Euroopan unionin L 316/2007

4.12.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1415/2007,

annettu 3 päivänä joulukuuta 2007,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä joulukuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 756/2007 (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 41).

LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 3 päivänä joulukuuta 2007 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	IL	114,0
	MA	68,2
	SY	68,2
	TR	100,9
	ZZ	87,8
0707 00 05	JO	196,3
	MA	51,7
	TR	102,2
	ZZ	116,7
0709 90 70	MA	51,0
	TR	118,5
	ZZ	84,8
0709 90 80	EG	301,9
0709 90 80	ZZ	301,9
0805 20 10	MA	70,1
0805 20 10	ZZ	70,1
0805 20 30 , 0805 20 50 , 0805 20 70 , 0805 20 90	CN	62,5
	HR	52,3
	IL	66,3
	TR	73,3
	UY	82,5
	ZZ	67,4
0805 50 10	EG	79,1
	TR	104,8
	ZA	104,9
	ZZ	96,3
0808 10 80	AR	87,7
	CA	87,3
	CL	86,0
	CN	76,4
	MK	30,6
	US	83,1
	ZA	95,7
	ZZ	78,1
0808 20 50	AR	49,2
	CN	42,4
	TR	145,7
	US	109,4
	ZZ	86,7

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ” ZZ ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

4.12.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1416/2007,

annettu 3 päivänä joulukuuta 2007,

sianliha-alan yksityisen varastoinnin tukihakemusten viimeisen jättöpäivän vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sianliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2759/75 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yksityisen varastoinnin tuen myöntämisen erityisistä edellytyksistä sianliha-alalla 26 päivänä lokakuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1267/2007 (2) mukaisilla yksityisen varastoinnin tuilla on ollut myönteinen vaikutus sianliha-alan markkinoihin, ja sianlihan hintojen voidaan odottaa vakautuvan väliaikaisesti. Tämän vuoksi on syytä lopettaa yksityisen varastoinnin tuki sianliha-alalla.

(2)	Sianlihan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Sianliha-alan yksityisen varastoinnin tukihakemusten viimeiseksi jättöpäiväksi vahvistetaan 4 päivä joulukuuta 2007.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä joulukuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 282, 1.11.1975, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 283, 27.10.2007, s. 53.

4.12.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/4

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1417/2007,

annettu 28 päivänä marraskuuta 2007,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1), ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan yhteisön erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodeihin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On asianmukaista, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tällä asetuksella vahvistettujen säännösten mukaisia, voi haltija edelleen vedota yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2), 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti kolmen kuukauden ajan.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon 1 sarakkeessa esitetyt tavarat luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodeihin.

2 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan vedota asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä marraskuuta 2007.

Komission puolesta

László KOVÁCS

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1352/2007 (EUVL L 303, 21.11.2007, s. 3).

(2) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokitus

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Kynnenkoristelusarja, johon kuuluu

48 tekokynttä

pieni liimaputkilo

kynsiviila

manikyyritikku

koristetarroja kynsiin.

Tekokynnet ovat muottiin puristettua muovia ja eri kokoisia.

Tuote on pakattu vähittäismyyntiä varten.

3926 90 97

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 3926 , 3926 90 ja 3926 90 97 nimiketekstien mukaisesti.

Esittämismuodossaan esineet muodostavat 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdassa tarkoitetun sarjan.

Sarja ei koostu alanimikkeeseen 3304 30 00 kuuluvista manikyyrivalmisteista, sillä siihen sisältyy sormenkynsien päälle kiinnitettäviä tekokynsiä, eikä se sisällä manikyyrivalmisteita, joilla yksinomaan hoidetaan ja kaunistetaan kättä ja luonnollisia kynsiä (harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 3304 , B kohta).

Sarja koostuu eri esineistä, ja se on luokiteltava alanimikkeeseen 3926 90 97 sarjalle olennaisen luonteen antavien muovisten tekokynsien mukaan.

2.	Muottiin puristetut muoviset tekokynnet. Tekokynnet on tarkoitettu liitettäväksi luonnolliseen kynteen akryylisellä kiinnitysliuoksella. Tekokynnet on pakattu 50 samankokoisen kappaleen pakkauksiin.

3926 90 97

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön ja CN-koodien 3926 , 3926 90 ja 3926 90 97 nimiketekstien mukaisesti.

Tuotteita ei pidetä alanimikkeeseen 3304 30 00 kuuluvina manikyyrivalmisteina, koska niihin sisältyy sormenkynsien päälle kiinnitettäviä tekokynsiä, eivätkä ne koostu manikyyrivalmisteista, joilla yksinomaan hoidetaan ja kaunistetaan kättä ja luonnollisia kynsiä (harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 3304 , B kohta)

Tästä syystä ne olisi luokiteltava alanimikkeeseen 3926 90 97 kuuluviksi muiksi muovitavaroiksi valmistusaineensa perusteella.

Kiinnitysliuos, jossa koostuu seuraavista:

etyylisyanoakrylaatti

piidioksidi

poly(metyylimetakrylaatti)

kaliksareenit

hydrokinoni

triglyseridit.

Liuos on tarkoitettu kiinnittämään muottiin puristettuja muovisia tekokynsiä luonnollisiin kynsiin. Se kovettuu hitaasti, jotta tekokynsiä voidaan muotoilla.

Neste on pakattu putkiloihin, joissa on pieni suutin, jotta sitä voidaan laittaa helposti ja tarkasti. Nettopaino enintään 1 kg.

3506 10 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 3506 ja 3506 10 00 nimiketekstien mukaan.

Tuotetta ei pidetä nimikkeeseen 3304 kuuluvana manikyyri- tai pedikyyrivalmisteena.

Tuote on nimikkeen 3506 mukainen liima tai liisteri.

4.12.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/6

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1418/2007,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2007,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III tai IIIA lueteltujen tietyntyyppisten jätteiden viennistä hyödynnettäväksi maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon jätteiden siirrosta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 (1) ja erityisesti sen 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

on kuullut maita, joita asia koskee,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on lähettänyt asetuksen (EY) N:o 1013/2006 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti kirjallisen tiedustelun kaikille maille, joihin ei sovelleta hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta tehdyn OECD:n päätöksen C(92)39/lopullinen muuttamisesta tehtyä OECD:n neuvoston päätöstä C(2001)107/lopullinen; tiedustelussa komissio pyysi vahvistamaan kirjallisesti, että jätteitä, jotka on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä III ja IIIA ja joiden vienti ei ole asetuksen 36 artiklan nojalla kielletty, voidaan viedä yhteisöstä hyödynnettäviksi kyseisiin maihin, sekä ilmoittamaan, mitä valvontamenettelyä vastaanottomaassa mahdollisesti noudatetaan.

(2)	Tiedustelussa kutakin maata pyydettiin ilmoittamaan valintansa kyseisen jätteen suhteen: kielletään jätteen tuonti, sovelletaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja hyväksyntämenettelyä vai ei sovelleta mitään valvontamenettelyä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 37 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla ja ennen kyseisen asetuksen voimaantulopäivää komission oli annettava asetus, mitä varten se otti huomioon kaikki saadut vastaukset. Komissio antoi asianmukaisesti asetuksen (EY) N:o 801/2007 (2). Kyseisen päivämäärän jälkeen saadut lisävastaukset ja selvitykset antoivat kuitenkin paremman kuvan siitä, miten vastaanottomaiden vastaukset olisi otettava huomioon.

(4)

Vastauksen komission kirjalliseen tiedusteluun ovat nyt lähettäneet Algeria, Andorra, Argentiina, Bangladesh, Benin, Botswana, Brasilia, Chile, Costa Rica, Egypti, Etelä-Afrikka, Filippiinit, Georgia, Guyana, Hongkong (Kiina), Indonesia, Intia, Israel, Kenia, Kiina, Kirgisia, Kroatia, Kuuba, Libanon, Liechtenstein, Macao (Kiina), Malawi, Malesia, Mali, Marokko, Moldova, Norsunluurannikko, Oman, Pakistan, Paraguay, Peru, Seychellit, Sri Lanka, Taiwan, Thaimaa, Tunisia, Valko-Venäjä, Venäjän federaatio ja Vietnam.

(5)

Eräät maat eivät ole antaneet kirjallista vahvistusta siitä, että jätteitä saa viedä yhteisöstä niihin hyödynnettäviksi. Näin ollen asetuksen (EY) N:o 1013/2006 37 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti kyseisten maiden katsotaan valinneen kirjallisen ennakkoilmoitus- ja hyväksyntämenettelyn.

(6)

Eräät maat ilmaisivat vastauksessaan aikomuksensa toteuttaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisia valvontamenettelyjä, jotka ovat erilaisia kuin asetuksen (EY) N:o 1013/2006 37 artiklan 1 kohdassa säädetyt menettelyt. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1013/2006 37 artiklan 3 kohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 18 artiklaa olisi sovellettava soveltuvin osin tällaisiin siirtoihin, ellei siirtoihin sovelleta myös kirjallista ennakkoilmoitus- ja hyväksyntämenettelyä.

(7)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 801/2007 olisi muutettava. Koska tarvittavia muutoksia on monta, selkeyden vuoksi on aiheellista kumota kyseinen asetus ja korvata se tällä asetuksella. Jätteeseen, johon asetuksen (EY) N:o 801/2007 mukaisesti ei sovelleta mitään valvontamenettelyä vastaanottomaassa, mutta joka tämän asetuksen mukaisesti edellyttää ennakkoilmoitusta ja hyväksyntää, ei kuitenkaan sovelleta mitään valvontamenettelyä vastaanottomaassa tämän asetuksen voimaantulosta alkavan 60 päivän mittaisen siirtymäkauden aikana,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III tai IIIA luetellun jätteen vientiä, joka ei ole kyseisen asetuksen 36 artiklan nojalla kielletty, hyödynnettäväksi tiettyihin maihin, joihin ei sovelleta hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta tehdyn OECD:n päätöksen C(92)39/lopullinen muuttamisesta tehtyä OECD:n neuvoston päätöstä C(2001)107/lopullinen, hallinnoidaan liitteessä vahvistetuilla menettelyillä.

2 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 801/2007.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan neljäntenätoista päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan sen voimaantulopäivästä.

Asetusta (EY) N:o 801/2007 kuitenkin sovelletaan 60 päivän ajan kyseisestä päivämäärästä alkaen jätteeseen, joka on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä sarakkeessa (c) ja tämän asetuksen liitteessä sarakkeessa (b) tai sarakkeissa (b) ja (d).

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2007.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen

(1) EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1.

(2) EUVL L 179, 7.7.2007, s. 6.

LIITE

Tämän liitteen sarakkeiden otsakkeet tarkoittavat seuraavaa:

(a)	tuontikielto;
(b)	asetuksen (EY) N:o 1013/2006 35 artiklassa kuvattu kirjallinen ennakkoilmoitus- ja hyväksyntämenettely;
(c)	vastaanottomaassa ei sovelleta mitään valvontamenettelyä
(d)	vastaanottomaassa toteutetaan asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisia muita valvontamenettelyjä. Sarakkeessa (c) mainittuun jätteeseen sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 1013/2006 18 artiklassa säädettyjä tietovaatimuksia, jollei kyseinen jäte sisälly myös sarakkeeseen (b).

Jos kahden koodin välillä on yhdysmerkki, menettely kattaa kyseiset kaksi koodia ja kaikki niiden välissä olevat koodit.

Jos kahden koodin välillä on puolipiste, menettely kattaa kyseiset kaksi koodia.

Algeria

(a)

(b)

(c)

(d)

GC030

ex 8908 00 :

ainoastaan jos rakenteet saattavat sisältää asbestia

GC030

ex 8908 00 :

paitsi jos rakenteet saattavat sisältää asbestia

GC030

ex 8908 00 :

paitsi jos rakenteet saattavat sisältää asbestia

GG030

ex 2621 :

jos todisteeksi ei ole esitetty analyysiä jätteen vaarattomuudesta

GG030

ex 2621 :

jos todisteeksi on esitetty analyysi jätteen vaarattomuudesta

GG030

ex 2621 :

jos todisteeksi on esitetty analyysi jätteen vaarattomuudesta

GG040

ex 2621 :

jos todisteeksi ei ole esitetty analyysiä jätteen vaarattomuudesta

GG040

ex 2621 :

jos todisteeksi on esitetty analyysi jätteen vaarattomuudesta

GG040

ex 2621 :

jos todisteeksi on esitetty analyysi jätteen vaarattomuudesta

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut muut jätteet

Andorra

(a)	(b)	(c)	(d)
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III lueteltu jäte

Argentiina

(a)

(b)

(c)

(d)

B1010

B1020

B1030–B1050

B1060

B1070–B1130

B1140

B1150–B1170

B1180; B1190

B1200–B1230

B1240

B1250–B2110

B2120; B2130

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—	polyvinyylialkoholi

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

—	Fluorattujen polymeerien jätteet (1)

otsakkeesta B3010:

kaikki muut jätteet

otsakkeesta B3020:

—	pääasiassa mekaanisesta massasta valmistettu paperi tai kartonki (esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet),

—	muu aine, kuten 2) lajittelematon jäte

otsakkeesta B3020:

kaikki muu jäte

B3030; B3035

B3040; B3050

B3060

B3065

otsakkeesta B3070:

—	Eläinten ruokintaan käytettävät, penisilliinin valmistuksessa syntyneet deaktivoidut sienihuovastot

otsakkeesta B3070:

kaikki muu jäte

B3070

B3080–B3110

B3120

B3130–B4020

B4030

GB040

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

GN030

ex 0505 90

Bangladesh

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

—	Alumiiniromu

B1020–B2130

otsakkeesta B3010:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—

eteeni

—

styreeni

otsakkeesta B3020:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B3020:

