perustuvien mahdollisten päästöhyvitysten ostaminen ja rahoittaminen on mahdollista vain niille ostajille ja rahoittajille, jotka ovat jo todistetusti tehneet huomattavia päästövähennyksiä päästöjen lähteellä.

70.

pyytää, että sertifiointijärjestelmissä, joissa on mukana yksityisiä rahoittajia, painotetaan ensisijaisesti elintarvikealan toimitus- ja arvoketjujen toimijoiden osallistumista, jotta voidaan edistää maatalous- ja elintarvikealan hiilestä irtautumista kehittämällä kumppanuusjärjestelyjä.

71.

pyytää, että hiilisertifiointiin liittyvä rahoitus voisi toimia täydentävästi YMP:n rahoituksen kanssa.

72.

vaatii, että jos vapaaehtoiset markkinat perustetaan, seuranta- ja arviointijärjestelmään liittyvät kustannukset kattaisi pääasiassa hyvityksen ostaja.

73.

pitää valitettavana, ettei Euroopan komission ehdotuksessa täsmennetä, miten eri rahoituslähteitä (erityisesti täydentävyyttä YMP:n kanssa) voidaan käyttää yhdessä siihen tarkoitukseen, että turvattaisiin maataloustuottajille riittävän kannustava palkka.

74.

ehdottaa sertifiointikehyksen käyttämistä luokitusjärjestelmänä, jolla houkutellaan lisää julkista tai yksityistä rahoitusta monimuotoisiin siirtymähankkeisiin, joita toteuttavat muun muassa paikallis- ja alueviranomaiset ja joilla on kiistaton myönteinen vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Paikallis- ja alueviranomaisten rooli

75.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli sekä maataloustuottajien tukemisessa vähähiilisen maatalouden kehittämiseksi (erityisesti kun on kyse uusien toimijoiden teknisestä koulutuksesta, nuorten maataloustuottajien toiminnan aloitustuesta, maataloustuottajien neuvonnasta, maatalousmaata ja kaavoitusta koskevista säännöistä, esittelymaatilojen perustamisesta sekä agroekologisen siirtymän täytäntöönpanon seurantavälineistä) että edistettäessä tutkimusta hiilen sitomisesta alueellisten erityisolosuhteiden, kuten ilmaston ja maaperätyypin, mukaisesti.

76.

pitää kuitenkin valitettavana, että Euroopan komission ehdotuksessa jätetään huomiotta seuraukset, joita tällä uudella asetuksella voi olla aluesuunnitteluun ja alueellisiin maatalous- ja elintarvikestrategioihin. Komitea olisikin kaivannut Euroopan komission ehdotukseen kattavaa toissijaisuusperiaatteen arviointitaulukkoa.

77.

toteaa, että käytäntöjä ei voida muuttaa, vaihtaa ja kehittää tilakohtaisesti yksitellen.

78.

kehottaakin komissiota ottamaan järjestelmällisesti huomioon muun muassa vähähiiliseen maatalouteen johtavan siirtymäkehityksen alueellisen ulottuvuuden ja tukemaan paikallis- ja alueviranomaisten tiiviimpää osallistumista maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon, myös tulevaan hiilisertifiointiin.

79.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla kaksinkertainen rooli vähähiilisten maataloushankkeiden alkuunpanijoina ja yhdistäjinä aluetasolla ja samalla ne voivat edistää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä.

80.

pyytää komissiota ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan eurooppalaisen hiilisertifioinnin hallinnointiin, jotta voidaan varmistaa sellaisten yhteistyöhankkeiden yleistyminen toimitusketjussa, joissa otetaan huomioon alueelliset tarpeet ja erityispiirteet sekä alueelliset strategiat maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

81.

pitää valitettavana, ettei Euroopan komission ehdotuksessa mainita erikseen paikallis- ja alueviranomaisia hiilenpoistojen sertifiointikehyksen hallinnoinnin yhteydessä, vaikka tämä voi alue- ja paikallistasolla uhata tasapainoa tietyillä aloilla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (maan hinnat, maananastus, aluekohtainen elintarvikeomavaraisuus ja selviytymiskyky).

82.

ehdottaa tutkimaan mahdollisuutta, että alueviranomaiset perustaisivat vastuulleen kuuluvia alueellisia sertifiointijärjestelmiä. Sitä varten niiden olisi laadittava paikallisiin vaatimuksiin soveltuva hallintokehys ja määritettävä tarjolla olevien hyvitysten määrä laskennallisten maatalouden päästöjen ja vähennys- ja varastointimahdollisuuksien perusteella.

83.

kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia edistämään vertaisoppimista vähähiilisten maatalouskäytäntöjen alalla esittelymaatilojen ja alueellisten neuvontaverkostojen kautta.

Bryssel 8. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”LULUCF- ja taakanjakoasetusten tarkistaminen” (EUVL C 301, 5.8.2022, s. 221).

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/64

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalainen terveysdata-avaruus”

(2023/C 157/10)

Esittelijä:

Daniela CÎMPEAN (EPP, RO), Sibiun lääninvaltuuston puheenjohtaja

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta

COM(2022) 197 final – 2022/0140 (COD)

I MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

1 artiklan 2 kohdan uusi a1 alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tällä asetuksella

[– –]

Tällä asetuksella

[– –]

(a) 1

annetaan datan käyttäjille pääsy terveystietoihin asetuksen IV luvussa tarkoitettuja tarkoituksia varten;

Perustelu

Datan käyttäjien pääsy tietoihin on tärkeä osa asetusta.

Muutosehdotus 2

2 artiklan 2 kohdan n alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

n)	”sähköisellä potilaskertomusjärjestelmällä” laitetta tai ohjelmistoa, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi sähköisten terveystietojen tallentamiseen, välittämiseen, tuontiin, vientiin, muuntamiseen, muokkaamiseen tai tarkastelemiseen;

n)	”sähköisellä potilaskertomusjärjestelmällä” laitetta tai ohjelmistoa, jota terveydenhuollon tarjoaja käyttää sähköisten terveystietojen tallentamiseen, välittämiseen, tuontiin, vientiin, muuntamiseen, muokkaamiseen tai tarkastelemiseen;

Perustelu

Puitteet sähköisten potilaskertomusjärjestelmien käytölle asettaa terveydenhuollon tarjoaja, ei valmistaja. Muutos on tarpeen sekä maiden välisen yhdenmukaisuuden että potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

Muutosehdotus 3

2 artiklan 2 kohdan y alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”datan haltijalla” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on terveydenhuolto- tai hoitoalan yksikkö tai elin tai joka tekee näihin aloihin liittyvää tutkimustyötä, sekä unionin toimielintä, elintä tai laitosta, jolla on tämän asetuksen, sovellettavan unionin lainsäädännön tai unionin oikeuden täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeus tai velvoite, tai muiden kuin henkilötietojen osalta tuotteen ja siihen liittyvien palvelujen teknisen suunnittelun valvonnan kautta mahdollisuus, asettaa saataville tiettyjä tietoja sekä rekisteröidä, tarjota ja vaihtaa niitä tai rajoittaa niihin pääsyä;

”datan haltijalla” luonnollista henkilöä tai jäsenvaltion terveydenhuoltojärjestelmästä riippuen kansallista tai alueellista oikeushenkilöä, joka on terveydenhuolto- tai hoitoalan yksikkö tai elin tai joka tekee näihin aloihin liittyvää tutkimustyötä, sekä unionin toimielintä, elintä tai laitosta, jolla on tämän asetuksen, sovellettavan unionin lainsäädännön tai unionin oikeuden täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeus tai velvoite, tai muiden kuin henkilötietojen osalta tuotteen ja siihen liittyvien palvelujen teknisen suunnittelun valvonnan kautta mahdollisuus, asettaa saataville tiettyjä tietoja sekä rekisteröidä, tarjota ja vaihtaa niitä tai rajoittaa niihin pääsyä;

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 4

2 artiklan 2 kohdan ad alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
”datan laadulla” sitä, missä määrin sähköisten terveystietojen ominaisuudet soveltuvat toissijaiseen käyttöön ;	”datan laadulla” sitä, missä määrin terveystietojen ominaisuudet vastaavat käytön edellyttämiä vaatimuksia ;

Perustelu

Terveydenhuollon yhteydessä tuotetun tiedon laadun määrittely ei voi perustua pelkästään toissijaiseen käyttöön, vaan laatukäsitteessä olisi otettava huomioon hoitotarkoitukset. Lisäksi eri käyttötarkoitukset voivat edellyttää datalta erilaisia ominaisuuksia: saman datan laatu voidaan arvioida erilaiseksi eri käyttötarkoituksissa.

Muutosehdotus 5

3 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Luonnolliset henkilöt voivat syöttää sähköisiä terveystietojaan omaan sähköiseen potilaskertomukseensa tai sellaisten luonnollisten henkilöiden potilaskertomukseen, joiden terveystietoihin heillä on pääsy, sähköisten terveystietojen käyttöpalvelujen tai kyseisiin palveluihin liittyvien sovellusten kautta. Tällaiset tiedot on merkittävä asianomaisen luonnollisen henkilön tai hänen edustajansa syöttämiksi.

Luonnolliset henkilöt voivat syöttää terveydenhuollon tarjoajan määrittelemien sääntöjen mukaisesti sähköisiä terveystietojaan omaan sähköiseen potilaskertomukseensa tai sellaisten luonnollisten henkilöiden potilaskertomukseen, joiden terveystietoihin heillä on pääsy, sähköisten terveystietojen käyttöpalvelujen tai kyseisiin palveluihin liittyvien sovellusten kautta. Tällaiset tiedot on merkittävä asianomaisen luonnollisen henkilön tai hänen edustajansa syöttämiksi.

Perustelu

Korostetaan sen merkitystä, että terveydenhuollon tarjoaja voi vaikuttaa siihen, mitä tietoja potilaskertomukseen voidaan syöttää. Muussa tapauksessa vaarana on, että kerätään suuria määriä arkaluonteisia henkilötietoja, joiden laatu on heikko.

Muutosehdotus 6

3 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään, luonnollisilla henkilöillä on oikeus rajoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden pääsyä kaikkiin tai osaan sähköisistä terveystiedoistaan. Jäsenvaltioiden on vahvistettava tällaisia rajoittamismekanismeja koskevat säännöt ja erityiset suojatoimet. Nämä säännöt ja suojatoimet eivät saa haitata terveydenhuollon edellytyksiä tarjota hyvää, turvallista, tasapuolista ja saatavilla olevaa hoitoa. Luonnollista henkilöä olisi informoitava terveystietoihin pääsyn rajoittamiseen liittyvistä potilasturvallisuusriskeistä.

Perustelu

Hoidon tarkoituksen on oltava tärkeämmällä sijalla kuin rajoittamismahdollisuuksien. Pääsyä tiettyihin tietoihin, kuten erityisen huomionarvoisiin tietoihin, ei pitäisi voida estää, eikä huoltajilla pitäisi olla oikeutta estää omaehtoisesti pääsyä lasten tietoihin.

Muutosehdotus 7

3 artiklan 10 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Luonnollisilla henkilöillä on oikeus saada tieto terveydenhuollon tarjoajista ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä, jotka ovat käyttäneet heidän sähköisiä terveystietojaan terveydenhuollon yhteydessä. Tiedot on annettava välittömästi ja maksutta sähköisten terveystietojen käyttöpalvelujen kautta.

