31.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/1

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus, jäljempänä ’vakautus- ja assosiaatiosopimus’, allekirjoitettiin Luxemburgissa 12 päivänä kesäkuuta 2006. Mainitun sopimuksen ratifiointiprosessi on meneillään.

(2)

Neuvosto teki 12 päivänä kesäkuuta 2006 Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan välisen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen (1), jäljempänä ’väliaikainen sopimus’, jolla määrätään vakautus- ja assosiaatiosopimuksen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevien määräysten aikaistetusta voimaantulosta. Väliaikainen sopimus tulee voimaan viimeisen ratifiointi- tai hyväksymiskirjan talletuspäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

(3)

On tarpeen säätää menettelyt, joita noudatetaan sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen että väliaikaisen sopimuksen tiettyjä määräyksiä sovellettaessa. Koska näiden sopimusten kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevat määräykset ovat lähes samat, tätä asetusta olisi sovellettava myös vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoon sen tultua voimaan.

(4)

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa sekä väliaikaisessa sopimuksessa määrätään, että Albaniasta peräisin olevia kalastustuotteita saa tuoda yhteisöön tariffikiintiöiden rajoissa alennetuin tullein. Tämän vuoksi on tarpeen antaa säännökset kyseisten tariffikiintiöiden hallinnoimista varten.

(5)

Jos kaupan suojatoimenpiteet osoittautuvat tarpeellisiksi, ne olisi hyväksyttävä tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3285/94 (2), yhteisen vientimenettelyn käyttöönotosta 20 päivänä joulukuuta 1969 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2603/69 (3), polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (4) tai tapauksen mukaan muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 6 päivänä lokakuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 (5) yleisten säännösten mukaisesti.

(6)

Jos jäsenvaltio toimittaa tietoja komissiolle mahdollisista petoksista tai hallinnollisen yhteistyön laiminlyömisestä, sovelletaan asiaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä, erityisesti jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi 13 päivänä maaliskuuta 1997 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 515/97 (6).

(7)

Komissiota avustaa tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten täytäntöönpanossa yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetulla asetuksella (ETY) N:o 2913/92 (7) perustettu tullikoodeksikomitea.

(8)

Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti,

a)

arvotulli on enintään yksi prosentti; tai

b)

paljoustulli on enintään yksi euro kultakin määrältä.

a)

kolmen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, jos väliaikaisen sopimuksen 25 artiklassa, myöhemmin 38 artiklassa, määrättyä asian käsittelyä koskevaa menettelyä ei sovelleta; tai

b)

kolmen päivän kuluessa väliaikaisen sopimuksen 25 artiklan 5 kohdan a alakohdassa, myöhemmin vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 38 artiklan 5 kohdan a alakohdassa, mainitun 30 päivän määräajan päättymisestä, jos väliaikaisen sopimuksen 25 artiklassa, myöhemmin vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 38 artiklassa, määrättyä asian käsittelyä koskevaa menettelyä sovelletaan.

a)

ilmoittaa viipymättä asiasta neuvostolle; ja

b)

ilmoittaa viipymättä sekakomitealle, myöhemmin vakautus- ja assosiaatiokomitealle, havainnostaan ja sitä koskevista objektiivisista tiedoista sekä aloittaa neuvottelut vakautus- ja assosiaatiokomiteassa.

31.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/5

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1207/2001 (1) Euroopan yhteisön ja tiettyjen maiden välistä etuuskohteluun oikeutettua kauppaa koskevissa säännöksissä vahvistetusta menettelystä EUR.1-tavaratodistusten antamisen, kauppalaskuilmoitusten ja EUR.2-lomakkeiden laatimisen ja tiettyjen valtuutetun viejän lupien antamisen helpottamiseksi, säädetään säännöt, joiden tarkoituksena on helpottaa alkuperäselvitysten moitteetonta antamista tai laatimista yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden viennissä yhteisön ja tiettyjen kolmansien maiden välisten etuuskohtelujärjestelyjen puitteissa.

(2)

Paneurooppalainen diagonaalisen alkuperäkumulaation järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1997 yhteisön, Bulgarian, Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Romanian, Slovakian, Slovenian, Islannin, Norjan ja Sveitsin (Liechtenstein mukaan luettuna) välillä. Vuonna 1999 järjestelmä laajennettiin koskemaan myös Turkkia. Tšekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Slovenia ja Slovakia liittyivät Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004.

(3)

Toledossa maaliskuussa 2002 pidetyssä kauppaministerien Euro–Välimeri-kokouksessa ministerit päättivät laajentaa tätä paneurooppalaista diagonaalista alkuperäkumulaatiojärjestelmää koskemaan Välimeren alueen maita, Turkkia lukuun ottamatta, 27 ja 28 päivänä marraskuuta 1995 pidetyssä Euro–Välimeri-konferenssissa annetun Barcelonan julistuksen pohjalta. Jotta tämä laajentaminen voitaisiin tehdä, ministerit vahvistivat Palermossa 7 päivänä heinäkuuta 2003 pidetyssä kauppaministereiden Euro–Välimeri-kokouksessa uuden Paneurooppa–Välimeri-pöytäkirjamallin ”alkuperätuotteiden” käsitteen määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevia Euro–Välimeri-sopimuksia varten. EY:n ja Färsaarten ja Tanskan sekakomitean kokouksessa 28 päivänä marraskuuta 2003 tehdyn päätöksen perusteella on sovittu, että myös Färsaaret otetaan mukaan diagonaaliseen Paneurooppa–Välimeri-alkuperäkumulaatiojärjestelmään.

(4)

Vastaavan assosiaationeuvoston tai sekakomitean päätökset uuden Paneurooppa–Välimeri-pöytäkirjan sisällyttämisestä Euro–Välimeri-sopimuksiin ja EY:n sekä Färsaarten ja Tanskan väliseen sopimukseen on jo hyväksytty tai tullaan hyväksymään.

(5)

Uuden diagonaalisen alkuperäkumulaation järjestelmän soveltaminen merkitsee uudentyyppisiä etuuskohteluun oikeuttavia alkuperäselvityksiä, joita ovat EUR–MED-tavaratodistukset ja EUR–MED-kauppalaskuilmoitukset. Asetuksen (EY) N:o 1207/2001 olisi sen vuoksi katettava myös tällaiset etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäselvitykset.

(6)

Jotta tuotteiden alkuperäasema voitaisiin määrittää moitteettomasti ja jotta alkuperäselvitykset voitaisiin vahvistaa asianmukaisesti uudessa järjestelmässä, etuuskohteluun oikeuttavan alkuperäaseman saaneita tuotteita koskevissa hankkijan ilmoituksissa olisi oltava maininta siitä, onko diagonaalista kumulaatiota sovellettu ja jos on, mihin maihin sitä on sovellettu.

(7)

Asetusta (EY) N:o 1207/2001 olisi sen vuoksi muutettava,

1)

Korvataan otsikko seuraavasti:

2)

Korvataan 1 artiklan a alakohta seuraavasti:

3)

Korvataan 2 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Viejien on käytettävä hankkijan ilmoituksia todisteina, erityisesti tukena hakemuksille alkuperäselvitysten antamiseksi tai laatimiseksi yhteisössä yhteisön ja tiettyjen maiden välistä etuuskohteluun oikeutettua kauppaa koskevien säännösten mukaisesti.”

4)

Korvataan 10 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Jos vastausta ei ole saatu viiden kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä tai vastauksessa ei ole riittävästi tietoja tuotteiden tosiasiallisen alkuperän vahvistamiseksi, viejämaan tulliviranomaisten on mitätöitävä alkuperäselvitys, joka on annettu kyseisten asiakirjojen perusteella.”

5)

Korvataan liite I tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.

6)

Korvataan liite II tämän asetuksen liitteessä II olevalla tekstillä.

31.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/9

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

31.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/11

(1)

Lisätuontitullien soveltamista hedelmä- ja vihannesalalla koskevan järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 30 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1555/96 (2) säädetään sen liitteessä mainittujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2003, 2004 ja 2005 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen perusteella on aiheellista muuttaa määrää, josta alkaen kurkuista, latva-artisokista, klementiineistä, mandariineista ja appelsiineista aletaan kantaa lisätullia.

(3)

Sen vuoksi on syytä muuttaa asetus (EY) N:o 1555/96.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmien ja vihannesten hallintokomitean lausunnon mukaiset,

31.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/13

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä4 päivänä helmikuuta 2006 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Ukrainasta peräisin olevien silityslautojen tuonnissa yhteisöön.

(2)

Polkumyynnin vastainen menettely aloitettiin, kun kolme yhteisön tuottajaa, jäljempänä ’valituksen tekijät’, teki 23 päivänä joulukuuta 2005 valituksen; näiden valituksen tekijöiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 40 prosenttia silityslautojen yhteisön koko tuotannosta. Valituksessa esitetty näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Komissio ilmoitti menettelyn käynnistämisestä virallisesti valituksen tekijöille, muille tiedossa oleville tuottajille yhteisössä, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa ja Ukrainassa, tuojille ja vähittäismyyjille, joita asian tiedettiin koskevan, kyseisten vientiä harjoittavien maiden edustajille, tuottajille Amerikan yhdysvalloissa, jota alun perin kaavailtiin vertailumaaksi, sekä tuottajille muissa mahdollisissa vertailumaissa. Lisäksi komissio otti yhteyttä kaikkiin muihin yhteisön toimijoihin, jotka mahdollisesti ovat mukana samankaltaisen / tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa ja/tai jakelussa ja joiden yhteystiedot toimitettiin komissiolle menettelyn käynnistämisen jälkeen. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää mahdollisuutta tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(4)

Koska vientiä harjoittavia tuottajia on Kiinassa paljon, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 väliseltä ajalta. Kiinasta ilmoittautui kuitenkin vain kahdeksan vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka toimittivat otantaan vaaditut tiedot menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitetyssä määräajassa. Näin ollen päätettiin, että otantamenetelmää ei tarvinnut käyttää.

(5)

Jotta vientiä harjoittavat tuottajat asianomaisissa maissa voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten niille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan ja Ukrainan viranomaisille. Kahdeksan kiinalaista yritystä ja yksi ukrainalainen yritys pyysivät perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä.

