ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.084.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 84

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
31. maaliskuu 2010


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä

1

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 270/2010, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta muun muassa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien silityslautojen tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 452/2007 muuttamisesta

13

 

*

Komission asetus (EU) N:o 271/2010, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2010, neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 889/2008 muuttamisesta Euroopan unionin luonnonmukaista tuotantoa osoittavan tunnuksen osalta

19

 

*

Komission asetus (EU) N:o 272/2010, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2010, Basmati-riisin tuontiin sovellettavista erityissäännöistä ja sen alkuperän määrittämistä koskevasta siirtymäkauden valvontajärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 972/2006 muuttamisesta

23

 

*

Komission asetus (EU) N:o 273/2010, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2010, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevasta yhteisön luettelosta annetun asetuksen (EY) N:o 474/2006 muuttamisesta ( 1 )

25

 

 

Komission asetus (EU) N:o 274/2010, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

50

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2010/192/EU

 

*

Komission päätös, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä öljyn ja kaasun etsintään ja hyödyntämiseen Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1920)  ( 1 )

52

 

 

2010/193/EU

 

*

Komission päätös, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010, päätöksen 2003/135/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse klassisen sikaruton hävittämistä luonnonvaraisista sioista ja luonnonvaraisten sikojen hätärokotuksia klassista sikaruttoa vastaan koskevista suunnitelmista Nordrhein-Westfalenin ja Rheinland-Pfalzin (Saksa) tietyillä alueilla (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1931)

56

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 288/2009, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta yhteisön tuen myöntämiseksi hedelmien ja vihannesten, hedelmä- ja vihannesjalosteiden sekä banaanituotteiden toimittamiseen koulujen oppilaille kouluhedelmäjärjestelmän mukaisesti ( EUVL L 94, 8.4.2009 )

59

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

DIREKTIIVIT

31.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/1


NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/24/EU,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010,

keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 ja 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jäsenvaltioiden välinen keskinäinen avunanto sellaisten toistensa saatavien ja unionin saatavien perinnässä, jotka liittyvät tiettyihin veroihin ja muihin toimenpiteisiin, edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Se varmistaa verotuksen neutraalisuuden, ja se on antanut jäsenvaltioille mahdollisuuden poistaa rajatylittäviä liiketoimia koskevia syrjiviä suojatoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää petokset ja verotulojen menetykset.

(2)

Perintää koskevan keskinäisen avunannon järjestelyistä säädettiin ensimmäistä kertaa keskinäisestä avunannosta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston rahoitusjärjestelmään kuuluvista toimista aiheutuvien saatavien sekä maatalousmaksujen ja tullien perinnässä 15 päivänä maaliskuuta 1976 annetulla neuvoston direktiivillä 76/308/ETY (3). Mainittu direktiivi ja sen muutossäädökset kodifioitiin keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 26 päivänä toukokuuta 2008 annetulla neuvoston direktiivillä 2008/55/EY (4).

(3)

Vaikka näillä järjestelyillä lähennettiin sovellettavia kansallisia sääntöjä ja otettiin siten ensimmäinen askel kohti perintämenettelyjen tehostamista unionissa, ne ovat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi vastaamaan 30 viime vuoden aikana kehittyneiden sisämarkkinoiden vaatimuksiin.

(4)

Jäsenvaltioiden taloudellisten etujen ja sisämarkkinoiden neutraliteetin turvaamiseksi paremmin on tarpeen laajentaa perintää koskevan keskinäisen avunannon soveltamisala veroihin ja maksuihin liittyviin saataviin, joita perintää koskeva keskinäinen avunanto ei vielä kata, samalla kun avunantopyyntöjen kasvavasta määrästä selviytymiseksi ja parempiin tuloksiin pääsemiseksi avusta on tehtävä tehokkaampaa ja toimivampaa ja avun antamista on helpotettava käytännössä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen tehdä merkittäviä mukautuksia, joten voimassa olevan direktiivin 2008/55/EY pelkkä muuttaminen ei riitä. Mainittu direktiivi olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava uudella oikeudellisella välineellä, joka perustuu direktiivillä 2008/55/EY saavutettuihin tuloksiin mutta jossa säädetään tarvittaessa selkeämmät ja täsmällisemmät säännöt.

(5)

Selkeämmät säännöt edistäisivät laajempaa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Niillä myös varmistettaisiin soveltamisalan ulottaminen koskemaan kaikkia oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä unionissa ottaen huomioon, että verovelvolliset voivat jäsenvaltioissa perustaa yhä enemmän erilaisia oikeudellisia järjestelyjä, ei vain perinteisiä järjestelyjä kuten trusteja ja säätiöitä, vaan kaikenlaisia uusia välineitä. Lisäksi niiden ansiosta olisi mahdollista ottaa huomioon viranomaisten veroihin, maksuihin, hyvityksiin ja interventioihin liittyvien saatavien kaikki erilaiset muodot, mukaan lukien kaikki asianomaiseen verovelvolliseen tai kolmanteen osapuoleen kohdistuvat rahamääräiset vaateet, jotka korvaavat alkuperäisen saatavan. Selkeämpiä sääntöjä tarvitaan etenkin kaikkien asianomaisten osapuolten oikeuksien ja velvoitteiden määrittelemiseksi paremmin.

(6)

Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan määrätä sisäisen lainsäädäntönsä mukaisia perintätoimia. On kuitenkin tarpeen varmistaa, etteivät kansallisten lakien väliset erot eikä toimivaltaisten viranomaisten koordinoinnin puutteellisuus vaaranna tässä direktiivissä säädetyn keskinäisen avunannon järjestelmän saumatonta toimintaa.

(7)

Keskinäinen avunanto voi tapahtua seuraavasti: pyynnön vastaanottava viranomainen voi toimittaa avunantoa pyytävälle viranomaiselle tämän tarvitsemat tiedot avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa syntyneiden saatavien perimiseksi ja antaa velalliselle tiedoksi kaikki avunantoa pyytävästä jäsenvaltiosta peräisin olevat näihin saataviin liittyvät asiakirjat. Pyynnön vastaanottava viranomainen voi myös periä avunantoa pyytävän viranomaisen pyynnöstä saatavat, jotka ovat syntyneet avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa, tai toteuttaa turvaamistoimia tällaisten saatavien perinnän varmistamiseksi.

(8)

Toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien asiakirjojen tunnustamiseen ja kääntämiseen liittyvien ongelmien, jotka ovat merkittävä syy nykyisten avunantojärjestelyjen tehottomuuteen, pitäisi ratketa sillä, että otetaan käyttöön yhdenmukainen asiakirja, jota käytetään pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa täytäntöönpanotoimien yhteydessä, sekä saatavaan liittyvien asiakirjojen ja päätösten tiedoksiannossa käytettävä vakiomuotoinen lomake.

(9)

Olisi luotava oikeusperusta ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvalle tietojenvaihdolle, joka liittyy erityisiin veronpalautuksiin. Tehokkuussyistä olisi mahdollistettava myös jäsenvaltion veroviranomaisten läsnäolo tai osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin toisessa jäsenvaltiossa. Avunannon nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi olisi säädettävä myös suoremmasta tietojenvaihdosta yksikköjen välillä.

(10)

Koska liikkuvuus lisääntyy sisämarkkinoilla ja koska perussopimuksessa tai muussa lainsäädännössä on rajoituksia sen suhteen, mitä vakuuksia jäsenvaltion alueen ulkopuolelle sijoittautuneilta veronmaksajilta voidaan pyytää, olisi laajennettava mahdollisuuksia pyytää perintä- tai turvaamistoimien toteuttamista toisessa jäsenvaltiossa. Koska saatavan syntymisestä kulunut aika on ratkaiseva tekijä, jäsenvaltioiden olisi voitava pyytää keskinäistä avunantoa, vaikkei kaikkia kotimaisia perintäkeinoja olisikaan vielä käytetty, muun muassa jos tällaisten menettelyjen käyttö avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa aiheuttaisi suhteettoman suuria vaikeuksia.

(11)

Jäsenvaltiot voisivat pystyä käsittelemään pyynnöt nopeammin ja helpommin, kun yleiseksi velvoitteeksi asetetaan pyyntöjen ja asiakirjojen toimittaminen digitaalisessa muodossa sähköistä verkkoa käyttäen ja kun pyynnöissä ja asiakirjoissa käytettävistä kielistä on tarkat säännöt.

(12)

Perintämenettelyn ollessa käynnissä pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa asianomainen henkilö saattaa riitauttaa saatavan, avunantoa pyytävän jäsenvaltion viranomaisten tekemän tiedoksiannon tai täytäntöönpanon mahdollistavan asiakirjan. Olisi säädettävä, että tällaisissa tapauksissa asianomaisen henkilön olisi nostettava kanne avunantoa pyytävän jäsenvaltion toimivaltaisessa elimessä ja että pyynnön vastaanottavan viranomaisen olisi lykättävä aloittamansa täytäntöönpanomenettelyt siihen saakka, kun avunantoa pyytävän jäsenvaltion toimivaltainen elin on tehnyt päätöksen asiassa, jollei avunantoa pyytävä viranomainen toisin vaadi.

(13)

Jäsenvaltioiden kannustamiseksi varaamaan riittävästi resursseja muiden jäsenvaltioiden saatavien perintään pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion olisi voitava periä velalliselta perintään liittyvät kulut.

(14)

Tehokkuus saavutettaisiin parhaiten, jos pyynnön vastaanottava viranomainen voisi pannessaan avunantopyynnön täytäntöön käyttää toimivaltaa, josta säädetään sen omissa samoihin tai samankaltaisiin veroihin tai maksuihin liittyviin saataviin sovellettavissa kansallisissa laeissa. Jos samankaltaista veroa tai maksua ei ole, tarkoituksenmukaisin olisi se menettely, jota sovelletaan henkilökohtaisista tuloista kannettavaan veroon liittyviin saataviin ja josta säädetään pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion laeissa. Tällaista kansallisen lainsäädännön käyttöä ei pääsääntöisesti pitäisi soveltaa pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa syntyneiden saatavien etuoikeuksiin. Etuoikeuksien ulottaminen koskemaan muiden jäsenvaltioiden saatavia olisi kuitenkin tehtävä mahdolliseksi kyseessä olevien jäsenvaltioiden välisen sopimuksen perusteella.

(15)

Voimassa olevia vanhentumista koskevia sääntöjä on tarpeen yksinkertaistaa säätämällä, että vanhentumisaikojen lykkääminen, keskeyttäminen tai pidentäminen määräytyvät yleensä pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien mukaisesti, paitsi jos vanhentumisajan lykkääminen, keskeyttäminen tai pidentäminen ei ole mahdollista tämän valtion voimassa olevien lakien mukaan.

(16)

Tehokkuus edellyttää, että keskinäisen avunannon myötä toimitettuja tietoja voidaan käyttää tiedot vastaanottavassa jäsenvaltiossa muihin kuin tässä direktiivissä säädettyihin tarkoituksiin, kun sekä tiedot toimittavan että tiedot vastaanottavan jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö sallii tämän.

(17)

Tämä direktiivi ei estä noudattamasta kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin tai järjestelyihin perustuvaa laajempaa avunantoa koskevia velvoitteita.

(18)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti.

(19)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja unionin edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli yhdenmukaisen perintäavunantojärjestelmän tarjoamista sisämarkkinoilla, vaan se voidaan vaadittavan yhdenmukaisuuden, tehokkuuden ja toimivuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(21)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava apua 2 artiklassa tarkoitettujen, toisessa jäsenvaltiossa syntyneiden saatavien perimiseksi jäsenvaltiossa.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan saataviin, jotka liittyvät:

a)

kaikenlaisiin jäsenvaltion tai sen alueellisten tai hallinnollisten osien, paikallisviranomaiset mukaan lukien, kantamiin taikka niiden tai unionin puolesta kannettaviin veroihin ja maksuihin;

b)

hyvityksiin, interventioihin ja muihin toimenpiteisiin, jotka kuuluvat Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kokonais- tai osittaisrahoitusjärjestelmään, mukaan lukien näiden toimien yhteydessä perittävät määrät;

c)

sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn mukaisiin maksuihin.