Luonnollisilla henkilöillä on oikeus saada tieto terveydenhuollon tarjoajista ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä, jotka ovat käyttäneet heidän sähköisiä terveystietojaan terveydenhuollon yhteydessä , ellei tämä ole ristiriidassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden yksityisyyteen liittyvien olennaisten näkökohtien kanssa . Tiedot on annettava välittömästi ja maksutta sähköisten terveystietojen käyttöpalvelujen kautta.

Perustelu

Voi olla ratkaisevia syitä suojata terveydenhuollon tarjoajien tai ammattilaisten yksityisyyttä. Voi esimerkiksi olla tarpeen ottaa huomioon terveydenhuollon ammattihenkilön turvallisuus, jos potilas on uhannut häntä.

Muutosehdotus 8

4 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kun terveydenhuollon ammattihenkilöt käsittelevät tietoja sähköisessä muodossa,

Kun terveydenhuollon ammattihenkilöt käsittelevät tietoja sähköisessä muodossa, asetuksen (EU) 2016/679 ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti

a)	heillä on oltava pääsy hoidossaan olevien luonnollisten henkilöiden sähköisiin terveystietoihin vakuutusjäsenvaltiosta ja hoitojäsenvaltiosta riippumatta;

a)	heillä on oltava pääsy hoidossaan olevien luonnollisten henkilöiden sähköisiin terveystietoihin vakuutusjäsenvaltiosta ja hoitojäsenvaltiosta riippumatta;

b)	heidän on varmistettava, että heidän hoitamiensa luonnollisten henkilöiden henkilökohtaiset sähköiset terveystiedot päivitetään lisäämällä niihin tiedot annetuista terveyspalveluista.

b)	heidän on varmistettava, että heidän hoitamiensa luonnollisten henkilöiden henkilökohtaiset sähköiset terveystiedot päivitetään lisäämällä niihin tiedot annetuista terveyspalveluista.

Perustelu

Täsmennetään artiklaa viittaamalla yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 (1) sen selventämiseksi, että velvoitteet johtuvat siitä.

Muutosehdotus 9

4 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Asetuksessa (EU) 2016/679 säädetyn tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat vahvistaa sääntöjä, joissa vahvistetaan terveydenhuollon eri ammateissa tarvittavien henkilökohtaisten sähköisten terveystietojen luokat. Tällaiset säännöt eivät saa perustua sähköisten terveystietojen lähteeseen.	Asetuksessa (EU) 2016/679 säädetyn tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat vahvistaa sääntöjä, joissa vahvistetaan terveydenhuollossa tarvittavien henkilökohtaisten sähköisten terveystietojen luokat.

Perustelu

Sääntöjen perustaminen tietojen lähteeseen ja ammattiryhmään ylittää EU:n toimivallan ja sivuuttaa kansallisen oikeuskehyksen. Potilaan yksityisyyden suoja voi kärsiä, erityisesti jos tietojen jaon periaatteita muutetaan olemassa olevien lähteiden osalta. Etenkin kytkös lähteeseen voi vaarantaa tietojen minimoinnin periaatteen.

Muutosehdotus 10

4 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietojenkäyttöpalvelujen kautta pääsy vähintään niihin sähköisiin terveystietoihin, jotka kuuluvat 5 artiklassa tarkoitettuihin prioriteettiluokkiin. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä, joilla on käytössään tunnustettu sähköisen tunnistamisen menetelmä, on oikeus käyttää kyseisiä terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietojenkäyttöpalveluja maksutta.

Jäsenvaltioiden ja tilanteen mukaan paikallis- tai alueviranomaisten on varmistettava, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on myös rajatylittävässä terveydenhuollossa terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietojenkäyttöpalvelujen kautta pääsy vähintään niihin sähköisiin terveystietoihin, jotka kuuluvat 5 artiklassa tarkoitettuihin prioriteettiluokkiin. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä, joilla on käytössään tunnustettu sähköisen tunnistamisen menetelmä, on oikeus käyttää kyseisiä terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietojenkäyttöpalveluja maksutta.

Perustelu

Tulee ottaa huomioon, että alueilla on useissa jäsenvaltioissa toimivaltaa terveydenhuollon alalla.

Muutosehdotus 11

4 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jos luonnollinen henkilö on rajoittanut pääsyä sähköisiin terveystietoihinsa, terveydenhuollon tarjoajalle tai terveydenhuollon ammattihenkilöille ei saa paljastaa sähköisten terveystietojen sisältöä ilman asianomaisen luonnollisen henkilön ennakkolupaa myöskään silloin, kun terveydenhuollon tarjoajalle tai ammattihenkilölle ilmoitetaan niiden sähköisten terveystietojen olemassaolosta ja luonteesta, joihin pääsyä on rajoitettu.	Jos luonnollinen henkilö on rajoittanut pääsyä sähköisiin terveystietoihinsa, terveydenhuollon tarjoajalle tai terveydenhuollon ammattihenkilöille ei saa paljastaa terveystietojen sisältöä ilman asianomaisen luonnollisen henkilön ennakkolupaa . Terveydenhuollon tarjoajan tai ammattihenkilön on kuitenkin voitava nähdä, että tiettyihin terveystietoihin pääsyä on rajoitettu.
Jos käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi, terveydenhuollon tarjoaja tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi saada pääsyn myös niihin sähköisiin terveystietoihin, joihin pääsyä on rajoitettu.	Jos käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen tai ilmeisen yleisen edun suojaamiseksi, terveydenhuollon tarjoaja tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi saada pääsyn myös niihin sähköisiin terveystietoihin, joihin pääsyä on rajoitettu.
Tällaisen pääsyn jälkeen terveydenhuollon tarjoajan tai terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava datan haltijalle ja asianomaiselle luonnolliselle henkilölle tai tämän huoltajille/edunvalvojille, että pääsy sähköisiin terveystietoihin on myönnetty. Jäsenvaltioiden lainsäädännössä voidaan säätää myös muista suojatoimista.	Tällaisen pääsyn jälkeen terveydenhuollon tarjoajan tai terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava datan haltijalle ja asianomaiselle luonnolliselle henkilölle tai tämän huoltajille/edunvalvojille, että pääsy sähköisiin terveystietoihin on myönnetty. Jäsenvaltioiden lainsäädännössä voidaan säätää myös muista suojatoimista.

Perustelu

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja terveydenhuollon tarjoajien tulee voida nähdä, että pääsy tiettyihin tietoihin on estetty, vaikka itse tietosisältö ei olisikaan saatavilla. Hyvä hoito edellyttää, että tiedetään, ovatko kaikki tiedot saatavilla. Ilmeinen yleinen etu on lisätty syihin, joiden perusteella pääsy tietoihin voidaan antaa, jotta voidaan turvata muiden tärkeiden näkökohtien huomioon ottaminen. Kyse voi olla esimerkiksi infektioiden hallinnasta.

Muutosehdotus 12

5 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Siirretään komissiolle valta antaa 67 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan 1 kohdassa esitettyä sähköisten terveystietojen prioriteettiluokkien luetteloa. [– –]

c)	on olemassa kyseistä luokkaa koskevia kansainvälisiä standardeja, joita on tarkasteltu sen selvittämiseksi, voidaanko niitä soveltaa unionissa.

Siirretään komissiolle valta antaa 67 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan 1 kohdassa esitettyä sähköisten terveystietojen prioriteettiluokkien luetteloa. [– –]

c)	on olemassa kyseistä luokkaa koskevia kansainvälisiä standardeja, joita on tarkasteltu sen selvittämiseksi, voidaanko niitä soveltaa unionissa;

d)	jäsenvaltioiden on varmistettava tarve jakaa tietoja kyseisessä prioriteettiluokassa.

Perustelu

Uusien prioriteettiluokkien määrittelyn on perustuttava jäsenvaltioiden todellisiin tarpeisiin. Monissa maissa alue- ja paikallistaso on vastuussa terveydenhuollosta, ja se on otettava mukaan priorisointiprosessiin.

Muutosehdotus 13

7 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun tietoja käsitellään sähköisessä muodossa, terveydenhuollon ammattihenkilöt rekisteröivät järjestelmällisesti ainakin 5 artiklassa tarkoitettuihin prioriteettiluokkiin kuuluvat asiaankuuluvat terveystiedot, jotka koskevat heidän luonnollisille henkilöille antamiaan terveyspalveluja, sähköisessä muodossa sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun tietoja käsitellään sähköisessä muodossa, terveydenhuollon ammattihenkilöt rekisteröivät järjestelmällisesti 5 artiklassa tarkoitettuihin prioriteettiluokkiin kuuluvat asiaankuuluvat terveystiedot, jotka koskevat heidän luonnollisille henkilöille antamiaan terveyspalveluja, sähköisessä muodossa sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään.

Perustelu

Ilmaus ”ainakin” on liian epätäsmällinen. Asetuksella on aina säänneltävä 5 artiklassa tarkoitettuja luokkia. Jos todetaan, että myös muiden sähköisten terveystietojen luokkien vaihtaminen on tarpeen terveydenhuollon tarkoituksia varten, prioriteettiluokkien luetteloa olisi laajennettava.

Muutosehdotus 14

9 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kun luonnollinen henkilö käyttää terveydenhuollon etäpalveluja tai 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja sähköisten terveystietojen käyttöpalveluja, kyseisellä luonnollisella henkilöllä on oltava oikeus tunnistautua sähköisesti käyttäen mitä tahansa asetuksen (EU) N:o 910/2014 6 artiklan nojalla tunnustettua sähköisen tunnistamisen menetelmää.

Perustelu

On otettava huomioon jäsenvaltioissa jo olemassa olevat mallit.

Muutosehdotus 15

10 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Digitaalisesta terveydenhuollosta vastaava viranomainen

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä digitaalisesta terveydenhuollosta vastaava viranomainen, joka vastaa tämän luvun täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta kansallisella tasolla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavan viranomaisen nimi komissiolle viimeistään tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivänä. Jos nimetty digitaalisesta terveydenhuollosta vastaava viranomainen on useista organisaatioista koostuva kokonaisuus, jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kuvaus organisaatioiden tehtävien eriyttämisestä. Komissio asettaa nämä tiedot julkisesti saataville.

Digitaalisesta terveydenhuollosta vastaava viranomainen

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä digitaalisesta terveydenhuollosta vastaava viranomainen, joka vastaa tämän luvun täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta kansallisella tasolla. Jäsenvaltioissa voidaan myös nimetä alueellisia digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavia viranomaisia, jotka vastaavat täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta alueellisella tasolla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavan viranomaisen nimi komissiolle viimeistään tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivänä. Jos nimetty digitaalisesta terveydenhuollosta vastaava viranomainen on useista organisaatioista koostuva kokonaisuus, jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kuvaus organisaatioiden tehtävien eriyttämisestä. Komissio asettaa nämä tiedot julkisesti saataville.

Perustelu

Lisätään mahdollisuus nimetä alueellisia digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavia viranomaisia.