(6)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille osapuolille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(7)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastauksia kuudelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, ainoalta ukrainalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, neljältä yhteisön tuottajalta, kahdelta tuojalta, jotka eivät olleet etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin, sekä yhdeltä kauppiaalta. Lisäksi yksi tuoja antoi kommentteja vastaamatta lomakkeeseen.

(8)

Joitakin tietoja saatiin myös samankaltaista tuotetta valmistavalta 17:ltä yhteisön tuottajalta (joista 15 tuki valitusta, yksi ilmoitti suhtautuvansa neutraalisti ja yksi vastusti) sekä kolmelta yritykseltä, jotka vain tuovat tarkasteltavana olevaa tuotetta.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelun myöntämistä sekä polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten tarvitsemansa tiedot. Tarkastuskäyntejä suoritettiin seuraavasti:

(10)

Niille Kiinan ja Ukrainan vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ehkä myönnetä markkinatalouskohtelua, on tarpeen vahvistaa normaaliarvo vertailumaata koskevien tietojen perusteella, mistä syystä seuraavan yrityksen toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti tässä tarkoituksessa:

(11)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2002 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta ja Ukrainasta peräisin olevat silityslaudat, vapaasti seisovat tai ei, höyrynimutoiminnolla ja/tai lämpötoiminnolla ja/tai puhallustoiminnolla tai ei, hihalaudat ja silityslaudan oleelliset osat eli jalat, päällinen ja silitysrautateline mukaan luettuina, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, jotka yleensä luokitellaan CN-koodeihin ex 3924 90 90, ex 4421 90 98, ex 7323 93 90, ex 7323 99 91, ex 7323 99 99, ex 8516 79 70 ja ex 8516 90 00.

(13)

Silityslautoja on erityyppisiä, ja niiden oleelliset osat riippuvat pääasiassa niiden rakenteesta ja koosta, rakennusmateriaalista ja lisälaitteista. Kaikkien fyysiset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset ovat kuitenkin samat. Tästä syystä kaikkia olemassa olevia tyyppejä pidetään tässä tutkimuksessa yhtenä tuotteena.

(14)

Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä Kiinan ja Ukrainan kotimaanmarkkinoilla ja lopulta vertailumaana toimineen Turkin kotimaanmarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä silityslaudoilla ja niiden oleellisilla osilla samoin kuin yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamilla ja myymillä silityslaudoilla ja niiden oleellisilla osilla havaittiin olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötavat. Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(15)

Kiinasta ja Ukrainasta (jälkimmäisessä tapauksessa kaikkien ennen 30 päivää joulukuuta 2005 esitettyjen tai käynnistettyjen menettelyiden osalta) peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti normaaliarvo kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, toisin sanoen jos tällaiset vientiä harjoittavat tuottajat osoittavat, että samankaltaisen tuotteen valmistus ja myynti ovat tapahtuneet markkinatalousolosuhteissa. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(16)

Kahdeksan kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua, ja ne toimittivat vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetut markkinatalouskohtelun vaatimiseen tarkoitetut lomakkeet täytettyinä annetun määräajan kuluessa. Kaksi niistä ei kuitenkaan jatkanut yhteistyötään tutkimuksessa. Näin ollen harkittavaksi jäivät edellä olevassa 9 kappaleessa lueteltujen kuuden jäljellä olevan yhteistyöhön osallistuvan kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevat lomakkeet.

(17)

Ainoa ukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua, ja se toimitti vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetut markkinatalouskohtelun vaatimiseen tarkoitetut lomakkeet täytettyinä annetun määräajan kuluessa.

(18)

Ukrainalainen tuottaja kuitenkin huomautti, että Ukraina poistettiin asetuksella (EY) N:o 2117/2005 perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta muiden kuin markkinatalousmaiden luettelosta. Yritys väitti, että päätös markkinatalouskohtelun myöntämisestä Ukrainalle tehtiin edeltävien kuukausien tilannetta koskevan arvioinnin perusteella. Näin ollen katsottiin, että sille olisi myönnettävä markkinatalouskohtelu, koska i) tutkimusajanjakso on kalenterivuosi 2005, ii) valituksen tekijöiden olisi täytynyt toimittaa todisteita, jotka osoittavat, että asianomaiset ukrainalaiset tuottajat eivät toimineet markkinatalousolosuhteissa, ja iii) jos Ukrainalle ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua, sitä syrjittäisiin suhteessa Venäjään.

(19)

Tähän liittyen on huomattava, että asetuksessa (EY) N:o 2117/2005 selvästi todetaan, että normaaliarvo ukrainalaisille viejille ja tuottajille määritetään perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan säännösten mukaisesti vain tutkimuksissa, jotka on pantu vireille 30 päivän joulukuuta 2005 jälkeen joko kyseisen päivän jälkeen esitetyn vireillepanopyynnön perusteella tai komission aloitteesta. Koska menettelyä koskeva valitus esitettiin 23 päivänä joulukuuta 2005, on selvää, että perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan säännöksiä ei voida soveltaa ja että yhteistyöhön osallistuvan ukrainalaisen yrityksen on näin ollen osoitettava, että se täyttää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt vaatimukset. Edellä mainitun artiklan sanamuodosta käy selvästi ilmi, että vientiä harjoittavilla tuottajilla – eikä valituksen tekijöillä – on todistustaakka sen osoittamisessa, täyttävätkö ne markkinatalouskohtelua koskevat vaatimukset. Lisäksi on huomattava, että markkinatalouskohtelun myöntäminen jollekin maalle perustuu sen taloudellisen kokonaistilanteen yleisarviointiin, jossa pyritään määrittämään, voidaanko kustannuksiin ja hintoihin yleisesti ottaen turvautua polkumyyntitutkimuksessa. Toisin sanoen kyseessä ei ole kunkin yksittäisen yrityksen tilanteen arviointi. Väite, jonka mukaan Ukrainaa syrjittäisiin Venäjään nähden, on perusteeton, sillä Venäjää on pidetty markkinataloutena jo vuodesta 2002. Näistä syistä komissio hylkäsi ukrainalaisen vientiä harjoittavan tuottajan väitteet ja aloitti markkinatalouskohtelun edellytysten tarkasteluprosessin.

(20)

Yhteistyöhön osallistuvien vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio hankki kaikki tarpeellisina pidetyt tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelupyynnössä toimitetut tiedot kyseisten yritysten tiloissa.

(21)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, Since Hardware (Guangzhou) Co., Ltd, Guangzhou, osoitti, että se täytti kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt viisi vaatimusta, ja sille myönnettiin markkinatalouskohtelu.

(22)

Muista 9 kappaleessa luetelluista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista yksi ei täyttänyt kriteereitä 1, 2 ja 3, yksi ei täyttänyt kriteereitä 2 ja 3 ja kolme ei täyttänyt kriteeriä 2.

(23)

Kaikille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville kiinalaisille tuottajille ja yhteisön tuotannonalalle annettiin tilaisuus esittää huomautuksensa edellä mainituista päätelmistä. Neljä yritystä vastusti tehtyjä päätelmiä ja oli edelleen sitä mieltä, että niille pitäisi myöntää markkinatalouskohtelu.

(24)

Kriteerin 1 osalta yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei ole osoittanut täyttävänsä kriteeriä. Se ei erityisesti ole osoittanut tutkimuksen missään vaiheessa, että toinen sen kahdesta osakkeenomistajasta olisi tosiasiallisesti maksanut valtiolta hankituista osakkeista. Lisäksi yritys sai sähköä valtiolta sopimussuhteen ulkopuolella. Yritys kiisti havainnot muttei toimittanut mitään todennettavia todisteita asiasta. Näin ollen sen kommentteja ei voitu ottaa huomioon. Tämän perusteella pääteltiin, että yritys ei ole osoittanut täyttävänsä kriteeriä 1.

(25)

Kriteerin 2 osalta viisi yritystä ei pystynyt osoittamaan, että niillä oli yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS-standardien) mukaisesti. Kyseisten tilien tarkastus osoitti merkittäviä puutteita kaikissa viidessä tapauksessa. Yritykset eivät esimerkiksi eritelleet erilaisia tuloja ja menoja kirjanpidossaan vaan sovelsivat tuloihin ja menoihin kattavaa tasausjärjestelmää kuukausittain. Ne eivät myöskään noudattaneet suoriteperusteisen kirjanpidon periaatetta. Ne ryhmittelivät liiketoimet kuukautta kohti ja kirjasivat ne tiivistelminä ilman yksityiskohtia kustakin yksittäisestä liiketoimesta. Koska tilintarkastajat eivät ole huomauttaneet näistä IAS-standardin 1 rikkomuksista, kirjanpitoa ei ole tarkastettu IAS-standardien mukaisesti. Saatuaan ilmoituksen neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti edelleen, että ne noudattivat IAS-standardeja, mutta eivät toimittaneet mitään todisteita havaintojen kumoamiseksi. Tämän vuoksi pääteltiin, että kaikissa tapauksissa yritykset eivät osoittaneet täyttävänsä kriteeriä 2.

(26)

Lisäksi kaksi yritystä ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä kriteeriä 3. Näiden kahden yrityksen osalta havaittiin niiden toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa, että ne eivät olleet noudattaneet sopimusvelvoitteitaan ja maksaneet valtiolle maankäyttöoikeuksistaan, mutta tästä ei ollut taloudellisia tai muita seuraamuksia yrityksille. Lisäksi yhden yrityksen havaittiin maksavan vuokraa tutkimusajanjaksolla valtion omistamasta maasta, jonka maankäyttöoikeuksia se ei ollut virallisesti saanut valtiolta. Tilanne korjattiin tutkimusajanjakson jälkeen, mutta normaalia alhaisemmin maksuin. Saatuaan ilmoituksen nämä kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa kiistivät havainnot, mutta uusia tietoja, jotka ne toimittivat väitteensä tueksi, ei voitu hyväksyä, koska ne eivät olleet todennettavissa. Tämän perusteella pääteltiin, että kumpikaan yritys ei osoittanut täyttävänsä kriteeriä 3.