2.   Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat:

a)

hallinnolliset rangaistusmaksut, sakot, maksut ja lisämaksut, jotka liittyvät saataviin, joiden osalta voidaan 1 kohdan mukaisesti pyytää keskinäistä avunantoa ja jotka on määrännyt hallintoviranomainen, jolla on toimivalta kantaa asianomaisia veroja tai maksuja taikka suorittaa niitä koskevia hallinnollisia tutkimuksia, tai jotka hallinto- tai lainkäyttöelin on vahvistanut tämän hallintoviranomaisen pyynnöstä;

b)

maksut todistuksista ja vastaavista asiakirjoista, jotka annetaan veroja ja maksuja koskevien hallinnollisten menettelyjen yhteydessä;

c)

korot ja kulut, jotka liittyvät saataviin, joiden osalta voidaan 1 kohdan taikka tämän kohdan a tai b alakohdan mukaisesti pyytää keskinäistä avunantoa.

3.   Tätä direktiiviä ei sovelleta:

a)

jäsenvaltiolle, jäsenvaltion osalle taikka julkisoikeudellisille sosiaaliturvalaitoksille maksettaviin pakollisiin sosiaaliturvamaksuihin;

b)

muihin kuin 2 kohdassa tarkoitettuihin maksuihin;

c)

sopimusluonteisiin maksuihin, kuten vastikkeisiin julkisista palveluista;

d)

virallisen syytteen perusteella määrättyihin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin eikä muihin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, jotka eivät kuulu 2 kohdan a alakohdan soveltamisalaan.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)

’avunantoa pyytävällä viranomaisella’ jäsenvaltion keskusyhteysvirastoa, yhteysvirastoa tai yhteysyksikköä, joka esittää 2 artiklassa tarkoitettua saatavaa koskevan avunantopyynnön;

b)

’pyynnön vastaanottavalla viranomaisella’ jäsenvaltion keskusyhteysvirastoa, yhteysvirastoa tai yhteysyksikköä, jolle esitetään avunantopyyntö;

c)

’henkilöllä’

i)

luonnollista henkilöä;

ii)

oikeushenkilöä;

iii)

jos voimassa olevassa lainsäädännössä niin säädetään, oikeustoimikelpoiseksi tunnustettua henkilöiden yhteenliittymää, jolla ei kuitenkaan ole oikeushenkilön oikeudellista asemaa; tai

iv)

muuta minkä tahansa luonteista ja muotoista oikeudellista järjestelyä, joka on tai ei ole oikeushenkilö ja joka omistaa tai hoitaa varoja, joista, niistä kertyvät tulot mukaan lukien, kannetaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa veroa;

d)

ilmauksella ’sähköisesti’ sähköisen välineistön käyttöä tietojen käsittelyyn, mukaan lukien tietojen digitaalinen pakkaaminen, ja tallentamiseen johtoja, radiolähetintä, optista tekniikkaa tai muuta sähkömagneettista menetelmää käyttäen;

e)

’CCN-verkolla’ yhteistä järjestelmää, joka perustuu yhteiseen tietoliikenneverkkoon (common communication network, CCN) ja jonka yhteisö on kehittänyt kaikkeen toimivaltaisten viranomaisten välillä tullin ja verotuksen alalla sähköisesti tapahtuvaan tiedonsiirtoon.

4 artikla

Toiminnan järjestäminen

1.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2010, mikä tai mitkä sen viranomaisista ovat toimivaltaisia, jäljempänä ’toimivaltainen viranomainen’, tätä direktiiviä sovellettaessa, ja ilmoitettava mahdollisista tätä koskevista muutoksista komissiolle viipymättä.

Komissio asettaa saamansa tiedot muiden jäsenvaltioiden saataville ja julkaisee jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Toimivaltainen viranomainen nimeää keskusyhteysviraston, jolla on päävastuu yhteydenpidosta muihin jäsenvaltioihin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan keskinäisen avunannon alalla.

Keskusyhteysvirasto voidaan myös nimetä vastaamaan yhteydenpidosta komissioon.

3.   Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi nimetä yhteysvirastoja, jotka vastaavat yhteydenpidosta muihin jäsenvaltioihin yhtä tai useampaa 2 artiklassa tarkoitettua vero- ja maksutyyppiä tai -luokkaa koskevan keskinäisen avunannon osalta.

4.   Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi nimetä yhteysyksiköiksi muita virastoja kuin keskusyhteysviraston tai yhteysvirastoja. Yhteysyksiköiden on pyydettävä tai annettava tämän direktiivin nojalla keskinäistä apua erityiseen alueelliseen tai toiminnalliseen toimivaltaansa liittyen.

5.   Jos yhteysvirasto tai yhteysyksikkö vastaanottaa keskinäistä avunantoa koskevan pyynnön, joka edellyttää sille myönnettyyn toimivaltaan kuulumattomia toimia, sen on toimitettava pyyntö viipymättä toimivaltaiselle virastolle tai yksikölle, jos se on tiedossa, taikka keskusyhteysvirastolle ja ilmoitettava asiasta avunantoa pyytävälle viranomaiselle.

6.   Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle nimeämänsä keskusyhteysvirasto ja mahdollisesti nimeämänsä yhteysvirastot ja yhteysyksiköt. Komissio asettaa saamansa tiedot jäsenvaltioiden saataville.

7.   Kaikki yhteydenpito tapahtuu keskusyhteysviraston kautta tai puolesta taikka tapauskohtaisesti sen suostumuksella, ja keskusyhteysviraston on varmistettava yhteydenpidon tehokkuus.

II   LUKU

TIETOJENVAIHTO

5 artikla

Tietojen pyytäminen

1.   Avunantoa pyytävän viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottavan viranomaisen on annettava kaikki tiedot, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia avunantoa pyytävälle viranomaiselle sen 2 artiklassa tarkoitettujen saatavien perinnässä.

Näiden tietojen antamiseksi pyynnön vastaanottavan viranomaisen on huolehdittava niiden hankkimiseksi tarvittavien hallinnollisten tutkimusten suorittamisesta.

2.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen ei tarvitse toimittaa tietoja:

a)

joita se ei voisi hankkia pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa syntyvien samankaltaisten saatavien perimiseksi;

b)

jotka paljastaisivat kaupallisen tai teollisen salaisuuden taikka ammattisalaisuuden;

c)

joiden luovuttaminen saattaisi vaarantaa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion turvallisuuden tai olla sen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista.

3.   Edellä olevaa 2 kohtaa ei ole missään tapauksessa tulkittava siten, että se antaisi pyynnön vastaanottavalle jäsenvaltion viranomaiselle mahdollisuuden kieltäytyä tietojen toimittamisesta ainoastaan sillä perusteella, että kyseiset tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, välittäjän tai edustajan tai uskotun miehen hallussa tai että ne koskevat omistusosuuksia henkilössä.

4.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava avunantoa pyytävälle viranomaiselle syyt tietopyynnön epäämiselle.

6 artikla

Tietojenvaihto ilman edeltävää pyyntöä

Jos muun veron tai maksun kuin arvonlisäveron palautus koskee toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta tai toisessa jäsenvaltiossa asuvaa henkilöä, se jäsenvaltio, josta palautus on määrä tehdä, voi ilmoittaa tulevasta palautuksesta sijoittautumis- tai asuinjäsenvaltiolle.

7 artikla

Läsnäolo virastoissa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin

1.   Avunantoa pyytävän viranomaisen valtuuttamat virkamiehet voivat avunantoa pyytävän viranomaisen ja pyynnön vastaanottavan viranomaisen välisen sopimuksen perusteella sekä pyynnön vastaanottavan viranomaisen vahvistamien järjestelyjen mukaisesti tässä direktiivissä säädetyn keskinäisen avunannon edistämiseksi:

a)

olla läsnä virastoissa, joissa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion hallintoviranomaiset suorittavat tehtäviään;

b)

olla läsnä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion alueella suoritettavissa hallinnollisissa tutkimuksissa;

c)

avustaa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisia virkamiehiä kyseisessä jäsenvaltiossa käytävissä oikeudenkäynneissä.

2.   Jos pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa oleva lainsäädäntö sen sallii, 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa voidaan määrätä, että avunantoa pyytävän jäsenvaltion virkamiehet voivat haastatella yksittäisiä henkilöitä ja tutkia asiakirjoja.

3.   Avunantoa pyytävän viranomaisen valtuuttamien virkamiesten, jotka käyttävät 1 ja 2 kohdan tarjoamia mahdollisuuksia, on milloin tahansa voitava esittää kirjallinen valtuutus, josta ilmenee heidän henkilöllisyytensä ja virka-asemansa.

III   LUKU

ASIAKIRJOJEN TIEDOKSIANTOA KOSKEVA AVUNANTO

8 artikla

Tiettyjen saataviin liittyvien asiakirjojen tiedoksiantoa koskeva pyyntö

1.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on avunantoa pyytävän viranomaisen pyynnöstä annettava vastaanottajalle tiedoksi kaikki asiakirjat, myös oikeudelliset asiakirjat, jotka ovat peräisin avunantoa pyytävästä jäsenvaltiosta ja jotka liittyvät 2 artiklassa tarkoitettuun saatavaan tai sen perintään.

Tiedoksiantoa koskevaan pyyntöön on liitettävä vakiomuotoinen lomake, jossa on ainakin seuraavat tiedot:

a)

nimi, osoite ja muut vastaanottajan tunnistamisen kannalta merkitykselliset tiedot;

b)

tiedoksiannon tarkoitus ja määräaika, jonka kuluessa tiedoksianto olisi suoritettava;

c)

kuvaus liitteenä olevasta asiakirjasta sekä kyseessä olevan saatavan luonteesta ja määrästä;

d)

nimi, osoite ja muut yhteystiedot, jotka koskevat

i)

liitteenä olevasta asiakirjasta vastaavaa virastoa ja, jos kyseessä on eri virasto,

ii)

virastoa, josta voi saada lisätietoja tiedoksi annetusta asiakirjasta tai mahdollisuuksista riitauttaa maksuvelvoite.

2.   Avunantoa pyytävä viranomainen tekee tiedoksiantoa koskevan pyynnön tämän artiklan nojalla ainoastaan, jos se ei pysty suorittamaan tiedoksiantoa kyseessä olevan asiakirjan tiedoksiantoa koskevien avunantoa pyytävän jäsenvaltion sääntöjen mukaisesti tai jos tällainen tiedoksianto aiheuttaisi suhteettoman suuria vaikeuksia.

3.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on viipymättä ilmoitettava avunantoa pyytävälle viranomaiselle tiedoksiantoa koskevan pyynnön perusteella mahdollisesti toteuttamansa toimet ja erityisesti päivämäärä, jona asiakirja on annettu tiedoksi vastaanottajalle.

9 artikla

Tiedoksiantotapa

1.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on varmistettava, että tiedoksianto pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa tehdään siellä voimassa olevien kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti.

2.   Edellä oleva 1 kohta ei rajoita avunantoa pyytävän jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuutta käyttää muuta tiedoksiantotapaa kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

Avunantoa pyytävään jäsenvaltioon sijoittautunut toimivaltainen viranomainen voi antaa asiakirjat suoraan tiedoksi toisen jäsenvaltion alueella olevalle henkilölle kirjattuna kirjeenä tai sähköisesti.

IV   LUKU

PERINTÄ- TAI TURVAAMISTOIMET

10 artikla

Perintäpyyntö

1.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on avunantoa pyytävän viranomaisen pyynnöstä perittävä saatavat, joita koskee asiakirja, joka mahdollistaa täytäntöönpanon avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa.

2.   Avunantoa pyytävän viranomaisen on toimitettava pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle kaikki perintäpyyntöön johtaneeseen asiaan liittyvät tarpeelliset tiedot heti ne saatuaan.