Muutosehdotus 16

10 artiklan 2 kohdan h alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kullekin digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavalle viranomaiselle annetaan seuraavat tehtävät: [– –]

edistää unionin tasolla eurooppalaisen sähköisten terveystietojen vaihtoformaatin kehittämistä sekä yhteentoimivuuteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä koskevien yhteisten eritelmien laatimista 23 artiklan mukaisesti ja 32 artiklassa tarkoitetun sähköisten potilaskertomusjärjestelmien ja hyvinvointisovellusten EU-tietokantaa koskevien eritelmien laatimista;

Kullekin digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavalle viranomaiselle annetaan seuraavat tehtävät: [– –]

edistää unionin tasolla ja jäsenvaltioissa yhteistyössä alueellisen ja paikallisen tason kanssa eurooppalaisen sähköisten terveystietojen vaihtoformaatin kehittämistä sekä yhteentoimivuuteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin sekä vuorovaikutusmalleihin liittyviä kysymyksiä koskevien yhteisten eritelmien laatimista 23 artiklan mukaisesti ja 32 artiklassa tarkoitetun sähköisten potilaskertomusjärjestelmien ja hyvinvointisovellusten EU-tietokantaa koskevien eritelmien laatimista;

Perustelu

Jos jäsenvaltiossa alue- ja paikallistaso vastaa terveydenhuollosta, ei riitä, että valtion viranomainen osallistuu formaatin kehittämiseen.

Muutosehdotus 17

10 artiklan 2 kohdan k alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kullekin digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavalle viranomaiselle annetaan seuraavat tehtävät: [– –]

tarjota kansallista lainsäädäntöä noudattaen terveydenhuollon etäpalveluja ja varmistaa, että tällaiset palvelut ovat helppokäyttöisiä, eri ryhmiin kuuluvien luonnollisten henkilöiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden, myös vammaisten henkilöiden, helposti saavutettavissa ja että ne eivät ole syrjiviä, ja tarjota mahdollisuuden valita kasvokkain tarjottavien ja digitaalisten palvelujen välillä;

Kullekin digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavalle viranomaiselle annetaan seuraavat tehtävät: [– –]

jos jäsenvaltiossa on mahdollista tarjota kansallista lainsäädäntöä noudattaen terveydenhuollon etäpalveluja , edistää niitä ja varmistaa, että tällaiset palvelut ovat helppokäyttöisiä, eri ryhmiin kuuluvien luonnollisten henkilöiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden, myös vammaisten henkilöiden, helposti saavutettavissa ja että ne eivät ole syrjiviä, ja tarjota mahdollisuuden valita kasvokkain tarjottavien ja digitaalisten palvelujen välillä;

Perustelu

Digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavia viranomaisia ei pitäisi velvoittaa tarjoamaan terveydenhuollon etäpalveluja, mutta niitä olisi edistettävä jäsenvaltioissa, joissa niitä tarjotaan.

Muutosehdotus 18

10 artiklan 2 kohdan m alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

tehdä yhteistyötä muiden asiaankuuluvien kansallisen tai unionin tason toimijoiden ja elinten kanssa sähköisten terveystietojen yhteentoimivuuden, siirrettävyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä sidosryhmien edustajien kanssa, mukaan lukien potilaiden edustajat, terveydenhuollon tarjoajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt ja toimialajärjestöt;

tehdä yhteistyötä muiden asiaankuuluvien paikallisen, alueellisen, kansallisen tai unionin tason toimijoiden ja elinten kanssa sähköisten terveystietojen yhteentoimivuuden, siirrettävyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä sidosryhmien edustajien kanssa, mukaan lukien potilaiden edustajat, terveydenhuollon tarjoajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt ja toimialajärjestöt;

Perustelu

Tulee ottaa huomioon, että alueilla on useissa jäsenvaltioissa toimivaltaa terveydenhuollon alalla.

Muutosehdotus 19

23 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä liitteessä II vahvistettuja olennaisia vaatimuksia koskevat yhteiset eritelmät sekä määräajan näiden yhteisten eritelmien täytäntöönpanolle. Yhteisissä eritelmissä on tarvittaessa otettava huomioon 14 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden ja suuririskisten tekoälyjärjestelmien erityispiirteet.

Perustelu

Potilaskertomusten päätarkoituksena on hyvän hoidon tukeminen. Tämän on oltava lähtökohtana kehitettäessä yhteisiä eritelmiä, jotta voidaan hyödyntää niiden jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä ja kokemuksia, jotka ovat edenneet jo pitkälle sähköisten potilaskertomusjärjestelmien käytössä.

Muutosehdotus 20

29 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Markkinoille saatettujen sähköisten potilaskertomusjärjestelmien valmistajien on ilmoitettava kaikista vakavista vaaratilanteista, joihin liittyy sähköinen potilaskertomusjärjestelmä, niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa tällainen vakava vaaratilanne ilmeni, sekä valmistajan toteuttamista tai suunnittelemista korjaavista toimenpiteistä.	Markkinoille saatettujen sähköisten potilaskertomusjärjestelmien valmistajien on ilmoitettava kaikista vakavista vaaratilanteista, joihin liittyy sähköinen potilaskertomusjärjestelmä, niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa tällainen vakava vaaratilanne ilmeni, sekä valmistajan toteuttamista tai suunnittelemista korjaavista toimenpiteistä.
Tällainen ilmoitus on tehtävä välittömästi sen jälkeen, kun valmistaja on todennut syy-yhteyden sähköisen potilaskertomusjärjestelmän ja vakavan vaaratilanteen välillä tai tällaisen yhteyden kohtuullisen todennäköisyyden, ja joka tapauksessa viimeistään 15 päivän kuluttua siitä, kun sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään liittyvä vakava vaaratilanne on tullut valmistajan tietoon, sanotun vaikuttamatta direktiivin (EU) 2016/1148 mukaisiin poikkeamien ilmoittamista koskeviin vaatimuksiin.	Tällainen ilmoitus on tehtävä välittömästi sen jälkeen, kun valmistaja on todennut syy-yhteyden sähköisen potilaskertomusjärjestelmän ja vakavan vaaratilanteen välillä tai tällaisen yhteyden kohtuullisen todennäköisyyden, ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän päivän kuluttua siitä, kun sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään liittyvä vakava vaaratilanne on tullut valmistajan tietoon, sanotun vaikuttamatta direktiivin (EU) 2016/1148 mukaisiin poikkeamien ilmoittamista koskeviin vaatimuksiin.

Perustelu

Määräaika ei saisi olla viikkoa pidempi. Vakavista vaaratilanteista ilmoittamiseen ehdotettu 15 päivän määräaika lisää merkittävästi vakavan vahingon riskiä.

Muutosehdotus 21

33 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Datan haltijoiden on asetettava seuraavat sähköisten tietojen luokat saataville toissijaista käyttöä varten tämän luvun säännösten mukaisesti: a) [– –] o)	Jäsenvaltiot määrittävät komissiota kuultuaan, mitkä sähköisten tietojen luokat datan haltijoiden on asetettava saataville toissijaista käyttöä varten tämän luvun säännösten mukaisesti . Tämä voidaan hoitaa täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Perustelu

Asetuksessa ei pitäisi määritellä kaikkia luokkia. Sen määrittämiseksi, minkä tyyppisiä tietoja on syytä jakaa, tarvitaan lisäselvityksiä ja -analyyseja, minkä vuoksi asia on tarkoituksenmukaisempaa hoitaa täytäntöönpanosäädöksillä. Luettelolla puututaan merkittävästi voimassa olevaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Muutosehdotus 22

33 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään luonnollisen henkilön suostumusta, terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten on sovellettava tässä luvussa säädettyjä velvoitteita tarjotessaan pääsyä sähköisiin terveystietoihin.	Jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään luonnollisen henkilön suostumusta, joka voidaan antaa myös edustajan kautta, terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten on sovellettava tässä luvussa säädettyjä velvoitteita tarjotessaan pääsyä sähköisiin terveystietoihin.

Perustelu

Olisi otettava selkeästi huomioon tilanne, jossa luonnollinen henkilö haluaa käyttää tai tämän on käytettävä edustajaa.

Muutosehdotus 23

35 artiklan e alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

sellaisten tuotteiden tai palvelujen kehittäminen, jotka voivat vahingoittaa yksilöitä ja koko yhteiskuntaa, mukaan lukien muun muassa laittomat huumausaineet, alkoholijuomat, tupakkatuotteet tai tavarat tai palvelut, jotka on suunniteltu tai muunnettu siten, että ne ovat yleisen järjestyksen tai moraalin vastaisia .

e)	sellaisten tuotteiden tai palvelujen kehittäminen, jotka voivat vahingoittaa yksilöitä ja koko yhteiskuntaa, mukaan lukien muun muassa laittomat huumausaineet, alkoholijuomat tai tupakkatuotteet;

f)	sellaisten tuotteiden tai palvelujen kehittäminen, jotka voivat aiheuttaa (rotuun, sukupuoleen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa) syrjintää .

Perustelu

Yleinen järjestys ja moraali ovat arvokysymyksiä. Sen vuoksi ei ole asianmukaista, että EU asettaa eurooppalaisen terveysdata-avaruuden yhteydessä moraalia koskevia sääntöjä. Jos tarkoitetaan tiettyjä tuotteita ja palveluja, ne olisi sen sijaan mainittava erikseen, mahdollisesti täytäntöönpanosäädöksessä. Perusteet f alakohdan lisäämiselle ovat itsestään selvät.

Muutosehdotus 24

36 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten on tehtäviään suorittaessaan tehtävä aktiivista yhteistyötä sidosryhmien edustajien, erityisesti potilaiden, datan haltijoiden ja datan käyttäjien edustajien kanssa. Terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten henkilöstön on vältettävä eturistiriidat. ”Eturistiriidalla” tarkoitetaan suoraa tai epäsuoraa virallista yhteyttä yhteen tai useampaan sellaiseen tahoon, jolla on hallussaan kyseiset tiedot tai joka voi hyödyntää niitä. Terveystietoihin pääsystä vastaavia elimiä eivät sido mitkään muulta ulkopuoliselta taholta saadut ohjeet niiden tehdessä päätöksiä.

Perustelu

Eturistiriidan käsite on määriteltävä selkeämmin. Ilmaisua ”eivät sido mitkään ohjeet” on selvennettävä. Sisäisiä sääntöjä tai määräyksiä ei pitäisi luokitella tähän kategoriaan kuuluviksi.

Muutosehdotus 25

38 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos datan käyttäjä ilmoittaa terveystietoihin pääsystä vastaavalle elimelle havainnosta, jolla voi olla vaikutusta luonnollisen henkilön terveyteen, terveystietoihin pääsystä vastaava elin ilmoittaa asianomaiselle luonnolliselle henkilölle ja häntä hoitavalle terveydenhuollon ammattihenkilölle , että on tehty havainto, ja antaa asianomaiselle luonnolliselle henkilölle mahdollisuuden vastaanottaa tai kieltäytyä vastaanottamasta tietoa havainnon sisällöstä suoraan tai edustajansa kautta .

Perustelu

Sen ilmoittamisesta, että on tehty havainto, pitäisi tehdä pakollista. Samalla henkilölle on annettava mahdollisuus ottaa kantaa siihen, tuleeko havainnosta antaa lisätietoja tai ei.