(27)

Edellä esitetyn perusteella vain yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, Since Hardware (Guangzhou) Co., Ltd, on osoittanut täyttävänsä kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa annetut kriteerit, ja sille myönnettiin markkinatalouskohtelu, kun taas loput viisi vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät osoittaneet täyttävänsä kaikkia kriteereitä, eikä niille näin ollen voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

(28)

Ainoa ukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja, Eurogold Industries Ltd, Zhitomir, osoitti täyttävänsä kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt kriteerit, ja sille myönnettiin näin ollen markkinatalouskohtelu. Vientiä harjoittavalle tuottajalle ja yhteisön tuotannonalalle annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia markkinatalouskohtelun myöntämiseen liittyvistä seikoista, mutta huomautuksia ei esitetty.

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

(30)

Kaikki kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, jotka pyysivät markkinatalouskohtelua, pyysivät yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, ettei niille myönnetä markkinatalouskohtelua.

(31)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella voitiin todeta, että neljä yritystä täytti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset.

(32)

Tällä perusteella katsottiin, että seuraaville kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille olisi myönnettävä yksilöllinen kohtelu:

(33)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että yksi yritys ei kyennyt osoittamaan, että se täyttää kumulatiivisesti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset.

(34)

Erityisesti todettiin, että tiedot, jotka liittyivät joko suoraan tai Hongkongissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen välityksellä tapahtuvaan vientimyyntiin, eivät olleet todennettavissa. Yritys ei toimittanut merkittäviä tietoja, jotka liittyivät sen viennin kokonaismäärään, ja siihen liittyviä vastaavia vientilaskuja, vaikka tällaisia tietoja pyydettiin. Lisäksi toimitettuja tietoja, jotka koskivat kokonaisliikevaihtoa sekä kotimaan ja vientimyyntiä, ei voitu täsmäyttää käytössä olevien kirjanpitoraporttien ja yrityksen kirjanpidon kanssa. Yritys ei myöskään kyennyt osoittamaan kyselylomakkeessa ilmoitettua myynnin määränpäätä. Komissio ei näin ollen kyennyt todentamaan, pystyikö yritys määrittämään vapaasti vientihinnat ja -määrät sekä myyntiolosuhteet ja -ehdot, kuten perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan b alakohdassa säädetään.

(35)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan muista kuin markkinatalousmaista sekä niistä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista maista, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, peräisin olevan tuonnin yhteydessä normaaliarvo määritetään vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(36)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Amerikan yhdysvaltoja, jäljempänä ’Yhdysvallat’, vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan ja Ukrainan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(37)

Huomautuksia saatiin yhteistyössä toimivilta vientiä harjoittavilta kiinalaisilta sekä ukrainalaisilta tuottajilta, jotka ehdottivat, että vertailumaaksi sopisi paremmin Thaimaa, Intia tai Turkki. Yhdysvaltoja vastaan esitetyt tärkeimmät väitteet koskivat eroavaisuuksia yleisessä taloudellisessa kehityksessä, raaka-aineiden saannissa ja hinnoissa, työvoimakustannuksissa ja tuotantomenetelmissä mutta myös silityslautojen kotimaanmarkkinoiden kilpailutilanteessa. Väitteiden mukaan Yhdysvaltojen silityslautamarkkinat ovat erittäin suojatut ja niillä on keinotekoisen korkeat hinnat.

(38)

Komissio selvitti tuottajien halukkuutta yhteistyöhön Yhdysvalloissa ja muissa mahdollisissa vertailumaissa kuten Thaimaassa, Intiassa ja Turkissa. Kirjeet ja kyselylomakkeet lähetettiin viiteen yritykseen Yhdysvalloissa, kolmeen yritykseen Thaimassa, viiteen yritykseen Intiassa ja yhdeksään yritykseen Turkissa. Kaikista näistä vain yksi turkkilainen tuottaja toimitti määräajan kuluessa kaikki normaaliarvon määrittämiseksi tarvittavat tiedot ja suostui tekemään yhteistyötä tutkimuksessa.

(39)

Tutkimuksen mukaan Turkissa on kilpailukykyiset silityslautojen markkinat, joilla noin 90 prosenttia tarjonnasta on peräisin monilta paikallisilta tuottajilta ja loput tuodaan kolmansista maista. Turkin tuotantomäärä on yli viisi prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta yhteisöön suuntautuvasta viennistä. Turkkilaisten silityslautojen laadussa ja standardeissa ei havaittu merkittäviä eroavaisuuksia verrattuna kiinalaisiin ja ukrainalaisiin tuotteisiin. Tämän vuoksi Turkin markkinoita pidettiin riittävän edustavina normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan ja Ukrainan osalta.

(40)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että Turkki soveltuu perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi vertailumaaksi.

(41)

Normaaliarvon määrittäminen yhdelle kiinalaiselle ja ainoalle ukrainalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu, olisi tehtävä niiden toimittamien kotimarkkinamyyntiä ja tuotantokustannuksia koskevien tietojen perusteella. Tiedot varmennettiin asianomaisten yritysten toimitiloissa.

(42)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin kussakin viejämaassa, oliko kunkin vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla ollut edustavaa sen vastaavan yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärään verrattuna. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan edustavaa, jos kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti oli vähintään 5 prosenttia asianomaisen tuottajan yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärästä.

(43)

Tutkimuksessa todettiin, että kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, kotimarkkinamyynti ei ollut riittävän edustava tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi normaaliarvoa ei voitu vahvistaa asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan viejämaassa maksettujen hintojen perusteella, kuten perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, vaan oli sovellettava muuta menetelmää.

(44)

Koska kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää normaaliarvon vahvistamiseen, laskennallinen normaaliarvo oli määritettävä kyseisen tuottajan kustannusten perusteella. Niinpä normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä vietyjen silityslautalajien valmistuskustannuksiin, joita oikaistiin tarvittaessa, kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. On huomattava, että yrityksen ilmoittamat tiettyjen raaka-aineiden/osien, etenkin teräksisten raaka-aineiden/osien, ostohinnat vaikuttavat keinotekoisen alhaisilta, ja näin ollen tuotantokustannuksia on tarkasteltava uudelleen ja alustavia päätelmiä on ehkä harkittava uudelleen lopullisia päätelmiä tehtäessä.

(45)

Koska vientiä harjoittavan tuottajan, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto oli määritettävä minkä tahansa muun hyväksyttävän menetelmän perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(46)

Tämän vuoksi komissio käytti vertailumaan yhteistyössä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta – jolla oli kotimarkkinamyyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä – saatuja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittomarginaalia. Yhteistyössä toimivan turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä keskimääräinen voittomarginaali lisättiin asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan vientiin menevien tuotelajien tuotantokustannuksiin, kuten perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdassa säädetään.

(47)

Ainoan ukrainalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä ei ollut edustava tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi normaaliarvoa ei voitu vahvistaa asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan viejämaassa maksettujen hintojen perusteella, kuten perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, vaan oli sovellettava muuta menetelmää.

(48)

Koska vientiä harjoittavan tuottajan, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, kotimarkkinamyynti ei ollut riittävää ja koska ei ollut toista yhteistyössä toimivaa ukrainalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto oli määritettävä minkä tahansa muun hyväksyttävän menetelmän perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(49)

Tämän vuoksi komissio käytti vertailumaan yhteistyössä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta – jolla oli kotimarkkinamyyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä – saatuja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittomarginaalia. Yhteistyössä toimivan turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä keskimääräinen voittomarginaali yhdistettiin asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan vientiin menevien tuotelajien tuotantokustannuksiin, kuten perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdassa säädetään.

(50)

Kun Turkki oli valittu vertailumaaksi, normaaliarvo määritettiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineen turkkilaisen tuottajan toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa todennettujen tietojen perusteella.

(51)

Samankaltaista tuotetta valmistavan turkkilaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin todettiin olevan edustavaa verrattuna tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteisöön vientiin.

(52)

Komissio tutki myös, voitiinko kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, määrittämällä, kuinka suuri osuus riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa. Turkkilaisen tuottajan toimitiloihin tehty tarkastus osoitti, että sen vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla nettohinnoilla myymä määrä edusti yli 80:tä prosenttia kokonaismyyntimäärästä. Sen vuoksi normaaliarvo perustui tosiasialliseen kotimarkkinahintaan, joka määritettiin kyseisen tuotelajin kaikkien kotimarkkinamyynnissä tutkimusajanjakson aikana veloitettujen hintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa. Lisäksi kotimarkkinahintojen havaittiin olevan yleisesti linjassa toisen suuren turkkilaisen tuottajan hintojen kanssa; tästä tuottajasta saatiin tiettyjä tietoja vertailumaassa toimitiloihin tehdyn tarkastuksen yhteydessä.

(53)

Vientiä harjoittavat tuottajat veivät tuotetta yhteisöön i) suoraan riippumattomille asiakkaille, ii) yhteisön ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä tai iii) yhteisön ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden välityksellä.

(54)

Kun tuotetta vietiin suoraan riippumattomille asiakkaille yhteisöön, vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

Kun vienti yhteisöön tapahtui etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä, vientihinnan perusteena käytettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti hintoja, joilla tuote myytiin kauppayhtiöille yhteisöön vientiä varten.

(55)

Kun vienti yhteisöön tapahtui etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden välityksellä, vientihinnan perusteena käytettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti hintoja, joilla asianomaiset kauppayhtiöt myivät tuotteen ensimmäiselle riippumattomalle ostajalle.

(56)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja myi osan tarkasteltavana olevaa tuotetta Hongkongissa sijaitsevan kauppayhtiön kautta. Hongkongissa toimiva kauppayhtiö ei pystynyt kunnollisesti osoittamaan kirjanpitonsa kautta, että yhteisöön riippumattomille asiakkaille vietyjen tuotteiden ilmoitetut hinnat oli tosiasiallisesti maksettu. Ei ollut myöskään mahdollista täsmäyttää paikan päällä tehtävässä tarkastuksessa hongkongilaisen kauppayhtiön ostoja sen tarkastettuihin tileihin, jotka liittyivät yhteisöön suuntautuvaan myyntiin. Yritykselle ilmoitettiin, että sen etuyhteydessä olevan hongkongilaisen kauppayhtiön kautta yhteisöön tapahtuvan myynnin paikkansapitävyydestä oli suuria epäilyksiä ja että tällaista myyntiä ei oteta huomioon alustavissa polkumyyntilaskelmissa. Yritykselle annettiin mahdollisuus kommentoida, mutta se ei toimittanut mitään todisteita, jotka olisivat voineet muuttaa alustavaa päätelmää. Näin ollen kyseisiä vientitapahtumia ei otettu huomioon ja vientihinta perustui ainoastaan suoraan riippumattomille asiakkaille yhteisössä tai Kiinan ja yhteisön ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydettömien kauppayhtiöiden välityksellä tapahtuneen myynnin hintoihin.