—

Paperi- ja kartonkijäte joka koostuu:

—	valkaisemattomasta paperista tai kartongista taikka aaltopaperista tai -kartongista

—	muusta, pääasiassa valkaistusta kemiallisesta, ei kuitenkaan massavärjätystä massasta valmistetusta paperista tai kartongista

B3030–B4030

GB040

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Benin

(a)	(b)	(c)	(d)
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Botswana

(a)	(b)	(c)	(d)
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Brasilia

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Rauta- ja teräsromu

—	Nikkeliromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Volframiromu

—	Molybdeeniromu

—	Tantaaliromu

—	Magnesiumromu

—	Kobolttiromu

—	Vismuttiromu

—	Titaaniromu

—	Zirkoniumromu

—	Mangaaniromu

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

—	Kupariromu

—	Alumiiniromu

—	Toriumromu

—	Harvinaisten maametallien romu

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Rauta- ja teräsromu

—	Nikkeliromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Volframiromu

—	Molybdeeniromu

—	Tantaaliromu

—	Magnesiumromu

—	Kobolttiromu

—	Vismuttiromu

—	Titaaniromu

—	Zirkoniumromu

—	Mangaaniromu

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—

Kromiromu

B1020–B1040

B1050

B1060

B1070; B1080

B1090

otsakkeesta B1100:

—

Sinkkiä sisältävät kuonat:

—	Sinkkigalvanoinnin pintakuona (> 90 % Zn)

—	Sinkkigalvanoinnin pohjakuona (> 92 % Zn)

—	Kuumagalvanoinnin sinkkikuona (panosprosessista) (> 92 % Zn)

—	Kuparinsulatuksessa käytettävien tulenkestävien vuorausten jätteet, mukaan lukien upokkaat

otsakkeesta B1100:

—	Kovasinkki

—

Sinkkiä sisältävät kuonat:

—	Sinkkipainevalukuona (> 85 % Zn)

—	Sinkkiskimmausjäte

—	Jalometallien käsittelyssä muodostunut jatkojalostukseen tarkoitettu kuona

—	Tantaalia sisältävä tinakuona, jonka tinapitoisuus on enintään 0,5 %

otsakkeesta B1100:

—	Alumiiniskimmausjäte suolakuonaa lukuun ottamatta

otsakkeesta B1100:

—	Kovasinkki

—

Sinkkiä sisältävät kuonat:

—	Sinkkipainevalukuona (> 85 % Zn)

—	Sinkkiskimmausjäte

—	Jalometallien käsittelyssä muodostunut jatkojalostukseen tarkoitettu kuona

—	Tantaalia sisältävä tinakuona, jonka tinapitoisuus on enintään 0,5 %

B1115

B1120; B1130

B1140

B1150; B1160

B1170–B1190

B1180

B1200–B1250

B2010; B2020

otsakkeesta B2030:

—	Kermettijätteet ja -romu (metallikeramiikkakomposiitit)

otsakkeesta B2030:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B2030:

—	Kermettijätteet ja -romu (metallikeramiikkakomposiitit)

otsakkeesta B2040:

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

otsakkeesta B2040:

—	Rakennusten purkamisessa syntyvä kipsilevy- ja kipsilaastilevyjäte

—	Litiumtantaalia sekä litiumniobiumia sisältävä lasijäte

otsakkeesta B2040:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B2040:

—	Rakennusten purkamisessa syntyvä kipsilevy- ja kipsilaastilevyjäte

—	Litiumtantaalia sekä litiumniobiumia sisältävä lasijäte

B2060

B2070–B2110

B2120; B2130

B3010; B3020

otsakkeesta B3030:

—	Käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilituotteet

otsakkeesta B3030:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B3030:

kaikki muu jäte

B3035

B3040

B3050–B3065

B3060

otsakkeesta B3070:

—	Eläinten ruokintaan käytettävät, penisilliinin valmistuksessa syntyneet deaktivoidut sienihuovastot

otsakkeesta B3070:

—	Hiusjätteet

—

Jäteolki

B3080; B3090

B3100–B3120

B3130

B3140–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Chile

(a)

(b)

(c)

(d)

B1010

B1031

B1050

B1070; B1080

B1115

B1250

B2060

B2130

B3010

B3030

B3035

B3060; B3065

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut muut jätteet

Costa Rica

(a)	(b)	(c)	(d)
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Egypti

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

kaikki muu jäte

B1020–B1040

B1050–B1070

B1080–B1140

B1150

B1160–B1190

B1220; B1230

B1240

B1250

B2010; B2020

B2030

otsakkeesta B2040:

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

otsakkeesta B2040:

kaikki muu jäte

B2060–B2080

B2090

B2100–B2110

B2120

B2130

B3010

otsakkeesta B3020:

Paperi- ja kartonkijäte joka koostuu:

—	muusta aineesta, kuten

2) lajittelemattomasta jätteestä

otsakkeesta B3020:

kaikki muu jäte

B3030–B3110

B3120

B3130–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Etelä-Afrikka

(a)	(b)	(c)	(d)
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Filippiinit

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—	Kobolttiromu

otsakkeesta B1010:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1020:

—	Lyijyromu (lukuun ottamatta lyijyakkuja)

otsakkeesta B1020:

kaikki muu jäte

B1030–B1115

otsakkeesta B1120:

—	Koboltti, lantaani

otsakkeesta B1120:

kaikki muu jäte

B1130–B1150

B1160; B1170

B1180–B1220

B1230; B1240

B1250

B2010

B2020

otsakkeesta B2030:

—	Kermettijätteet ja -romu (metallikeramiikkakomposiitit)

otsakkeesta B2030:

—	Keramiikkakuidut, joita ei ole eritelty tai lueteltu muualla

B2040

B2060

B2070–B3010

B3020–B3050

B3060–B3070

B3080

B3090–B3140

B4010; B4020

B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Georgia

(a)

(b)

(c)

(d)

B1010; B1020

B1030

B1031–B1080

B1090

B1100; B1115

B1120–B2130

B3010–B3030

B3035

B3040

B3050

B3060; B3065

B3070; B3080

B3090–B3110

B3120–B4010

B4020

B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Guyana

(a)	(b)	(c)	(d)
			kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Hongkong (Kiina)

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—	tantaaliromu

otsakkeesta B1010:

kaikki muu jäte

B1020

B1030–B1040

B1050

B1060–B1090

otsakkeesta B1100:

—	Kuparinsulatuksessa käytettävien tulenkestävien vuorausten jätteet, mukaan lukien upokkaat

otsakkeesta B1100:

kaikki muu jäte

B1115

otsakkeesta B1120:

—	Lantanidit (harvinaiset maametallit)

otsakkeesta B1120:

kaikki muu jäte

B1130

B1140–B1190

B1200

B1210; B1220

B1230

B1240

B1250–B2060

B2070; B2080

B2090

B2100–B2130

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—	polyasetaalit

—	polyeetterit

—	alkaanit C10–C13 (pehmennin)

—

Seuraavat fluorattujen polymeerien jätteet (2):

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—

eteeni

—

styreeni

—	polypropeen

—	polyeteenitereftalaatti

—	akryylinitriili

—	butadieeni

—	polyamidit

—	polybuteenitereftalaatti

—	polykarbonaatit

—	polyfenyleenisulfidit

—	akryylipolymeerit

—	polyuretaani (joka ei sisällä CFC-yhdisteitä)

—	polysiloksaanit

—	polymetyylimetakrylaatti

—	polyvinyylialkoholi

—	polyvinyylibutyraali

—	polyvinyyliasetaatti

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3020; B3030

B3035

B3040–B3060

B3065

B3070–B3090

B3100–B3130

B3140

B4010–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Indonesia

(a)

(b)

(c)

(d)

B1010; B1020

B1030–B1100

B1115

B1120–B2010

B2020

otsakkeesta B2030:

—	Keramiikkakuidut, joita ei ole eritelty tai lueteltu muualla

otsakkeesta B2030:

—	Kermettijätteet ja -romu (metallikeramiikkakomposiitit)

otsakkeesta B2040:

kaikki muu jäte

B2040:

—	Litiumtantaalia sekä litiumniobiumia sisältävä lasijäte

B2060–B3010

B3020

otsakkeesta B3030:

—	Käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilituotteet

—	Lumput ja leikkeet, side- ja purjelangan, nuoran ja köyden jätteet sekä loppuunkuluneet side- ja purjelangasta, nuorasta tai köydestä tehdyt tavarat

otsakkeesta B3030:

kaikki muu jäte

B3035

B3040–B3090

B3100–B3130

B3140

B4010–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

India

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Nikkeliromu

—	Alumiiniromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Magnesiumromu

B1020

otsakkeesta B3010:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—	polyeteenitereftalaatti

B3020

otsakkeesta B3030:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B3030:

—	Lumput ja leikkeet, side- ja purjelangan, nuoran ja köyden jätteet sekä loppuunkuluneet side- ja purjelangasta, nuorasta tai köydestä tehdyt tavarat

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut muut jätteet

Israel

(a)	(b)	(c)	(d)
			kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Kenia

(a)

(b)

(c)

(d)

B1010–B1030

B1031

B1040–B1080

B1090

otsakkeesta B1100:

—

Sinkkiä sisältävät kuonat:

—	Kuumagalvanoinnin sinkkikuona (panosprosessista) (> 92 % Zn)

—	Sinkkiskimmausjäte

—	Alumiiniskimmausjäte suolakuonaa lukuun ottamatta

—	Kuparinsulatuksessa käytettävien tulenkestävien vuorausten jätteet, mukaan lukien upokkaat

—	Jalometallien käsittelyssä muodostunut jatkojalostukseen tarkoitettu kuona

—	Tantaalia sisältävä tinakuona, jonka tinapitoisuus on enintään 0,5 %

otsakkeesta B1110:

—	Kovasinkki

—

Sinkkiä sisältävät kuonat:

—	Sinkkigalvanoinnin pintakuona (> 90 % Zn)

—	Sinkkigalvanoinnin pohjakuona (> 92 % Zn)

—	Sinkkipainevalukuona (> 85 % Zn)

otsakkeesta B1120:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1120:

—

Mangaani

—

Rauta

—

Sinkki

B1130–B2130

B3010

B3020

otsakkeesta B3030:

—	Hampun (Cannabis sativa L.) rohtimet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Lumput ja leikkeet, side- ja purjelangan, nuoran ja köyden jätteet sekä loppuunkuluneet side- ja purjelangasta, nuorasta tai köydestä tehdyt tavarat, muut kuin lajitellut

otsakkeesta B3030:

kaikki muu jäte

B3035–B3130

B3140

B4010–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Kiina

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Molybdeeniromu

—	Kobolttiromu

—	Vismuttiromu

—	Zirkoniumromu

—	Mangaaniromu

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—	Toriumromu

—	Harvinaisten maametallien romu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Nikkeliromu

—	Alumiiniromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Volframiromu

—	Tantaaliromu

—	Magnesiumromu

—	Titaaniromu

otsakkeesta B1020:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1020:

—	Siirtymämetallit, jos ne sisältävät > 10 % V2O5

B1030

otsakkeesta B1031:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1031:

volframi, titaani, tantaali

B1040

B1050

B1060

B1070; B1080

B1090

otsakkeesta B1100:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1100:

—	Kovasinkki

B1115

otsakkeesta B1120:

—	Lantanidit (harvinaiset maametallit)

otsakkeesta B1120:

kaikki muu jäte

B1130–B1200

B1210

B1220

B1230

B1240

B1250

B2010; B2020

otsakkeesta B2030:

—	Kermettijätteet ja -romu (metallikeramiikkakomposiitit) lukuun ottamatta WC-romua kaikki muu jäte

otsakkeesta B2030:

—	Kermettijätteet ja -romu (metallikeramiikkakomposiitit) ainoastaan WC-romu

B2040–B2130

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavat kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet:

—	ureaformaldehydihartsit

—	melamiiniformaldehydihartsit

—	epoksihartsit

—	alkydihartsit

otsakkeesta B3010:

—	Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

—

Seuraavat kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet:

—	fenoliformaldehydihartsit

—	polyamidit

—

Seuraavat fluorattujen polymeerien jätteet (3):

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

B3020

otsakkeesta B3030:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B3030:

—

Seuraavat puuvillajätteet:

—	lankajätteet

—

muu jäte

—

Seuraavat tekokuitujätteet (myös kampajätteet, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	tekokuituiset

—	muuntokuituiset

B3035; B3040

B3050

otsakkeesta B3060:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B3060:

—	Valmistamattomien, rasvattomiksi tehtyjen, yksinkertaisesti käsiteltyjen (mutta ei määrämuotoisiksi leikattujen), hapolla käsiteltyjen tai degelatinoitujen luiden ja sarvitohlojen jätteet

B3065–B4030

otsakkeista GB040

7112

2620 30

2620 90 :

kaikki muu jätteet

otsakkeista GB040

7112

2620 30

2620 90 :

ainoastaan kuparin käsittelyssä muodostunut kuona

GC010

otsakkeesta GC020:

kaikki muut jätteet

otsakkeesta GC020:

ainoastaan jätelanka, moottoriromu

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Kirgisia

(a)	(b)	(c)	(d)
			kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Kroatia

(a)	(b)	(c)	(d)
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet		kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Kuuba

(a)	(b)	(c)	(d)
		kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Libanon

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

kaikki muu jätteet

B1010

B1020–B1090

otsakkeesta B1100:

—	Sinkkiskimmausjäte

—	Alumiiniskimmausjäte suolakuonaa lukuun ottamatta

otsakkeesta B1100:

—	Kovasinkki

—

Sinkkiä sisältävät kuonat

—	Sinkkigalvanoinnin pintakuona (> 90 % Zn)