Muutosehdotus 26

43 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Terveystietoihin pääsystä vastaavilla elimillä on oltava valtuudet peruuttaa 46 artiklan nojalla myönnetty tietolupa ja lopettaa datan käyttäjän toteuttama asiaan liittyvä sähköisten terveystietojen käsittelytoimi sen varmistamiseksi, että 3 kohdassa tarkoitettu vaatimustenvastaisuus poistuu välittömästi tai kohtuullisessa ajassa, ja niiden on toteutettava asianmukaiset ja oikeasuhteiset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että datan käyttäjät käsittelevät tietoja vaatimusten mukaisesti. Tältä osin terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten on tarvittaessa voitava peruuttaa tietolupa ja kieltää asianomaiselta datan käyttäjältä sähköisten terveystietojen käyttö enintään viiden vuoden ajaksi.

Terveystietoihin pääsystä vastaavilla elimillä on oltava valtuudet peruuttaa 46 artiklan nojalla myönnetty tietolupa ja lopettaa datan käyttäjän toteuttama asiaan liittyvä sähköisten terveystietojen käsittelytoimi sen varmistamiseksi, että 3 kohdassa tarkoitettu vaatimustenvastaisuus poistuu välittömästi tai kohtuullisessa ajassa, ja niiden on toteutettava asianmukaiset ja oikeasuhteiset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että datan käyttäjät käsittelevät tietoja vaatimusten mukaisesti. Tältä osin terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten on tarvittaessa voitava määrätä sakko, joka on enintään 10 prosenttia datan käyttäjän päättyneen tilivuoden liikevaihdosta, tai peruuttaa tietolupa ja kieltää asianomaiselta datan käyttäjältä sähköisten terveystietojen käyttö enintään viiden vuoden ajaksi.

Perustelu

Asetuksen väärinkäytöstä asetettavia seuraamuksia on tiukennettava.

Muutosehdotus 27

44 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen on varmistettava, että pääsy sähköisiin terveystietoihin annetaan ainoastaan niiden pyydettyjen tietojen osalta, jotka ovat merkityksellisiä datan käyttäjän tietoihin pääsyä koskevassa hakemuksessa ilmoittaman käsittelytarkoituksen kannalta, ja myönnetyn tietoluvan mukaisesti.

2.	Terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten on annettava sähköiset terveystiedot anonymisoidussa muodossa, jos datan käyttäjän toimittamat tiedot huomioon ottaen tämä pystyy saavuttamaan käsittelyn tavoitteen tällaisilla tiedoilla.

2.	Terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten on annettava sähköiset terveystiedot anonymisoidussa muodossa, jos datan käyttäjän toimittamat tiedot huomioon ottaen tämä pystyy saavuttamaan käsittelyn tavoitteen tällaisilla tiedoilla.

Jos datan käyttäjän käsittelylle ilmoittamaa tavoitetta ei pystytä täyttämään anonymisoiduilla tiedoilla, ottaen huomioon datan käyttäjän toimittamat tiedot, terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten on annettava pääsy sähköisiin terveystietoihin pseudonymisoidussa muodossa. Pseudonymisoinnin peruuttamiseksi tarvittavat tiedot saavat olla ainoastaan terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen saatavilla. Datan käyttäjät eivät saa uudelleentunnistaa henkilöitä heille pseudonymisoidussa muodossa toimitetuista sähköisistä terveystiedoista. Jos datan käyttäjä ei noudata terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen toimenpiteitä, joilla varmistetaan pseudonymisointi, sovelletaan asianmukaisia seuraamuksia.

4.	Terveystietoihin pääsystä vastaavat elimet voivat tarvittaessa antaa henkilökohtaisia sähköisiä terveystietoja asetuksen (EU) 2016/679 ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Perustelu

Poikkeuksellisissa olosuhteissa voi olla tarpeen antaa pääsy henkilökohtaisiin sähköisiin terveystietoihin toissijaista käyttöä varten, esimerkiksi yhteiskunnallisesti hyödyllisen tutkimuksen yhteydessä. Tämän on tietysti tapahduttava EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Muutosehdotus 28

46 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen on myönnettävä tai evättävä tietolupa kahden kuukauden kuluessa tietoihin pääsyä koskevan hakemuksen vastaanottamisesta. Poiketen siitä, mitä asetuksessa […] [datahallintosäädös COM/2020/767 final] säädetään, terveystietoihin pääsystä vastaava elin voi tarvittaessa pidentää tietoihin pääsyä koskevaan hakemukseen vastaamisen määräaikaa kahdella kuukaudella ottaen huomioon pyynnön monimutkaisuuden. Tällaisissa tapauksissa terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen on ilmoitettava hakijalle mahdollisimman pian, että hakemuksen käsittelyyn tarvitaan enemmän aikaa, ja ilmoitettava viivästyksen syyt. Jos terveystietoihin pääsystä vastaava elin ei tee päätöstä määräajassa, tietolupa on myönnettävä.

Terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen on myönnettävä tai evättävä tietolupa kolmen kuukauden kuluessa tietoihin pääsyä koskevan hakemuksen vastaanottamisesta. Poiketen siitä, mitä asetuksessa […] [datahallintosäädös COM/2020/767 final] säädetään, terveystietoihin pääsystä vastaava elin voi tarvittaessa pidentää tietoihin pääsyä koskevaan hakemukseen vastaamisen määräaikaa kahdella kuukaudella ottaen huomioon pyynnön monimutkaisuuden. Tällaisissa tapauksissa terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen on ilmoitettava hakijalle mahdollisimman pian, että hakemuksen käsittelyyn tarvitaan enemmän aikaa, ja ilmoitettava viivästyksen syyt. Jos terveystietoihin pääsystä vastaava elin ei tee päätöstä määräajassa, tietolupa on myönnettävä.

Perustelu

Terveystietoihin pääsystä vastaava elin saattaa tarvita jonkin verran aikaa hakemusten arviointiin.

Muutosehdotus 29

46 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tietolupa on myönnettävä pyydettyjen tarkoitusten täyttämiseen tarvittavaksi ajaksi, joka saa olla enintään viisi vuotta. Luvan voimassaoloaikaa voidaan pidentää yhden kerran enintään viiden vuoden ajaksi , jos datan käyttäjä sitä pyytää ja esittää pidentämiselle perustelut ja sitä tukevat asiakirjat kuukautta ennen tietoluvan voimassaolon päättymistä. Poiketen siitä, mitä 42 artiklassa säädetään, terveystietoihin pääsystä vastaava elin voi veloittaa korotettuja maksuja, joissa otetaan huomioon kustannukset ja riskit, joita aiheutuu sähköisten terveystietojen tallentamisesta ensimmäisiä viittä vuotta pidemmäksi ajaksi. Tällaisten kustannusten ja maksujen pienentämiseksi terveystietoihin pääsystä vastaava elin voi myös ehdottaa datan käyttäjälle tietoaineiston tallentamista pienemmän kapasiteetin tallennusjärjestelmään. Turvatussa käsittely-ympäristössä olevat tiedot on poistettava kuuden kuukauden kuluessa tietoluvan voimassaolon päättymisestä. Terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen on datan käyttäjän pyynnöstä tallennettava pyydetyn tietoaineiston luomisessa käytetty kaava.

Tietolupa on myönnettävä pyydettyjen tarkoitusten täyttämiseen tarvittavaksi ajaksi, joka saa olla enintään kymmenen vuotta. Luvan voimassaoloaikaa voidaan pidentää yhden kerran enintään kahdella vuodella , jos datan käyttäjä sitä pyytää ja esittää pidentämiselle perustelut ja sitä tukevat asiakirjat kuukautta ennen tietoluvan voimassaolon päättymistä. Poiketen siitä, mitä 42 artiklassa säädetään, terveystietoihin pääsystä vastaava elin voi veloittaa korotettuja maksuja, joissa otetaan huomioon kustannukset ja riskit, joita aiheutuu sähköisten terveystietojen tallentamisesta ensimmäisiä kymmentä vuotta pidemmäksi ajaksi. Tällaisten kustannusten ja maksujen pienentämiseksi terveystietoihin pääsystä vastaava elin voi myös ehdottaa datan käyttäjälle tietoaineiston tallentamista pienemmän kapasiteetin tallennusjärjestelmään. Turvatussa käsittely-ympäristössä olevat tiedot on poistettava kuuden kuukauden kuluessa tietoluvan voimassaolon päättymisestä. Terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen on datan käyttäjän pyynnöstä tallennettava pyydetyn tietoaineiston luomisessa käytetty kaava.

Perustelu

Monissa tutkimushankkeissa on tarpeen voida säilyttää tietoja yli viiden vuoden ajan. Muutos tarjoaa enemmän liikkumavaraa tarpeen arvioimiseksi siten, että säilytysaika voi olla jopa kymmenen vuotta. Toisaalta voimassaolon pidennysjakson tulisi olla lyhyempi kuin ehdotetut viisi vuotta.

Muutosehdotus 30

47 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos hakija on tietopyynnössään pyytänyt tulosta anonymisoidussa muodossa, tilastomuoto mukaan lukien, terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen on arvioitava pyyntö kahden kuukauden kuluessa ja mahdollisuuksien mukaan toimitettava tulos datan käyttäjälle kahden kuukauden kuluessa. Jos kyseisiä tietoja ei ole mahdollista toimittaa, terveystietoihin pääsystä vastaavan elimen on esitettävä hakijalle toimittamatta jättämisen Perustelut.

Perustelu

Artiklassa edellytetään tietojen toimittamista ”mahdollisuuksien mukaan”. Jos se ei ole mahdollista, hakijalle olisi perusteltava, miksi näin on.

Muutosehdotus 31

49 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos hakija pyytää pääsyä sähköisiin terveystietoihin yhdeltä yksittäiseltä datan haltijalta yhdessä jäsenvaltiossa, hakija voi 45 artiklan 1 kohdasta poiketen jättää tietoihin pääsyä koskevan hakemuksen tai tietopyynnön suoraan datan haltijalle. Tietoihin pääsyä koskevan hakemuksen on täytettävä 45 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tietopyynnön on täytettävä 47 artiklassa säädetyt vaatimukset. Useita maita koskevat pyynnöt sekä pyynnöt, jotka edellyttävät useiden datan haltijoiden tietoaineistojen yhdistämistä, on osoitettava terveystietoihin pääsystä vastaaville elimille.

Jos hakija pyytää pääsyä sähköisiin terveystietoihin yhdeltä yksittäiseltä datan haltijalta yhdessä jäsenvaltiossa, hakija voi 45 artiklan 1 kohdasta poiketen jättää tietoihin pääsyä koskevan hakemuksen tai tietopyynnön suoraan datan haltijalle. Yksittäisen datan haltijan on evättävä tietolupa, jos yksittäiset tilanteet voidaan yhdistää tiettyyn henkilöön pseudonymisoinnista huolimatta. Tietoihin pääsyä koskevan hakemuksen on täytettävä 45 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tietopyynnön on täytettävä 47 artiklassa säädetyt vaatimukset. Useita maita koskevat pyynnöt sekä pyynnöt, jotka edellyttävät useiden datan haltijoiden tietoaineistojen yhdistämistä, on osoitettava terveystietoihin pääsystä vastaaville elimille.