11 artikla

Perintäpyynnön edellytykset

1.   Avunantoa pyytävä viranomainen ei voi esittää perintäpyyntöä, jos ja niin kauan kuin saatava ja/tai asiakirja, joka mahdollistaa sen täytäntöönpanon avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa, on riitautettu mainitussa jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan 14 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

2.   Ennen kuin avunantoa pyytävä viranomainen esittää perintäpyynnön, on sovellettava avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa käytettävissä olevia asianmukaisia perintämenettelyjä, lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:

a)

jos on ilmeistä, että avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa ei ole perittäviä varoja tai että tällaiset menettelyt eivät johda siihen, että saatava tulee kokonaisuudessaan maksetuksi, ja avunantoa pyytävällä viranomaisella on erityisiä tietoja, jotka osoittavat, että asianomaisella henkilöllä on varoja pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

b)

jos tällaisten menettelyjen käyttö avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa aiheuttaisi suhteettoman suuria vaikeuksia.

12 artikla

Asiakirja, joka mahdollistaa täytäntöönpanon pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa, ja muut mukana seuraavat asiakirjat

1.   Perintäpyynnön mukana on oltava yhdenmukainen asiakirja, joka mahdollistaa täytäntöönpanon pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

Tästä yhdenmukaisesta asiakirjasta, joka mahdollistaa täytäntöönpanon pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa, on käytävä ilmi täytäntöönpanon mahdollistavan alkuperäisen asiakirjan asiasisältö, ja sen on oltava yksinomainen perusta pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa toteutettaville perintä- ja turvaamistoimille. Siihen ei saa kohdistaa minkäänlaisia tunnustamis-, täydentämis- tai korvaamistoimia kyseisessä jäsenvaltiossa.

Täytäntöönpanon mahdollistavassa yhdenmukaisessa asiakirjassa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

a)

täytäntöönpanon mahdollistavan alkuperäisen asiakirjan tunnistamisen kannalta merkitykselliset tiedot, kuvaus saatavasta, myös sen luonteesta, saatavan kattama ajanjakso, kaikki täytäntöönpanoprosessin kannalta merkitykselliset päivämäärät sekä saatavan määrä ja sen eri osat kuten pääoma ja kertynyt korko;

b)

nimi ja muut velallisen tunnistamisen kannalta merkitykselliset tiedot;

c)

nimi, osoite ja muut yhteystiedot, jotka koskevat

i)

virastoa, joka vastaa saatavan määräämisestä maksettavaksi, ja, jos kyseessä on eri virasto,

ii)

virastoa, josta voi saada lisätietoja saatavasta tai mahdollisuuksista riitauttaa maksuvelvoite.

2.   Saatavaa koskevan perintäpyynnön mukana voi olla muita saatavaan liittyviä asiakirjoja, jotka on annettu avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa.

13 artikla

Perintäpyynnön paneminen täytäntöön

1.   Saatavia, joiden osalta on esitetty perintäpyyntö, on perinnän suorittamiseksi pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa kohdeltava siten kuin ne olisivat pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion saatavia, jollei tässä direktiivissä toisin säädetä. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on käytettävä samoihin veroihin tai maksuihin tai, jos samoja veroja tai maksuja ei ole, samankaltaisiin veroihin tai maksuihin liittyviin saataviin sovellettavissa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä annettua toimivaltaa ja niissä säädettyjä menettelyjä, jollei tässä direktiivissä toisin säädetä.

Jos pyynnön vastaanottava viranomainen katsoo, että sen alueella ei kanneta samoja tai samankaltaisia veroja tai maksuja, sen on käytettävä henkilökohtaisesta tulosta kannettaviin veroihin liittyviin saataviin sovellettavissa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä annettua toimivaltaa ja niissä säädettyjä menettelyjä, jollei tässä direktiivissä toisin säädetä.

Pyynnön vastaanottava jäsenvaltio ei ole velvollinen myöntämään muiden jäsenvaltioiden saataville etuoikeuksia, jotka myönnetään kyseisessä jäsenvaltiossa syntyville samankaltaisille saataville, ellei asianomaisten jäsenvaltioiden välillä toisin sovita tai ellei pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännössä toisin säädetä. Jäsenvaltio, joka myöntää etuoikeuksia toisen jäsenvaltion saataville, ei saa kieltäytyä myöntämästä samoja etuoikeuksia muiden jäsenvaltioiden samoille tai samankaltaisille saataville samoin ehdoin.

Pyynnön vastaanottava jäsenvaltio perii saatavan omassa valuutassaan.

2.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava avunantoa pyytävälle viranomaiselle asiaankuuluvalla huolellisuudella toimista, joita se on toteuttanut perintäpyynnön johdosta.

3.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on perittävä viivästyneille maksuille korkoa perintäpyynnön vastaanottamispäivästä alkaen pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti.

4.   Pyynnön vastaanottava viranomainen voi pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten niin salliessa myöntää velalliselle maksuaikaa tai antaa tälle mahdollisuuden maksaa erissä ja periä tältä osin korkoa. Sen on myöhemmin ilmoitettava avunantoa pyytävälle viranomaiselle tällaisesta päätöksestä.

5.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on lähetettävä avunantoa pyytävälle viranomaiselle saatavan osalta perityt määrät sekä tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu korko, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 1 kohdan soveltamista.

14 artikla

Riidat

1.   Saatavaa, alkuperäistä asiakirjaa, joka mahdollistaa täytäntöönpanon avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa, tai yhdenmukaista asiakirjaa, joka mahdollistaa täytäntöönpanon pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa, koskevat riidat sekä avunantoa pyytävän jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen suorittaman tiedoksiannon pätevyyttä koskevat riidat kuuluvat avunantoa pyytävän jäsenvaltion toimivaltaisten elinten toimivaltaan. Jos jokin asianomainen osapuoli riitauttaa perintämenettelyn aikana saatavan, alkuperäisen asiakirjan, joka mahdollistaa täytäntöönpanon avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa, tai yhdenmukaisen asiakirjan, joka mahdollistaa täytäntöönpanon pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa, pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava kyseiselle osapuolelle, että sen on nostettava kanne avunantoa pyytävän jäsenvaltion toimivaltaisessa elimessä siellä voimassa olevien lakien mukaisesti.

2.   Pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa toteutettuja täytäntöönpanotoimia tai pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen suorittaman tiedoksiannon pätevyyttä koskevat riidat on käsiteltävä tämän jäsenvaltion toimivaltaisessa elimessä sen lakien ja asetusten mukaisesti.

3.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu kanne on nostettu avunantoa pyytävän jäsenvaltion toimivaltaisessa elimessä, avunantoa pyytävän viranomaisen on ilmoitettava tästä pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle ja mainittava, miltä osin saatavaa ei ole riitautettu.

4.   Heti kun pyynnön vastaanottava viranomainen on saanut 3 kohdassa tarkoitetut tiedot joko avunantoa pyytävältä viranomaiselta tai asianomaiselta osapuolelta, sen on keskeytettävä täytäntöönpanomenettely saatavan riitautetun osan osalta siihen saakka, kunnes asiassa toimivaltainen elin on tehnyt päätöksen, jollei avunantoa pyytävä viranomainen toisin pyydä tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Pyynnön vastaanottava viranomainen voi avunantoa pyytävän viranomaisen pyynnöstä tai jos se muuten pitää sitä tarpeellisena toteuttaa turvaamistoimia perinnän varmistamiseksi, jos pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevat lait ja asetukset mahdollistavat tällaiset toimet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista.

Avunantoa pyytävä viranomainen voi avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti pyytää pyynnön vastaanottavaa viranomaista perimään riitautetun saatavan tai riitautetun osan saatavasta, jos pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevat asiaankuuluvat lait, asetukset ja hallinnolliset käytännöt mahdollistavat tällaiset toimet. Tällaiset pyynnöt on perusteltava. Jos riitautus ratkaistaan velallisen hyväksi, avunantoa pyytävä viranomainen on velvollinen maksamaan takaisin kaikki perityt määrät sekä mahdolliset korvaukset pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien mukaisesti.

Jos avunantoa pyytävän jäsenvaltion tai pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat aloittaneet keskinäisen sopimusmenettelyn ja menettelyn tulos voi vaikuttaa saatavaan, jonka osalta avunantoa on pyydetty, perintätoimet on keskeytettävä tai lopetettava kunnes kyseinen menettely on saatettu päätökseen, ellei se koske petoksen tai maksukyvyttömyyden vuoksi ehdottoman kiireellistä tapausta. Jos perintätoimet keskeytetään tai lopetetaan, sovelletaan toista alakohtaa.

15 artikla

Perintää koskevan avunantopyynnön muuttaminen tai peruuttaminen

1.   Avunantoa pyytävän viranomaisen on ilmoitettava pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle viipymättä perintäpyyntönsä myöhemmistä muutoksista tai pyynnön peruuttamisesta sekä mainittava muutosten tai peruuttamisen syyt.

2.   Jos pyynnön muuttamisen syynä on 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen elimen päätös, avunantoa pyytävän viranomaisen on toimitettava kyseinen päätös ja tarkistettu yhdenmukainen asiakirja, joka mahdollistaa täytäntöönpanon pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on sen jälkeen jatkettava perintätoimia tarkistetun asiakirjan perusteella.

Perintä- tai turvaamistoimia, jotka on jo toteutettu alkuperäisen yhdenmukaisen asiakirjan perusteella, joka mahdollistaa täytäntöönpanon pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa, voidaan jatkaa tarkistetun asiakirjan perusteella, ellei pyynnön muuttamisen syynä ole alkuperäisen asiakirjan, joka mahdollistaa täytäntöönpanon avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa, tai alkuperäisen yhdenmukaisen asiakirjan, joka mahdollistaa täytäntöönpanon pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa, pätemättömyys.

Tarkistettuun asiakirjaan sovelletaan 12 ja 14 artiklaa.

16 artikla

Turvaamistoimia koskeva pyyntö

1.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on avunantoa pyytävän viranomaisen pyynnöstä ja kansallisen lainsäädäntönsä sen salliessa toteutettava hallinnollisten käytäntöjensä mukaisesti turvaamistoimia saatavan perinnän varmistamiseksi, jos saatava tai asiakirja, joka mahdollistaa täytäntöönpanon avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa, on riitautettu pyynnön esittämishetkellä tai, mikäli saatavan osalta ei vielä ole asiakirjaa, joka mahdollistaa täytäntöönpanon avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa, jos turvaamistoimet ovat vastaavassa tilanteessa mahdollisia myös avunantoa pyytävän jäsenvaltion lainsäädännön ja hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti.

Jos on laadittu asiakirja, joka mahdollistaa turvaamistoimet avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa ja joka koskee saatavaa, jonka osalta keskinäistä avunantoa pyydetään, se on liitettävä pyyntöön, joka koskee turvaamistoimien toteuttamista pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Tällaiseen asiakirjaan ei saa kohdistaa minkäänlaisia tunnustamis-, täydentämis- tai korvaamistoimia pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

2.   Turvaamistoimia koskevan pyynnön mukana voi olla muita kyseiseen saatavaan liittyviä asiakirjoja, jotka on annettu avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa.

17 artikla

Turvaamistoimia koskevaan pyyntöön sovellettavat säännöt

Edellä olevan 16 artiklan täytäntöönpanemiseksi sovelletaan 10 artiklan 2 kohtaa, 13 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 14 ja 15 artiklaa soveltuvin osin.

18 artikla

Pyynnön vastaanottavan viranomaisen velvoitteiden rajoitukset

1.   Pyynnön vastaanottava viranomainen ei ole velvollinen antamaan 10–16 artiklassa säädettyä apua, jos saatavan perintä aiheuttaisi velallisen tilanteen vuoksi vakavia taloudellisia tai sosiaalisia vaikeuksia pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja jos tämän jäsenvaltion voimassa olevat lait, asetukset ja hallinnolliset käytännöt mahdollistavat tällaisen poikkeuksen kansallisten saatavien osalta.