—	Sinkkigalvanoinnin pohjakuona (> 92 % Zn)

—	Sinkkipainevalukuona (> 85 % Zn)

—	Kuumagalvanoinnin sinkkikuona (panosprosessista) (> 92 % Zn)

—	Kuparinsulatuksessa käytettävien tulenkestävien vuorausten jätteet, mukaan lukien upokkaat

—	Jalometallien käsittelyssä muodostunut jatkojalostukseen tarkoitettu kuona

—	Tantaalia sisältävä tinakuona, jonka tinapitoisuus on enintään 0,5 %

B1100

B1115

B1120–B1140

B1150–B2030

otsakkeesta B2040:

kaikki muu jätteet

otsakkeesta B2040:

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

B2040

B2060–B2130

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—	polyvinyylialkoholi

—	polyvinyylibutyraali

—	polyvinyyliasetaatti

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

—

Seuraavat fluorattujen polymeerien jätteet (4):

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—

eteeni

—

styreeni

—	polypropeeni

—	polyeteenitereftalaatti

—	akryylinitriili

—	butadieeni

—	polyasetaalit

—	polyamidit

—	polybuteenitereftalaatti

—	polykarbonaatit

—	polyeetterit

—	polyfenyleenisulfidit

—	akryylipolymeerit

—	alkaani C10–C13 (pehmennin)

—	polyuretaani (joka ei sisällä CFC-yhdisteitä)

—	polysiloksaanit

—	polymetyylimetakrylaatti

B3010:

B3020–B3130

B3140

B4010–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

GN030

ex 0505 90

Liechtenstein

(a)	(b)	(c)	(d)
			kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Macao (Kiina)

(a)	(b)	(c)	(d)
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Malawi

(a)	(b)	(c)	(d)
kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Malesia

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—	Nikkeliromu

—	Sinkkiromu

—	Volframiromu

—	Tantaaliromu

—	Magnesiumromu

—	Titaaniromu

—	Mangaaniromu

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—	Harvinaisten maametallien romu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

—	Molybdeeniromu

—	Kobolttiromu

—	Vismuttiromu

—	Zirkoniumromu

—	Toriumromu

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Alumiiniromu

—

Tinaromu

B1020–B1100

B1115

B1120–B1140

B1150

B1160–B1190

B1200; B1210

B1220–B1240

B1250–B2030

otsakkeesta B2040:

—	Savukaasujen rikinpoistossa (FDG) muodostuva osittain jalostettu kalsiumsulfaatti

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

otsakkeesta B2040:

kaikki muu jätteet

B2060

B2070; B2080

B2090

B2100

B2110–B2130

B3010

B3020–B3035

B3040

otsakkeesta B3050:

—	Puujäte ja -romu, myös halkoina, briketteinä, pelletteinä tai niiden kaltaisessa muodossa

otsakkeesta B3050:

—	Korkkijäte; rouhittu, rakeistettu tai jauhettu korkki

otsakkeesta B3060:

—	Kuivatut ja steriloidut kasvien jätteet, jäännökset ja sivutuotteet (myös pelletoituina), jollaisia käytetään eläinten ruokinnassa ja joita ei ole mainittu muualla tai jotka eivät sisälly muuhun kohtaan (ainoastaan riisilese ja muut sivutuotteet, 2302 20 100 /900 )

—	Valmistamattomien, rasvattomiksi tehtyjen, yksinkertaisesti käsiteltyjen (mutta ei määrämuotoisiksi leikattujen), hapolla käsiteltyjen tai degelatinoitujen luiden ja sarvitohlojen jätteet

—	Kaakaonkuoret ja -kalvot sekä muut kaakaonjätteet

—	Muut elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet, ei kuitenkaan sivutuotteet, jotka täyttävät ihmis- tai eläinravintoa koskevat kansalliset tai kansainväliset vaatimukset ja standardit

otsakkeesta B3060:

—	Kuivatut ja steriloidut kasvien jätteet, jäännökset ja sivutuotteet (myös pelletoituina), jollaisia käytetään eläinten ruokinnassa ja joita ei ole mainittu muualla tai jotka eivät sisälly muuhun kohtaan (ainoastaan riisilese ja muut sivutuotteet, 2302 20 100 /900 )

—	Muut elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteet, ei kuitenkaan sivutuotteet, jotka täyttävät ihmis- tai eläinravintoa koskevat kansalliset tai kansainväliset vaatimukset ja standardit

B3065–B3140

B4010

B4020

B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

GN030

ex 0505 90

Mali

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1010:

—

Kromiromu

B1020

B1030–B1040

B1050

B1060

B1070; B1080

B1090–B1120

B1130

B1140–B2030

otsakkeesta B2040:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B2040:

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

—	Kiinteä rikki

B2060

B2070–B2100

B2110; B2120

B2130–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Marokko

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

—	Volframiromu

—	Molybdeeniromu

—	Tantaaliromu

—	Magnesiumromu

—	Kobolttiromu

—	Vismuttiromu

—	Zirkoniumromu

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—	Toriumromu

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Kupariromu

—	Nikkeliromu

—	Alumiiniromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Titaaniromu

—	Mangaaniromu

—	Harvinaisten maametallien romu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1020:

—	Antimoniromu

—	Lyijyromu (lukuun ottamatta lyijyakkuja)

—	Telluuriromu

otsakkeesta B1020:

—	Berylliumromu

—	Kadmiumromu

—	Seleeniromu

B1030–B1200

B1210

B1220–B1250

B2010–B2020

otsakkeesta B2030:

—	Keramiikkakuidut, joita ei ole eritelty tai lueteltu muualla

otsakkeesta B2030:

—	Kermettijätteet ja -romu (metallikeramiikkakomposiitit)

B2040–B2130

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—

styreeni

—	butadieeni

—	polyasetaalit

—	polyamidit

—	polybuteenitereftalaatti

—	polykarbonaatit

—	polyeetterit

—	polyfenyleenisulfidit

—	akryylipolymeerit

—	alkaanit C10–C13 (pehmennin)

—	polysiloksaanit

—	polymetyylimetakrylaatti

—	polyvinyylibutyraali

—	polyvinyyliasetaatti

—

Seuraavat fluorattujen polymeerien jätteet (5):

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—

eteeni

—	polypropeeni

—	polyeteenitereftalaatti

—	akryylinitriili

—	polyuretaani (joka ei sisällä CFC-yhdisteitä)

—	polyvinyylialkoholi

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3020–B3050

otsakkeesta B3060:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B3060:

—	Kaakaonkuoret ja -kalvot sekä muut kaakaonjätteet

B3065

B3070–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Moldova

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B3020:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B3020:

—	valkaisematon paperi tai kartonki tai aaltopaperi tai kartonki

—	muu, pääasiassa valkaistusta kemiallisesta, ei kuitenkaan massavärjätystä massasta valmistettu paperi tai kartonki

—	pääasiassa mekaanisesta massasta valmistettu paperi tai kartonki (esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet)

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut muut jätteet

Norsunluurannikko

(a)

(b)

(c)

(d)

B1250

otsakkeesta B3030:

—	Käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilituotteet

B3140

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut muut jätteet

Oman

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut muut jätteet

Pakistan

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B3060:

—	Viinisakka

B3140

otsakkeesta GN010 ex 0502 00 :

sian ja villisian harjasten ja muiden karvojen jätteet

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Paraguay

(a)	(b)	(c)	(d)
		kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Peru

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B3030:

—	Villajätteet ja hienon tai karkean eläimenkarvan jätteet, myös lankajätteet, ei kuitenkaan garnetoidut jätteet ja lumput

—	Puuvillajätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Hampun (Cannabis sativa L.) rohtimet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Juutin ja muiden niinitekstiilikuitujen (paitsi pellavan, hampun ja ramin) rohtimet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Sisalin ja muiden Agave-suvun kasvien tekstiilikuitujen jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Kookoksen rohtimet, kampausjätteet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Abacan (manillahamppu tai Musa textilis Nee) rohtimet, kampausjätteet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Rami- ja muiden kasvitekstiilikuitujen rohtimet, kampausjätteet ja jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput), joita ei ole mainittu muualla tai jotka eivät sisälly muuhun kohtaan

otsakkeesta B3030:

—	Silkkijätteet (myös kelauskelvottomat kokongit, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Pellavarohtimet ja -jätteet

—	Tekokuitujätteet (myös kampajätteet, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput):

—	Käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilituotteet

—	Lumput ja leikkeet, side- ja purjelangan, nuoran ja köyden jätteet sekä loppuunkuluneet side- ja purjelangasta, nuorasta tai köydestä tehdyt tavarat

otsakkeesta B3060:

—	Degras (nahkarasva): rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä muodostuneet jätteet

—	Valmistamattomien, rasvattomiksi tehtyjen, yksinkertaisesti käsiteltyjen (mutta ei määrämuotoisiksi leikattujen), hapolla käsiteltyjen tai degelatinoitujen luiden ja sarvitohlojen jätteet

otsakkeesta B3060:

kaikki muu jätteet

otsakkeesta B3065:

Eläinperäiset ravintorasva- ja ruokaöljyjätteet (esim. paistoöljyt) edellyttäen, että niillä ei ole mitään Baselin yleissopimuksen liitteessä III tarkoitettua [vaarallista] ominaisuutta

otsakkeesta B3065:

Eläinperäiset ravintorasva- ja ruokaöljyjätteet (esim. paistoöljyt) edellyttäen, että niillä ei ole mitään Baselin yleissopimuksen liitteessä III tarkoitettua [vaarallista] ominaisuutta

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut muut jätteet

Seychellit

(a)

(b)

(c)

(d)

GF010

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut muut jätteet

Sri Lanka

(a)	(b)	(c)	(d)
	kaikki asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III luetellut jätteet

Taiwan

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Molybdeeniromu

—	Tantaaliromu

—	Kobolttiromu

—	Vismuttiromu

—	Zirkoniumromu

—	Mangaaniromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—	Toriumromu

—	Harvinaisten maametallien romu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Nikkeliromu

—	Alumiiniromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Volframiromu

—	Magnesiumromu

—	Titaaniromu

—	Germaniumromu

B1020–B1031

B1040

B1050–B1090

otsakkeesta B1100:

—	Alumiiniskimmausjäte suolakuonaa lukuun ottamatta

—	Kuparinsulatuksessa käytettävien tulenkestävien vuorausten jätteet, mukaan lukien upokkaat

—	Jalometallien käsittelyssä muodostunut jatkojalostukseen tarkoitettu kuona

—	Tantaalia sisältävä tinakuona, jonka tinapitoisuus on enintään 0,5 %

otsakkeesta B1100:

—	Kovasinkki

—	Sinkkiä sisältävät kuonat

—	Sinkkigalvanoinnin pintakuona (> 90 % Zn)

—	Sinkkigalvanoinnin pohjakuona (> 92 % Zn)

—	Sinkkipainevalukuona (> 85 % Zn)

—	Kuumagalvanoinnin sinkkikuona (panosprosessista) (> 92 % Zn)

—	Sinkkiskimmausjäte

B1115; B1120

B1130

B1140–B1220

B1230

B1240

B1250

B2010–B2030

otsakkeesta B2040:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B2040:

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

B2060–B2130

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—	polyuretaani (joka ei sisällä CFC-yhdisteitä)

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

otsakkeesta B3010:

kaikki muu jäte

B3020

B3030; B3035

B3040; B3050

B3060–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Thaimaa

(a)

(b)

(c)

(d)

B1010

B1020; B1030

B1031

B1040–B1090

otsakkeesta B1100:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1100:

—	Kuparinsulatuksessa käytettävien tulenkestävien vuorausten jätteet, mukaan lukien upokkaat

—	Jalometallien käsittelyssä muodostunut jatkojalostukseen tarkoitettu kuona

—	Tantaalia sisältävä tinakuona, jonka tinapitoisuus on enintään 0,5 %

B1115–B1140

B1150

B1160–B1240

B1250

B2010; B2020

B2030

otsakkeesta B2040:

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

—	Kalsiumsyanamidin valmistuksessa muodostuva kalkkikivi (jonka pH on alle 9)

—	Litiumtantaalia sekä litiumniobiumia sisältävä lasijäte

otsakkeesta B2040:

kaikki muu jäte

B2060; B2070

B2080; B2090

B2100

B2110–B2130

otsakkeesta B3010:

—	Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

—

Seuraavat fluorattujen polymeerien jätteet (6):

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

otsakkeesta B3010:

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3020

otsakkeesta B3030:

—	Tekokuitujätteet (myös kampajätteet, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)

—	Lumput ja leikkeet, side- ja purjelangan, nuoran ja köyden jätteet sekä loppuunkuluneet side- ja purjelangasta, nuorasta tai köydestä tehdyt tavarat

otsakkeesta B3030:

kaikki muu jäte

B3035

otsakkeesta B3040:

—	Muut kumijätteet (joita ei ole mainittu muualla)

otsakkeesta B3040:

—	Kovakumijätteet ja -romu (esimerkiksi eboniitti)

B3050–B3140

B4010–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Tunisia

(a)

(b)

(c)

(d)

B1010

B1020–B1220

B1230; B1240

B1250

B2010

B2020; B2030

otsakkeesta B2040

kaikki muu jäte

otsakkeesta B2040

—	Kalsiumsyanamidin valmistuksessa muodostuva kalkkikivi (jonka pH on alle 9)

—	Natrium-, kalium- ja kalsiumkloridit

—	Tekokorundi (piikarbidi)

B2060–B2130

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavat fluorattujen polymeerien jätteet (7):

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

otsakkeesta B3010:

—	Halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

B3020

otsakkeesta B3030:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B3030:

—	Käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilituotteet

B3035–B3065

otsakkeesta B3070:

—	Eläinten ruokintaan käytettävät, penisilliinin valmistuksessa syntyneet deaktivoidut sienihuovastot

otsakkeesta B3070:

—	Hiusjätteet

—

Jäteolki

B3080

B3090–B3130

B3140

B4010–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Valko-Venäjä

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—	Toriumromu

otsakkeesta B1010:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1020:

—	Berylliumromu

—	Telluuriromu

otsakkeesta B1020:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B1030:

Ainoastaan vanadiinipöly

otsakkeesta B1030:

kaikki jäte lukuun ottamatta vanadiinipölyä

otsakkeesta B1031:

Ainoastaan titaanipöly

otsakkeesta B1031:

kaikki jäte lukuun ottamatta titaanipölyä

B1040; B1050

B1060

B1070

B1080

B1090

B1100; B1115

otsakkeesta B1120:

—	Siirtymämetallit

otsakkeesta B1120:

—	Lantanidit (harvinaiset maametallit)

B1130–B1170

B1180

B1190

B1200–B1240

B1250

B2010

B2020

otsakkeesta B2020:

ainoastaan jäte, joka ei sisällä Valko-Venäjän täsmentämiä aineita

B2030

otsakkeesta B2040:

—	Savukaasujen rikinpoistossa (FDG) muodostuva osittain jalostettu kalsiumsulfaatti

—	Kuparin valmistuksessa muodostuva kemiallisesti stabiloitu kuona, jonka rautapitoisuus on korkea (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuusstandardien mukaisesti (esim. DIN 4301 tai DIN 8201) pääasiassa rakennus- ja hiontatarkoituksiin

—	Litiumtantaalia sekä litiumniobiumia sisältävä lasijäte.

otsakkeesta B2040:

—	Rakennusten purkamisessa syntyvä kipsilevy- ja kipsilaastilevyjäte

—	Kiinteä rikki

—	Kalsiumsyanamidin valmistuksessa muodostuva kalkkikivi (jonka pH on alle 9)

—	Natrium-, kalium- ja kalsiumkloridit

—	Tekokorundi (piikarbidi)

—	Rikottu betoni

B2060; B2070

B2080; B2090

B2100; B2110

otsakkeesta B2120:

ainoastaan Valko-Venäjän täsmentämiä aineita sisältävät happamat tai emäksiset jäteliuokset

otsakkeesta B2120:

kaikki jäte lukuun ottamatta Valko-Venäjän täsmentämiä aineita sisältäviä happamia tai emäksisiä jäteliuoksia

B2130

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—

eteeni

—

styreeni

—	polypropeeni

—	polyeteenitereftalaatti

—	akryylinitriili

—	butadieeni

—	polyamidit

—	polybuteenitereftalaatti

—	polykarbonaatit

—	akryylipolymeerit

—	polyuretaani (joka ei sisällä CFC-yhdisteitä)

—	polymetyylimetakrylaatti

—	polyvinyylialkoholi

—	polyvinyylibutyraali

—	polyvinyyliasetaatti

—	Kovetetut hartsijätteet ja kondensaatiotuotteet

otsakkeesta B3010:

—

Seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuva muoviromu:

—	polyasetaalit

—	polyeetterit

—	polyfenyleenisulfidit

—	alkaani C10–C13 (pehmennin)

—	polysiloksaanit

—	Seuraavat fluorattujen polymeerien jätteet (8):

—	Perfluorieteeni/propeeni (FEP)

—	Perfluorialkoksialkaani

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorivinyylieetteri (PFA)

—	Tetrafluorietyleeni/perfluorimetyylivinyylieetteri (MFA)

—	Polyvinyylifluoridi (PVF)

—	Polyvinyylideenifluoridi (PVDF)

B3020

otsakkeesta B3030:

—	Villajätteet ja hienon tai karkean eläimenkarvan jätteet, myös lankajätteet, ei kuitenkaan garnetoidut jätteet ja lumput

otsakkeesta B3030:

kaikki muu jäte

B3035

B3040

B3050

otsakkeesta B3060:

—	Degras (nahkarasva): rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä muodostuneet jätteet

—	Valmistamattomien, rasvattomiksi tehtyjen, yksinkertaisesti käsiteltyjen (mutta ei määrämuotoisiksi leikattujen), hapolla käsiteltyjen tai degelatinoitujen luiden ja sarvitohlojen jätteet

—	Kalajätteet

otsakkeesta B3060:

kaikki muu jäte

B3065

otsakkeesta B3070:

—	Hiusjätteet

otsakkeesta B3070:

kaikki muu jäte

B3080–B3100

B3110; B3120

B3130; B3140

B4010–B4030

otsakkeista GB040 7112

2620 30

2620 90 :

ainoastaan galvaaniset kuonat, jotka sisältävät kuparia

otsakkeista GB040: 7112

2620 30

2620 90

ainoastaan jalometallien kuonat

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

otsakkeista GE020 ex 7001

ex 7019 39 :

ainoastaan lasikuitujäte, jonka fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ovat samankaltaiset kuin asbestin

otsakkeista GE020 ex 7001

ex 7019 39 :

kaikki muu jäte lukuun ottamatta lasikuitujätettä, jonka fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ovat samankaltaiset kuin asbestin

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

Venäjän federaatio

(a)

(b)

(c)

(d)

B1010–B2120

B2130

B3010–B3030

B3035; B3040

B3050–B3070

B3080

B3090

B3100

B3110–B3130

B3140

B4010–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

GE020

ex 7019 39

GE020

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

GN030

ex 0505 90

Vietnam

(a)

(b)

(c)

(d)

otsakkeesta B1010:

—	Jalometallit (kulta, hopea ja platinaryhmän metallit elohopeaa lukuun ottamatta)

—	Tantaaliromu

—	Kobolttiromu

—	Vismuttiromu

—	Germaniumromu

—	Vanadiiniromu

—	Hafnium-, indium-, niobium-, renium- ja galliumromu

—	Toriumromu

—	Harvinaisten maametallien romu

otsakkeesta B1010:

—	Rauta- ja teräsromu

—	Kupariromu

—	Nikkeliromu

—	Alumiiniromu

—	Sinkkiromu

—

Tinaromu

—	Volframiromu

—	Molybdeeniromu

—	Magnesiumromu

—	Titaaniromu

—	Zirkoniumromu

—	Mangaaniromu

—

Kromiromu

otsakkeesta B1020:

—	Berylliumromu

—	Kadmiumromu

—	Seleeniromu

—	Telluuriromu

otsakkeesta B1020:

—	Antimoniromu

—	Lyijyromu (lukuun ottamatta lyijyakkuja)

B1030–B1190

B1200

B1210–B2010

B2020

B2030

otsakkeesta B2040:

kaikki muu jäte

otsakkeesta B2040:

—	Savukaasujen rikinpoistossa (FDG) muodostuva osittain jalostetta kalsiumsulfaatti

B2060–B2130

otsakkeesta B3010:

kaikki jäte lukuun ottamatta seuraavista halogenoimattomista polymeereistä ja kopolymeereistä koostuvaa muoviromua:

—

eteeni

—

styreeni

—	polypropeeni

—	polyeteenitereftalaatti

—	polykarbonaatit

B3010

B3020

B3030–B4030

GB040

7112

2620 30

2620 90

GC010

GC020

GC030

ex 8908 00

GC050

GE020

ex 7001

ex 7019 39

GF010

GG030

ex 2621

GG040

ex 2621

GH013

3915 30

ex 3904 10 –40

GN010

ex 0502 00

GN020

ex 0503 00

GN030

ex 0505 90

(1) Katso alaviite sivulla 64 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(2) Katso alaviite sivulla 64 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(3) Katso alaviite sivulla 64 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(4) Katso alaviite sivulla 64 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(5) Katso alaviite sivulla 64 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(6) Katso alaviite sivulla 64 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(7) Katso alaviite sivulla 64 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(8) Katso alaviite sivulla 64 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

4.12.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/53

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä maaliskuuta 2006,

keskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi

(Asia COMP/M.3975 – Cargill/Degussa)

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 1034)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/783/EY)

Komissio teki 29. maaliskuuta 2006 päätöksen sulautuma-asiassa yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan nojalla. Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla todistusvoimaisella kielellä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/competition/index_en.html

I TIIVISTELMÄ

(1)

Komissio vastaanotti 21. lokakuuta 2005 yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (jäljempänä ’sulautuma-asetus’) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen ilmoituksen suunnitellusta yrityskeskittymästä.

(2)

Tutkittuaan ilmoituksen komissio päätteli, että ilmoitettu toimenpide kuuluu sulautuma-asetuksen soveltamisalaan.

(3)

Osapuolet esittivät komissiolle sitoumuksia 23. marraskuuta 2005. Komissio totesi 14. joulukuuta 2005, että yrityskeskittymän soveltuvuudesta yhteismarkkinoille on annetuista sitoumuksista huolimatta vakavia epäilyjä, ja päätti aloittaa sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn.

(4)

Perusteellisen tutkinnan jälkeen komissio on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että ilmoitettu toimenpide soveltuu yhteismarkkinoille ilman ongelmia. Sen vuoksi päätettiin ehdottaa ilmoitetun yrityskaupan hyväksymistä sulautuma-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan nojalla.

II OSAPUOLET JA TOIMENPIDE

(5)

Cargill on Yhdysvaltoihin sijoittautunut yksityisomistuksessa oleva yritys, joka tuottaa maataloushyödykkeitä, eläinrehuja, elintarvikkeita ja näihin liittyviä rahoituspalveluja ja käy niillä maailmanlaajuisesti kauppaa. DFI on saksalainen elintarvikkeiden ainesosien valmistaja. Sen nykyinen omistaja on Degussa AG, jonka pääosakkaat ovat puolestaan RAG ja E.ON. DFI:n pääoimialoja ovat sakeutus- ja hyytelöimisaineet ja aromit. Cargill suunnittelee ostavansa DFI:n koko osakekannan, joka on nykyään Degussa AG:n omistuksessa.

III YHTEISÖNLAAJUINEN KESKITTYMÄ

(6)

Suunnitellussa yrityskeskittymässä Cargillin on tarkoitus hankkia DFI määräysvaltaansa sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

IV MERKITYKSELLISET TUOTEMARKKINAT

(7)

Komission markkinatutkimuksessa keskityttiin sellaisen nestemäisen tai öljyttömän lesitiinin markkinoihin, jota ei ole muunnettu geneettisesti (jäljempänä ’ei-muuntogeeninen’) (1). Muita tuotteita, joiden markkinoihin yrityskeskittymä vaikuttaa, ovat muuntogeeninen lesitiini, pektiini ja raaka siemenöljy (2).

1. Eri lesitiinimarkkinat

(8)

Lesitiini on elintarvikkeiden ainesosa, jota käytetään ns. emulgaattorina. Sen avulla stabiloidaan emulsioita, jotka ovat hydrofiilisten aineiden (kuten veden) ja hydrofobisten aineiden (kuten öljyn) sekoituksia. Lesitiiniä käytetään pääasiassa elintarvikkeissa ja rehuissa, mutta myös kosmetiikassa, lääkkeissä ja teollisuustuotteissa (esim. rikkakasvien torjunta-aineissa ja nahassa). Vaikka lesitiinin osuus sitä sisältävien tuotteiden tuotantokustannuksista on yleensä alle prosentin, se on yleensä välttämätön tuotantoprosessissa ja sen käyttö voi vaikuttaa ratkaisevasti lopputuotteen laatuun.

(9)

Lesitiini on öljysiementen, yleensä soijapapujen, murskaamisen yhteydessä syntyvä sivutuote. Suurin osa (95 prosenttia) markkinoille tulevasta lesitiinistä on tuotettu soijaöljyn valmistuksen yhteydessä. Muiden raaka-aineiden, kuten rypsin ja auringonkukansiementen, osuus on vähäinen. Soijapavun lesitiinipitoisuus on alle prosentin, ja siitä saatavan lesitiinin arvo on selvästi alle viisi prosenttia soijapavun kokonaisarvosta.

a) Lesitiini ja synteettiset emulgaattorit muodostavat eri tuotemarkkinat

(10)

Emulgaattorit voidaan jakaa luonnollisiin (lesitiini) ja synteettisiin (mono- ja diglyseridit). Luonnolliset emulgaattorit eristetään öljysiemenistä, kun taas synteettiset emulgaattorit tuotetaan keinotekoisesti kemiallisten reaktioiden tuloksena. Komission markkinatutkimuksen perusteella luonnolliset ja synteettiset emulgaattorit eivät kuulu samoille tuotemarkkinoille pääasiassa seuraavassa kappaleessa esitetyistä syistä.

(11)

Kysynnän kannalta markkinatesti osoitti, että lesitiini ja synteettiset emulgaattorit eivät ole keskenään korvattavissa toisaalta teknologiaan ja toisaalta laatuun liittyvistä syistä. Tämä koskee rehujen ja elintarvikkeiden valmistajia. Juuri yksikään ei-muuntogeenisen lesitiinin käyttäjä ei ole siirtynyt käyttämään synteettisiä emulgaattoreita, vaikka ei-muuntogeenisen lesitiinin hinta on kaksinkertaistunut kahden viime vuoden aikana. Ylivoimainen enemmistö käyttäjistä ei vaihtaisi synteettisiin emulgaattoreihin sittenkään, vaikka lesitiinin hinta nousisi vielä 10 prosenttia tulevaisuudessa.

b) Muuntogeenisen ja ei-muuntogeenisen lesitiinin markkinat on arvioitava erikseen

(12)

Markkinatutkimus osoitti, että Euroopassa on erotettava muuntogeenisen ja ei-muuntogeenisen lesitiinin markkinat. Euroopassa (toisin kuin muualla maailmassa) asiakkaat vastustavat voimakkaasti muuntogeenisten tuotteiden käyttöä. Tämän vuoksi Euroopan unioni on vuodesta 2004 antanut useita asetuksia (2), joissa edellytetään, että muuntogeeniset elintarvikkeet, rehut ja näiden ainesosat on merkittävä ja että niiden on oltava jäljitettävissä. Lesitiini voidaan vapauttaa merkitsemispakosta, mutta ainoastaan, jos on käytössä vakiintunut varmentamismenettely (ns. jäljitysketju), joka kattaa koko tuotanto- ja toimitusketjun. Sillä on todistettava, että käytettävä soija on ei-muuntogeenistä ja että väli- ja lopputuotteisiin lisätyt aineet on säilytetty erillään muuntogeenisistä aineista kylvön, sadonkorjuun, varastoinnin, jalostuksen ja jakelun yhteydessä.