Perustelu

Anonymiteetti on ratkaiseva asia, kun on kyse terveystiedoista.

Muutosehdotus 32

50 artiklan 1 kohdan f alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Terveystietoihin pääsyä käsittelevät elimet antavat pääsyn sähköisiin terveystietoihin ainoastaan sellaisen turvatun käsittely-ympäristön kautta, jonka osalta noudatetaan tiettyjä teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä ja joka on turvallisuus- ja yhteentoimivuusvaatimusten mukainen. Niiden on toteutettava erityisesti seuraavat turvatoimenpiteet:

[– –]

f)	tässä artiklassa tarkoitettujen suojatoimenpiteiden noudattamisen varmistaminen ja seuranta mahdollisten turvallisuusuhkien lieventämiseksi .

f)	tässä artiklassa tarkoitettujen suojatoimenpiteiden noudattamisen varmistaminen ja seuranta mahdollisten turvallisuusuhkien minimoimiseksi .

Perustelu

Turvatoimenpiteillä olisi pyrittävä minimoimaan mahdolliset turvallisuusuhat eikä lieventämään niitä.

Muutosehdotus 33

65 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Eurooppalaisen terveysdata-avaruuden neuvoston tehtävät

1.	Eurooppalaisen terveysdata-avaruuden neuvostolla on seuraavat sähköisten terveystietojen ensisijaiseen käyttöön liittyvät tehtävät II ja III luvun mukaisesti: [– –]

1.	Eurooppalaisen terveysdata-avaruuden neuvostolla on seuraavat sähköisten terveystietojen ensisijaiseen käyttöön liittyvät tehtävät II ja III luvun mukaisesti: [– –]

b)	kirjallisten kannanottojen antaminen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen asioissa, jotka liittyvät tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten täytäntöönpanon koordinointiin jäsenvaltioiden tasolla, erityisesti seuraavien osalta:

[– –]

kirjallisten kannanottojen antaminen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen alueellinen ja paikallinen taso huomioon ottaen asioissa, jotka liittyvät tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten täytäntöönpanon koordinointiin jäsenvaltioiden tasolla, erityisesti seuraavien osalta:

[– –]

Perustelu

Korostetaan alue- ja paikallistason huomioon ottamisen merkitystä.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Tietoturva ja tietosuoja

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta ja korostaa, että terveydenhuollon tarjoajien on voitava hyötyä tällaisesta infrastruktuurista. Tässä yhteydessä on varmistettava, että potilaiden yksityisyys ja tietosuojaoikeudet turvataan (2).

painottaa, että terveyteen liittyvät kansalaisten odotukset EU:ta kohtaan tuodaan esiin Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätelmissä erityisesti terveydenhuoltojärjestelmien muutosjoustavuuden ja laadun vahvistamiseen liittyvissä ehdotuksissa, jotka koskevat terveystietojen vaihtoa helpottavan eurooppalaisen terveysdata-avaruuden luomista sekä sitä, että ”yksittäisiä potilastietoja voitaisiin asettaa saataville vapaaehtoispohjalta yksilöllisen eurooppalaisen sähköisen terveyspassin avulla noudattaen kaikilta osin tietosuojasääntöjä”.

pitää myönteisenä ehdotuksen tavoitetta luoda uusia ja parempia mahdollisuuksia terveystietojen ensisijaiseen ja toissijaiseen käyttöön potilaiden, terveydenhuollon, tutkimuksen ja koko yhteiskunnan hyödyksi. Terveystietojen saatavuuden parantaminen on nykyaikaisen terveydenhuollon kehittämisen edellytys.

katsoo, että potilaiden pääsy omiin terveystietoihinsa ja mahdollisuus jakaa niitä terveydenhuollon tarjoajien kanssa helpottavat johdonmukaista hoitoa, parantavat potilasturvallisuutta ja lisäävät potilaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti päätöksiin omasta hoidostaan. Terveystietojen valvottu ja yksityisyyden suojaa kunnioittava käyttö tutkimuksessa, päätöksenteossa ja tuotekehityksessä on myös tärkeä edellytys lääketieteen uusille edistysaskelille, potilasturvallisuuden parantamiselle ja terveydenhuollon tulosten paremmalle seurannalle.

muistuttaa, että terveystietojen ja niiden jakamisen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa ja että tarjottu terveydenhuolto on korkealaatuista. Lisäksi olisi suositeltavaa arvioida terveydenhuoltojärjestelmän tilaa kiinnittäen erityistä huomiota kyliin ja kuntiin sekä kehittää ja organisoida terveydenhuoltojärjestelmiä tämän arvioinnin tulosten perusteella hoidon laatuerojen minimoimiseksi.

katsoo, että tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta ei tule pitää tärkeämpänä kuin potilaiden mahdollisuuksia saada hyvää terveydenhuoltoa kotimaassaan ja että tämä on otettava huomioon asetuksen jatkokäsittelyssä.

painottaa, että potilaskertomukset ovat terveydenhuollon tarjoajille ja ammattihenkilöille yksi tärkeimmistä välineistä hyvän ja potilasturvallisen terveydenhuollon järjestämiseksi ja antamiseksi, minkä vuoksi hoitoasiakirjoja on voitava kehittää noudattaen sekä eurooppalaisen terveysdata-avaruuden puitteissa vahvistettuja yhteisiä sääntöjä että kussakin jäsenvaltiossa kansallisella tai alueellisella tasolla vahvistettuja sääntöjä erityisten paikallisten tarpeiden mukaisesti.

pitää tarpeellisena selventää, kuuluvatko sosiaalipalvelut uuden asetuksen soveltamisalaan, sillä toisissa jäsenvaltioissa sosiaali- ja terveystiedot ovat samassa rekisterissä ja toisissa taas erillään.

arvioi asetuksen edellyttävän mittavaa kehitystyötä EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla. Tätä varten tarvitaan huomattavia taloudellisia, ajallisia ja henkilöresursseja. Ehdotukseen sisältyvissä kustannusarvioissa ei yksilöidä selkeästi paikallisia ja alueellisia kustannuksia. Kustannukset voidaan varmasti rahoittaa osittain EU:n eri ohjelmista, mutta on epäselvää, missä määrin jäsenvaltioille aiheutuvat siirtymäkustannukset katetaan ja miten eri toimijoiden kustannusten osalta toimitaan.

10.

korostaa, että koska terveystietojen digitalisointi lisää kyberturvallisuusriskejä, kaikkien osapuolten on noudatettava hyvin tiukkoja tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksia. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että heidän henkilökohtaisia terveystietojaan käsitellään mahdollisimman huolellisesti sellaisen vankan kehyksen ja sellaisen vahvan tietosuoja- ja tietoturvajärjestelmän pohjalta, jotka tarjoavat riittävät turvatakeet.

11.

huomauttaa, että kun asetuksella pyritään parantamaan kansalaisten mahdollisuuksia tarkastella ja hallita sähköisiä terveystietojaan, ei saa unohtaa haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä eikä etenkään sellaisia ikääntyneitä henkilöitä, joiden digitaidot ovat heikot tai joiden on hankala käyttää digitaalisia välineitä (3).

12.

pitää luonnollisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta erittäin tärkeänä ja korostaa, että on keskeistä tarjota takeet asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) säännösten noudattamisesta.

13.

kiinnittää huomion siihen, että eurooppalaisen terveysdata-avaruuden perustamista vaikeuttavat asiantuntijoiden ja teknisen osaamisen puute sekä se, että käytettävissä on vain vähän palveluntarjoajia, joilla on tarvittavaa erityisasiantuntemusta, jotta ne pystyvät suunnittelemaan ja pitämään yllä sellaisia terveystietojärjestelmiä ja -infrastruktuureja, jotka täyttävät tiukat turvallisuus- ja tietosuojavaatimukset.

14.

kehottaa lisäksi komissiota harkitsemaan ja esittämään ehdotuksia siitä, miten unioni voi tukea niiden fyysisten infrastruktuurien lisäämistä, joita jäsenvaltioissa, myös paikallis- ja aluetasolla, tarvitaan tietojen tallentamista varten.

Yhteentoimivuus

15.

toteaa huolestuneena, että selkeiden ohjeiden puuttuessa eurooppalaisen terveysdata-avaruuden täytäntöönpanosta Euroopan unionissa voi tulla hajanaista, koska soveltaminen ja tulkinnat vaihtelevat jäsenvaltioiden tai jopa alueiden välillä, kuten on käynyt yleisen tietosuoja-asetuksen yhteydessä.

16.

katsookin, että olisi laadittava tarkkoja yhteisiä sääntöjä, toimintamalleja ja ratkaisuja sen varmistamiseksi, että asetusta sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa ja että terveystietojen rajatylittävässä käytössä kunnioitetaan kansalaisten oikeutta yksityisyyteen. Komitea panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että nykyisen asetusehdotuksen mukaan terveystietojen vaihto on toteutettava sähköisessä muodossa.

Datan laatu

17.

toteaa, että tutkimustarkoituksissa, päätöksenteossa tai terveydenhuoltopalveluissa käytettävien tietojen on oltava luotettavia, muodoltaan yhtenäisiä, johdonmukaisia, edustavia ja mitattavissa ja sovelluttava käyttötarkoitukseensa. Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotuksessa esitettyihin kriteereihin, jotka liittyvät terveystietojen luokitteluun ja keskeisiin erityisominaisuuksiin, mutta katsoo, että laatuvaatimuksiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

18.

muistuttaa kuitenkin, että useat jäsenvaltiot työskentelevät jo nyt kansallisella ja hajautetulla tasolla digitaalisten ratkaisujen löytämiseksi eri alojen välistä tietojenvaihtoa varten sekä monien muiden asetukseen sisältyvien kysymysten parissa. Olisikin suotavaa, että tällaisista aloitteista saatuja kokemuksia hyödynnettäisiin tulevaisuudessa eurooppalaisen terveysdata-avaruuden yhteydessä.

19.

huomauttaa lisäksi, että olisi varmistettava, että jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihtokehyksen kehittäminen perustuu kansainvälisiin standardeihin, kuten FHIR-profilointiin ja SNOMED CT -standardeihin. Näin EU:ssa tehty työ on merkityksellistä myös kaikille kolmansille maille, jotka jo nyt suuntaavat mielenkiintonsa useisiin jäsenvaltioihin ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa muun muassa sujuvan tietojenvaihdon varmistamiseksi järjestelmien välillä.

20.

katsoo, että jos luonnollisille henkilöille annetaan oikeus ja mahdollisuus muuttaa tietoja omassa terveystietorekisterissään tai lisätä siihen tietoja, rekistereissä saattaa ilmetä laatuongelmia. Komitea kehottaa analysoimaan tarkemmin, miten nämä kysymykset voitaisiin ratkaista.

Hallinto

21.

korostaa, että eurooppalaisen terveysdata-avaruuden onnistumisen varmistamiseksi on tarpeen omaksua monitasoinen hallintotapa ja toimintamalli, joka ei rajoitu EU:n ja jäsenvaltioiden tasoon vaan jossa myös alue- ja paikallistaso on mukana.