2.   Pyynnön vastaanottava viranomainen ei ole velvollinen antamaan 5 artiklassa sekä 7–16 artiklassa säädettyä apua, jos 5, 7, 8, 10 tai 16 artiklan mukainen alkuperäinen avunantopyyntö esitetään yli viisi vuotta vanhojen saatavien osalta, laskettuna saatavan eräpäivästä avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa alkuperäisen avunantopyynnön päivämäärään.

Jos saatava tai asiakirja, joka mahdollistaa täytäntöönpanon avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa, on kuitenkin riitautettu, viiden vuoden määräajan katsotaan alkavan siitä hetkestä, jolloin avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa vahvistetaan, ettei saatavaa tai täytäntöönpanon mahdollistavaa asiakirjaa voida enää riitauttaa.

Lisäksi jos avunantoa pyytävän jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset suostuvat maksun lykkäämiseen tai suorittamiseen erissä, viiden vuoden määräajan katsotaan alkavan päivästä, jona koko maksuaika on päättynyt.

Tällaisissa tapauksissa pyynnön vastaanottava viranomainen ei kuitenkaan ole velvollinen antamaan apua yli kymmenen vuotta vanhojen saatavien osalta, laskettuna saatavan eräpäivästä avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa.

3.   Jäsenvaltio ei ole velvollinen antamaan apua, jos tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien saatavien, joiden osalta apua pyydetään, kokonaismäärä on alle 1 500 euroa.

4.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava avunantoa pyytävälle viranomaiselle avunantopyynnön epäämisen syyt.

19 artikla

Vanhentumista koskevat kysymykset

1.   Vanhentumisaikoja koskevia kysymyksiä sääntelevät yksinomaan avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa voimassa olevat lait.

2.   Kun kyse on vanhentumisaikojen lykkäämisestä, keskeyttämisestä tai pidentämisestä, pyynnön vastaanottavan viranomaisen toteuttamilla tai sen puolesta toteutetuilla saatavien perintää koskevilla, avunantopyyntöön perustuvilla toimilla, joilla on vanhentumisaikaa lykkäävä, sen keskeyttävä tai sitä pidentävä vaikutus pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien mukaisesti, on katsottava olevan sama vaikutus avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa, edellyttäen että avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa voimassa olevassa laissa on säädetty vastaavasta vaikutuksesta.

Jos vanhentumisajan lykkääminen, keskeyttäminen tai pidentäminen ei ole mahdollista pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien mukaan, pyynnön vastaanottavan viranomaisen toteuttamat tai sen puolesta toteutetut saatavan perintää koskevat, avunantopyyntöön perustuvat toimet, joilla olisi vanhentumisaikaa lykkäävä, sen keskeyttävä tai sitä pidentävä vaikutus avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien mukaisesti, jos avunantoa pyytävä viranomainen olisi toteuttanut ne tai ne olisi toteutettu sen puolesta sen jäsenvaltiossa, on tämän vaikutuksen osalta katsottava toteutetuiksi viimeksi mainitussa valtiossa.

Ensimmäinen ja toinen alakohta eivät vaikuta avunantoa pyytävän jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten oikeuteen toteuttaa toimenpiteitä vanhentumisajan lykkäämiseksi, keskeyttämiseksi tai pidentämiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien mukaisesti.

3.   Avunantoa pyytävän viranomaisen ja pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava toisilleen kaikista toimista, joiden johdosta saatavan, jonka osalta perintä- tai turvaamistoimia pyydettiin, vanhentumisaika lykkäytyy, keskeytyy tai pitenee tai joilla voi olla tällainen vaikutus.

20 artikla

Kulut

1.   Edellä 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen määrien lisäksi pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion lakien ja asetusten mukaisesti pyrittävä perimään perinnästä aiheutuneet kulut asianomaiselta henkilöltä sekä pidettävä ne tallessa.

2.   Jäsenvaltioiden on luovuttava vaatimasta toisiltaan sellaisten kulujen korvaamista, jotka aiheutuvat niiden tämän direktiivin nojalla toisilleen antamasta keskinäisestä avunannosta.

Jos kuitenkin perintä aiheuttaa erityisen ongelman, siihen liittyy erittäin suuret kulut tai se koskee järjestäytynyttä rikollisuutta, avunantoa pyytävä viranomainen ja pyynnön vastaanottava viranomainen voivat sopia kyseessä olevissa tapauksissa sovellettavista erityisistä korvausjärjestelyistä.

3.   Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, avunantoa pyytävän jäsenvaltion on korvattava pyynnön vastaanottavalle jäsenvaltiolle kaikki kulut ja menetykset, jotka aiheutuvat joko saatavan oikeellisuuden tai avunantoa pyytävän viranomaisen antaman täytäntöönpanon ja/tai turvaamistoimet mahdollistavan asiakirjan pätevyyden osalta perusteettomiksi todetuista toimista.

V   LUKU

KAIKENTYYPPISIÄ AVUNANTOPYYNTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖT

21 artikla

Vakiomuotoiset lomakkeet ja yhteydenpitovälineet

1.   Edellä olevan 5 artiklan 1 kohdan mukaiset tietopyynnöt, 8 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedoksiantopyynnöt, 10 artiklan 1 kohdan mukaiset perintäpyynnöt tai 16 artiklan 1 kohdan mukaiset turvaamistoimipyynnöt on lähetettävä sähköisesti vakiomuotoista lomaketta käyttäen, paitsi jos tämä on teknisistä syistä käytännössä mahdotonta. Näitä lomakkeita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä myös muussa pyyntöön liittyvässä yhteydenpidossa.

Täytäntöönpanon pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa mahdollistava yhdenmukainen asiakirja ja turvaamistoimet avunantoa pyytävässä jäsenvaltiossa mahdollistava asiakirja sekä muut 12 ja 16 artiklassa tarkoitetut asiakirjat on myös lähetettävä sähköisesti, paitsi jos tämä on teknisistä syistä käytännössä mahdotonta.

Vakiomuotoisten lomakkeiden mukana voi tarvittaessa olla kertomuksia, selvityksiä ja muita asiakirjoja taikka niiden oikeiksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita niistä, ja ne on myös lähetettävä sähköisesti, paitsi jos tämä on teknisistä syistä käytännössä mahdotonta.

Vakiomuotoisia lomakkeita ja sähköistä yhteydenpitoa voidaan käyttää myös 6 artiklan nojalla tapahtuvassa tietojenvaihdossa.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta tietoihin ja asiakirja-aineistoon, jotka on saatu virkamiesten ollessa läsnä toisen jäsenvaltion hallinnollisissa virastoissa tai osallistuessa hallinnollisiin tutkimuksiin toisessa jäsenvaltiossa 7 artiklan mukaisesti.

3.   Jos yhteydenpito ei tapahdu sähköisesti tai vakiomuotoisia lomakkeita käyttäen, tämä ei vaikuta avunantopyyntöä täytäntöönpantaessa saatujen tietojen tai toteutettujen toimenpiteiden pätevyyteen.

22 artikla

Käytettävät kielet

1.   Kaikki avunantopyynnöt, tiedoksiannossa käytettävät vakiomuotoiset lomakkeet ja täytäntöönpanon pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa mahdollistavat yhdenmukaiset asiakirjat on lähetettävä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä tai niiden mukana on oltava käännös tälle tai tällaiselle kielelle. Se seikka, että niiden tietyt osat on kirjoitettu muulla kuin pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä, ei vaikuta niiden pätevyyteen tai menettelyn pätevyyteen, sikäli kuin kyseinen muu kieli on asianomaisten jäsenvaltioiden välillä sovittu kieli.

2.   Asiakirjat, joiden tiedoksiantoa pyydetään 8 artiklan nojalla, voidaan lähettää pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle avunantoa pyytävän jäsenvaltion virallisella kielellä.

3.   Jos pyynnön mukana on muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, pyynnön vastaanottava viranomainen voi tarvittaessa vaatia avunantoa pyytävältä viranomaiselta tällaisten asiakirjojen kääntämistä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä taikka jollekin muulle asianomaisten jäsenvaltioiden välillä kahdenvälisesti sovitulle kielelle.

23 artikla

Tietojen ja asiakirjojen luovuttaminen

1.   Tämän direktiivin nojalla missä tahansa muodossa ilmoitettuja tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samankaltaisille tiedoille annettua suojaa.

Näitä tietoja voidaan käyttää tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin saataviin kohdistettujen täytäntöönpano- tai turvaamistoimien toteuttamiseen. Niitä voidaan käyttää myös pakollisten sosiaaliturvamaksujen maksettavaksi määräämiseen ja täytäntöönpanoon.

2.   Nämä tiedot voivat olla Euroopan komission turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden käytettävissä vain, jos CCN-verkon huolto, ylläpito ja kehittäminen sitä edellyttävät.

3.   Tiedot toimittavan jäsenvaltion on sallittava näiden tietojen käyttö muihin kuin 1 kohdassa säädettyihin tarkoituksiin tiedot vastaanottavassa jäsenvaltiossa, jos tietoja voidaan tiedot toimittavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan käyttää samankaltaisiin tarkoituksiin.

4.   Jos avunantoa pyytävä viranomainen tai pyynnön vastaanottava viranomainen katsoo, että tämän direktiivin nojalla saadut tiedot saattavat olla hyödyksi jollekin kolmannelle jäsenvaltiolle 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin, se voi toimittaa kyseiset tiedot tälle kolmannelle jäsenvaltiolle, edellyttäen että tämä tietojen toimittaminen on tässä direktiivissä säädettyjen sääntöjen ja menettelyjen mukaista. Sen on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, josta tiedot ovat peräisin, aikomuksestaan antaa kyseiset tiedot kolmannelle jäsenvaltiolle. Jäsenvaltio, josta tiedot ovat peräisin, voi vastustaa tätä tietojen antamista 10 työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona se sai ilmoituksen siltä jäsenvaltiolta, joka aikoo antaa tiedot.

5.   Vain se jäsenvaltio, josta tiedot ovat peräisin, voi antaa luvan 4 kohdan nojalla toimitettujen tietojen käyttämiseen 3 kohdan mukaisesti.

6.   Kaikki viranomaiset tiedot vastaanottavassa jäsenvaltiossa voivat vedota tämän direktiivin nojalla missä tahansa muodossa toimitettuihin tietoihin tai käyttää niitä todisteena samoin perustein kuin ne voivat käyttää kyseisessä valtiossa saatuja samankaltaisia tietoja tai vedota tällaisiin tietoihin.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Muiden avunantoa koskevien sopimusten soveltaminen

1.   Tämä direktiivi ei estä noudattamasta kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin tai järjestelyihin perustuvaa laajempaa avunantoa koskevia velvoitteita, oikeudellisten tai muiden asiakirjojen tiedoksi antamista koskeva avunanto mukaan lukien.

2.   Jos jäsenvaltiot tekevät tämän direktiivin soveltumisalaan kuuluvista asioista tällaisia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä, jotka eivät koske yksittäisiä tapauksia, niiden on ilmoitettava siitä komissiolle viipymättä. Komissio puolestaan ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.

3.   Kun jäsenvaltiot antavat tällaista laajempaa keskinäistä apua kahden- tai monenvälisen sopimuksen tai järjestelyn nojalla, ne voivat käyttää tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten hyväksyttyjä sähköistä viestintäverkkoa ja vakiomuotoisia lomakkeita.

25 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa perintäkomitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

26 artikla

Täytäntöönpanosäännökset

Komissio hyväksyy 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 4 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan, 5 artiklan 1 kohdan, 8 artiklan, 10 artiklan, 12 artiklan 1 kohdan, 13 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdan, 15 artiklan, 16 artiklan 1 kohdan sekä 21 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Nämä säännöt koskevat ainakin seuraavia:

a)

4 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen eri jäsenvaltioiden keskusyhteysvirastojen, muiden yhteysvirastojen ja yhteysyksiköiden välisen yhteydenpidon sekä komission kanssa tapahtuvan yhteydenpidon järjestämistä koskevia käytännön järjestelyjä;

b)

välineitä, joita viranomaisten välisessä yhteydenpidossa voidaan käyttää;

c)

5 artiklan 1 kohtaa, 8 artiklaa, 10 artiklan 1 kohtaa, 12 artiklan 1 kohtaa ja 16 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa käytettävien vakiomuotoisten lomakkeiden muotoa ja muita yksityiskohtia;

d)

perittävien määrien muuntamista ja perittyjen määrien siirtoa.