(13)

Tarjonnan kannalta ei-muuntogeenisen lesitiinin tuotantokustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin muuntogeenisen lesitiinin. Ei-muuntogeenisen ja muuntogeenisen lesitiinin tuotantoketjut ovat erilaiset, minkä vuoksi myös niiden hinnoissa on huomattavia eroja.

c) Nestemäistä, öljytöntä ja fraktioitua lesitiiniä tarkasteltava erikseen

(14)

Komissio on lisäksi todennut, että lesitiinejä on erityyppisiä, koska nestemäistä lesitiiniä voidaan jalostaa poistamalla perustuotteesta öljy tai fraktioimalla se (3). Cargill ei valmista fraktioitua lesitiiniä. Markkinatutkimuksessa havaittiin useita syitä, joiden perusteella nestemäisen, öljyttömän ja fraktioidun lesitiinin markkinoita on syytä pitää erillisinä.

(15)

Melkein kaikki asiakkaat ilmoittivat, että ne eivät voi vaihtaa nestemäisestä öljyttömään lesitiiniin tai päinvastoin, koska niiden erityistarpeet edellyttävät tietyntyyppisen lesitiinin käyttöä (esim. maun tai jalostettavuuden vuoksi) ja niitä käytetään erilaisissa tuotantoprosesseissa. Tarjonnan kannalta öljyttömän ja fraktioidun lesitiinin valmistukseen tarvitaan erillisiä tuotantolaitoksia ja siten huomattavia investointeja sekä erityisosaamista.

2. Pektiini

(16)

Osapuolilla on päällekkäisiä toimintoja myös pektiinin valmistuksessa. Pektiini on hyytelöinti-, stabilointi- ja sakeuttamisaine. Komissio on harkinnut myös eri pektiinilajien tarkempaa jaottelua (esim. jako omena- ja sitruspektiiniin sekä metoksyylipitoisuuden mukainen jako), mutta loppujen lopuksi markkinoiden määrittely voidaan jättää avoimeksi, koska yrityskaupasta ei aiheudu kilpailuongelmia, määriteltiinpä pektiinimarkkinat miten tahansa.

V MERKITYKSELLISET MAANTIETEELLISET MARKKINAT

1. Lesitiini

(17)

Komissio on tullut siihen tulokseen, että ainakin ei-muuntogeenisen lesitiinin markkinat ovat ETA:n laajuiset.

(18)

Euroopan markkinaolot ovat poikkeukselliset, koska eurooppalaiset asiakkaat suosivat vahvasti ei-muuntogeenisiä tuotteita. Tämä ilmiö rajoittuu selvästi vain Eurooppaan. Ei-muuntogeenisen lesitiinin kokonaismyynnistä 80 prosenttia tapahtuu ETA:ssa, vaikka ETA:n osuus kaiken lesitiinin maailmanmarkkinoista on vain 45 prosenttia. Asiakkaat ostavat lisäksi lesitiiniä vain harvoin suoraan Euroopan ulkopuolisilta toimittajilta. Tämä ei johdu pelkästään kuljetuskustannuksista, vaan myös toimitusaika sekä tuote- ja tuotanto-osaamiseen perustuva asiakastuki ovat monien asiakkaiden kannalta ratkaisevia tekijöitä. Lesitiinin kysynnän rakenne onkin hyvin erilainen ETA:ssa kuin muualla maailmassa.

(19)

Vaikka muuntogeenisen (nesteettömän ja öljyttömän) lesitiinin markkinoiden pitämiselle maailmanlaajuisina näyttäisi olevan perusteita (esim. sääntelyvaatimuksissa ei ole suuria eroja), komissio voi tämän päätöksen yhteydessä jättää muuntogeenisen lesitiinin maantieteellisten markkinoiden täsmällisen määritelmän avoimeksi.

2. Pektiini

(20)

Vaikka markkinatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pektiinin maantieteelliset markkinat saattavat rajoittua ETA:n alueelle, niiden täsmällinen määritelmä voidaan tässä yhteydessä jättää avoimeksi, koska määritelmästä riippumatta on selvää, että kilpailuongelmia ei ole.

VI ARVIOINTI

1. Ei-muuntogeeninen nestemäinen lesitiini

(21)

Yksityiskohtainen markkinatutkimus on osoittanut turhiksi vakavat epäilyt, jotka kohdistuivat suunnitellun yrityskaupan soveltuvuuteen yhteismarkkinoille.

(22)

Tutkimus osoitti, että osapuolten tosiasiallinen markkinaosuus ([30–40] prosenttia) on pienempi kuin osapuolet arvioivat ([40–50] prosenttia) ja että muista kilpailijoista aiheutuvat kilpailupaineet ovat tarpeeksi voimakkaat estääkseen osapuolia saamasta määräävää asemaa näillä markkinoilla. Itse asiassa Cargillin, DFI:n ja Solaen kilpailijoiden markkinaosuus on kasvanut tasaisesti ja merkittävästi. Sen lisäksi, että sellaiset vakiintuneet elintarvikkeiden ainesosien jakelijat kuin Nore Ingredients ([5–15] prosenttia markkinoista) ja Helm AG ([0–10] prosenttia markkinoista), ovat pystyneet kasvattamaan markkinaosuuttaan, myös brasilialaiset ja intialaiset tuottajat ovat viime aikoina kehittyneet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi eurooppalaisille kuluttajille, koska monilla niistä (toisin kuin Cargillilla ja Degussalla) on suoraan käytössään ei-muuntogeenisen nestemäisen lesitiinin valmistukseen tarvittavat raaka-aineet. Jotkut suuret elintarvikkeiden ja suklaan valmistajat ostavat tätä tuotetta jo suoraan brasilialaisilta valmistajilta. Johtavat brasilialaiset valmistajat ovat osoittaneet pystyvänsä luomaan oman jakelu- ja logistiikkaverkkonsa Eurooppaan ja kilpailemaan suoraan perinteisten tuottajien, kuten sulautuman osapuolten ja Solaen kanssa.

(23)

Myös ei-muuntogeenisen nestemäisen lesitiinin huomattava hinnannousu ja houkuttelevat voittomarginaalit kannustavat osaltaan brasilialaisia ja intialaisia valmistajia kilpailemaan entistä aggressiivisemmin Euroopan markkinoilla. Koska ETA-markkinoiden johtavat tuottajat (Cargill, DFI ja Solae) hankkivat nykyään melkein kaikki ei-muuntogeenisen nestemäisen lesitiinin valmistukseen tarvitsemansa raaka-aineet Brasiliasta nykyisiltä tai ainakin potentiaalisilta kilpailijoiltaan, kyseisen tuotteen markkinoiden nykyinen kilpailuympäristö tuskin muuttuu siten, että kilpailu kärsisi vakavasti.

(24)

Komission markkinatutkimuksessa kävi ilmi, että keskittymä ei aiheuta kilpailua estäviä koordinoituja vaikutuksia. Tämä johtuu osaksi kahden suurimman toimijan markkinaosuuksien suuresta kokoerosta keskittymän toteuduttua. Lisäksi markkinatutkimuksen tulokset viittaavat vahvasti siihen, että ei-muuntogeenisen nestemäisen lesitiinin markkinoita ei voida pitää läpinäkyvinä. Ei-muuntogeenisen lesitiinin hinta määräytyy toimittajan ja sen asiakkaiden välisissä neuvotteluissa; minkäänlaisia hinnastoja ei julkisteta. Tästä syystä jopa samansuuruisten asiakkaiden nestemäisestä lesitiinistä maksamissa hinnoissa on huomattavaa vaihtelua.

2. Ei-muuntogeeninen öljytön lesitiini

(25)

Markkinatutkimuksessa keskityttiin erityisesti ei-muuntogeenisen öljyttömän lesitiinin markkinoihin, koska osapuolten yhteenlaskettu osuus näistä markkinoista on erityisen suuri. Vaikka ilmoituksen mukaan näillä markkinoilla on vain kolme aktiivista toimijaa, yksityiskohtainen selvitys osoitti, että ei-muuntogeenisen öljyttömän lesitiinin markkinoille on jo tullut tai on tulossa useita uusia toimittajia, mikä rajoittaa käytännössä osapuolten mahdollisuuksia toimia yksipuolisesti ottamatta huomioon kilpailijoitaan.

(26)

Markkinatutkimuksessa vahvistui, että DFI oli [50–60] prosentin markkinaosuudellaan vuonna 2005 ei-muuntogeenisen öljyttömän lesitiinin suurin toimittaja. Kun tähän lisätään Cargillin markkinaosuus ([0–10] prosenttia vuonna 2005), sulautuman osuus ei-muuntogeenisen lesitiinin ETA-markkinoista olisi [60–70] prosenttia.

(27)

Tutkimus osoitti lisäksi, että Cargillin asema öljyttömän lesitiinin markkinoilla on suhteellisen heikko, ja sen poistuminen kilpailijoiden joukosta ei sen vuoksi muuttaisi merkittävästi markkinoiden nykyistä kilpailurakennetta. Toisin kuin sen pääasiallisilla kilpailijoilla, Cargillilla ei ole öljyttömän lesitiinin omaa tuotantoa, vaan sen markkinoima tuote valmistetaan Arkansasin osavaltiossa Yhdysvalloissa sijaitsevassa tehtaassa. Tehtaan kapasiteetti on melko rajallinen, eikä sitä ole edes voitu käyttää vakavien teknisten ongelmien vuoksi. Markkinatutkimus osoitti lisäksi, että Cargillin harjoittama hinnanalennusstrategia ei-muuntogeenisen öljyttömän lesitiinin markkinoille pääsemiseksi on ollut pidemmän päälle kestämätön, koska raaka-aineen eli ei-muuntogeenisen nestemäisen lesitiinin hinta on noussut rajusti.

(28)

Tutkimus osoitti myös, että ei-muuntogeenisen öljyttömän lesitiinin markkinoille on jo tullut tai on todennäköisesti lähiaikoina tulossa uusia toimittajia, joiden toimintakapasiteetti on riittävä. Useimmat näistä toimittajista ovat jo rakentaneet omat öljynpoistolaitoksensa (mm. Berg & Schmidt/Sternchemie, Ruchi ja Matlani) tai saavat ne käyttöön vuoden 2007 kuluessa (mm. SG Lecitinas). Uuden öljynpoistokapasiteetin suuruus osoittaa, että Intian ja Etelä-Amerikan tuottajat ovat määrätietoisesti pyrkimässä Euroopan markkinoille. Intian ja Brasilian uusi ei-muuntogeenisen öljyttömän lesitiinin tuotantokapasiteetti on suurempi kuin ETA-markkinoiden koko kysyntä.

(29)

Useiden uusien yritysten tulo öljyttömän lesitiinin markkinoille osoittaa, että vaikka markkinoille tulolle on huomattavia esteitä, ne eivät ole ylittämättömät. Vaikka öljytöntä lesitiiniä ei sinänsä voida pitää ”hyödykkeenä” ja vaikka sen tuotantoon tarvitaan teknologiaa ja osaamista, kilpailijat ovat todenneet, että tämä teknologia on hankittavissa markkinoilta (mm. insinööritoimistoilta) ja että ne pystyvät tuottamaan yhtä laadukasta ei-muuntogeenista öljytöntä lesitiiniä kuin markkinajohtajat. Myöskään se, että monet tätä tuotetta ostavat elintarviketuottajat edellyttävät toimittajansa läsnäoloa Euroopassa, ei ole näiden kilpailijoiden kannalta merkittävä este, koska suurin osa niistä tekee yhteistyötä sellaisten vakiintuneiden eurooppalaisten jakelijoiden kanssa, joilla on tarvittava osaaminen ja tieto asiakkaiden erityistarpeista. Useat asiakkaat ovatkin ilmoittaneet, että ne ovat kiinnostuneita vaihtoehdoista nykyisille ei-muuntogeenisen öljyttömän lesitiinin toimittajilleen.

3. Muuntogeenisen lesitiinin markkinat

(30)

Markkinatutkimus ei osoittanut, että muuntogeenisen lesitiinin markkinoilla olisi kilpailuongelmia. Nestemäisen lesitiinin osalta ADM on Euroopassakin edelleen selvä markkinajohtaja [40–50] prosentin osuudellaan ennen tämän asian osapuolia, Solaeta ja useita pienempiä kilpailijoita. Tämä viittaa siihen, että keskittymän tuloksena syntyvällä uudella yrityksellä olisi hyvin vähän mahdollisuuksia yksipuolisesti nostaa hintoja tai muuten rajoittaa kilpailua. Cargill ei ole myöskään panostanut muuntogeenisen lesitiinin markkinoihin markkinointistrategiassaan. Komissio pitää vähäisenä riskiä, että keskittymä johtaisi toiminnan koordinointiin. Syyt tähän ovat pääasiassa samat kuin ei-muuntogeenisen nestemäisen lesitiinin markkinoilla (hintojen läpinäkyvyyden puute, markkinaosuuksien kokoero jne.). Öljyttömän muuntogeenisen lesitiinin markkinoilla Solaen osuus Euroopan markkinoista on [50–60] prosenttia. DFI:n markkinaosuus on toiseksi suurin, mutta Cargillin osuus ei olennaisesti kasvata sitä. Markkinoilla toimii useita muita kilpailijoita (kuten ADM). Toiminnan päällekkäisyys muuntogeenisen öljyttömän lesitiinin markkinoilla on tästä syystä varsin rajallista.