22.

katsoo, että eurooppalaisen terveysdata-avaruuden täytäntöönpanon yhtenä haasteena on siitä huolehtiminen, että jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla on riittävät resurssit ja myös fyysiset infrastruktuurit terveystietojen tallentamiseksi, pääsyn tarjoamiseksi tietoihin ja tietojen vaihtamiseksi terveydenhuoltopalveluja, tutkimusta, päätöksentekoa ja sääntelytoimia varten.

23.

korostaa tarvetta selkeyttää edelleen eurooppalaisen terveysdata-avaruuden neuvoston roolia ja toimivaltuuksia. Selvää on, että neuvoston jäseninä on digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavien viranomaisten ja terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten edustajia kaikista jäsenvaltioista, mutta ei se, millainen rooli tarkkailijoilla, asiantuntijoilla, sidosryhmillä ja muilla asiaankuuluvilla kolmansilla osapuolilla on tai miten ne osallistuvat neuvoston työskentelyyn.

24.

toteaa, että ehdotuksessa esitetään tietojen standardointia jäsenvaltioiden välillä, jotta tietoja voidaan vaihtaa. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia ja taloudellisia seurauksia paikallis- ja alueviranomaisille, sillä mahdolliset uudet tietostandardit on sisällytettävä viranomaisten nykyisiin tietojärjestelmiin ja henkilöstölle on annettava koulutusta näiden uusien standardien soveltamisesta.

25.

pyytää, että paikallis- ja alueviranomaisia edustava AK saa eurooppalaisen terveysdata-avaruuden neuvostoon oman edustajansa.

26.

toteaa, että asetusehdotukseen sisältyy liikkumavaraa, jonka puitteissa monet asetukseen liittyvistä konkreettisista näkökohdista on tarkoitus vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä, ja huomauttaakin, että tällä hetkellä on vaikeaa saada käsitystä siitä, mitä asetus käytännössä tarkoittaa potilaille, terveydenhuollon tarjoajille, tutkimukselle, innovoijille ja muille terveystietojen käyttäjille.

Toissijaisuusperiaate

27.

on sitä mieltä, että asetusehdotus ei nykymuodossaan aiheuta toissijaisuusperiaatteen mukaisuuteen liittyviä ongelmia tietojen siirrettävyyttä ja yhteentoimivuutta koskevien tavoitteiden suhteen, sillä näitä tekijöitä ei voida säännellä asianmukaisesti yksinomaan jäsenvaltioiden tai alue- ja paikallisviranomaisten tasolla. Lisäksi eurooppalaisen terveysdata-avaruuden mukanaan tuomat edut auttavat vähentämään eriarvoisuutta Euroopan unionin eri alueiden välillä ja tarjoamaan laadukasta tietoa paikallisiin tarpeisiin soveltuvan terveyspolitiikan laatimista varten. Ei pidä myöskään unohtaa sen hyötyjä tieteen tasolla, sillä se auttaa selvittämään erilaisten käytössä olevien terveysteknologioiden myönteiset ja kielteiset vaikutukset (haittavaikutukset), ja näiden teknologioiden tuloksia voidaan hyödyntää nopeasti myös syrjäisemmillä tai muita heikommassa asemassa olevilla alueilla. On kuitenkin huolehdittava erityisesti siitä, ettei ehdotettu asetus anna unionille liikaa toimivaltaa ja että siinä kunnioitetaan jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten oikeutta päättää itse terveydenhuoltojärjestelmiensä organisoinnista, sillä useissa maissa alue- ja paikallisviranomaisille on annettu enemmän vastuuta terveyspalvelujen järjestämisestä, mikä mahdollistaa päätösten tekemisen mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Bryssel 8. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(2) AK:n lausunto aiheesta ”Euroopan lääkestrategia ja lainsäädäntöehdotus Euroopan lääkeviraston toimeksiannon muuttamisesta” (EUVL C 300, 27.7.2021, s. 87).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/82

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Sisämarkkinoiden hätätilaväline”

(2023/C 157/11)

Esittelijä:

Muhterem ARAS (DE, Vihreät), Baden-Württembergin maapäivien puhemies

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoiden hätätilavälineen perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2679/98 kumoamisesta

COM(2022) 459 final

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2016/424, (EU) 2016/425, (EU) 2016/426, (EU) 2019/1009 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hätätilamenettelyistä vaatimustenmukaisuuden arviointia, yhteisten eritelmien hyväksymistä ja markkinavalvontaa varten sisämarkkinoiden hätätilan vuoksi

COM(2022) 461 final

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2000/14/EY, 2006/42/EY, 2010/35/EU, 2013/29/EU, 2014/28/EU, 2014/29/EU, 2014/30/EU, 2014/31/EU, 2014/32/EU, 2014/33/EU, 2014/34/EU, 2014/35/EU, 2014/53/EU ja 2014/68/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hätätilamenettelyistä vaatimustenmukaisuuden arviointia, yhteisten eritelmien hyväksymistä ja markkinavalvontaa varten sisämarkkinoiden hätätilan vuoksi

COM(2022) 462 final

I MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoiden hätätilavälineen perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2679/98 kumoamisesta

COM(2022) 459 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan kappale 33

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voidaan varmistaa kriisin kannalta olennaisten tavaroiden saatavuus sisämarkkinoiden hätätilassa, komissio voi lisäksi suositella, että jäsenvaltiot jakavat varmuusvarastoja ottaen asianmukaisesti huomioon solidaarisuuden, tarpeellisuuden ja suhteellisuuden periaatteet. Tässä on otettava huomioon erilaiset paikalliset ja alueelliset – esimerkiksi syrjäisimpien alueiden, tiheään asuttujen kaupunkien, maaseutualueiden ja raja-alueiden – tarpeet.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 2

1 artiklan 3 kohta

Euroopan komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden on vaihdettava säännöllisesti tietoja kaikista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista keskenään ja komission kanssa.	Jäsenvaltioiden on vaihdettava säännöllisesti tietoja kaikista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista keskenään ja komission sekä Euroopan parlamentin, Euroopan alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa.

Perustelu

Monien sisämarkkinoiden hätätilavälineen puitteissa käynnistettyjen toimenpiteiden täytäntöönpano annetaan paikallis- ja alueviranomaisten tehtäväksi. Näin ollen niille olisi tiedotettava asiasta ainakin AK:n välityksellä.

Muutosehdotus 3

2 artiklan 8 kohta

Euroopan komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tällä asetuksella ei rajoiteta jäsenvaltioiden velvoitetta turvata kansallinen turvallisuus eikä niiden valtuuksia suojata keskeisiä valtiolle kuuluvia tehtäviä, mukaan lukien valtion alueellisen koskemattomuuden turvaaminen ja yleisen järjestyksen ylläpitäminen.	Tällä asetuksella ei rajoiteta jäsenvaltioiden yleistä velvoitetta turvata kansallinen turvallisuus eikä niiden valtuuksia suojata keskeisiä valtiolle kuuluvia tehtäviä, mukaan lukien valtion alueellisen koskemattomuuden turvaaminen ja yleisen järjestyksen ylläpitäminen

Perustelu

Sana ”yleistä” on lisättävä kohdan selkeyttämiseksi, jotta 16 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen mukaisilla vapaata liikkuvuutta koskevilla säännöillä olisi käytännössä vaikutusta.

Muutosehdotus 4

4 artiklan 3 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio toimii neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajana ja huolehtii sen sihteeristöstä. Komissio voi kutsua Euroopan parlamentin edustajan, Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolina olevien EFTA-valtioiden edustajia sekä talouden toimijoiden, sidosryhmäjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja asiantuntijoiden edustajia osallistumaan neuvoa-antavan ryhmän kokouksiin tarkkailijoina. Se kutsuu muiden kriisiin liittyvien unionin tason elinten edustajat osallistumaan neuvoa-antavan ryhmän asiaankuuluviin kokouksiin tarkkailijoina.

Komissio toimii neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajana ja huolehtii sen sihteeristöstä. Neuvoa-antavan ryhmän pysyviä jäseniä ovat myös Euroopan parlamentin ja Euroopan alueiden komitean edustajat. Komissio voi kutsua Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolina olevien EFTA-valtioiden edustajia sekä talouden toimijoiden, sidosryhmäjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja asiantuntijoiden edustajia osallistumaan neuvoa-antavan ryhmän kokouksiin tarkkailijoina. Se kutsuu muiden kriisiin liittyvien unionin tason elinten edustajat osallistumaan neuvoa-antavan ryhmän asiaankuuluviin kokouksiin tarkkailijoina.

Perustelu

Euroopan parlamentin ja Euroopan alueiden komitean on oltava neuvoa-antavassa ryhmässä pysyvästi edustettuina parlamentaarisen valvonnan varmistamiseksi ja EU:n lainsäädännön käytännön täytäntöönpanosta vastaavien paikallis- ja alueviranomaisten osallistamiseksi. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat myös se taho, johon kriisien aiheuttamat ongelmat ja vaikutukset kohdistuvat välittömästi ja joka pystyy raportoimaan niistä suoraan. Euroopan alueiden komitean välityksellä paikallis- ja alueviranomaisten edut voitaisiin ottaa neuvoa-antavassa ryhmässä huomioon.

Muutosehdotus 5

5 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on nimettävä keskusyhteystoimistot, jotka vastaavat yhteydenpidosta, koordinoinnista ja tietojenvaihdosta muiden jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistojen ja unionin tason keskusyhteystoimiston kanssa tämän asetuksen mukaisesti. Tällaisten yhteystoimistojen on koordinoitava ja koottava asiaankuuluvilta kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta saadut tiedot.

Jäsenvaltioiden on nimettävä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa keskusyhteystoimistot, jotka vastaavat yhteydenpidosta, koordinoinnista ja tietojenvaihdosta muiden jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistojen ja unionin tason keskusyhteystoimiston kanssa tämän asetuksen mukaisesti. Tällaisten yhteystoimistojen on koordinoitava ja koottava asiaankuuluvilta kansallisilta , alueellisilta ja paikallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta saadut tiedot.

Perustelu

Alue- ja paikallisviranomaiset olisi osallistettava toimintaan, sillä kansalliset yhteystoimistot eivät riitä varmistamaan tietojenvaihtoa. Jäsenvaltioiden poliittisesta ja perustuslaillisesta rakenteesta riippuen voitaisiin ottaa käyttöön myös alueellisia tai paikallisia yhteystoimistoja.

Muutosehdotus 6

6 artiklan 1 kohdan a alakohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

a)	kansallisten ja unionin tason toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätilavaiheiden hallinnointia varten valppaus- ja hätätilavaiheiden aikana sisämarkkinoiden eri aloilla;

a)	paikallisten, alueellisten ja kansallisten sekä unionin tason toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätilavaiheiden hallinnointia varten valppaus- ja hätätilavaiheiden aikana sisämarkkinoiden eri aloilla;

Perustelu

Paikallis- ja aluetason mukaan ottaminen.