(57)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja ei myynyt tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan lainkaan. Se möi tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinassa sijaitsevien etuyhteydettömien tai etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden välityksellä. Koska etuyhteydettömien osapuolten välityksellä suoritetun myynnin lopullista määränpäätä ei voitu osoittaa, sitä ei alustavasti otettu huomioon, ja vientihinta perustui ainoastaan etuyhteydessä olevan kauppayhtiön – joka pystyi osoittamaan myynnin määränpään – välityksellä suoritettuun myyntiin. Yritykselle ilmoitettiin asiasta ja sille annettiin mahdollisuus kommentoida. Kommentit eivät muuttaneet alustavaa päätelmää.

(58)

Kuten yksilöllistä kohtelua koskevassa analyysissä edellä 33 kappaleessa todettiin, yksi vientiä harjoittava tuottaja ei pystynyt osoittamaan ja esittämään todisteita tosiasiallisesta vientimyynnistään. Sen vuoksi kaikki sen vientimyynti jätettiin ottamatta huomioon perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eikä ilmoitettuja hintoja voitu käyttää Kiinasta yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen määrittämiseksi. Yritykselle ilmoitettiin asiasta ja sille annettiin mahdollisuus kommentoida. Kommentit eivät kuitenkaan muuttaneet tutkimuksen tuloksia, ja koska yrityksen yhteisöön suuntautuvan viennin määrittämiseksi ei ollut muuta lähdettä, katsottiin asianmukaiseksi jättää ottamatta huomioon kaikki sen vientitiedot ja vahvistaa vientimarginaali käytössä olevien tietojen perusteella (ks. 65 kappale).

(59)

Ainoan ukrainalaisen viejän koko yhteisöön suuntautuva vientimyynti tapahtui yhteisön ulkopuolella sijaitsevan siihen etuyhteydessä olevan yrityksen kautta. Etuyhteydessä oleva yritys suoritti kaikki tuontitapahtumat tuotteille, jotka luovutettiin vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, ja sitä olisi näin ollen pidettävä etuyhteydessä olevana tuojana. Sen vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle. Luotettavan vientihinnan laskemiseksi tehtiin oikaisuja, jotta otettaisiin huomioon kaikki tuonnin ja jälleenmyynnin väliset kustannukset, myös verot ja tullit, ja riippumattomien yhteistyössä toimivien maahantuojien tavallisesti saama voitto.

(60)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(61)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Kaikille tutkituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnettiin oikaisut kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus-, luotto-, vakuus- ja takauskustannusten sekä palkkioiden erojen mukaisesti aina, kun se katsottiin perustelluksi.

(62)

Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, vertailumaan perusteella määritetyn normaaliarvon osalta tutkimuksessa vahvistettiin, että turkkilaisissa silityslaudoissa on useimmissa tapauksissa pistorasia ja sähköjohdon ohjain, joita useimmissa kiinalaisissa tuotteissa ei ollut. Turkin hintoihin tehtiin tästä syystä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukainen mukautus tämän eron vaikutuksen poistamiseksi. Lisäksi kaupan portaassa havaittiin joitakin eroavaisuuksia. Tutkimuksessa vahvistui, että Turkin kotimaanmarkkinoilla silityslautoja tarjotaan yleensä suoraan vähittäismyyjille, minkä vuoksi määrät tilausta/toimitusta kohti ovat merkittävästi pienemmät verrattuna Kiinan vientimyyntiin, jossa tilaukset/toimitukset suoritetaan tuojien/kauppiaiden tai suurten vähittäismyyntiketjujen jakelu-/toimituskeskusten kautta. Turkin hintoihin tehtiin tästä syystä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan mukaisesti asianmukainen mukautus näiden erojen vaikutuksen poistamiseksi.

(63)

Polkumyyntimarginaalit yhteistyössä toimiville vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertailemalla tuotelajikohtaisesti normaaliarvon painotettua keskiarvoa ja edellä kuvatun mukaisesti määritettyä vientihinnan painotettua keskiarvoa. On huomattava, että kummassakaan maassa ei ollut yhteistyössä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia niiden lisäksi, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu tai yksilöllinen kohtelu.

(64)

Polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi kaikille yhteistyöhön osallistumattomille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin ensin osallistumattomuuden taso. Tätä varten yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamaa yhteisöön suuntautuvan viennin määrää verrattiin vastaavaan tuonnin määrään, joka vahvistettiin valituksen perusteella ja sellaisten tietojen perusteella, joita kerättiin muilta tiedossa olevilta asianomaisissa maissa vientiä harjoittavilta tuottajilta, jotka eivät lopulta tehneet yhteistyötä tutkimuksessa. On huomattava, että Eurostatilla ei ole tarkkoja tuontitilastoja tarkasteltavana olevasta tuotteesta.

(65)

Jos yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen, toisin sanoen yhteistyössä toimineiden viejien osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä oli alle 80 prosenttia, katsottiin aiheelliseksi, että muiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali määritetään korkeammaksi kuin korkein yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille määritetty polkumyyntimarginaali. Tällaisissa tapauksissa määritettiin polkumyyntimarginaali tasolle, joka vastaa niiden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien, joille määritetty polkumyyntimarginaali oli korkein, myydyimpien tuotelajien polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa. Tätä pidettiin asianmukaisena, koska oli syytä olettaa, että yhteistyöstä kieltäytymisen yleisyys on seurausta siitä, että asianomaisen maan yhteistyöhön osallistumattomien vientiä harjoittavien tuottajien harjoittama polkumyynti on yleensä laajempaa kuin minkään yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyynti. Lisäksi ei ollut merkkejä siitä, että mikään yhteistyöstä kieltäytynyt yritys olisi harjoittanut polkumyyntiä vähäisemmässä määrin.

(66)

Jos yhteistyössä toimimisen aste oli korkea, toisin sanoen yhteistyössä toimineiden viejien osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä oli vähintään 80 prosenttia, katsottiin aiheelliseksi, että muiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali määritetään korkeammaksi kuin korkein yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille määritetty polkumyyntimarginaali.

(67)

Valituksen ja ilmoittautuneiden vientiä harjoittavien tuottajien tutkimuksen alkuvaiheessa antamien tiettyjen tietojen perusteella pääteltiin alustavasti, että yhteistyön aste oli alle 80 prosenttia. Sen vuoksi käytettiin 65 kappaleessa kuvattua menetelmää koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi.

(68)

Alustavat polkumyyntimarginaalit ilmaistuina prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:

(69)

Ainoan kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu (Since Hardware (Guangzhou) Co., Ltd), osalta vahvistettiin alustavasti, että vientimyyntiä ei harjoitettu polkumyyntihinnoilla. On muistettava, että alustavia päätelmiä on ehkä harkittava uudelleen lopullisia päätelmiä tehtäessä 44 kappaleessa selitetyistä syistä.

(70)

Valituksen ja ilmoittautuneiden vientiä harjoittavien tuottajien tutkimuksen alkuvaiheessa antamien tiettyjen tietojen perusteella pääteltiin alustavasti, että Ukrainan tapauksessa yhteistyön aste oli yli 80 prosenttia. Vaikuttaa siltä, että Eurogold Industries Ltd on ainoa ukrainalainen silityslautojen vientiä harjoittava tuottaja, eikä havaittu merkkejä siitä, että mikään muu vientiä harjoittava tuottaja olisi tietoisesti kieltäytynyt yhteistyöstä. Sen vuoksi käytettiin 66 kappaleessa kuvattua menetelmää tarkasteltavana olevan tuotteen muiden ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi.

(71)

Alustava polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana on seuraava:

(72)

Tutkimuksen alustavissa päätelmissä todettiin, että samankaltaista tuotetta valmistetaan ainakin 30 pienessä ja keskisuuressa yrityksessä (pk-yrityksessä) yhteisössä. Suurin osa yhteisön tuotannosta sijaitsee Italiassa, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(73)

Vaikka yhteisön markkinoilla on useita tuottajia, tuotanto on keskittynyt melko voimakkaasti, mikä näkyy siitä, että viiden suurimman tuottajan tuotannon osuus on yli 50 prosenttia yhteisön arvioidusta kokonaistuotannosta. Kaikkien edellä mainittujen yritysten tuotanto muodostaa yhteisön kokonaistuotannon.

(74)

Valituksen esitti kolme yhteisön tuottajaa, jotka edustavat samankaltaisen tuotteen koko yhteisön tuotannon pääosaa eli tässä tapauksessa yli 40:tä prosenttia.

(75)

Valituksen tekijät ja yksi muu yhteisön tuottaja tekivät yhteistyötä tutkimuksessa (ks. myös 9 kappale). Nämä neljä yritystä edustavat yli 45:tä prosenttia samankaltaisen tuotteen tunnetusta yhteisön kokonaistuotannosta. Yhdellä näistä yhteisön tuottajista oli tuontia Kiinasta tutkimusajanjaksolla. Tuonti ei kuitenkaan ollut sen perusliiketoimintaa, ja katsottiin, että tuontia oli harjoitettu siksi, että halvoilla hinnoilla tapahtunut polkumyynti oli lisääntynyt ja että yritys olisi säilyttänyt kilpailukykynsä tuotevalikoiman edullisemmassa päässä. Sen vuoksi ei pidetty asianmukaisena jättää tuottajaa yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle.

(76)

Tämän perusteella katsotaan, että 75 kappaleessa tarkoitetut neljä valituksen tehnyttä yhteisön tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan. Niistä käytetään jäljempänä ilmaisua ’yhteisön tuotannonala’.