4. Pektiini

(31)

Osapuolten yhteenlaskettu osuus pektiinin markkinoista on enintään 25 prosenttia riippumatta siitä, ovatko tarkastelun kohteena maailmanlaajuiset vai ETA:n laajuiset markkinat. Keskittymän toteutuminen kasvattaisi sitä varsin vähän eikä vaikuttaisi markkinajohtajan (CP Kelco) ja kakkosen (Danisco) markkina-asemaan. Tämä arvio ei muuttuisi, vaikka vaihtoehtoisia markkinoita (esim. maailmanlaajuiset markkinat, omena- ja sitruspektiinin markkinat tai metoksyylipitoisuuden perusteella eriytetyt markkinat) tarkasteltaisiin erikseen, koska Cargillin asema näillä markkinoilla on vielä heikompi.

5. Vertikaaliset vaikutukset (raaka siemenöljy)

(32)

Jos raa’an soijaöljyn markkinat ETA:ssa määritellään hypoteettisesti itsenäisiksi tuotantoketjun alkupään markkinoiksi, suunniteltu yrityskauppa aiheuttaa teoriassa vertikaalisia vaikutuksia. Tästä huolimatta vertikaalisia ongelmia ei ole ennen muuta siksi, että DFI ja Cargill ostavat valmista ei-muuntogeenistä nestemäistä lesitiiniä kolmansilta eivätkä itse tuota ei-muuntogeenistä raaka-ainetta lesitiinin valmistusta varten.

VII PÄÄTELMÄ

(33)

Päätöksessä todetaan edellä esitetyistä syistä, että suunniteltu yrityskeskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla eikä niiden merkittävässä osassa.

(34)

Tämän vuoksi päätöksessä vahvistetaan, että kyseinen keskittymä soveltuu yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti.

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1830/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24).

(3) On myös joitakin erikoiskäyttöön tarkoitettuja muunnettuja lesitiinejä, joiden osuus lesitiinimarkkinoista on kuitenkin häviävän pieni.

4.12.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/57

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä heinäkuuta 2007,

keskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi

(Asia COMP/M.4504 – SFR/Télé 2 France)

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 3443)

(Ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/784/EY)

Komissio teki 18. heinäkuuta 2007 päätöksen sulautuma-asiassa yrityskeskittymien valvonnasta 20. tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan nojalla. Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla asian todistusvoimaisella kielellä ja komission työkielillä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/competition/index_en.html

TIIVISTELMÄ

(1)

Komissio vastaanotti 28. marraskuuta 2006 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (EY:n sulautuma-asetus) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen yrityskeskittymähankkeesta, jossa ranskalaisen Vivendi SA:n (Vivendi) ja brittiläisen Vodafone Group plc:n (Vodafone) yhteisessä määräysvallassa oleva ranskalainen yritys SFR SA (SFR) hankkii osakkeita ostamalla neuvoston asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan ranskalaisen Télé 2 France -yrityksen (Télé 2, Télé 2 -konsernin tytäryhtiö) internetyhteyksien ja kiinteän verkon puheensiirtopalvelujen tarjonnassa. Tämä liiketoimi ei koske Télé 2:n matkaviestintoimintaa.

(2)

SFR on ranskalainen yritys, joka toimii matkaviestinalalla Ranskassa. Se on Vivendin ja Vodafonen määräysvallassa.

(3)

Vivendi on tiedotusväline- ja telealoilla toimivan ranskalaisen konsernin emoyhtiö. Vivendi-konserni harjoittaa toimintaa pääasiassa maksutelevision (Canal+-konsernin kautta), elokuvien, musiikin, interaktiivisten pelien ja televiestinnän aloilla.

(4)

Vodafone on emoyhtiö brittiläiselle konsernille, joka toimii matkaviestinverkko-operaattorina ja tarjoaa muita matkaviestinpalveluja Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella.

(5)

Télé 2 France (Télé 2) on Télé 2 -konsernin ranskalainen tytäryritys. Se toimii kiinteän verkon puheensiirtopalvelujen ja internetyhteyksien tarjonnan aloilla sekä maksutelevision alalla aloitettuaan kesäkuussa 2006 DSL-televisiopalvelujen (2) tarjonnan. Télé 2 toimii myös matkaviestinalalla.

(6)

Markkinatutkimuksen mukaan ilmoitettu liiketoimi on omiaan heikentämään tuntuvasti DSL-operaattoreiden aiheuttamaa kilpailupainetta kaikilla Ranskan maksutelevisiomarkkinoilla sekä nostamaan sen vuoksi viime kädessä hintatasoa ja heikentämään tarjonnan laatua. Sen vuoksi on vakavia syitä epäillä, että ilmoitettu liiketoimi estää olennaisesti tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla. SFR ja Vivendi ovat kuitenkin ehdottaneet riittäviä korjaustoimenpiteitä, joilla voidaan poistaa kyseiset epäilyt.

I MARKKINOIDEN MÄÄRITELMÄ

Johdanto

(7)

Kyse on Ranskan maksutelevisioalalla toteutettavasta liiketoimesta. Ala on organisoitu seuraavasti: tarjontaketjun alkupäässä ovat ohjelmien (elokuvien, televisiosarjojen, urheilutapahtumien jne.) lähetysoikeuksien haltijat. Tarjontaketjun keskivaiheessa kanavien tuottajat tuottavat omia ohjelmiaan ja/tai hankkivat ohjelmien (elokuvien, televisiosarjojen, urheilutapahtumien jne.) lähetysoikeuksia muodostaakseen kanaviensa ohjelmasisällön. Tarjontaketjun loppupäässä jakelijat ostavat tuottajilta oikeudet kanavien lähettämiseen ja muodostavat maksutelevisio-ohjelmistonsa tilausten perusteella saataville asetettavien kanavapakettien muodossa. Maksutelevisio-ohjelmiston lähettäminen loppukuluttajille voi tapahtua monella eri tavalla. Ranskassa yleisimmät lähetystavat ovat kaapeli, satelliitti, DSL ja maanpäällinen verkko (analoginen ja digitaalinen).

Tuotemarkkinat

Audiovisuaalisten ohjelmien lähetysoikeuksien hankinta tarjontaketjun alkupään markkinoilla

(8)

Audiovisuaalisten ohjelmien lähetysoikeuksien tärkeimmät jaottelu- ja erotuskriteerit ovat seuraavat:

i)	ohjelman luonne: uudet elokuvat ja sarjat; urheilutapahtumat; muu audiovisuaalinen ohjelmasisältö (arkistoitavat ja kerran lähetettävät ohjelmat);

ii)	jakelujärjestelmä: kaapeli, satelliitti, DSL sekä analoginen ja digitaalinen maanpäällinen verkko;

iii)	lähetystapa: perinteiset lineaariset televisiokanavat ja ei-lineaariset televisiopalvelut (kertamaksutelevisio ja tilausvideopalvelut).

(9)

Tarjontaketjun alkupään markkinoilla DSL-verkossa toimivat televisioyhtiöt harjoittavat Ranskassa pääasiassa tilausvideoiden lähetysoikeuksien hankintaa. Vaikka Télé 2 ei tuottanut tilausvideopalvelua ennen liiketoimen toteuttamista, se oli potentiaalinen tulija tilausvideoiden lähetysoikeuksien hankinnan markkinoille. Markkinatutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että liiketoimen kilpailuvaikutusten arvioimiseksi on aiheellista määritellä erilliset markkinat tilausvideoina lähetettävien elokuvien lähetysoikeuksien hankinnalle.

Kanavien markkinointi tarjontaketjun keskivaiheen markkinoilla

(10)

Tarjontaketjun keskivaiheen markkinoilla liikesuhteen osapuolina ovat televisiokanavien tuottajat ja maksutelevisiopalvelujen tarjoajat. Komission vakiintuneen päätöksentekokäytännön mukaan erotetaan toisistaan maksuttomat kanavat, jotka rahoitetaan valtaosin mainostuloilla (ja julkisten kanavien tapauksessa mahdollisesti myös julkisin varoin), ja maksulliset kanavat, joiden rahoitus perustuu pääasiassa jakelijoiden suorittamista maksuista peräisin oleviin varoihin.

(11)

Komissio on harkinnut useaan otteeseen markkinoiden jaottelua kanavien käsittelemien teemojen mukaan (erityisesti suosituinta ohjelmasisältöä lähettäviin kanaviin ja urheilukanaviin), muttei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä asiasta. Ottamatta lopullista kantaa tähän kysymykseen komissio katsoo, että yleisön kannalta kiinnostava kanavapaketti on peruspaketti, joka kattaa pääasialliset teemat (suosituin ohjelmasisältö, elokuvat sekä nuorten-, urheilu- ja tiedotusohjelmat).

(12)

Kilpailuviranomaiset eivät lähtökohtaisesti jaottele markkinoita teknisen jakeluprosessin mukaan (eli erottamalla toisistaan eri lähetysjärjestelmät, kuten kaapeli- ja satelliittijärjestelmän sekä viimeksi käyttöön otetun DSL-tekniikan), sillä tuottajat ovat periaatteessa halukkaita markkinoimaan kanaviaan mahdollisimman laajasti saadakseen mahdollisimman hyvän tuoton tai vähintäänkin toimiakseen kaikissa lähetysjärjestelmissä monen eri järjestelmän käyttöön perustuvien yksinoikeuksien kautta.

Maksutelevisiopalveluiden vähittäisjakelu tarjontaketjun loppupään markkinoilla

(13)

Komission vakiintuneen käytännön mukaan maksullisen ja maksuttoman televisiotarjonnan jakelu muodostavat eri tuotemarkkinat. Maksutelevisiotarjonta ja maksuton televisiotarjonta ovat kysyntäpuolen kannalta käytännössä vain vähäisessä määrin keskenään korvaavia vaihtoehtoja. Kyseisen liiketoimen tutkinnassa ei ole kyseenalaistettu tätä perusjaottelua.

(14)

Lisäksi tämän liiketoimen yhteydessä toteutetusta markkinatutkimuksesta saatiin vahvistus sille, että markkinoita ei ole syytä jakaa eri maksutelevisiolähetystapojen mukaan (kaapeli, satelliitti, DSL ja maanpäällinen verkko) varsinkaan siksi, että eri lähetysjärjestelmien ohjelmasisältö muuttuu koko ajan yhdenmukaisemmaksi. Tämän asian käsittelyssä ei myöskään ole tarpeen ottaa kantaa kysymykseen siitä, kuuluvatko matkapuhelinjärjestelmien kautta tarjottavat televisiolähetyspalvelut, joita on parhaillaan kehitteillä, erillisille markkinoille, sillä SFR toimi jo ennen tätä liiketointa matkapuhelinoperaattorina eikä tämä liiketoimi kata Télé 2:n matkapuhelintoimintaa.

Maantieteelliset markkinat

(15)

Komissio katsoo vakiintuneen päätöksentekokäytäntönsä mukaan, että kaikki edellä määritellyt markkinat ovat laajuudeltaan kansalliset. Ohjelmasisällön (oikeuksien tai kanavien) hankinnan osalta tarjonta- ja kysyntäpuolen väliset neuvottelut käydään kansallisella tasolla (riippumatta siitä, onko kyse kansallista vai ulkomaista ohjelmasisältöä koskevista oikeuksista). Maksutelevisiopalveluiden jakelusta tarjontaketjun loppupään markkinoilla on syytä todeta, että eri lähetystavat kattavat koko maan alueen (satelliitti) tai kattavat jatkossa vähitellen koko maan alueen tai suuren osan siitä (TNT, DSL ja kaapeli). On lisäksi merkillepantavaa, että maksutelevisiolähetysten jakelijat noudattavat koko maan alueella yhtenäistä tariffipolitiikkaa.

II KILPAILUARVIOINTI

Markkinoiden toimivuus ennen ilmoitettua liiketointa

(16)

Vivendi-konserni harjoittaa ennen tämän liiketoimen toteutusta maksutelevisio-ohjelmien jakelua Ranskassa satelliitin välityksellä ja maanpäällisessä verkossa. Vivendin kanavapaketteja tarjotaan myös DSL:n kautta. Koska Vivendilla ei kuitenkaan ole omaa esioperatiivista DSL-infrastruktuuria, sen on käytettävä DSL-operaattoreiden verkkoa kanavapakettiensa jakelemiseksi DSL:n kautta. DSL-operaattorit ovat siis vain Vivendin kanavapakettien välittäjiä eivätkä missään tapauksessa niiden jakelijoita. Vivendi vastaa itse suorista kaupallisista suhteista kanavapakettiensa tilaajiin.

(17)

Télé 2:n kaltaiset DSL-operaattorit toimivat sen vuoksi jakelijoina maksutelevisiomarkkinoilla vain omien kanavapakettiensa osalta eli sellaisia televisiokanavia ja -palveluita sisältävien pakettien osalta, joiden lähetysoikeudet ne hankkivat itse tuottajilta ja joita ne tarjoavat sen jälkeen suoraan loppukuluttajille. Näitä kanavapaketteja markkinoidaan osana nk. multiple play -tarjouksia, joihin sisältyy myös telepalveluita (puheensiirtopalvelut ja/tai nopeat internetyhteydet).