27 artikla

Kertomukset

1.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta seuraavat tiedot:

a)

niiden tieto-, tiedoksianto- ja perintä- tai turvaamistoimipyyntöjen määrä, jotka se kunakin vuonna lähettää kullekin pyynnön vastaanottavalle jäsenvaltiolle ja vastaanottaa kultakin avunantoa pyytävältä jäsenvaltiolta;

b)

perintäavunantopyyntöjen kohteena olleiden saatavien määrä sekä perityt määrät.

2.   Jäsenvaltiot voivat antaa myös muita tietoja, joista voi olla hyötyä arvioitaessa tämän direktiivin nojalla tapahtuvaa keskinäistä avunantoa.

3.   Komissio antaa joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tällä direktiivillä perustettujen järjestelyjen toiminnasta.

28 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2012.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

29 artikla

Direktiivin 2008/55/EY kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2008/55/EY 1 päivästä tammikuuta 2012.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

30 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

31 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. SALGADO


(1)  Lausunto annettu 10. helmikuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 16. heinäkuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)   EYVL L 73, 19.3.1976, s. 18.

(4)   EUVL L 150, 10.6.2008, s. 28.

(5)   EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

31.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/13


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 270/2010,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta muun muassa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien silityslautojen tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 452/2007 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon ehdotuksen, jonka Euroopan komissio on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 452/2007 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin muun muassa Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien silityslautojen tuonnissa. Toimenpiteet muodostuvat 38,1 prosentin suuruisesta arvotullista sekä viiteen erikseen mainittuun yritykseen sovellettavista yksilöllisistä tulleista.

1.2   Tarkastelupyyntö

(2)

Komissio sai vuonna 2008 perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaista välivaiheen tarkastelua, jäljempänä ’välivaiheen tarkastelu’, koskevan pyynnön. Pyyntö oli rajattu polkumyynnin tarkasteluun, ja sen esitti kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja Guangzhou Power Team Houseware Co. Ltd., Guangzhou, jäljempänä ’Power Team’ tai ’pyynnön esittäjä’. Pyynnön esittäjään sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on 36,5 prosenttia.

(3)

Pyynnön esittäjä väitti pyynnössään, että olosuhteet, joiden perusteella toimenpiteet oli otettu käyttöön, olivat muuttuneet ja että muutokset olivat luonteeltaan pysyviä. Pyynnön esittäjä toimitti alustavaa näyttöä siitä, että polkumyynnin vaikutusten korjaaminen ei enää edellytä nykytasoisen toimenpiteen soveltamista.

(4)

Ennen kaikkea pyynnön esittäjä on väittänyt, että se toimii nykyisin markkinatalousolosuhteissa eli täyttää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt vaatimukset. Sen vuoksi pyynnön esittäjä väitti, että sitä koskeva normaaliarvo olisi määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti. Kyseisen normaaliarvon ja pyynnön esittäjän Euroopan unioniin, jäljempänä ’EU’, suuntautuvan viennin hintojen vertailun perusteella polkumyyntimarginaali näyttäisi olevan huomattavasti voimassa olevan toimenpiteen tasoa alhaisempi.

(5)

Pyynnön esittäjä väitti tämän vuoksi, että polkumyynnin vaikutusten korjaaminen ei enää edellytä nykyisen tasoisten, aiemmin määritettyyn polkumyynnin tasoon perustuvien toimenpiteiden soveltamista.

1.3   Tarkastelun vireillepano

(6)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, joten se pani vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun, joka rajattiin koskemaan polkumyynnin tarkastelua pyynnön esittäjän osalta (3).

1.4   Tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote

(7)

Välivaiheen tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin tutkimuksessa, joka johti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöön ottamiseen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, eli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat silityslaudat, vapaasti seisovat tai ei, höyrynimutoiminnolla ja/tai lämpötoiminnolla ja/tai puhallustoiminnolla tai ei, hihalaudat ja silityslaudan oleelliset osat eli jalat, päällinen ja silitysrautateline mukaan luettuina, jotka luokitellaan nykyisin CN-koodeihin ex 3924 90 00  (4), ex 4421 90 98 , ex 7323 93 90 , ex 7323 99 91 , ex 7323 99 99 , ex 8516 79 70 ja ex 8516 90 00 .

(8)

Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä ja EU:hun viedyllä tuotteella, samoin kuin Ukrainassa (jota käytetään vertailumaana) tuotetulla ja myydyllä tuotteella, on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset, ja niitä voidaan siten pitää samankaltaisina perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

1.5   Asianomaiset osapuolet

(9)

Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti unionin tuotannonalan edustajalle, pyynnön esittäjälle ja viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja tulla kuulluiksi.

(10)

Komissio lähetti pyynnön esittäjälle lomakkeen markkinatalouskohtelun pyytämistä varten sekä kyselylomakkeen ja sai vastauksen annettuun määräaikaan mennessä. Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot, ja pyynnön esittäjän toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti.

1.6   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

(11)

Polkumyyntitutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Toimenpiteiden käyttöön ottamiseen johtaneen alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakso oli 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 välinen ajanjakso, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’.

2.   TUTKIMUKSEN TULOKSET

2.1   Markkinatalouskohtelu

(12)

Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille tuottajille, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt vaatimukset, eli jos osoitetaan, että samankaltaisen tuotteen valmistus ja myynti on tapahtunut markkinatalousolosuhteissa. Nämä vaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti:

liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien perusteella ilman merkittävää valtion puuttumista asiaan, ja kustannukset heijastavat markkina-arvoa,

yrityksillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkeen toimintaan,

aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia merkittäviä vääristymiä ei ole,

konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö takaavat oikeusvarmuuden ja vakauden,

valuuttojen muuntaminen tapahtuu markkinahintaan.

(13)

Pyynnön esittäjä pyysi markkinatalouskohtelua perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, ja sitä kehotettiin täyttämään lomake markkinatalouskohtelun pyytämistä varten.

(14)

Tutkimuksessa todettiin, että pyynnön esittäjä ei täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettua markkinatalouskohteluun liittyvää vaatimusta (vaatimus 1) huomattavien tuotantopanosten kustannusten osalta. Todettiin, että alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson jälkeen eli vuoden 2005 jälkeen valtio otti käyttöön vientirajoituksia useiden terästuotteiden kohdalla, mukaan luettuna silityslautojen tuotannossa käytettävät pääraaka-aineet eli teräslevy, teräsputket ja teräslanka. On huomattava, että näiden raaka-aineiden kustannukset muodostavat huomattavan osan raaka-aineiden kokonaiskustannuksista. Vientiverojen käyttöönotto vähensi kannustinta vientiin ja lisäsi sen vuoksi kotimarkkinoilla saatavilla olevia määriä, mikä johti vuorostaan hintojen alenemiseen. Lisäksi todettiin, että kiinalaisten terästuottajien käytettävissä oli useita tukijärjestelmiä (5), ja julkisesti saatavilla olevat useiden terästuottajien tilit vahvistavat, että Kiinan valtio tukee aktiivisesti terässektorin kehittämistä Kiinassa.

(15)

Tämän seurauksena teräksen kotimarkkinahinnat Kiinassa olivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana selvästi maailman muiden suurehkojen markkinoiden, erityisesti Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Euroopan (6), teräksen hintoja alemmat, eikä näitä hintaeroja voida selittää millään terästuotannon kilpailuedulla.

(16)

Lisäksi asiakirja-aineiston tiedoista selvisi, että pyynnön esittäjä hyötyi näistä keinotekoisen alhaisista ja vääristyneistä teräksen hinnoista, koska se osti raaka-aineensa Kiinan kotimarkkinoilta.

(17)

Näin ollen pääteltiin, että Power Teamin huomattavat tuotantopanokset eivät heijasta merkittävässä määrin niiden arvoa markkinoilla. Tämän vuoksi pääteltiin, että pyynnön esittäjä ei ole osoittanut täyttävänsä kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisia vaatimuksia, eikä sille sen vuoksi voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

(18)

Pyynnön esittäjälle, viejämaalle ja unionin tuotannonalalle annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä. Huomautuksia saatiin pyynnön esittäjältä ja unionin tuotannonalalta.

(19)

Pyynnön esittäjä esitti kolme pääperustelua määräajassa. Ensinnäkin se totesi, että Power Teamin raaka-ainehinnat olivat edelleen johdonmukaiset kotimarkkinahintojen kanssa ja että tämä päätelmä oli riittävä täyttämään alkuperäisen tutkimuksen vaatimuksen 1. Tämän johdosta yritys katsoi, että oli perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan vastaista verrata hintoja Kiinan kotimarkkinoilla hintoihin muilla kansainvälisillä teräsmarkkinoilla. Tässä yhteydessä yritys kyseenalaisti myös vertailukohteena olleiden Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan teräsmarkkinoiden hintojen merkityksellisyyden. Pyynnön esittäjä totesi, että oli olemassa myös muiden kansainvälisten markkinoiden hintoja, kuten Turkin vientihinnat, jotka olivat alempia kuin Kiinan kotimarkkinahinnat.

(20)

On todellakin totta, että pyynnön esittäjä täytti vaatimuksen 1 alkuperäisessä tutkimuksessa, mutta ei vaatimusta 2. On kuitenkin katsottava, että perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa ei ole rikottu, koska menetelmä sen arvioimiseksi, toimiiko yritys markkinatalousolosuhteissa ja erityisesti täyttääkö se vaatimuksen 1, ei ole muuttunut. Kummassakin tutkimuksessa, eli alkuperäisessä tutkimuksessa ja tarkastelua koskevassa tutkimuksessa, arvioitiin kysymystä siitä, heijastavatko raaka-aineiden kustannukset niiden arvoa markkinoilla. Kummassakin tutkimuksessa yksi tutkituista indikaattoreista oli teräksen hinta kotimarkkinoilla, mutta alkuperäisessä tutkimuksessa ei ollut muita merkittäviä tekijöitä, jotka olisivat näyttäneet vaikuttavan raaka-aineiden hintoihin. Näin ollen menetelmä pysyi samana ja ainoastaan päätelmät olivat erilaiset.

(21)

Tarkastelua koskeva tutkimus paljasti, että alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen eli vuodesta 2006 olosuhteet ovat muuttuneet, koska Kiinan valtio on asettanut useita toimenpiteitä, joilla pyritään rajoittamaan teräslevyn, -putkien ja -langan vientiä ottamalla käyttöön vientivero ja poistamalla viennin arvonlisäveron palautus. Tällä oli yhdessä edellä mainittujen tukijärjestelmien kanssa vääristävä vaikutus teräksen hintoihin Kiinan kotimarkkinoilla, koska hintaero kyseisten hintojen ja Pohjois-Amerikkaa ja Pohjois-Eurooppaa koskevien julkaistujen kotimarkkinahintojen välillä kohosi huomattavasti noin 30 prosenttiin. Pyynnön esittäjä ei ole kiistänyt tätä hintaeroa markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen.

(22)

Mitä tulee väitteeseen siitä, että Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Euroopan kotimarkkinoiden teräshinnat eivät ole ainoat kansainvälisesti merkitykselliset hinnat, on huomattava, että nämä kummatkin teräsmarkkinat valittiin hintavertailuun, koska niillä kummallakin teräksen kulutus on suurta, ja ne ovat kilpaillut markkinat, joilla on useita aktiivisia tuottajia. Näin ollen voitiin kohtuudella olettaa, että kyseiset kotimarkkinahinnat edustavat kilpailtuja markkinahintoja. Lisäksi väitettä siitä, että Turkin vientihinnat olisivat alempia kuin Kiinan kotimarkkinahinnat, ei perusteltu tarkemmin tässä vaiheessa, eli mitään konkreettisia hintoja ei toimitettu määräaikaan mennessä. Ei myöskään esitetty mitään selitystä sille, miksi Turkin vientihintoja – ottaen huomioon Turkin vientimarkkinoiden suhteellisen pieni koko verrattuna Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Euroopan kotimarkkinoihin – olisi pidettävä merkityksellisempinä.