(77)

On huomattava, että Eurostatilla ei ole tarkkoja tuontitilastoja tarkasteltavana olevasta tuotteesta. Lisäksi ei ole merkkejä siitä, että silityslautoja tuotaisiin merkittäviä määriä muista maista kuin Kiinasta ja Ukrainasta (’asianomaiset maat’). Yhteisön kulutus määritettiin näin ollen seuraavien tietojen perusteella:

Tämän perusteella yhteisön kulutus kehittyi seuraavasti:

(78)

Silityslautojen kulutus yhteisössä lisääntyi 28 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, ja nopein lisäys tapahtui vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Jatkuva yleinen kasvu liittyy uusien jäsenvaltioiden lisääntyneeseen kulutukseen, vaikka lisäystä tutkimusajanjaksolla voikin jossakin määrin selittää Kiinasta ja Ukrainasta lisääntynyt halpatuonti, jota harjoittivat aiemmin perinteiset yhteisön tuottajat, jotka vaihtoivat toimintansa tuontiin ja kasvattivat näin varastojaan.

(79)

Komissio tutki, olisiko asianomaisista maista tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksia arvioitava perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädettyjen arviointiperusteiden mukaan kumulatiivisesti. Kyseisessä artiklassa säädetään, että kahdesta tai useammasta maasta, joita tarkastellaan polkumyyntitutkimuksessa samanaikaisesti, tulevan tuonnin vaikutuksia voidaan arvioida kumulatiivisesti vain, jos a) kustakin maasta tulevan tuonnin osalta määritetty polkumyyntimarginaali on perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempi eikä yhdestäkään maasta tulevan tuonnin määrä ole vähäpätöinen ja b) tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi on asianmukaista ottaen huomioon tuotavien tuotteiden väliset kilpailuedellytykset ja tuotavien tuotteiden ja yhteisön samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset.

(80)

Yhden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuontia ei siis pidetty polkumyyntinä. Tätä tuontia ei siksi ole tarkasteltu yhdessä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kanssa.

(81)

Kustakin asianomaisesta maasta tapahtuneelle polkumyynnille määritetyt polkumyyntimarginaalit olivat yli vähimmäistason. Lisäksi kustakin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(82)

Tutkimus osoitti lisäksi, että kilpailuedellytykset sekä polkumyynnillä tuotavien tuotteiden välillä että polkumyynnillä tuotavien tuotteiden ja samankaltaisen yhteisön tuotteen välillä olivat samanlaiset. Todettiin, että asianomaisten maiden tuottamat tai myymät silityslaudat ja yhteisön tuotannonalan tuottamat tai myymät silityslaudat kilpailevat keskenään alkuperästään riippumatta, koska niiden perusominaisuudet ovat samanlaiset, ne ovat kuluttajien kannalta keskenään vaihdettavissa ja ne myydään samojen jakelukanavien kautta.

(83)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että kumulatiivisen vertailun edellytykset eivät tässä tapauksessa täyttyneet, koska Kiinasta ja Ukrainasta tapahtuvan tuonnin välillä on merkittäviä hintoihin ja markkinakäyttäytymiseen liittyviä eroja.

(84)

Kyseisten kahden maan hintatasojen absoluuttisella erolla ei ole merkitystä kumulatiivisessa arviossa. Ero voidaan selittää eri tekijöillä, esimerkiksi eri tuotevalikoimalla. Merkittäviä ovat hintakehityssuuntaukset tarkastelujakson aikana, ja ne ovat kyseisten kahden maan osalta vertailukelpoiset. Keskimääräinen tuontihinta Kiinasta nousi 27 prosenttia ja Ukrainasta 12 prosenttia vuoden 2002 (Ukrainan osalta vuoden 2003) ja tutkimusajanjakson välillä.

(85)

Markkinakäyttäytymisestä todettiin jo 82 kappaleessa, että tuotteiden ominaisuuksissa ja jakelukanavissa jne. ei havaittu merkittäviä eroja.

(86)

Tällä perusteella päätellään alustavasti, että kumulaation edellytykset täyttyvät ja sen vuoksi asianomaisista maista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset olisi vahinkoa koskevassa tarkastelussa arvioitava yhdessä.

(87)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä lisääntyi huomattavasti koko tarkastelujaksolla. Tuonti tutkimusajanjaksolla lisääntyi yli 850 prosenttia vuodesta 2002.

(88)

Ukrainasta ei ollut tuontia vuonna 2002. Ainoa ukrainalainen silityslautojen tuottaja aloitti toimintansa vuonna 2003. Tuonti Ukrainasta lisääntyi jyrkästi, yli 400 prosenttia, vuonna 2004.

(89)

Keskimääräiset tuontihinnat nousivat koko tarkastelujakson ajan. Ne olivat kuitenkin merkittävästi alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan keskimääräiset hinnat (ks. asiaa koskeva taulukko ja 99 kappale). Tutkimusajanjaksolla keskimääräinen tuontihinta oli yli 40 prosenttia alempi kuin yhteisön tuotannonalan keskimääräinen hinta.

(90)

Keskimääräisen tuontihinnan nousu johtuu seuraavista tekijöistä:

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat siirtyivät merkittävässä määrin kohti markkinoiden keski-/ylätasoa. Kuten jo 78 kappaleessa mainittiin, jotkin perinteiset yhteisön tuottajat vähensivät merkittävästi tuotantoaan yhteisössä tai lopettivat sen ja ryhtyivät tuomaan tuotteita asianomaisista maista. Useimpien näiden yritysten tuotteet olivat keski- ja korkealaatuisia.

Useimmat kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ovat tulleet hiljattain silityslautamarkkinoille, eikä ole yllättävää havaita hintojen nousua, kun niiden asema vakiintuu.

Tuonnin osuus Ukrainasta lisääntyi yhtäkkiä vuonna 2004. Koska tämän tuonnin keskimääräinen hintataso on yli Kiinasta tapahtuvan tuonnin keskimääräisen hintatason, kumulatiivinen hintataso on korkeampi.

(91)

Asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus kasvoi rajusti koko tarkastelujakson ajan. Se lähes kolminkertaistui vuosien 2003 ja 2004 välillä Ukrainasta yhteisön markkinoille suuntautuneen massiivisen tuonnin vuoksi ja jatkoi nousuaan tutkimusajanjaksolla siinä määrin, että polkumyyntituonnin osuus markkinoista oli lähes puolet.

(92)

Hinnan alittavuuden analysoinnissa yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien tuontihintoja verrattiin yhteisön tuotannonalan hintoihin vastaavien tuotelajien painotettujen keskiarvojen perusteella tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan hinnat oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle, ja niitä verrattiin tuonnin cif yhteisön rajalla -hintoihin, joihin oli tarvittaessa lisätty tullit. Hintavertailu tehtiin samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta; hintoja oli tarvittaessa oikaistu, ja niistä oli ensin vähennetty alennukset ja hyvitykset.

(93)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien hintojen perusteella maittain todetut hinnan alittavuuden marginaalit prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista ovat seuraavat:

(94)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, joilla on vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Nämä tekijät analysoitiin valituksen tekijöiden ja yhden muun täysin yhteistyössä toimineen tuottajan osalta eli yhteisön tuotannonalan osalta.

(95)

Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni 22 prosenttia. Kapasiteetin hienoinen nousu tutkimusajanjaksolla johtui siitä, että yksi yhteisön tuottaja otti käyttöön lisäkapasiteettia hyötyäkseen EU:n laajentumisesta johtuvasta kulutuksen kasvamisesta. Valitettavasti ainoastaan tuonnille oli hyötyä kulutuksen kasvamisesta. Tämän tuloksena kapasiteetin hyödyntäminen laski enemmän kuin tuotanto tutkimusajanjaksolla.

(96)

Varastot kasvoivat kokonaisuudessaan vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka huippu vuonna 2004 johtui todennäköisesti valmiiksi saaduista tilauksista, joita ei vielä ole toimitettu, yleinen nouseva suuntaus on selvä.

(97)

Yhteisön tuotannonalan myynti laski tarkastelujaksolla, ja tutkimusajanjaksolla se putosi 79 prosenttia alkuperäisestä määrästä. Tällainen laskeva suuntaus on sitäkin huolestuttavampi, kun sitä tarkastellaan yhteisön lisääntyneen kulutuksen yhteydessä. Yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuudestaan vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä 39 prosenttia.

(98)

Yhteisön tuotannonalalla ei havaittu mitään kasvua. Yhteisön tuotannonala ei hyötynyt markkinoiden kasvusta eli yhteisön lisääntyneestä kulutuksesta vaan sitä vastoin menetti 21 prosenttia myyntimäärästään tarkastelujaksolla.

(99)

Yhteisön tuotannonalan oman tuotannon keskimääräinen yksikköhinta laski merkittävästi (14 prosenttia) kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Se oli alimmillaan vuonna 2004 ja pysyi vakaana tutkimusajanjaksolla.

(100)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla. Voittomarginaali oli 40 prosenttia alhaisempi tutkimusajanjaksolla kuin vuonna 2002. Tilanteen paraneminen tutkimusajanjaksolla vuoteen 2004 verrattuna johtui itse asiassa joidenkin yritysten johdon palkkojen leikkauksista. Palkkaleikkauksilla oli huomattavaa merkitystä voittomarginaaliin. Kokonaisbruttovoitto laski edelleen tutkimusajanjaksolla ja oli vain 65 prosenttia vuoden 2002 tasosta. Näin ollen on selvää, että nettovoiton kasvu ennen veroja on keinotekoinen eikä kestävä.

(101)

Investoinnit vähenivät huomattavasti tarkastelujaksolla niin, että tutkimusajanjaksolla niiden taso oli alle puolet vuoden 2002 tasosta. Lisäksi suurin osa investoinneista oli välttämättömiä investointeja uudistuksiin. Osa vuoden 2004 investoinneista liittyi myös valmistautumiseen uusiin mahdollisuuksiin EU:n laajentumisen jälkeen. Kuten edellä todettiin, lisääntynyt kulutus katettiin kuitenkin kokonaan asianomaisista maista tapahtuneella tuonnilla.