(18)

DSL-järjestelmät ja maanpäälliset digitaalitelevisiojärjestelmät (TNT) katsotaan dynaamisimmiksi jakelutavoiksi ja tärkeimmiksi Ranskan maksutelevisiomarkkinoiden kasvua edistäviksi tekijöiksi. Satelliitti- ja kaapelijärjestelmien kasvu tilaajien määrän perusteella arvioituna on sen sijaan suhteellisen vähäistä. Koska on odotettavissa, että tulevina vuosina yhä suuremmalla osalla Ranskan väestöstä on käytössään DSL-yhteydet, DSL-operaattoreiden multiple play -tarjousten tilaajien määrä kasvaa todennäköisesti jatkossa edelleen huomattavasti.

(19)

DSL-operaattoreiden vahva asema selittyy sillä, että ne hyötyvät tietyistä eduista suhteessa muihin järjestelmiin. Näitä ovat:

—	multiple play -tarjouksista (nopeat internetyhteydet, IP-välitteiset puheensiirtopalvelut, televisiopalvelut ja vähitellen myös matkapuhelinpalvelut) saatavat kaupalliset edut, joita ei saada satelliitti- ja TNT-järjestelmistä;

—

tekniset edut: perinteisen puhelinlinjan kautta tarjottava palvelu (kuparijohdinpari), mahdollisuus käyttää innovatiivisia palveluita, kuten tilausvideopalvelua (joita ei ole saatavilla satelliitti- eikä TNT-järjestelmässä vastakanavan puuttumisen vuoksi), perinteisten kertamaksupalveluiden lisäksi.

(20)

Markkinatutkimuksen mukaan DSL-operaattoreiden omista televisiopalvelupaketeista Vivendi-konsernin tarjontaan kohdistuva kilpailupaine on kuitenkin nykyisin heikko, koska kyseisten operaattoreiden saatavilla ei ole houkuttelevaa televisio-ohjelmasisältöä. Tämä rajoitus on kuitenkin suoraa seurausta siitä, että Vivendi on sopinut lähes kaikkien kiinnostavimpien ja tunnetuimpien kanavien tuottajien kanssa yksinoikeuksista. Tähän ei ole vaikutusta sillä, onko kyse Vivendi-konserniin kuuluvista vai muista tuotantoyhtiöistä.

Horisontaaliset vaikutukset

(21)

Komissio arvioi toisen tutkimusvaiheen aikana kerättyjen tietojen perusteella Vivendin markkinaosuuden [60–70] prosentiksi tilaajien määrän mukaan. Liikevaihdon perusteella arvioitu Vivendin markkinaosuus on joka tapauksessa huomattavasti suurempi kuin tilaajien määrän perusteella laskettu, sillä sen televisiotarjonnan myyntihinta on suurempi kuin sen kilpailijoiden.

(22)

Télé 2:n markkinaosuus on erittäin pieni, alle prosentin. Ilmoituksen tekijältä saatujen tietojen mukaan Télé 2:n osuus uusien tilaajien nettomäärästä koko markkinoilla oli vuonna 2006 alle 2 prosenttia.

(23)

Vaikka Télé 2:n pieni markkinaosuus voi selittyä sillä, että se on tullut maksutelevisiomarkkinoille suhteellisen myöhään (kesäkuussa 2006), ei vaikuta siltä, että sen asema markkinoilla olisi erityisen merkittävä tai että sen asema muuttuisi merkittäväksi lähitulevaisuudessa. Ilmoituksen tekijän ja markkinatutkimusta varten haastateltujen kolmansien antamien tietojen mukaan Télé 2:n nykyisestä markkinaosuudesta saa kaiken kaikkiaan hyvän kuvan kilpailupaineesta, jota se aiheuttaa tai kykenee aiheuttamaan markkinoilla. Markkinatutkimuksessa ilmeni, että Télé 2 ei hyödy erityisistä eduista suhteessa muihin DSL-operaattoreihin eikä sen kasvu tule sen vuoksi ilman tätä liiketointa ylittämään markkinoiden keskimääräistä kasvua.

(24)

Markkinatutkimus osoitti kuitenkin, että jos Vivendi suosisi Télé 2:ta audiovisuaalisen sisällön asettamisessa käyttöön, Télé 2 voisi vahvistaa lyhyessä ajassa tuntuvasti asemaansa maksutelevisiopalveluiden jakelussa tarjontaketjun loppupään markkinoilla.

Vertikaaliset vaikutukset

(25)

Toisen vaiheen tutkimuksesta, joka osoitti, että menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitetyt vakavat epäilyt olivat oikeutettuja, saatiin vahvistus sille, että Vivendin kannustimet olla suosimatta tiettyjä DSL-operaattoreita sisällön (kanavien ja audiovisuaalisten ohjelmien) asettamisessa saataville häviävät tai heikkenevät erittäin merkittävästi liiketoimen jälkeen. Koska Vivendi osallistuu liiketoimen jälkeen täysipainoisesti toimintaan DSL-markkinoilla, sillä ei enää ole kannustimia olla harjoittamatta DSL-operaattoreiden keskinäistä syrjintää. Sen kannattaa suosia SFR:ää / Télé 2:ta saadakseen mahdollisimman suuren osan maksutelevisiolähetysten tarjontaketjun loppupään markkinoihin kuuluvan DSL-markkinasegmentin kasvusta.

(26)

Vivendin erittäin vahva asema loppupään ja keskivaiheen markkinoilla mahdollistaa sen, että se voi vahvistaa merkittävästi SFR:n / Télé 2:n omaa kanavapakettia toimittamalla sille houkuttelevaa ja/tai eriytettyä ohjelmasisältöä (kanavia tai audiovisuaalisia lähetysoikeuksia), joka ei ole muiden DSL-operaattoreiden saatavilla tai joka on niiden saatavilla SFR:n / Télé 2:n kanssa sovittuja ehtoja huonommin ehdoin. Koska DSL-operaattoreiden multiple play -tarjonnan televiestintäosio (puheensiirto- ja internetpalvelut) on melko vakiomuotoinen, Télé 2:n multiple play -tarjonnan televisio-osion vahvistaminen lujittaisi sen asemaa suhteessa kilpailijoihin ja muuttaisi sen tarjontaa huomattavasti houkuttelevammaksi.

(27)

Tällaiset syrjintätoimenpiteet lisäisivät käytännössä tuntuvasti Télé 2:n tarjonnan houkuttelevuutta (ja laajentaisivat siten sen asiakaskuntaa), kun kilpailevilla DSL-operaattoreilla ei olisi realistista mahdollisuutta saada vastaavaa vaihtoehtoista ohjelmasisältöä. Tämä heikentäisi merkittävästi DSL-operaattoreiden asemaa maksutelevisiolähetysten jakelussa tarjontaketjun loppupään markkinoilla, mikä puolestaan horjuttaisi niiden asemaa myös kanavien jakeluoikeuksien tai audiovisuaalisten ohjelmien lähetysoikeuksien potentiaalisina ostajina. Vivendin asiakaskunnan laajeneminen vahvistaisi tämän vuoksi huomattavasti sen neuvotteluasemaa tarjontaketjun loppupään ja keskivaiheen markkinoilla.

Päätelmä

(28)

Jos ehdotettu liiketoimi toteutetaan alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti, se on vaarassa heikentää kilpailupainetta, jota DSL-operaattoreiden suunnalta on vähitellen kohdistumassa maksutelevision jakeluun tarjontaketjun loppupään markkinoilla, vaikka Vivendin jo ennestään vahva asema Ranskan maksutelevisiomarkkinoilla heikentää jo nyt kilpailupainetta kyseisillä markkinoilla. DSL-operaattoreiden tarjontaketjun loppupään markkinoilla mahdollisesti aikaan saaman kilpailun heikkeneminen vahvistaisi entisestään Vivendin vankkaa asemaa tarjontaketjun loppupään ja keskivaiheen markkinoilla.

III KORJAUSTOIMENPITEET

(29)

SFR ja Vivendi ehdottivat 13. kesäkuuta 2007 sitoumuksia edellä mainittujen kielteisten kilpailuvaikutusten korjaamiseksi. Sitoumukset koskevat pääasiassa edellytyksiä, joilla seuraavia kolmea ohjelmasisältötyyppiä tarjotaan: kanavat (sitoumukset 1 ja 2), kanavapaketit ja pienet kanavapaketit (sitoumus 3) sekä tilausvideoiden jakeluoikeudet (sitoumus 4).

(30)

Sitoumukset koskevat seuraavia kolmea kanavaluokkaa:

—	Luokkaan 1 kuuluvat kanavat ovat Vivendi-konsernin tuottamia lineaarisia teemakanavia (eli kanavia, joihin ei sisälly tilausvideopalvelua (VoD) eikä porrastettua tilausvideopalvelua (sVoD));

—	Luokkaan 2 kuuluvat kanavat ovat kolmansien (myös Canal+ Francen vähemmistöosakkaiden) tuottamia lineaarisia teemakanavia, joiden jakeluun xDSL-verkossa Vivendi-konsernilla on yksinoikeudet; ja

—	Luokkaan 3 kuuluvat kanavat ovat kolmansien (myös Canal+ Francen vähemmistöosakkaiden) tuottamia lineaarisia teemakanavia, joiden jakeluun xDSL-verkossa Vivendi-konsernilla ei ole yksinoikeuksia.

(31)

Sitoumuksen 1 tarkoituksena on varmistaa, että Vivendi ei sovella SFR:ään / Télé 2:en edullisempia ehtoja kuin muihin DSL-operaattoreihin tarjotessaan niille itse tuottamiaan kanavia tai kanavia, joiden jakeluun DSL-verkossa sillä on jo nyt tai on mahdollisesti jatkossa yksinoikeudet. Tämä sitoumus tarkoittaa käytännössä sitä, että Vivendin on tarjottava DSL-operaattoreille SFR:n / Télé 2:n jakelemia kanavia tavanomaisin markkinaehdoin, jotka eivät saa olla SFR:lle / Télé 2:lle myönnettyjä ehtoja epäedullisemmat.

(32)

Sitoumus 1 ei koske Vivendin ja Canal Plus -konsernin Ranskan talousministerille Canal Satellite / TPS -liiketoimen yhteydessä antamien sitoumusten kohdassa 21 tarkoitettuja kanavia. SFR ja Vivendi täsmensivät tämän sitoumuksen tulkintaa 13. kesäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessään, jossa ne vahvistivat, että sitoumuksella 1 voidaan estää kaikenlainen SFR:n / Télé 2:n hyväksi tapahtuva syrjivä kohtelu näiden seitsemän kanavan asettamisessa saataville.

(33)

Sitoumuksella 2 SFR:ää / Télé 2:ta kielletään hankkimasta tai käyttämästä DSL-verkossa tapahtuvaa jakelua koskevia yksinoikeuksia. Tämän sitoumuksen merkitys perustuu siihen, että luokkaan 3 kuuluvat kanavat ovat ainoat sellaisten DSL-operaattoreiden saatavilla olevat kanavat, jotka haluavat eriyttää ohjelmatarjontansa suhteessa Vivendin tarjontaan kehittämällä omaa televisiotarjontaansa riippumattomasti Vivendiin nähden. SFR / Télé 2 olisivat kuitenkin kyenneet hankkimaan yksinoikeuden mainittujen kanavien jakeluun DSL-verkossa tukeutumalla vahvaan asemaan, jonka Vivendi saa tämän liiketoimen toteutuksen jälkeen maailmanlaajuisilla kanavien hankintamarkkinoilla.

(34)

Sitoumus 2 sisältää jaksoittaista seurantaa koskevan lausekkeen, jolla komissiolle annetaan mahdollisuus valvoa ennakkoon SFR:n / Télé 2:n suunnitelmia hankkia yksinoikeudet luokkaan 3 kuuluvien kanavien jakeluun DSL-verkossa. Lisäksi sitoumuksella 2 voidaan varmistaa, että se, että SFR / Télé 2 hankkivat kyseiset oikeudet, ei estä käytännössä muita DSL-operaattoreita kehittämästä omaa televisiotarjontaansa riippumattomasti Vivendiin nähden.

(35)

Sitoumuksella 3 Vivendiä kielletään asettamasta SFR:n / Télé 2:n tilaajia etusijalle jakelemiensa kanavapakettien asettamisessa saataville. Kyseiset kanavapaketit ovat Canal+ Le Bouquet (joka sisältää tällä hetkellä neljä suosituinta ohjelmasisältöä lähettävää kanavaa, joissa keskitytään pääasiassa urheilulähetyksiin ja elokuvien ensiesityksiin) sekä Canal Satellite ja TPS, jotka sisältävät eri versioissaan kymmeniä eri teemakanavia (nuorten-, tiedotus- ja tiedeohjelmat, elokuvien uusintaesitykset jne.). Canal+ Le Bouquet sekä Canal Satellite- ja TPS -kanavapaketit kuuluvat Ranskan maksutelevisiomarkkinoiden suosituimpaan ohjelmatarjontaan, jolle ei Ranskan markkinoilla ole saatavilla välitöntä vaihtoehtoa. Ne muodostavat tärkeän lisän niille DSL-operaattoreiden multiple play -tarjonnan tilaajille, jotka haluavat käyttöönsä laajan maksutelevisio-ohjelmiston.

(36)

Sitoumusta 3 sovelletaan myös Vivendin jo nyt tai mahdollisesti jatkossa tuottamiin kertamaksutelevisiopalveluihin. Sitoumusta 3 sovelletaan siis erityisesti Foot+-kertamaksutelevisiopalveluun, joka sisältää erittäin kiinnostavaa (ja siten uusien tilaajien hankinnan kannalta tärkeää) urheiluohjelmasisältöä, joka erottaa kyseisen palvelun selkeästi muista palveluista.