(23)

Toiseksi yritys väitti, että sitä syrjittiin EU:n lainsäädännön soveltamisessa, koska useissa viimeaikaisissa muissa tapauksissa, joissa teräs oli huomattava tuotantopanos, jotkin kiinalaiset teräsyhtiöt täyttivät vaatimuksen 1. Kaikki nämä tapaukset tutkittiin, ja todettiin, ettei yhdellekään kyseisissä tapauksissa mukana olleista yrityksistä myönnetty markkinatalouskohtelua, koska niiltä kaikilta jäi täyttymättä vähintään yksi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan muista vaatimuksista. Koska pyrittiin hallinnollisen taakan keventämiseen, ei ollut tarpeen laajentaa vaatimuksen 1 tarkastelua kovinkaan yksityiskohtaiseksi, kun oli selvää, että kyseinen yritys ei täyttäisi vaatimuksia muusta syystä. Joka tapauksessa komissio ei ollut päätellyt yhdessäkään kyseisistä viimeaikaisista tapauksista, ettei Kiinan kotimaisilla teräsmarkkinoilla ollut vääristymiä; päinvastoin viimeaikaisissa tapauksissa markkinatalouskohtelu evättiin aina, kun raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä voitiin havaita (7).

(24)

Lopuksi pyynnön esittäjä väitti, että normaaliarvon oikaiseminen olisi asianmukaisempaa kuin markkinatalouskohtelun epääminen. Normaaliarvon oikaiseminen vaikuttaa kuitenkin epäasianmukaiselta, kun otetaan huomioon, että yksi markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytyksistä on se, että huomattavien tuotantopanosten kustannusten on heijastettava niiden arvoa markkinoilla. Jos näin ei ole, seurauksena olisi oltava ennemmin se, että markkinatalouskohtelu evätään ja normaaliarvo korvataan vertailumaan normaaliarvolla, erityisesti siinä tapauksessa, että raaka-aineet muodostavat niin huomattavan osan tuotantopanosten kustannuksista.

(25)

Päätelmänä todetaan, että yksikään Power Teamin esittämistä perusteluista ei ollut vakuuttava eikä johtanut päätelmien erilaiseen arviointiin.

(26)

Unionin tuotannonala huomautti, että Kiinan valtio oli puuttunut massiivisesti terästeollisuuden toimintaan, mikä oli jo saanut EU:n ja Yhdysvallat pyytämään WTO-neuvotteluja asian ratkaisemiseksi.

(27)

Edellä esitetyn pohjalta vahvistettiin päätelmät, joiden mukaan Power Teamille ei pitäisi myöntää markkinatalouskohtelua.

(28)

Kun oli ilmoitettu niistä keskeisistä tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella s asetuksen (EY) N:o 452/2007 muuttamista, pyynnön esittäjä toimitti lisähuomautuksia markkinatalouskohtelua koskevasta päätelmästä.

(29)

Pyynnön esittäjä pääasiassa toisti väitteensä, jonka mukaan sen tärkeimmät tuotantopanokset heijastivat markkina-arvoja Kiinassa ja että Kiinan hinnat olivat laajalti linjassa muiden kansainvälisten markkinoiden kanssa. Vaikka pyynnön esittäjä tunnustikin sen tosiseikan, että tärkeimpien tuotantopanosten hinnannousu oli vähäisempi Kiinassa vuonna 2008 verrattuna muihin kansainvälisiin teräsmarkkinoihin, se väitti, ettei tämä johtunut mistään vääristymistä vaan että muut, puhtaasti kaupalliset tekijät voisivat olla syynä alhaisempiin hintoihin Kiinan kotimarkkinoilla. Pyynnön esittäjä viittasi lisääntyneeseen tuotantoon vuonna 2008 ja ilmoitti, että voimassa olevat, useimpien Kiinassa tuotettujen teräsalan tuotantopanosten vientiin kohdistuvat polkumyynti- tai tasoitustullit olivat saaneet kiinalaiset tuottajat alentamaan hintojaan kotimarkkinoilla.

(30)

On huomattava, että pyynnön esittäjän toimittamat hintoja koskevat lisätiedot tukivat päätelmää, jonka mukaan silityslautojen tuotannon pääraaka-aineet olivat vuonna 2008 keskimäärin huomattavasti halvempia Kiinan kotimarkkinoilla kuin muilla suurehkoilla markkinoilla maailmassa.

(31)

Mitä tulee väitteeseen siitä, että puhtaasti kaupalliset tekijät, eli lisääntynyt tuotanto Kiinassa, olivat kyseisen hintaeron syynä, on huomattava, että tätä väitettä ei perusteltu riittävästi erityisesti siltä osin kuin on kyse mahdollisesta korrelaatiosta tuotannon väitetyn lisääntymisen ja kysyntäpuolen tilanteen välillä. Samanaikaisesti pyynnön esittäjän väite siitä, että Kiinasta peräisin olevien useiden terästuotteiden vientiin kohdistui tasoitustulleja, osoitti ainoastaan, että kiinalaiset teräksentuottajat todellakin hyötyivät tuista.

(32)

Näin ollen pyynnön esittäjän väitettä siitä, että Kiinan teräsmarkkinat eivät ole vääristyneet, ei voida hyväksyä, ja lopullisena päätelmänä on, että markkinatalouskohtelua koskevaa päätöstä ei pitäisi tarkistaa ja että Power Teamille ei pitäisi myöntää markkinatalouskohtelua.

2.2   Yksilöllinen kohtelu

(33)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt yksilöllistä kohtelua koskevat vaatimukset. Nämä vaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti:

kokonaan tai osittain ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten tai yhteisyritysten tapauksessa viejät voivat vapaasti kotiuttaa pääomia ja voittoja;

vientihinnoista ja -määristä sekä myyntiehdoista päätetään vapaasti;

osake-enemmistö on yksityishenkilöiden hallussa, ja on osoitettava, että yritys on riittävän riippumaton valtiosta;

valuuttojen muuntaminen suoritetaan markkinahintaan;

valtio ei puutu yrityksen toimintaan niin, että se mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos yksittäisille viejille vahvistetaan erilaiset tullit.

(34)

Pyynnön esittäjä pyysi markkinatalouskohtelun lisäksi myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että sille ei myönnetä markkinatalouskohtelua.

(35)

Tutkimus osoitti, että pyynnön esittäjä täytti kaikki edellä mainitut vaatimukset, ja päätelmänä on, että Power Teamille olisi myönnettävä yksilöllinen kohtelu.

2.3   Normaaliarvo

(36)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan muussa kuin markkinatalousmaista peräisin olevassa tuonnissa normaaliarvo määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa määritellyille maille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(37)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa komissio ilmoitti aikovansa käyttää Turkkia, jota oli käytetty vertailumaana alkuperäisessä tutkimuksessa, jälleen vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinalle, mutta yksikään turkkilainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä tässä välivaiheen tarkastelussa. Yksi ukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja, joka oli samanaikaisen tutkimuksen kohteena toisessa välivaiheen tarkastelussa, kuitenkin suostui yhteistyöhön. Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin asiasta, eikä tuossa vaiheessa saatu huomautuksia, joissa olisi vastustettu Ukrainan käyttämistä vertailumaana.

(38)

Koska ei todettu mitään ilmeisiä syitä olla valitsematta Ukrainaa vertailumaaksi ja erityisesti koska mikään muu kolmannen maan tuottaja ei toiminut yhteistyössä, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti tutkimuksessa yhteistyössä toimineelta vertailumaan tuottajalta saatujen todennettujen tietojen pohjalta.

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti todettiin, että vertailumaan yhteistyössä toimineen tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin määrä oli edustava verrattuna pyynnön esittäjän EU:hun suuntautuneeseen vientimyyntiin. Lisäksi kaikkien vietyjen tuotelajien osalta vertailukelpoista kotimarkkinamyyntiä (tarvittaessa oikaistuna fyysisten ominaisuuksien suhteen) pidettiin edustavana, koska sen myyntimäärä oli vähintään 5 prosenttia vastaavan EU:hun suuntautuneen vientimyynnin määrästä.

(40)

Sen jälkeen komissio tutki, voitiinko kunkin edustavassa määrin kotimarkkinoilla myydyn silityslautalajin kotimarkkinamyyntiä vertailumaassa pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena, määrittämällä kuinka suuri osuus kyseisen silityslautalajin riippumattomille asiakkaille tapahtuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa.

(41)

Kotimarkkinoiden myyntitapahtumia pidettiin kannattavina, jos tuotelajin yksikköhinta oli vähintään tuotantokustannusten tasolla. Tämän vuoksi määritettiin kunkin vertailumaan kotimarkkinoilla tutkimusajanjakson aikana myydyn tuotelajin tuotantokustannukset.

(42)

Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyyntimäärästä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tämä hinta laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjaksona riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(43)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan tuon kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo.

(44)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä huomautti, että tapauksissa, joissa kannattava myynti edusti alle 10:tä prosenttia tietyn lajin kokonaismyyntimäärästä, olisi yleensä käytettävä laskennallista normaaliarvoa.

(45)

Tässä suhteessa on huomattava, että tässä tutkimuksessa ei tullut esiin tilannetta, jossa kannattavaa myyntiä olisi ollut alle 10 prosenttia. Lisäksi automaattisesti tehtävä normaaliarvon laskennallinen määrittäminen kyseisissä olosuhteissa ei enää ole käytössä.

2.4   Vientihinta

(46)

Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin vietäväksi unionissa sijaitseville riippumattomille asiakkaille Kiinassa toimivien riippumattomien kauppiaiden välityksellä, ja sen vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli EU:hun vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(47)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että vientihinta olisi määritettävä riippumattoman kiinalaisen kauppiaan EU:ssa sijaitseville riippumattomille asiakkaille osoittaman kauppalaskun hinnan perusteella eikä niin kuin se tehtiin, eli tuotteesta maksetun tai maksettavan hinnan perusteella, kun Power Team myi sitä Kiinassa toimivalle riippumattomalle kauppiaalle vientiä varten. Tällainen lähestymistapa ei kuitenkaan noudattaisi perusasetuksen 2 artiklan 8 kohtaa, jonka mukaan edellytetään, että kun tuotteita myydään vientiin, ensimmäisen riippumattoman liiketoimen olisi oltava vientihinnan määrittämisen perustana. Sen vuoksi tämä väite on hylättävä.

2.5   Vertailu

(48)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, siinä otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot niissä tekijöissä, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Tämän perusteella tehtiin tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa oikaisuja fyysisten ominaisuuksien ja kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja luottokustannusten huomioon ottamiseksi. Koska vientihinta määritettiin yksinomaan kiinalaisille kauppiaille vientiä varten tapahtuneen kotimarkkinamyynnin perusteella, ei ollut aihetta tehdä oikaisua verotuksen erojen huomioon ottamiseksi, sillä normaaliarvo määritettiin myös kotimarkkinamyynnille vertailumaassa, jota koskee samanlainen verotusjärjestelmä. Sekä normaaliarvo että vientihinta laskettiin sen vuoksi ilman arvonlisäveroa.

(49)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että tuotelajien ryhmittely (joka tehtiin vertailua varten) aiheutti tiettyjä epäilyksiä hintavertailun oikeellisuuden suhteen.

(50)

Tässä suhteessa on huomattava, että tuotelajien ryhmittely oli tässä tutkimuksessa sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa tehty ryhmittely, ja sitä pidettiin tarpeellisena vertailukelpoisuuden parantamiseksi Power Teamin unioniin suuntautuvaa vientiä varten myymien tuotteiden ja vertailumaan kotimarkkinoilla myytyjen tuotteiden välillä. On myös huomattava, että pyynnön esittäjä ei perustellut väitettään tarkemmin, erityisesti sitä, miksi suoritettu (ja pyynnön esittäjälle osoitetussa erityisessä ilmoituksessa selitetty) ryhmittely ei olisi asianmukainen. Väite on näin ollen hylättävä.