(102)

Sijoitetun pääoman tuotto, ilmaistuna yhteisön tuotannonalan nettovoiton ja sen tekemien investointien kirjanpitoarvon suhteena, kehittyi yhdenmukaisesti investointien ja voittomarginaalien kanssa. Netto-omaisuuden korkealta vaikuttavan tuoton osalta on huomattava, että useimmat yhteisön tuotannonalan muodostavista yrityksistä on perustettu vähintään 30 vuotta sitten ja näin ollen suurin osa niiden omaisuudesta on jo merkitty poistoihin. Vuonna 2004, jolloin tehtiin tiettyjä investointeja ja voittomarginaalit osoittivat yhteisön tuotannonalan todellista tulosta (pikemminkin kuin keinotekoisesti kasvanutta voittoa tutkimusajanjaksolla), sijoitetun pääoman tuotto putosi 63 prosenttiyksikköä. Tämä vahvistaa sen, että yhteisön tuottajat eivät kyenneet hankkimaan pääomaa erityisesti pienentyneiden myyntimäärien ja alhaisten myyntihintojen vuoksi.

(103)

Yhteisön tuotannonalan kassavirta vaihteli. Vuoden 2003 parannuksia seurasi äkillinen pudotus vuonna 2004. Elpyminen tutkimusajanjaksolla on linjassa toimenpiteiden kanssa, joilla pyrittiin parantamaan kannattavuutta (ks. 100 kappale). Kokonaisuudessaan kassavirta heikkeni tarkastelujaksolla.

(104)

Samankaltaisen tuotteen tuotantoon osallistuvien yhteisön tuotannonalan työntekijöiden lukumäärä väheni 33 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti pysyivät melko vakaina, ja vuoden 2004 tilapäinen lasku kompensoitui hienoisella nousulla tutkimusajanjaksolla.

(105)

Tuotantokustannusten vähentämistä, rationalisointia ja työntekijöiden määrän vähentämistä koskevat pyrkimykset johtivat kasvaneeseen tuotokseen työntekijää kohti (19 prosentin kasvu tarkastelujakson aikana). Yhteisön tuotannonalan edellä kuvatuista taloudellisista indikaattoreista johtuen lisääntynyt tuottavuus ei kuitenkaan pystynyt kompensoimaan myyntimäärien ja hintatason laskua.

(106)

Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyydestä on todettava, että sen vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(107)

Ei myöskään havaittu merkkejä siitä, että yhteisön tuotannonala olisi tutkimusajanjakson aikana ollut toipumassa aiemmin tapahtuneen polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutuksista.

(108)

Polkumyynnillä tapahtunut halpatuonti Kiinasta ja Ukrainasta lisääntyi jyrkästi tarkastelujaksolla. Määrällisesti asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi yli 850 prosenttia tarkastelujaksolla. Kyseisten maiden markkinaosuus yhteisön silityslautamarkkinoista kasvoi yli 40 prosenttiyksikköä samalla jaksolla.

(109)

Yhteisön tuotannonalan taloudellisten indikaattoreiden tarkastelu osoitti, että vahinko näkyi käytännössä myyntimäärän, myyntihinnan ja markkinaosuuden pienentymisenä. Tällä oli suora negatiivinen vaikutus yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen, tuotantotasoon ja työllisyyteen. Tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonalan myyntimäärä yhteisön markkinoilla pieneni yli 20 prosenttia, markkinaosuus laski 15 prosenttiyksikköä ja työllisyys putosi yli 30 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta laski 14 prosenttia ja yksikköhinnat olivat matalimmalla mahdollisella tasolla. Taloudelliset indikaattorit osoittivat, että yhteisön tuotannonala ei enää kyennyt laskemaan hintojaan enempää ilman, että siitä olisi aiheutunut tappioita, joita pk-yritykset eivät kykene kestämään muutamia kuukausia pitempään, minkä jälkeen niiden on lopetettava toimintansa.

(110)

Kaikki edellä mainitut tekijät huomioon ottaen katsotaan alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

(111)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko asianomaisista maista peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Muita polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ohella tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat samaan aikaan voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa olisi pidetty polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamana.

(112)

Tutkimuksessa paljastui, että asianomaisista maista tuodut silityslaudat kilpailevat suoraan yhteisön tuotannonalan tuottamien ja myymien silityslautojen kanssa, koska ne ovat samanlaiset perusominaisuuksiltaan, keskenään vaihdettavissa kuluttajan näkökulmasta ja niillä on samat jakelukanavat.

(113)

Asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin merkittävä kasvu (yli 850 prosenttia) tapahtui samaan aikaan yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen kanssa. Tähän heikkenemiseen sisältyi mm. yhteisön tuotannonalan myynnin ja hintatason putoaminen samalla jaksolla.

(114)

Polkumyyntituonnin markkinaosuus kasvoi 42 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla, ja samaan aikaan yhteisön tuotannonala menetti 15 prosenttia markkinoista. Yhteisön kulutus kasvoi yli 20 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä.

(115)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat erittäin selvillä marginaaleilla, joten tuonnin voidaan perustellusti sanoa aiheuttaneen hintojen alenemisen, joka johti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemiseen. Yhteisön tuotannonala ei myöskään voinut lisätä kapasiteettinsa käyttöä, kuten tarkastelujakson aikana todetun kulutuksen kasvun vuoksi olisi voinut olettaa tapahtuvan.

(116)

Koska voidaan selvästi vahvistaa toisaalta yhteisön tuotannonalan hinnat merkittävästi alittavin hinnoin tapahtuneen polkumyynnin voimakkaan lisääntymisen ja toisaalta yhteisön tuotannonalan myynti- ja tuotantomäärän ja markkinaosuuden pienentymisen sekä työllisyyden ja hintojen alenemisen samanaikaisuus, voidaan alustavasti päätellä, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti ratkaisevasti yhteisön tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

(117)

Valitusta tuki 15 muuta kuin yhteisön tuotannonalaan kuuluvaa silityslautojen yhteisön tuottajaa. Nämä yritykset eivät halunneet toimia täysin yhteistyössä tutkimuksessa, mutta ne antoivat joitakin tietoja tuotannosta, kapasiteetista, kapasiteetin käytöstä, myyntimääristä, markkinaosuudesta ja työllisyydestä. Ne edustavat yhdessä noin 30:tä prosenttia tiedossa olevasta yhteisön kokonaistuotannosta. Mikään näistä yrityksistä ei tuonut merkittäviä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta.

(118)

Näiden 15 yrityksen tilannetta analysoitiin ja verrattiin yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(119)

Näiden tuottajien tuotanto nousi 19 prosenttia vuonna 2003 ja laski sen jälkeen alkuperäiselle tasolle vuonna 2004 ja putosi 13 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Kapasiteetin kasvun vuonna 2004 voidaan katsoa johtuneen myynnin kasvuodotuksista, jotka liittyivät EU:n laajenemiseen. Kapasiteetin kasvun seurauksena kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla enemmän kuin tuotos. Työllisyys kehittyi tuotoksen kanssa samansuuntaisesti, eli nousi vuonna 2003, palasi lähtötasolle vuonna 2004 ja putosi äkillisesti tutkimusajanjaksolla.

(120)

Vuonna 2003 tapahtuneen tilapäisen kohentumisen jälkeen 15 yrityksen myynti ja markkinaosuus laskivat jyrkästi. Kehitys tapahtui selvästi samaan aikaan kuin polkumyynnillä tapahtunut tuonti asianomaisista maista yhteisön markkinoille lisääntyi äkillisesti. Asianomaisten maiden tuontihan lähes kolminkertaistui vuonna 2004 ja markkinaosuus kasvoi 20 prosenttiyksikköä samana vuonna. On myös muistettava, että silityslautojen kulutus yhteisössä kasvoi tarkastelujakson aikana.

(121)

Edellä esitetty huomioon ottaen voidaan todeta, että näiden 15:n valitusta tukeneen yhteisön silityslautojen tuottajan tilanne heikkeni samalla tavalla kuin yhteisön tuotannonalan tilanne. Näin ollen nämä yritykset eivät voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(122)

Kuten 8 kappaleessa todetaan, kaksi muuta yhteisön tuottajaa toimitti joitakin tietoja muttei tukenut valitusta. Lisäksi on vielä kaksi muuta tiedossa olevaa yhteisön tuottajaa, jotka tukivat valitusta mutteivät osallistuneet yhteistyöhön tutkimuksessa, sekä yksi entinen tuottaja, jotka antoi joitakin tietoja aiemmasta tuotantotoiminnastaan. Kaikki nämä yritykset toivat tarkasteltavana olevaa tuotetta merkittäviä määriä. Näitä yrityksiä koskevista tiedoista näkyvät seuraavat suuntaukset (tietojen luottamuksellisuuden vuoksi varsinaisia lukuja ei voida esittää):

(123)

Näiden yhteisön tuottajien tuottamien silityslautojen myynti putosi 71 prosenttia tarkastelujaksolla. Vastaava markkinaosuus laski vielä merkittävämmin (77 prosenttia), koska markkinat laajenivat samalla jaksolla.

(124)

Kuten 78 kappaleessa jo todettiin, vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksolla jotkin yhteisön perinteiset silityslautojen tuottajat vähensivät tuotantoaan yhteisössä merkittävästi tai lopettivat sen kokonaan ja aloittivat massiivisen tuonnin asianomaisista maista. Joitakin näistä tuottajista ei itse asiassa voida pitää enää yhteisön tuottajina, koska niiden tuotantolaitokset suljettiin tutkimusajanjaksolla.

(125)

Edellä esitettyjen tietojen perusteella päätellään näin ollen, että muiden yhteisön tuottajien tilanne vastasi yhteisön tuotannonalan tilannetta eikä niiden toiminta aiheuttanut tuotannonalalle vahinkoa.

(126)

Yhteisön tuotannonalan vientitoiminta pysyi tarkastelujakson ajan suhteellisen vakaana. Määrällisesti ei voitu havaita mitään vähenemistä. Myyntihinnat laskivat 15 prosenttia vuonna 2003 mutta palautuivat osittain ennalleen vuonna 2004, ja vientihinnat pysyivät vakaina tutkimusajanjaksolla. On huomattava, että vientimyyntihinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin myyntihinnat yhteisössä ja että vientimyynnin määrä edustaa vain noin 10:tä prosenttia yhteisön tuotannonalan tuotoksesta.