(37)

Sitoumuksella 4 Vivendiä ja SFR:ää kielletään hankkimasta yksinoikeuksia viimeaikaisten yhdysvaltalaisten ja ranskalaisten elokuvien lähettämiseen tilausvideopalvelun kautta. Tämän sitoumuksen tarkoituksena onkin antaa SFR:n / Télé 2:n kanssa kilpaileville DSL-operaattoreille mahdollisuus hankkia oikeudet viimeaikaisten yhdysvaltalaisten ja ranskalaisten elokuvien lähettämiseen tilausvideopalvelun kautta, sillä kyse on tärkeästä ohjelmasisällöstä, joka vaikuttaa omalta osaltaan maksutelevisiotarjontojen eriyttämiseen. Sitoumukseen 4 on sisällytetty jaksoittaista seurantaa koskeva lauseke siltä varalta, että markkinakäytäntöjen kehitys kannustaisi Vivendin kilpailijoita hankkimaan yksinoikeuksia tilausvideopalveluun.

(38)

Sitoumusten soveltamiseen ja seurantaan liittyvät määräykset mahdollistavat sitoumusten seurannan ja tehokkaan valvonnan sekä takaavat viime kädessä niiden tehoavuuden. Sitoumuksissa määrätään erityisesti nopeista riidanratkaisumenettelyistä (välimiesoikeudessa).

(39)

Sitoumukset ovat voimassa viisi vuotta. Kyseinen voimassaoloaika vaikuttaa riittävän pitkältä, kun otetaan huomioon markkinoiden dynaaminen kehitys, joka on sidoksissa uusien tekniikoiden kehittämiseen. Viiden vuoden voimassaoloaika on edullinen myös siksi, että näiden sitoumusten kesto on yhtä pitkä kuin sitoumusten, jotka Ranskan kilpailuviranomaisille annettiin Canal Satelliten / TPS:n sulautumisen yhteydessä.

(40)

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että SFR:n ja Vivendin ehdottamat sitoumukset mahdollistavat toteuttamisensa jälkeen kaikkien ilmoitetusta liiketoimesta aiheutuneiden kilpailuongelmien poistamisen Ranskan maksutelevisiomarkkinoilta.

IV PÄÄTELMÄ

(41)

Edellyttäen, että SFR ja Vivendi noudattavat sitoumuksiaan kaikilta osin, voidaan todeta, että suunniteltu liiketoimi ei estä olennaisesti tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla. Ilmoitetun keskittymän katsotaan sen vuoksi soveltuvan yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan EY:n sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti sen jälkeen, kun siihen on tehty SFR:n ja Vivendin ehdottamien sitoumusten mukaiset muutokset.

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(2) Digital Subscriber Line (digitaalinen tilaajajohto). DSL-teknologia mahdollistaa huomattavasti aiempaa nopeamman tiedonsiirron perinteisiä puhelinlinjoja pitkin. Tästä teknologiasta on monta versiota, joista yleisin on ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line).

4.12.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/62

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 3 päivänä joulukuuta 2007,

päätöksen 2006/415/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin esiintymiseen Yhdistyneen kuningaskunnan, Romanian ja Puolan siipikarjassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6109)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/785/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/94/EY (3) ja erityisesti sen 63 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin esiintymiseen yhteisön siipikarjassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä ja päätöksen 2006/135/EY kumoamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/415/EY (4) vahvistetaan tietyt suojatoimenpiteet kyseisen taudin leviämisen ehkäisemiseksi; toimenpiteisiin kuuluu alueiden A ja B muodostaminen epäillyn tai vahvistetun taudinpurkauksen seurauksena.

(2)	Suffolkin kreivikunnassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmenneen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin taudinpurkauksen jälkeen päätöstä 2006/415/EY muutettiin päätöksellä 2007/731/EY (5), jotta päätöksen 2006/415/EY liitettä voitiin muuttaa.

(3)	Yhdistyneen kuningaskunnan päätöksen 2006/415/EY puitteissa toteuttamia suojatoimenpiteitä, mukaan luettuna kyseisen päätöksen 4 artiklassa säädetty alueiden A ja B muodostaminen, on nyt tarkasteltu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa.

(4)	Koska rajoitusalueella on esiintynyt uusi taudinpurkaus, rajoitusalueen rajaamista ja toimenpiteiden kestoa olisi muutettava, jotta epidemiologinen tilanne voidaan ottaa huomioon.

(5)	Romaniassa Tulcean läänissä takapihalla pidettävässä parvessa ilmenneen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin taudinpurkauksen jälkeen päätöstä 2006/415/EY muutettiin päätöksellä 2007/770/EY (6), jotta päätöksen 2006/415/EY liitettä voitiin muuttaa.

(6)	Romanian päätöksen 2006/415/EY puitteissa toteuttamia suojatoimenpiteitä, mukaan luettuna kyseisen päätöksen 4 artiklassa säädetty alueiden A ja B muodostaminen, on nyt tarkasteltu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa.

(7)

Puola on ilmoittanut komissiolle kahdesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin taudinpurkauksesta alueellaan Brudzeń Dużyn hallintopiirissä sijaitsevilla siipikarjatiloilla ja on toteuttanut asianmukaiset toimenpiteet, joista säädetään päätöksessä 2006/415/EY, mukaan luettuna mainitun päätöksen 4 artiklassa säädetty alueiden A ja B muodostaminen.

(8)

Komissio on tarkastellut kyseisiä toimenpiteitä yhteistyössä Puolan kanssa ja katsoo, että kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen muodostamien alueiden A ja B rajat ovat riittävällä etäisyydellä taudinpurkauksen todellisesta esiintymispaikasta. Puolassa sijaitsevat alueet A ja B sekä kyseisen aluejaon kesto voidaan näin ollen vahvistaa.

(9)	Päätöstä 2006/415/EY olisi sen vuoksi muutettava.

(10)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2006/415/EY liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 3 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/41/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33), oikaistu toisinto EUVL L 195, 2.6.2004, s. 12.

(2) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14).

(3) EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16.

(4) EUVL L 164, 16.6.2006, s. 51. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2007/770/EY (EUVL L 311, 29.11.2007, s. 45).

(5) EUVL L 295, 14.11.2007, s. 28.

(6) EUVL L 311, 29.11.2007, s. 45.

LIITE

”LIITE

A OSA

Edellä olevan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettu alue A:

Maan ISO-koodi

Jäsenvaltio

Alue A

Päivämäärä johon asti voimassa; 4 artiklan 4 kohdan b alakohdan iii alakohta

Koodi

(jos saatavilla)

Nimi

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

SUFFOLK

00162

NORFOLK

00154

Suojavyöhyke:

Alue, joka kattaa sen osan Suffolkin ja Norfolkin kreivikunnista, joka on 3 kilometrin säteellä maantieteellisen koordinaatin TM 06178 76666 ja TL 9506381001 (*1) ympärillä.

19.12.2007

SUFFOLK

00162

NORFOLK

00154

Valvontavyöhyke:

Alue, joka kattaa sen osan Suffolkin ja Norfolkin kreivikunnista, joka on 10 kilometrin säteellä maantieteellisen koordinaatin TM 06178 76666 ja TL 9506381001 (*1) ympärillä.

ROMANIA

00038

Suojavyöhyke:

Murighiol

31.12.2007

00038

Valvontavyöhyke:

Dunavatu de Jos

Dunavatu de Sus

Colina

Plopu

Sarinasuf

Mahmudia

PUOLA

MAZOWIECKIEN VOIVODIKUNTA

01400

Płockin alue

Suojavyöhyke:

Brudzeń Dużyn hallintopiiri:

Główina

Gorzechówko

Gorzechowo

Myśliborzyce

Rembielin

Rokicie

Siecień

Siecień Rumunki

Strupczewo Duże

Uniejewo

Więcławice

Nowy Duninówin hallintopiiri:

Karolewo

Nowa Wieś

Nowy Duninów

31.12.2007

KUJAWSKO-POMORSKIEN VOIVODIKUNTA

00400

Włocławekin alue

Suojavyöhyke:

Włocławekin hallintopiiri:

Skoki Duże

Skoki Małe

MAZOWIECKIEN VOIVODIKUNTA

01400

Płockin alue

Valvontavyöhyke:

Brudzeń Dużyn hallintopiiri:

Bądkowo

Bądkowo Jeziorne

Bądkowo Kościelne

Bądkowo Podlasie

Bądkowo Rochny

Biskupice

Brudzeń Duży

Brudzeń Mały

Cegielnia

Cierszewo

Izabelin

Janoszyce

Karwosieki Cholewice

Kłobukowo

Krzyżanowo

Lasotki

Murzynowo

Noskowice

Parzeń

Parzeń Janówek

Patrze

Radotki

Robertowo

Sikórz

Sobowo

Suchodół

Turza Mała

Turza Wielka

Wincentowo

Winnica

Zdziębórz

Żerniki

Stara Białan hallintopiiri:

Brwilno Górne

Kobierniki

Kowalewko

Ludwikowo

Mańkowo

Maszewo Duże

Srebrna

Ulaszewo

Wyszyna

Nowy Duninówin hallintopiiri:

Brwilno Dolne

Brzezinna Góra

Duninów Duży

Grodziska

Jeżowo

Kamion

Kobyla Góra

Środoń

Stary Duninów

Studzianka

Wola Brwileńska

MAZOWIECKIEN VOIVODIKUNTA

01400

Sierpcin alue

Valvontavyöhyke:

Mochowon hallintopiiri:

Będorzyn.

Grodnia

Łukoszyn

Łukoszyno Biki

KUJAWSKO-POMORSKIEN VOIVODIKUNTA

00400

Włocławekin alue

Valvontavyöhyke:

Włocławekin hallintopiiri:

Dąb Mały

Dąb Polski

Dąb Wielki

Dobiegniewo

Jazy

KUJAWSKO-POMORSKIEN VOIVODIKUNTA

00400

Lipnon alue

Valvontavyöhyke:

Dobrzyń nad Wisłąn hallintopiiri:

Chalin

Chudzewo

Dobrzyń Nad Wisłą

Kamienica

Łagiewniki

Lenie Wielkie

Michałkowo

Mokówko

Mokowo

Płomiany

Ruszkowo

Wierznica

Wierzniczka

Tłuchowon hallintopiiri:

Trzcianka

B OSA

Edellä olevan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettu alue B:

Maan ISO-koodi

Jäsenvaltio

Alue B

Päivämäärä johon asti voimassa; 4 artiklan 4 kohdan b alakohdan iii alakohta

Koodi

(jos saatavilla)

Nimi

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

NORFOLK

00154

SUFFOLK

00162

Seuraavat hallintopiirit:

Babergh

Breckland

Forest Heath

Ipswich

Mid Suffolk

Norwich

St Edmundsbury

South Norfolk

Suffolk Coastal

Waveney

19.12.2007

ROMANIA

00038

Tulcean lääni

31.12.2007

PUOLA

MAZOWIECKIEN VOIVODIKUNTA

01400

Płockin alue

Seuraavat hallintopiirit:

Bielsk

Bodzanów

Brudzeń Duży

Bulkowo

Drobin

Gąbin

Łąck

Mała Wieś

Nowy Duninów

Radzanowo

Słubice

Słupno

Stara Biała

Staroźreby

Wyszogród

31.12.2007

Płockin kaupunki

Gostyninin alue

Seuraavat hallintopiirit:

Gostynin

Pacyna

Sanniki

Szczawin Kościelny

Sierpcin alue

Seuraavat hallintopiirit:

Gozdowo

Mochowo

Rościszewo

Sierpc

Szczutowo

Zawidz

KUJAWSKO-POMORSKIEN VOIVODIKUNTA

00400

Włocławekin alue

Seuraavat hallintopiirit:

Baruchowo

Boniewo

Brześć Kujawski

Choceń

Chodecz

Fabianki

Izbica Kujawska

Kowal

Lubanie

Lubień Kujawski

Lubraniec

Włocławek

KUJAWSKO-POMORSKIEN VOIVODIKUNTA

00400

Lipnon alue

Seuraavat hallintopiirit:

Bobrowniki

Chrostkowo

Dobrzyń nad Wisłą

Kikół

Lipno

Skępe

Tłuchowo

Wielgie

Włocławekin kaupunki”

(*1) Maantieteellisinä koordinaatteina ovat Ison-Britannian valtakunnalliset koordinaatit.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 316

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	50. vuosikerta 4. joulukuuta 2007

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 1415/2007, annettu 3 päivänä joulukuuta 2007, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		Komission asetus (EY) N:o 1416/2007, annettu 3 päivänä joulukuuta 2007, sianliha-alan yksityisen varastoinnin tukihakemusten viimeisen jättöpäivän vahvistamisesta	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 1417/2007, annettu 28 päivänä marraskuuta 2007, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	4
	*	Komission asetus (EY) N:o 1418/2007, annettu 29 päivänä marraskuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III tai IIIA lueteltujen tietyntyyppisten jätteiden viennistä hyödynnettäväksi maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta ( 1 )	6

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Komissio
	2007/783/EY
*	Komission päätös, tehty 29 päivänä maaliskuuta 2006, keskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia COMP/M.3975 – Cargill/Degussa) (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 1034) ( 1 )	53
	2007/784/EY
*	Komission päätös, tehty 18 päivänä heinäkuuta 2007, keskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia COMP/M.4504 – SFR/Télé 2 France) (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 3443) ( 1 )	57
	2007/785/EY
*	Komission päätös, tehty 3 päivänä joulukuuta 2007, päätöksen 2006/415/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin esiintymiseen Yhdistyneen kuningaskunnan, Romanian ja Puolan siipikarjassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6109) ( 1 )	62