2.6   Polkumyyntimarginaali

(51)

Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. Vertailu osoitti, että polkumyyntiä esiintyi.

(52)

Power Teamin polkumyyntimarginaaliksi määritettiin vapaasti unionin rajalla -nettohinnasta prosentteina ilmaistuna 39,6 prosenttia.

3.   MUUTTUNEIDEN OLOSUHTEIDEN PYSYVYYS

(53)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkittiin myös, voidaanko muuttuneita olosuhteita pitää perustellusti pysyvinä.

(54)

Tässä suhteessa muistutetaan, että pyynnön esittäjältä evättiin markkinatalouskohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa, koska sen kirjanpitokäytännössä todettiin sääntöjenvastaisuuksia. Mainitussa tarkastelussa päätelmänä oli, että Power Team täytti tämän vaatimuksen. Kuten edellä todetaan, pyynnön esittäjä ei kuitenkaan täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettua markkinatalouskohteluun liittyvää vaatimusta, joka koskee huomattavien tuotantopanosten kustannuksia. Näin ollen olosuhteet eivät ole muuttuneet pyynnön esittäjän osalta siltä osin kuin on kyse markkinatalouskohtelusta.

(55)

Tutkimuksen aikana kerätyt ja tarkastetut tiedot (eli pyynnön esittäjän EU:hun suuntautuvan viennin yksittäiset hinnat ja vertailumaa Ukrainalle määritetty normaaliarvo) johtivat korkeampaan polkumyyntimarginaaliin. Tätä muutosta pidetään merkittävänä, eikä toimenpiteen soveltamisen jatkaminen nykyisen suuruisena olisi enää riittävä polkumyynnin vaikutusten korjaamiseksi.

4.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(56)

Tämän tarkastelua koskevan tutkimuksen tulosten perusteella katsotaan aiheelliseksi muuttaa Power Teamilta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa sovellettava polkumyyntitulli 39,6 prosentiksi.

(57)

Jäännöstullin tason osalta muistutetaan, että yhteistyö oli vähäistä alkuperäisessä tutkimuksessa. Näin ollen yhteistyöhön osallistumattomien yritysten tulli asetettiin tasolle, joka vastaa sen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan, jolle määritetty polkumyyntimarginaali oli korkein, myydyimpien tuotelajien polkumyyntimarginaalien painotettua keskiarvoa. Samaa menetelmää soveltaen ja ottaen huomioon pyynnön esittäjältä saadut asiaan liittyvät tiedot jäännöstulli on muutettava 42,3 prosentiksi.

(58)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella asetuksen (EY) N:o 452/2007 muuttamista, ja niille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia. Osapuolten toimittamat huomautukset tutkittiin ja lopullisia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 452/2007 seuraavasti:

Korvataan 1 artiklan 2 kohdassa olevan taulukon yritystä Guangzhou Power Team Houseware Co. Ltd., Guangzhou, koskeva kohta seuraavasti:

Maa

Valmistaja

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Kiina

Guangzhou Power Team Houseware Co. Ltd., Guangzhou

39,6

A783

Korvataan 1 artiklan 2 kohdassa olevan taulukon kaikkia muita kiinalaisia yrityksiä koskeva kohta seuraavasti:

Maa

Valmistaja

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Kiina

Kaikki muut yritykset

42,3

A999

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ESPINOSA


(1)   EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)   EUVL L 109, 26.4.2007, s. 12.

(3)   EUVL C 3, 8.1.2009, s. 14, jäljempänä ’vireillepanoa koskeva ilmoitus’.

(4)  Muutettu koodi (3924 90 00 vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa mainitun koodin 3924 90 90 sijasta) johtuu uudesta yhdistetystä nimikkeistöstä, jota alettiin soveltaa 1.1.2010 (ks. asetus (EY) N:o 948/2009, EUVL L 287, 31.10.2009, s.1).

(5)  Esimerkiksi ”Money for Metal: A detailed Examination of Chinese Government Subsidies to its Steel Industry”, Wiley Rein LLP, heinäkuu 2007; ”China Government Subsidies Survey”, Anne Stevenson-Yang, helmikuu 2007; ”Shedding Light on Energy Subsidies in China: An Analysis of China's Steel Industry from 2000–2007”, Usha C.V. Haley; ”China's Specialty Steel Subsidies: Massive, Pervasive and Illegal”, Specialty Steel Industry of North America; ”The China Syndrome: How Subsidies and Government Intervention Created the World's Largest Steel Industry”, Wiley Rein & Fielding LLP, heinäkuu 2006, sekä ”The State-Business Nexus in China’s Steel Industry – Chinese Market Distortions in Domestic and International Perspective”, Prof. Dr. Markus Taube & Dr. Christian Schmidkonz, THINK!DESK China Research & Consulting, 25.2.2009.

(6)  Lähde: Steel Business Briefing, average prices for 2005 and 2008.

(7)  Ks. neuvoston asetus (EY) N:o 91/2009, annettu 26 päivänä tammikuuta 2009, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa (EUVL L 29, 31.1.2009, s. 1) sekä komission asetus (EY) N:o 287/2009, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2009, joka koskee väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tietynlaisen muun muassa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan alumiinifolion tuonnissa (EUVL L 94, 8.4.2009, s. 17).


31.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/19


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 271/2010,

annettu 24 päivänä maaliskuuta 2010,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 889/2008 muuttamisesta Euroopan unionin luonnonmukaista tuotantoa osoittavan tunnuksen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 (1) ja erityisesti sen 25 artiklan 3 kohdan, 38 artiklan b alakohdan ja 40 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 834/2007 24 artiklassa säädetään, että yhteisön tunnus on yksi niistä pakollisista maininnoista, joiden on oltava sellaisten tuotteiden pakkausmerkinnöissä, joissa on 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia ilmauksia, ja että kolmansista maista tuoduissa tuotteissa tunnuksen käyttö on vapaaehtoista. Asetuksen (EY) N:o 834/2007 25 artiklan 1 kohdassa sallitaan yhteisön tunnuksen käyttö sellaisten tuotteiden merkinnöissä, esittelyssä ja mainonnassa, jotka vastaavat kyseisessä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

(2)

Maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa 24 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 (2), joka on korvattu asetuksella (EY) N:o 834/2007, soveltamisesta saatu kokemus on osoittanut, etteivät alan toimijat ja kuluttajat enää toivo yhteisön tunnuksen käytön olevan vapaaehtoista.

(3)

Luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä luonnonmukaisen tuotannon, merkintöjen ja valvonnan osalta 5 päivänä syyskuuta 2008 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 889/2008 (3) olisi lisättävä tunnuksen käyttöä koskevat uudet säännöt. Säännöissä olisi otettava huomioon, että tunnuksen olisi vastattava alan kehitystä erityisesti siten, että kuluttajat voivat paremmin tunnistaa luonnonmukaista tuotantoa koskevan EU:n lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat luomutuotteet.

(4)

Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi olisi ilmaisun ”yhteisön luonnonmukaisen tuotannon tunnus” sijasta käytettävä ilmaisua ”Euroopan unionin luonnonmukaisen tuotannon tunnus”.

(5)

Komissio järjesti kaikkien jäsenvaltioiden taide- ja muotoilualan opiskelijoille kilpailun saadakseen uusia tunnusehdotuksia, joista riippumaton palkintolautakunta valitsi kymmenen parasta. Sen jälkeen kun ehdotuksia oli tarkasteltu teollisoikeuksien näkökulmasta, niistä valittiin kolme sopivinta internetäänestykseen, joka oli avoinna 7 päivän joulukuuta 2009 ja 31 päivän tammikuuta 2010 välisen ajanjakson. Kyseisenä ajanjaksona verkkosivuilla eniten ääniä saanut tunnus olisi valittava Euroopan unionin luonnonmukaisen tuotannon tunnukseksi.

(6)

Vaikka Euroopan unionin luonnonmukaisen tuotannon tunnuksen vaihtumisen 1 päivästä heinäkuuta 2010 ei pitäisi aiheuttaa ongelmia markkinoilla, olisi sallittava, että markkinoille jo saatetut luomutuotteet voidaan myydä vailla asetuksen (EY) N:o 834/2007 24 artiklassa säädettyjä pakollisia mainintoja, sillä edellytyksellä, että kyseiset tuotteet ovat asetuksen (ETY) N:o 2092/91 tai asetuksen (EY) N:o 834/2007 mukaisia.

(7)

Sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja rehellisen kilpailun varmistamiseksi sekä kuluttajien etujen suojelemiseksi ja jotta tunnusta voitaisiin käyttää heti kun se tulee EU:n lainsäädännön mukaisesti pakolliseksi, Euroopan unionin luonnonmukaisen tuotannon tunnus rekisteröitiin Beneluxin teollisoikeuksien virastossa luonnonmukaisen maatalouden yhteismerkkinä eli se on voimassa, käytettävissä ja suojattu. Tunnus rekisteröidään myös yhteisön ja kansainvälisiin rekistereihin.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 889/2008 58 artiklassa säädetään, että tarkastusviranomaisen tai -laitoksen tunnusnumero sijoitetaan välittömästi yhteisön tunnuksen alapuolelle, mutta siinä ei säädetä tarkemmin tunnusnumeroiden mallista tai antamisesta. Tunnusnumeroiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi annettava niiden mallia ja antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(9)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 889/2008 olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat luonnonmukaisen tuotannon sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 889/2008 seuraavasti:

1)

Korvataan III osaston 1 luvun otsikko seuraavasti:

 

”Euroopan unionin luonnonmukaisen tuotannon tunnus” .

2)

Korvataan 57 artikla seuraavasti:

”57 artikla

EU:n luomutunnus

Euroopan unionin luonnonmukaisen tuotannon tunnuksen, jäljempänä ’EU:n luomutunnus’, on asetuksen (EY) N:o 834/2007 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti oltava tämän asetuksen liitteessä XI olevassa A osassa esitetyn mallin mukainen.

EU:n luomutunnusta voi käyttää vain, jos asianomainen tuote on tuotettu asetuksen (ETY) N:o 2092/91 ja sen soveltamisasetusten tai asetuksen (EY) N:o 834/2007 ja tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.”

3)

Korvataan 58 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohta seuraavasti:

”b)

tämän jälkeen tulee asetuksen (EY) N:o 834/2007 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmaus, joka viittaa luonnonmukaiseen tuotantotapaan tämän asetuksen liitteessä XI olevan B.2 kohdan mukaisesti;

c)

tämän jälkeen tulee komission tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tämän asetuksen liitteessä XI olevan B.3 kohdan mukaisesti päättämä viitenumero; ja

d)

jos merkinnässä käytetään EU:n luomutunnusta, tunnusnumero sijoitetaan samaan näkökenttään sen kanssa.”

4)

Korvataan 95 artiklan 9 ja 10 kohta seuraavasti:

”9.   Asetuksen (ETY) N:o 2092/91 tai (EY) N:o 834/2007 mukaisesti ennen 1 päivää heinäkuuta 2010 tuotettujen, pakattujen ja merkittyjen tuotteiden varastoja voidaan edelleen saattaa markkinoille luonnonmukaiseen tuotantoon viittaavin ilmauksin varastojen loppumiseen asti.

10.   Asetuksen (ETY) N:o 2092/91 tai (EY) N:o 834/2007 mukaisia pakkausmateriaaleja voidaan edelleen käyttää tuotteissa, jotka saatetaan markkinoille luonnonmukaiseen tuotantoon viittaavin ilmauksin 1 päivään heinäkuuta 2012 asti, jos tuote muulla tavoin täyttää asetuksen (EY) N:o 834/2007 vaatimukset.”

5)

Korvataan liite XI tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)   EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1.

(2)   EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.

(3)   EUVL L 250, 18.9.2008, s. 1.