(127)

Tämän vuoksi voidaan päätellä, että yhteisön tuotannonalan vientitulokset eivät vaikuttaneet yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(128)

On muistettava, että yhden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuontia ei myyty polkumyyntihinnoilla, eikä sitä näin ollen otettu huomioon asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin analyysissä ja sen vaikutuksissa yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Sen vuoksi tarkasteltiin, olisiko tästä yrityksestä peräisin oleva tuonti voinut poistaa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välisen syy-yhteyden.

(129)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että tarkastelujaksolla Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä, jota ei myyty polkumyyntihinnoilla, lisääntyi 467 prosenttia ja asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi 856 prosenttia. Absoluuttisesti mitattuna asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ylitti yli viisinkertaisesti muun kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän. Kiinasta muun kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi 343 prosenttia ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin 647 prosenttia samalla kaudella. Muun kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräinen hinta kohosi tarkastelujaksolla ja absoluuttisesti mitattuna se oli huomattavasti korkeampi kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräinen hinta, vaikkakin alle yhteisön tuotannonalan keskimääräisen hinnan.

(130)

Edellä esitetyn perusteella voidaan alustavasti päätellä, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin, jota ei myyty polkumyyntihinnoilla, vaikutusta ei voida pitää sellaisena, että se olisi poistanut polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välisen syy-yhteyden.

(131)

Jotkin osapuolet väittivät, että Turkista oli tapahtunut tuontia yhteisön markkinoille samanlaisilla hinnoilla kuin Kiinasta ja yhä suurempia määriä, ja näin ollen tämä olisi aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(132)

Näitä väitteitä ei kuitenkaan vahvistettu tutkimuksessa. Tutkimuksen aikana ei toimitettu mitään todisteita Turkista tapahtuvasta tuonnista. Myöskään 10 kappaleessa tarkoitettu yhteistyössä toimiva turkkilainen silityslautojen tuottaja ei myynyt vastaavaa tuotetta yhteisöön. Tutkimuksessa ei vahvistettu muita tuontilähteitä.

(133)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella väite Turkista tapahtuvasta tuonnista hylätään ja päätellään, että tuonti muista kolmansista maista ei aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(134)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että vahinko oli itse aiheutettu, koska yhteisön tuotannonala ei onnistunut vastaamaan jakelu- ja kulutusmallien muutoksiin ja teknologian kehitykseen silityslautojen tuotannossa. Lisäksi väitettiin, että yhteisön tuottajat ovat itse aiheuttaneet vahingon myös tuomalla kiinalaisia silityslautoja.

(135)

Yhteisössä tuotetut silityslaudat jaellaan normaalisti kauppiaiden kautta tai useimmissa tapauksissa toimitetaan suoraan vähittäismyyjille tai niiden jakelukeskuksiin. Tuodut silityslaudat jaellaan normaalisti tuojien/kauppiaiden kautta tai suurten vähittäismyyntiketjujen jakelu-/toimituskeskusten kautta. Tuonnissa käytettävien kahden jakelukanavan suhde vaihtelee vientiä harjoittavan tuottajan mukaan. Kaikissa tapauksissa asiaan saattaa liittyä edustajia. Jakelumalli on ollut käytössä useita vuosia eikä merkittäviä ja äkillisiä muutoksia ole havaittu. Yhteisön tuotannonala on perinteisesti toimittanut tuotteita sekä pienille vähittäismyyjille että suurille vähittäismyyntiketjuille. Näin ollen silityslautojen myynnin lisääntymistä vähittäismyyntiketjujen kautta ei voida sinänsä pitää vahingon aiheuttaneena tekijänä. Kulutusmallissa ei havaittu merkittäviä muutoksia.

(136)

Tuotantoprosessin/-tekniikan osalta väitettiin, että yhteisön tuotannonala ei pysty vastaamaan kuluttajien/vähittäismyyjien erityisvaatimuksiin tuotannon korkean automaatiotason vuoksi. On huomattava, että ilman automaatiota yhteisön tuotannonala ei pystyisi kilpailemaan sellaisista maista peräisin olevan tuonnin kanssa, joissa energia-, raaka-aine- ja työvoimakustannukset ovat erittäin alhaiset. Automatisoitu tuotanto antaa yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden taata korkea laatu ja lyhyet toimitusajat, joita asiakkaat pitävät kilpailuetuna. Mitään todisteita ei toimitettu tukemaan väitettä, jonka mukaan yhteisön tuotannonala ei pystynyt täyttämään suunnitteluun ja innovaatioon liittyviä asiakkaiden/vähittäismyyjien erityisvaatimuksia.

(137)

Yhteisön tuotannonalan tuomien kiinalaisten silityslautojen osalta tutkimuksessa todettiin, että tutkimusajanjaksolla tuontia tapahtui vain jossakin, ei merkittävässä määrin. Kyseessä oli yhteisön tuotannonalan puolustautuminen lisääntynyttä polkumyynnillä tapahtuvaa halpatuontia vastaan. Lisäksi näin tuodut tuotteet jälleenmyytiin yhteisössä vahinkoa aiheuttamattomilla hinnoilla. Tästä syystä nämä tuontimäärät eivät ole voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(138)

Edellä esitetyn perusteella väitteet hylätään ja päätellään, että vahinko ei voinut olla itse aiheutettu.

(139)

Edellä esitetyn perusteella voidaan vahvistaa, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko, jolle on tunnusomaista myyntimäärien ja markkinaosuuksien pieneneminen sekä myynnin yksikköhinnan lasku, joiden vuoksi taloudellinen tilanne heikkeni, johtui asianomaisista maista peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Vaikka Kiinasta peräisin oleva tuonti, jota ei myyty polkumyyntihinnoilla, todennäköisesti pahensi yhteisön tuottajien tilannetta, tuonnin kehitys, määrä, markkinaosuus ja hintataso eivät olleet sellaisia, että ne olisivat poistaneet polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välisen syy-yhteyden.

(140)

Edellä esitetyssä tarkastelussa erotettiin asianmukaisesti toisistaan kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, minkä perusteella voidaan vahvistaa, että kyseiset muut tekijät eivät muuta sitä tosiseikkaa, että tarkastellun vahingon on katsottava johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(141)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että asianomaisista maista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(142)

Komissio tarkasteli, oliko alustavasti todetusta vahingollisesta polkumyynnistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden vuoksi toimenpiteiden toteuttaminen ei tässä tapauksessa olisi yhteisön edun mukaista. Tätä varten mahdollisten toimenpiteiden vaikutusta kaikkiin menettelyn osapuoliin samoin kuin toimenpiteiden toteuttamatta jättämisen vaikutuksia tarkasteltiin esitettyjen todisteiden perusteella perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(143)

Vahinkoanalyysi osoitti selvästi, että yhteisön tuotannonala kärsi polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän jyrkkä kasvu aiheutti viime vuosina voimakkaan hintojen alenemisen sekä tukkukaupan/jakelun tasolla että vähittäismyynnin tasolla eli siellä, missä tuotujen ja yhteisössä valmistettujen silityslautojen välinen kilpailu tapahtuu. Yhteisön tuotannonala ei pysty enää laskemaan myyntihintojaan, koska se edellyttäisi, että myynti tapahtuu alle tuotantokustannusten. Kun otetaan huomioon, että silityslautojen markkinoihin vaikuttavat pääasiassa vähittäismyyntiketjut hinnan perusteella, yhteisön tuotannonalan on näin ollen yhä vaikeampi saada uusia tilauksia. Useat perinteiset valmistajathan ovat jo lopettaneet tuotannon ja toimivat nyt tarkasteltavana olevan tuotteen tuojina/kauppiaina.

(144)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenisi selvästi edelleen ja silityslautojen tuotanto yhteisössä loppuisi todennäköisesti pian. Työllisyydelle aiheutuvat kielteiset vaikutukset kohdistuisivat suureksi osaksi yhdelle yhteisön maantieteelliselle alueelle, koska useat tuottajat ja osien toimittajat sijaitsevat kyseisellä yhdellä alueella. Toisaalta toimenpiteillä estettäisiin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin huomattava lisääntyminen, jolloin yhteisön tuotannonala voisi ainakin säilyttää nykyisen markkina-asemansa. Tutkimus on osoittanut, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuuden lisääntyminen tapahtuu suoraan yhteisön tuotannonalan kustannuksella.

(145)

Asianomaisista maista peräisin olevaan silityslautojen tuontiin sovellettavien polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen voidaan odottaa, että jakelijat ja vähittäismyyntiketjut vaihtaisivat paljon todennäköisemmin toimituslähteitään siirtyen ainakin osittain käyttämään yhteisön tuottajia. Jos toimenpiteitä otetaan käyttöön ja tuontihinnan taso palautetaan polkumyynnin poistavalle tasolle, yhteisön tuotannonala kykenisi kilpailemaan hyvän kauppatavan mukaisissa olosuhteissa asianmukaisen kilpailuedun perusteella.

(146)

Toimenpiteiden käyttöönotto on siis selvästi yhteisön tuotannonalan ja valitusta aktiivisesti tukeneiden tuottajien edun mukaista sekä myös niiden muiden yhteisön tuottajien edun mukaista, jotka eivät tukeneet valitusta aktiivisesti.

(147)

Kuluttajajärjestöiltä ei saatu kannanottoja menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen. Toimenpiteiden vaikutus kuluttajiin on kuitenkin analysoitu.

(148)

Vaikutusten arvioinnissa otettiin huomioon seuraavat tekijät:

(149)

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei todennäköisesti olisi juurikaan taloudellisia vaikutuksia silityslautojen kuluttajiin. Toisaalta, ellei polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä oteta käyttöön, yhteisön tuotanto häviää todennäköisesti kokonaan ja kuluttajille tarjottavien tuotelajien valikoima saattaa pienentyä.

(150)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisesti ole vastoin silityslautojen kuluttajien etua yhteisössä.