Muutosehdotus 7

6 artiklan 2 kohdan a alakohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

luettelo asiaan liittyvistä kansallisista toimivaltaisista viranomaisista, 5 artiklan mukaisesti nimetyistä keskusyhteystoimistoista ja 21 artiklassa tarkoitetuista keskitetyistä yhteyspisteistä, niiden yhteystiedoista sekä niiden tehtävistä ja vastuista tämän asetuksen mukaisten valppaus- ja hätätilavaiheiden aikana kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

luettelo asiaan liittyvistä kansallisista sekä paikallisista ja alueellisista toimivaltaisista viranomaisista, 5 artiklan mukaisesti nimetyistä keskusyhteystoimistoista ja 21 artiklassa tarkoitetuista keskitetyistä yhteyspisteistä, niiden yhteystiedoista sekä niiden tehtävistä ja vastuista tämän asetuksen mukaisten valppaus- ja hätätilavaiheiden aikana kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

Perustelu

Paikallis- ja aluetason osallistaminen jäsenvaltioiden rakenteesta riippuen.

Muutosehdotus 8

8 artiklan 3 kohdan c alakohta

Euroopan komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
maantieteellinen alue ja sisämarkkinoiden osuus, johon häiriö tai mahdollinen häiriö vaikuttaa, vaikutus tiettyihin maantieteellisiin alueisiin, jotka ovat erityisen haavoittuvia tai alttiita toimitusketjun häiriöille, mukaan lukien EU:n syrjäisimmät alueet;	maantieteellinen alue ja sisämarkkinoiden osuus, johon häiriö tai mahdollinen häiriö vaikuttaa, vaikutus tiettyihin maantieteellisiin alueisiin, jotka ovat erityisen haavoittuvia tai alttiita toimitusketjun häiriöille, mukaan lukien EU:n raja-alueet ja syrjäisimmät alueet;

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 9

9 artiklan 1 kohdan a alakohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos komissio – neuvoa-antavan ryhmän lausunnon huomioon ottaen – katsoo, että kyseessä on 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu uhka, se ottaa täytäntöönpanosäädöksellä käyttöön valppaustilavaiheen enintään kuuden kuukauden ajaksi. Tällaiseen täytäntöönpanosäädökseen on sisällyttävä seuraavat:

a)	arvio kriisin mahdollisista vaikutuksista;

a)	arvio kriisin mahdollisista vaikutuksista , myös raja-alueiden erityistilanteesta ;

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 10

11 artiklan 5 kohta

Euroopan komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon talouden toimijoille ja erityisesti pk-yrityksille aiheutuva hallinnollinen rasite, joka voi liittyä tietopyyntöihin, ja varmistettava, että se pidetään mahdollisimman pienenä .	Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon talouden toimijoille ja erityisesti pk-yrityksille aiheutuva hallinnollinen rasite, joka voi liittyä tietopyyntöihin, ja varmistettava, että pyyntöjen sisältö on oikeasuhteinen ja tiukasti rajattu siihen, mikä on tarpeen 9 artiklan noudattamiseksi .

Perustelu

Yrityksiin kohdistuvien tarpeettomien rasitteiden välttäminen.

Muutosehdotus 11

12 artiklan 2 kohdan a alakohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio voi vaatia täytäntöönpanosäädöksillä, että jäsenvaltiot toimittavat 9 artiklan 1 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä lueteltuja tavaroita koskevat tiedot kaikista seuraavista:

a)	a) tämänhetkiset varastot niiden alueella;

a)	tämänhetkiset varastot ja varastointipaikat niiden alueella;

Perustelu

On tärkeää tiedustella, missä jäsenvaltiot varastoivat kriisin kannalta olennaisia tavaroita, jotta niitä voidaan hätätilanteessa jakaa hyvissä ajoin myös syrjäisille alueille.

Muutosehdotus 12

12 artiklan 3 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ottaen asianmukaisesti huomioon talouden toimijoiden hallussa olevat tai kerryttämät varastot alueellaan jäsenvaltioiden on parhaansa mukaan pyrittävä kerryttämään 1 kohdan mukaisesti yksilöityjen strategisesti tärkeiden tavaroiden varmuusvarastoja. Komissio tukee jäsenvaltioita niiden toimien koordinoinnissa ja yhdenmukaistamisessa.

Ottaen asianmukaisesti huomioon talouden toimijoiden hallussa olevat tai kerryttämät varastot alueellaan sekä alueellisen tasapainon, erityisesti saari- ja vuoristoalueiden sekä muiden syrjäisten alueiden osalta, jäsenvaltioiden on parhaansa mukaan pyrittävä kerryttämään 1 kohdan mukaisesti yksilöityjen strategisesti tärkeiden tavaroiden varmuusvarastoja. Komissio tukee jäsenvaltioita niiden toimien koordinoinnissa ja yhdenmukaistamisessa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 13

15 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos komissio – neuvoa-antavan ryhmän lausunnon huomioon ottaen – katsoo, että sisämarkkinoiden hätätilavaiheen jatkaminen on tarpeen, se ehdottaa neuvostolle sisämarkkinoiden hätätilavaiheen jatkamista. Komissio pyrkii tekemään ehdotuksen viimeistään 30 päivää ennen sen ajanjakson päättymistä, jonka ajaksi sisämarkkinoiden hätätilavaihe on otettu käyttöön, jollei olosuhteiden kiireellisistä ja poikkeuksellisista muutoksista muuta johdu. Neuvosto voi jatkaa täytäntöönpanosäädöksellä sisämarkkinoiden hätätilavaihetta enintään kuudella kuukaudella kerrallaan.

Perustelu

Hätätoimenpiteiden on aina oltava ajallisesti rajoitettuja ja niiden on päätyttävä automaattisesti, jotta voidaan välttyä väärinkäytöksiltä. Asia mainitaan 14 artiklan 3 kohdassa (Käyttöönotto), mutta ei toimien lopettamista koskevassa artiklassa, joten siihen esitetään selvennystä.

Muutosehdotus 14

16 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Hyväksyessään ja soveltaessaan kansallisia toimenpiteitä, joilla reagoidaan sisämarkkinoiden hätätilaan ja sen taustalla olevaan kriisiin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimet ovat täysin perussopimuksen ja unionin oikeuden ja erityisesti tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

Perustelu

Jotta sisämarkkinoiden hätätilavälineen vapaata liikkuvuutta koskevilla säännöillä olisi käytännössä vaikutusta, niillä on oltava osittain etusija Schengenin rajasäännöstöön nähden. Muussa tapauksessa jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön yksipuolisia ja koordinoimattomia rajatarkastuksia, jotka voivat luonteensa puolesta merkitä rajojen sulkemista.

Muutosehdotus 15

16 artiklan 2 kohta

Euroopan komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kaikkien rajoitusten on oltava ajallisesti rajoitettuja, ja ne on poistettava heti, kun tilanne sen sallii. Lisäksi kaikissa rajoituksissa olisi otettava huomioon raja-alueiden tilanne.	Kaikkien rajoitusten on oltava ajallisesti rajoitettuja , niitä on tarkistettava säännöllisesti , ja ne on poistettava heti, kun tilanne sen sallii. Lisäksi kaikissa rajoituksissa olisi otettava huomioon raja-alueiden tilanne.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 16

16 artiklan 5 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikille sidosryhmille, joita asia koskee, tiedotetaan tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden, myös työntekijöiden ja palveluntarjoajien, vapaata liikkuvuutta rajoittavista toimenpiteistä ennen niiden voimaantuloa. Jäsenvaltioiden on varmistettava jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa, mukaan lukien viestintä työmarkkinaosapuolten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikille sidosryhmille, joita asia koskee, sekä paikallis- ja alueviranomaisille tiedotetaan tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden, myös työntekijöiden ja palveluntarjoajien, vapaata liikkuvuutta rajoittavista toimenpiteistä ennen niiden voimaantuloa. Jäsenvaltioiden on varmistettava jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa, mukaan lukien viestintä Euroopan alueiden komitean, työmarkkinaosapuolten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaisten osallistamisen varmistaminen.

Muutosehdotus 17

19 artiklan 2 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle syyt, joiden vuoksi tällaisen toimenpiteen toteuttaminen on perusteltua ja oikeasuhteista, jos näitä syitä ei ole jo tuotu selvästi esiin ilmoitetussa toimenpiteessä. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kokonaisuudessaan kansalliset lait ja asetukset, jotka sisältävät toimenpiteen tai joita muutetaan toimenpiteellä.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle syyt, joiden vuoksi tällaisen toimenpiteen toteuttaminen on perusteltua ja oikeasuhteista, jos näitä syitä ei ole jo tuotu selvästi esiin ilmoitetussa toimenpiteessä. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kokonaisuudessaan kulloisessakin jäsenvaltiossa asiaan sovellettava lainsäädäntö, joka sisältää toimenpiteen tai jota muutetaan toimenpiteellä.

Perustelu

Joissakin jäsenvaltioissa alueet voivat hyväksyä omia tai täydentäviä sääntöjään, joten olisi mainittava paitsi kansallinen lainsäädäntö myös kaikki muu kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettava lainsäädäntö.

Muutosehdotus 18

21 artiklan 2 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalaiset, kuluttajat, talouden toimijat ja työntekijät sekä heidän edustajansa voivat pyynnöstä ja asianomaisten yhteyspisteiden välityksellä saada toimivaltaisilta viranomaisilta tietoja siitä, miten kyseisiä kansallisia kriisitoimia yleisesti tulkitaan ja sovelletaan. Näihin tietoihin on tarvittaessa sisällyttävä vaihekohtainen opas. Tiedot on annettava selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä. Niiden on oltava helposti saatavilla etäyhteyden avulla sähköisessä muodossa, ja ne on pidettävä ajan tasalla.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalaiset, kuluttajat, paikallis- ja alueviranomaiset, talouden toimijat ja työntekijät sekä heidän edustajansa voivat pyynnöstä ja asianomaisten yhteyspisteiden välityksellä saada toimivaltaisilta viranomaisilta tietoja siitä, miten kyseisiä kansallisia kriisitoimia yleisesti tulkitaan ja sovelletaan. Näihin tietoihin on tarvittaessa sisällyttävä vaihekohtainen opas. Tiedot on annettava selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä. Niiden on oltava helposti saatavilla etäyhteyden avulla sähköisessä muodossa, ja ne on pidettävä ajan tasalla.

Perustelu

Kaikilla olisi oltava mahdollisuus kääntyä jäsenvaltioiden keskitettyjen yhteyspisteiden puoleen. Tätä voidaan sujuvoittaa alueellisella tasolla. Tämä on erityisen tärkeää raja-alueilla ja syrjäisillä alueilla.

Muutosehdotus 19

22 artiklan 2 kohta

Euroopan komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Unionin tason keskitetty yhteyspiste antaa kansalaisille, kuluttajille, talouden toimijoille ja työntekijöille ja heidän edustajilleen apua seuraavissa: [– –]	Unionin tason keskitetty yhteyspiste antaa kansalaisille, kuluttajille, paikallis- ja alueviranomaisille, talouden toimijoille ja työntekijöille ja heidän edustajilleen apua seuraavissa: [– –]

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaisten osallistamisen varmistaminen.