(151)

Jakelijoilta/vähittäismyyjiltä tai niiden järjestöiltä ei saatu kannanottoja tutkimuksen tässä vaiheessa. On kuitenkin tiedossa, että nykyään silityslautoja myyvät enimmäkseen suuret vähittäismyyntiketjut (hyper- ja supermarketit). Sen vuoksi on erittäin todennäköistä, että suurimmalle osalle jakelijoista/vähittäismyyjistä tarkasteltavan tuotteen osuus niiden liikevaihdosta on erittäin vähäinen. Kun otetaan huomioon tämä sekä niiden yleensä soveltama korkea kate (ks. 148 kappale), päätellään alustavasti, että käyttöön otettavilla toimenpiteillä ei todennäköisesti olisi huomattavaa kielteistä vaikutusta niiden tilanteeseen.

(152)

Kyselyyn vastasi kaksi tuojaa ja yksi toiseen tuojaan etuyhteydessä oleva kauppias. Lisäksi neljä tuojaa toimitti joitakin tietoja ja/tai kommentteja annetussa määräajassa. Nämä yritykset edustavat yhteensä yli 20:tä prosenttia yhteisöön suuntautuvasta kokonaistuonnista. Ne kaikki vastustivat Kiinaan kohdistuvien toimenpiteiden käyttöönottoa, mutta kaikki eivät vastustaneet Ukrainaan kohdistuvia toimenpiteitä.

(153)

Kannanottoja esittäneiden tuojien tilanne vaihteli niiden koon ja sen perusteella, mikä tarkasteltavana olevan tuotteen merkitys oli niiden toiminnassa. Kuten edellä jo todettiin, jotkin näistä yrityksistä ovat/olivat perinteisiä tuottajia mutta suojautumiskeinona vaihtoivat perusliiketoimintansa ja toimivat nyt pääosin tai yksinomaisesti tuojina. Nämä yritykset tuottavat/tuovat yleensä kaikenlaisia muitakin taloustarvikkeita, ja silityslaudat ovat vain pieni osa niiden liiketoimintaa. Alustavasti vahvistettiin, että yhdelle entiselle suurelle tuottajalle, josta tuli hiljattain merkittävä kiinalaisten silityslautojen tuoja, silityslautojen osuus oli tutkimusajanjaksolla alle 4 prosenttia sen liikevaihdosta. Sama yritys myös vastusti ainoastaan Kiinaa vastaan toteutettavia toimenpiteitä muttei Ukrainaa vastaan, koska sillä ei ollut tuontia sieltä. Lisäksi se osti silityslautoja myös yhteisön tuottajilta. Kun otetaan huomioon kyseisen yrityksen eri hankintalähteet ja jos yritys ei pysty siirtämään kolmasosaa polkumyyntitullista vähittäismyyjille (ks. 148 kappale), vaikutus sen silityslautoihin kohdistuvaan bruttomarginaaliin arvioidaan enintään 10 prosentiksi. On kuitenkin huomattava, että tässä vaiheessa saatujen tietojen perusteella määrää ei voitu laskea täsmällisesti. On myös muistettava, että tällaisten tuojien kate on yleensä huomattava. Tällaisten tuojien tilannetta koskevaa tutkimusta jatketaan, mutta pääteltiin, että tilapäiset toimenpiteet eivät vaikuttaisi merkittävästi niiden liiketoimintaan.

(154)

Yksi yhteistyössä toimiva tuoja tuottaa silityslautojen päällisiä ja myy niitä yhdessä tuotujen silityslautojen kanssa. Väitettiin, että silityslautojen tuontiin kohdistuva polkumyyntitulli vaikuttaisi myös päällisten tuotantoon ja sillä olisi näin ollen merkittävää vaikutusta yrityksen liikevaihtoon. On kuitenkin huomattava, että silityslautojen päällisiä myydään myös erikseen eikä polkumyyntitullin käyttöönotto vaikuttaisi tällaiseen myyntiin. Lisäksi on huomattava, että silityslautojen myynti edusti alle 10:tä prosenttia kyseisen yrityksen liikevaihdosta. Näin ollen tilapäisten toimenpiteiden vaikutus kyseisen yrityksen liiketoimintaan olisi vähäinen.

(155)

Useimmat tuojat, jotka käyvät/kävivät kauppaa myös yhteisön tuotteilla, myönsivät, ettei olisi niiden etujen mukaista tulla täysin riippuvaisiksi tuoduista silityslaudoista – Kiina tuotiin erityisesti esiin tässä yhteydessä – ja vahvistivat, että ne käyttivät mielellään vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Tämä voidaan parhaiten varmistaa poistamalla polkumyyntikäytännöt, jotta yhteisön tuotannonala säilyy edelleen.

(156)

Edellä esitetty ja 148 kappaleessa tiivistetyt tekijät – erityisesti korkeat katteet ja se, että lisätullin kustannukset ovat alle puoli euroa yksikköä kohti – huomioon ottaen päätellään alustavasti, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei olisi ratkaisevasti haitallisia vaikutuksia niiden etuyhteydettömien tuojien tilanteeseen, jotka tuovat silityslautoja yhteisöön, vaikkakin joillekin niistä todennäköisesti aiheutuisi hieman suurempi rasite kuin vähittäismyyjille. Kaikkia kommentteja kuitenkin tarkastellaan ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

(157)

Edellä esitetty tarkastelu osoitti, että toimenpiteiden käyttöönotto on yhteisön edun mukaista, koska toimenpiteiden odotetaan ainakin rajoittavan polkuhinnoilla tapahtuvan tuonnin suurta määrää, jolla on osoitettu olevan huomattava kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Toimenpiteistä odotetaan olevan etua myös muille yhteisön tuottajille.

(158)

Tarkastelu myös osoitti, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei todennäköisesti ole taloudellisia vaikutuksia kuluttajiin. Pahimmassa tilanteessa niiden olisi maksettava lisää alle puoli euroa kestävästä hyödykkeestä. Toisaalta jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, sillä voi olla kielteistä vaikutusta kuluttajien valinnanvaraan, koska yhteisön silityslaudat saattavat hävitä markkinoilta.

(159)

Tarkasteltavan tuotteen ostohinta saattaa nousta jakelijoille ja vähittäismyyjille, mutta toimenpiteet eivät todennäköisesti vaikuta niihin merkittävästi, kun otetaan huomioon niiden korkeat marginaalit.

(160)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuojille aiheutuu todennäköisesti hieman suurempi rasite kuin vähittäismyyjille. Niillä säilyisi kuitenkin useista hankintalähteistä seuraava etu eivätkä ne tulisi riippuvaisiksi tuojista, mikä todennäköisesti olisi tilanne, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön.

(161)

Kaiken kaikkiaan katsotaan, että toimenpiteiden käyttöönotto eli vahingollisen polkumyynnin lopettaminen antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden säilyttää toimintansa ja että kielteiset vaikutukset, joita niillä saattaa olla joillekin muille yhteisön taloudellisille toimijoille, eivät ole suhteettomia verrattuna yhteisön tuotannonalan saavuttamiin etuihin.

(162)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei tässä tapauksessa ole olemassa pakottavia syitä luopua polkumyyntitullien käyttöönotosta.

(163)

Polkumyyntiä, siitä johtuvaa vahinkoa ja yhteisön etua koskevat alustavat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevaa tarkasteltavan tuotteen tuontia koskevat väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(164)

Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä kuitenkaan todettuja polkumyyntimarginaaleja.

(165)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteillä yhteisön tuotannonalalle pitäisi voida taata mahdollisuus kattaa kustannuksensa ja saada sellaisen ennen veroja lasketun myyntivoiton, jonka se voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin puuttuessa. Tässä laskennassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 7 prosenttia liikevaihdosta. Tämän todettiin olevan voittotaso, jota kohtuudella voitaisiin odottaa ilman vahingollista polkumyyntiä, koska se oli yhteisön tuotannonalan voittotaso ennen kuin tuonti Kiinasta ja Ukrainasta yhteisöön alkoi tarkastelujakson aikana merkittävästi kasvaa. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 7 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin.

(166)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien tuotteiden keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tulokseksi saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina keskimääräisestä cif-tuontiarvosta. Nämä erot olivat kaikkien edellä mainittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta korkeammat kuin polkumyyntimarginaalit. Ukrainan tapauksessa vahingon poistava taso oli alle ainoan vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaalin.

(167)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti katsotaan, että väliaikaiset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön i) Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta havaittujen polkumyyntimarginaalien suuruisina ja ii) Ukrainasta peräisin olevan tuonnin osalta vahingon poistavan suuruisina.

(168)

Väliaikaisen polkumyyntitullin suuruus Kiinan ja Ukrainan osalta olisi siis oltava seuraava:

(169)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(170)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

(171)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia pitäisi soveltaa sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Viimeksi mainittuja yrityksiä pyydetään kuitenkin esittämään perusasetuksen 11 artiklan mukainen tarkastelupyyntö, kun ne täyttävät kyseisen artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt vaatimukset, jotta niiden tilannetta voitaisiin tarkastella yksilöllisesti.

(172)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate B

J-79 5/17

Rue de la Loi/Wetstraat 200

B-1049 Bruxelles/Brussel.

31.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/43

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006 22 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 51/2006 (3) vahvistetaan kiintiöt vuodeksi 2006.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2006 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku,

31.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/45

(1)

Neuvosto päätti 5 päivänä kesäkuuta 2003 valtuuttaa komission aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla.

(2)

Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Chilen tasavallan kanssa sopimuksen tietyistä lentoliikenteen näkökohdista noudattaen menettelyjä ja ohjeita, jotka ovat kyseisen päätöksen liitteessä.

(3)

Komission neuvottelema sopimus olisi allekirjoitettava ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään mahdollisesti myöhemmin,

31.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/53

(1)

Neuvosto päätti 5 päivänä kesäkuuta 2003 valtuuttaa komission aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla.

(2)

Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Chilen tasavallan kanssa sopimuksen tietyistä lentoliikenteen näkökohdista noudattaen menettelyjä ja ohjeita, jotka ovat kyseisen päätöksen liitteessä.

(3)

Sopimus allekirjoitettiin yhteisön puolesta sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään mahdollisesti myöhemmin.

(4)

Sopimus olisi hyväksyttävä,

31.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/54

31.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/55

—

2 kappale

—

3 kappale

—

5 kappale

—

9 kappale

—

johdantolause

—

direktiivin 77/388/ETY 11 artiklan A kohdan

—

ensimmäisen alakohdan i alakohta

—

ensimmäisen alakohdan iv alakohta