Muutosehdotus 20

24 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos esiintyy vakava kriisiin liittyvä pula tai sen välitön uhka, komissio voi pyytää kriisin kannalta olennaisiin toimitusketjuihin kuuluvia edustavia organisaatioita tai talouden toimijoita toimittamaan vapaaehtoisesti tietyssä määräajassa komissiolle tiettyjä tietoja kriisin kannalta olennaisten tavaroiden ja niiden komponenttien tuotantokapasiteetista ja mahdollisista olemassa olevista varastoista unionin tuotantolaitoksissa ja kolmansien maiden laitoksissa, joissa se harjoittaa toimintaa tai joiden kanssa sillä on sopimuksia tai joilta se tekee hankintoja, sekä tiedot mahdollisista toimitusketjun häiriöistä tietyn määräajan kuluessa. Komissio varmistaa, että talouden toimijoille ja erityisesti pk-yrityksille aiheutuva hallinnollinen ja liiketoiminnallinen rasite minimoidaan, että vastausmääräajat ovat realistisia ja että pyyntöjen sisältö on oikeasuhteinen ja rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä.

Perustelu

Yrityksiin kohdistuvien tarpeettomien rasitteiden välttäminen.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sisämarkkinoiden hätätilavälineestä, jolla varmistetaan tulevissa kriisitilanteissa sisämarkkinoiden toiminta, mukaan lukien henkilöiden vapaa liikkuvuus.

korostaa, että koordinoiduilla EU:n toimilla pystyttiin palauttamaan sisämarkkinoiden vapaudet covid-19-pandemian aikana ja että kansainvälisen oikeuden vastainen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan osoittaa, miten nopeasti uusi kriisi voi syntyä.

huomauttaa, että kriiseillä voi olla vakavia seurauksia sisämarkkinoille. Komitea korostaa tarveperusteisten toimenpiteiden olevan tärkeitä, jotta kriiseihin liittyviin eroihin voidaan puuttua unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, ja tähdentää sellaisen tarveperusteisen koheesiopolitiikan merkitystä, jolla pyritään samoihin tavoitteisiin ja edistetään kykyä selviytyä kriiseistä.

toistaa näkemyksensä, että erityisesti tavaroiden, henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus on turvattava kriisien vaikutuksilta. Komitea korostaa raja-alueiden erityistä roolia sisämarkkinoiden toiminnassa.

korostaa, että kriisien vaikutukset kohdistuvat erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan soveltamisalaan kuuluviin aloihin, sillä ne joutuvat kohtaamaan jo pelkän asemansa aiheuttamia haasteita.

katsoo siksi, että sisämarkkinoita varten tarvitaan vankka EU:n yleinen kriisikehys, jolla täydennetään nykyisiä ja suunniteltuja alakohtaisia sääntöjä.

Rajaturvallisuus sisämarkkinoiden hätätilavälineen puitteissa

korostaa, että etenkin raja-alueet kärsivät kriiseistä johtuvista ja erityisesti yksipuolisista ja lyhytaikaisista rajojen sulkemisista. Tämä koskee kaikkea rajatylittävää yhteistyötä esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja energian alalla sekä tavaraliikennettä, rajatyöntekijöitä ja palveluntarjoajia mutta myös perheitä ja muita ihmissuhteita.

painottaa erityisesti, että rajanylityspaikoille syntyvien kilometrien pituisten ruuhkien vuoksi rajatarkastukset vastaavat lähes rajojen sulkemista.

kehottaa siksi Euroopan komissiota asettamaan sisämarkkinoiden hätätilavälineen vapaata liikkuvuutta koskevat säännöt osittain etusijalle Schengenin rajasäännöstöön nähden, jotta henkilöiden, palvelujen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus voidaan varmistaa kriisiaikoina.

10.

kehottaa neuvostoa aloittamaan asetuksen voimaantulon jälkeen neuvottelut EU:n ulkorajoilla sijaitsevien kolmansien maiden kanssa vastaavien vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen käyttöönottamiseksi.

11.

muistuttaa tässä yhteydessä Schengen-alueen hallinnoinnin uudelleentarkastelua koskevasta lausunnostaan (1), jossa kehotetaan rajoittamaan sisärajatarkastukset tiukasti enintään 24 kuukauteen ja perustelemaan, miksi vaihtoehtoiset toimenpiteet eivät ole asianmukaisia.

12.

kehottaa neuvostoa myös ratkaisemaan oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismin perustamista koskevan pattitilanteen, jotta hallitustenväliset ratkaisut voidaan panna rajoilla vaivatta täytäntöön.

Sisämarkkinoiden hätätilaväline alueellisesta näkökulmasta

13.

pitää yleisesti ottaen myönteisenä ehdotuksen paikkalähtöistä lähestymistapaa ja keskittymistä matkustamiseen ja liiketoimintaan. Komitea kehottaa kuitenkin kohdentamaan hätätilavälinettä alueellisemmin, jotta voidaan varmistaa sen tehokkuus paikan päällä.

14.

kehottaa näin ollen ottamaan Euroopan alueiden komitean edustajat pysyvästi mukaan neuvoa-antavaan ryhmään.

15.

kehottaa lisäksi ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan keskusyhteystoimistojen suunnitteluun ja varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet kääntyä kansallisten yhteyspisteiden ja unionin tason keskitetyn yhteyspisteen puoleen.

16.

muistuttaa, että kriisin kannalta (mahdollisesti) olennaiset tavarat jakautuvat epätasaisesti sisämarkkinoilla. Komitea korostaa, että tarvitaan ehdottomasti käytännön eurooppalaista solidaarisuutta, jotta voidaan varmistaa tällaisten tavaroiden jakelu pahasti kärsineille alueille. Komitea pitää tässä yhteydessä vientirajoitusten kieltoa myönteisenä.

17.

ehdottaa, että asiaan liittyviä määritelmiä ja kriteerejä johdonmukaistetaan kautta koko ehdotuksen ja että alueelliset näkökohdat otetaan tässä yhteydessä paremmin huomioon.

Sisämarkkinoiden hätätilavälineen hallinnointi

18.

korostaa tässä yhteydessä, että oikeusvarmuuden saavuttamiseksi on tarkennettava yksittäisiä määritelmiä ja selvennettävä, millä ehdoin, missä olosuhteissa ja missä kriiseissä hätätilavälinettä on tarkoitus käyttää.

19.

suhtautuu myönteisesti kriisien ehkäisyn, niihin varautumisen ja niiden hallinnan parantamiseksi ehdotettuun liikennevalojärjestelmään, jonka kolme vaihetta ovat vaihtoehtosuunnittelu, sisämarkkinoiden valvonta ja sisämarkkinoiden hätätilanne.

20.

pitää erittäin myönteisenä keskittymistä jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon, viestintään ja koordinointiin ja kannustaa luomaan tulevia kriisejä varten yhteisen tietoalustan covid-19-pandemian aikana käyttöön otetun Re-open EU -alustan tapaan.

21.

korostaa tarvetta varmistaa täydentävyys ja johdonmukaisuus alakohtaisten ja muiden yleisten sääntöjen, erityisesti Schengenin rajasäännöstön, kanssa, jotta ei aiheuteta suurempaa oikeudellista epävarmuutta.

22.

muistuttaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista ja toteaa, että komission ehdotus on hyvin kauaskantoinen. Komitea korostaakin, että on tärkeää varmistaa välineen täytäntöönpanon riittävä valvonta ja avoimuus, jotta voidaan myös tarkastella uudelleen ja kompensoida komissiolle siirretyn toimivallan mahdollisesti pitkälle ulottuvaa laajentamista. Komitea huomauttaa, että tämä on mahdollista vain selkeiden ja yksiselitteisten kriteerien ja mitattavissa olevien kynnysarvojen sekä sellaisen asianmukaisen menettelyn avulla, jolla taataan paitsi jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin myös kansallisten ja alueellisten parlamenttien osallisuus.

23.

korostaa, että kaikissa hätätoimenpiteissä on kunnioitettava ja taattava työlainsäädännön ja perusoikeuksien tehokas täytäntöönpano ja täysimääräinen kunnioittaminen – sosiaaliset oikeudet, työntekijöiden oikeudet ja ammattiyhdistysoikeudet mukaan lukien.

24.

kehottaa tarkastelemaan uudelleen toimitusketjujen valvonnan, yritystietojen keräämisen ja ensisijaisia tilauksia koskevien velvoitteiden tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta. Juuri kriisiaikoina olisi pidettävä yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, aiheutuvat lisärasitteet mahdollisimman pieninä. Vähintäänkin olisi pidennettävä erittäin tiukkoja vastausaikoja.

25.

pitää myönteisenä strategisesti tärkeiden tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointien nopeuttamista. Komitea ehdottaa tämän laajentamista muihinkin tuoteryhmiin.

26.

kehottaa Euroopan komissiota huolehtimaan yhteishankintatoimien avoimuudesta ja ottamaan opiksi covid-19-rokotteiden valmistajien kanssa tehtyjen sopimuksen puutteista.

27.

on tyytyväinen ajankohtaisiin keskusteluihin siitä, että Euroopan strategista riippumattomuutta pitäisi vahvistaa kriiseistä riippumatta, ja odottaa mielenkiinnolla kriittisiä raaka-aineita koskevaa Euroopan komission säädösehdotusta. Komitea kehottaa tässä yhteydessä Euroopan komissiota sisällyttämään säädösehdotuksiinsa kriittisiä raaka-aineita koskevaa toimintasuunnitelmaa käsittelevän AK:n lausunnon (2) ehdotukset.

Bryssel 8. helmikuuta 2023.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Schengen-alueen hallinnoinnin uudelleentarkastelu” (COR-2022-01129-00-01) (EUVL C 498, 30.12.2022, s. 114).

(2) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kriittisiä raaka-aineita koskeva toimintasuunnitelma” (COR-2020-04292-00-01) (EUVL C 175, 7.5.2021, s. 10).

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 157

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 3. toukokuu 2023

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Alueiden komitea
	AK:n 153. täysistunto, 8.2.2023–9.2.2023
2023/C 157/01	Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta Kuntien ja alueiden vastaus energiakriisiin: kohti aitoa Euroopan energiaunionia	1
	LAUSUNNOT
	Alueiden komitea
	AK:n 153. täysistunto, 8.2.2023–9.2.2023
2023/C 157/02	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Edistyminen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa	6
2023/C 157/03	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Tarkastelukertomus elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta	12
2023/C 157/04	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Asetetaan ihmiset etusijalle, varmistetaan kestävä ja osallistava kasvu ja hyödynnetään EU:n syrjäisimpien alueiden mahdollisuudet	18
2023/C 157/05	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Suotuisan toimintaympäristön luominen yhteisötaloudelle – paikallinen ja alueellinen näkökulma	23
2023/C 157/06	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Eurooppalainen hoito- ja hoivastrategia	28
2023/C 157/07	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Riittävä vähimmäistoimeentulo sosiaalisen osallisuuden varmistamiseksi: paikallinen ja alueellinen näkökulma	33
2023/C 157/08	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Luonnon ennallistamista koskeva EU:n säädös	38

	III Valmistelevat säädökset
	Alueiden komitea
	AK:n 153. täysistunto, 8.2.2023–9.2.2023
2023/C 157/09	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Alueelliset sopeutumisstrategiat vähähiilisen maatalouden mahdollistamiseksi	58
2023/C 157/10	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Eurooppalainen terveysdata-avaruus	64
2023/C 157/11	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Sisämarkkinoiden hätätilaväline	82