LIITE

”LIITE XI

A.   57 artiklassa tarkoitettu EU:n luomutunnus

1.

EU:n luomutunnuksen on oltava seuraavan mallin mukainen:

Image 1

2.

Kun käytetään neliväripainatusta, Pantone-viiteväri on Green Pantone 376 ja Green [50 % Cyan + 100 % Yellow].

3.

Jos EU:n luomutunnusta ei ole mahdollista käyttää värillisenä, sitä voidaan käyttää myös mustavalkoisena seuraavasti:

Image 2

4.

Jos pakkauksen tai etiketin pohjaväri on tumma, tunnukset voidaan esittää samanvärisenä negatiivina kuin pakkauksen tai etiketin pohjaväri.

5.

Jos värillistä tunnusta käytetään värillisellä pohjalla, mikä vaikeuttaa tunnuksen havaitsemista, tunnuksen ympärillä voidaan käyttää ääriviivoja, jotta tunnus erottuisi paremmin pohjaväristä.

6.

Joissakin erityistapauksissa, joissa pakkausmerkinnät on tehty yhdellä ainoalla värillä, myös EU:n luomutunnusta voidaan käyttää kyseisen värisenä.

7.

EU:n luomutunnuksen korkeuden on oltava vähintään 9 mm ja leveyden vähintään 13,5 mm; korkeuden ja leveyden suhteen on aina oltava 1:1,5. Hyvin pienissä pakkauksissa vähimmäiskorkeus voi poikkeuksellisesti olla 6 mm.

8.

EU:n luomutunnukseen voi liittää luonnonmukaiseen maatalouteen viittaavia graafisia tai tekstielementtejä sillä edellytyksellä, että ne eivät muunna tai muuta EU:n luomutunnuksen luonnetta tai 58 artiklassa tarkoitettuja merkintöjä. Jos EU:n luomutunnukseen liitetään kansallinen tai yksityinen tunnus, jonka vihreä väri poikkeaa 2 kohdassa mainitusta viiteväristä, EU:n luomutunnuksessa voidaan käyttää kyseistä viiteväristä poikkeavaa väriä.

9.

EU:n luomutunnuksen käytössä on noudatettava sääntöjä, jotka johtuvat sen rekisteröimisestä luonnonmukaisen maatalouden yhteismerkkinä Beneluxin teollisoikeuksien virastossa ja yhteisön ja kansainvälisiin tavaramerkkirekistereihin.

B.   58 artiklassa tarkoitetut tunnusnumerot

Tunnusnumeroiden yleismalli on seuraavanlainen:

AB-CDE-999

jossa

1.

”AB” on 58 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu sen maan ISO-koodi, jossa tarkastukset tehdään;

2.

”CDE” on kolmikirjaiminen ilmaisu, esimerkiksi ”bio” tai ”öko” tai ”org” tai ”eko”, josta päättää komissio tai asianomainen jäsenvaltio ja joka viittaa luonnonmukaiseen tuotantotapaan 58 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti; ja

3.

”999” on enintään kolminumeroinen viitenumero, jonka antaa 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti

a)

asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tarkastusviranomaisille tai -laitoksille, joille se on siirtänyt tarkastustehtävien suorittamisen asetuksen (EY) N:o 834/2007 27 artiklan mukaisesti;

b)

komissio

i)

komission asetuksen (EY) N:o 1235/2008 (*1) 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille tarkastusviranomaisille ja -laitoksille, jotka on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä I;

ii)

asetuksen (EY) N:o 1235/2008 7 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetuille kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille tai tarkastuslaitoksille, jotka on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä III;

iii)

asetuksen (EY) N:o 1235/2008 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille tarkastusviranomaisille ja -laitoksille, jotka on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä IV;

c)

asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen komission ehdotuksesta tarkastusviranomaisille ja -laitoksille, jotka on hyväksytty 31 päivään joulukuuta 2012 saakka myöntämään tarkastussertifikaatti asetuksen (EY) N:o 1235/2008 19 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (tuontiluvat).

Komissio julkaisee tunnusnumerot käyttäen tarkoituksenmukaisia teknisiä keinoja, myös internetiä.


(*1)   EUVL L 334, 12.12.2008, s. 25.”


31.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/23


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 272/2010,

annettu 30 päivänä maaliskuuta 2010,

Basmati-riisin tuontiin sovellettavista erityissäännöistä ja sen alkuperän määrittämistä koskevasta siirtymäkauden valvontajärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 972/2006 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1), ja erityisesti sen 138 ja 143 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

GATT 1994 -sopimuksen liitteenä olevassa EY:n myönnytysluettelossa CXL määrättyjen riisiä koskevien myönnytysten muuttamisesta Euroopan yhteisön ja Intian välillä kirjeenvaihtona GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan nojalla tehdyssä sopimuksessa (2), joka hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 2004/617/EY (3), tiettyihin Basmati-lajikkeisiin kuuluvan esikuoritun riisin Intiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavaksi tulliksi vahvistetaan nolla.

(2)

GATT 1994 -sopimuksessa olevassa EY:n myönnytysluettelossa CXL määrättyjen riisiä koskevien myönnytysten muuttamisesta Euroopan yhteisön ja Pakistanin välillä kirjeenvaihtona GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan nojalla tehdyssä sopimuksessa (4), joka hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 2004/618/EY (5), tiettyihin Basmati-lajikkeisiin kuuluvan esikuoritun riisin Pakistanista peräisin olevaan tuontiin sovellettavaksi tulliksi vahvistetaan nolla.

(3)

Komission asetuksen (EY) N:o 972/2006 (6) 1 artiklan mukaan kyseisen asetuksen sääntöjä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XVIII vahvistettuihin esikuoritun Basmati-riisin lajikkeisiin.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 972/2006 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos jäsenvaltioiden tekemien tuotua Basmati-riisiä koskevien tarkastusten tulokset osoittavat, että tutkittu tuote ei vastaa sitä mitä aitoustodistuksessa ilmoitetaan, sovelletaan esikuoritun riisin tuontitullia. Kyseisessä säännöksessä ei anneta mitään toleranssia sellaisen riisin esiintymiselle, joka ei kuulu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XVIII mainittuihin lajikkeisiin.

(5)

Basmati-riisin tuotannossa ja kaupassa vallitsevien olosuhteiden vuoksi on hyvin vaikea taata, että yksittäinen erä sisältää 100-prosenttisesti asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XVIII mainittuihin lajikkeisiin kuuluvaa Basmati-riisiä. Jotta varmistettaisiin Basmati-riisin sujuvat kauppavirrat Euroopan unioniin ja ottaen huomioon, että DNA-perustainen unionin valvontajärjestelmä ei ole vielä käytössä, ja jäsenvaltiot voivat sen vuoksi soveltaa omia valvontapöytäkirjojaan, joihin liittyy tarkastuksissa ainakin 5 prosentin epävarmuus mahdollisen toleranssirajan lisäksi, on tarkoituksenmukaista vahvistaa 5 prosentin toleranssi liitteessä VXIII mainittuihin lajikkeisiin kuulumattoman riisin esiintymiselle tuodussa pitkäjyväisessä Basmati-riisissä.

(6)

Jotta tämän toimenpiteen myönteinen vaikutus koskisi kaikkia tuojia, olisi säädettävä, että toleranssiarvoa voidaan soveltaa kaikkeen sellaiseen Basmati-riisin tuontiin, jonka osalta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ole vielä tehneet lopullista päätöstä tuontierän kelpoisuudesta.

(7)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 972/2006 olisi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (EY) N:o 972/2006 6 artiklan 2 kohtaan virke seuraavasti:

”On kuitenkin sallittua, että tuotteessa esiintyy enintään 5 prosenttia CN-koodiin 1006 20 17 tai CN-koodiin 1006 20 98 kuuluvaa esikuorittua riisiä, joka ei kuulu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (*1) liitteessä XVIII mainittuihin lajikkeisiin.

(*1)   EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.” "

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 972/2006 6 artiklan 2 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna tämän asetuksen 1 artiklalla, sovelletaan myös ennen tämän asetuksen voimaantuloa tapahtuvaan Basmati-riisin tuontiin, jos jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ole vielä lopullisesti vahvistaneet sen kelpoisuutta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 138 artiklan mukaiseen nollatulliin.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 2 artiklaa lakataan soveltamasta tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan kahdennentoista kuukauden lopussa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)   EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)   EUVL L 279, 28.8.2004, s. 19.

(3)   EUVL L 279, 28.8.2004, s. 17.

(4)   EUVL L 279, 28.8.2004, s. 25.

(5)   EUVL L 279, 28.8.2004, s. 23.

(6)   EUVL L 176, 30.6.2006, s. 53.


31.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/25


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 273/2010,

annettu 30 päivänä maaliskuuta 2010,

yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevasta yhteisön luettelosta annetun asetuksen (EY) N:o 474/2006 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Maaliskuun 22 päivänä 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 474/2006 (2) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 2111/2005 II luvussa tarkoitettu yhteisön luettelo lentoliikenteen harjoittajista, jotka on asetettu toimintakieltoon yhteisössä.

(2)

Eräät jäsenvaltiot ovat toimittaneet asetuksen (EY) N:o 2111/2005 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle tietoja, jotka ovat olennaisia yhteisön luettelon ajantasaistamiseksi. Asian kannalta olennaisia tietoja on saatu myös EU:n ulkopuolisilta mailta. Yhteisön luettelo olisi saatettava ajan tasalle näiden tietojen pohjalta.

(3)

Komissio on ilmoittanut kaikille asianomaisille lentoliikenteen harjoittajille joko suoraan, tai jollei tämä ole ollut käytännössä mahdollista, niiden valvonnasta vastaavien viranomaisten välityksellä ne olennaiset tosiseikat ja näkemykset, joiden perusteella tehdään päätös niiden asettamisesta toimintakieltoon yhteisössä tai yhteisön luetteloon sisällytetylle lentoliikenteen harjoittajalle asetetun toimintakiellon ehtojen muuttamisesta.

(4)

Komissio on antanut kyseisille lentoliikenteen harjoittajille mahdollisuuden tutustua jäsenvaltioiden toimittamiin asiakirjoihin, toimittaa kirjallinen lausuntonsa ja esittää kantansa asiassa suullisesti 10 työpäivän kuluessa komissiolle sekä teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla 16 päivänä joulukuuta 1991 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3922/91 (3) perustetulle lentoturvallisuuskomitealle.

(5)

Komissio ja yksittäistapauksissa eräät jäsenvaltiot ovat kuulleet kyseisten lentoliikenteen harjoittajien valvonnasta vastaavia viranomaisia.

(6)

Lentoturvallisuuskomitea on kuullut Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) ja komissiota niissä maissa toteutettavista teknisen avun hankkeista, joihin asetusta (EY) N:o 2111/2005 sovelletaan. Sille on ilmoitettu siviili-ilmailuviranomaisten pyynnöistä, jotka koskevat hallinnollisten ja teknisten valmiuksien parantamiseen tähtäävää muuta teknistä apua ja yhteistyötä, jonka tarkoituksena on ratkaista tapaukset, joissa epäillään, ettei sovellettavia kansainvälisiä vaatimuksia noudateta.

(7)

Lentoturvallisuuskomitealle on niin ikään ilmoitettu EASAn ja jäsenvaltioiden toteuttamista täytäntöönpanotoimista, joiden tavoitteena on varmistaa Euroopan unionissa rekisteröityjen ja kolmansien maiden siviili-ilmailuviranomaisilta lentotoimintalupansa saaneiden lentoliikenteen harjoittajien liikennöimien ilma-alusten jatkuva lentokelpoisuus ja huolto.

(8)

Näin ollen asetusta (EY) N:o 474/2006 olisi muutettava.

Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajat

(9)

Joidenkin Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajien ilma-aluksiin kohdistettujen SAFA-asematasotarkastusten tulosten sekä kansallisten ilmailuviranomaisten suorittamien aluekohtaisten tarkastusten seurauksena jotkin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tiettyjä täytäntöönpanotoimenpiteitä. Ne ovat ilmoittaneet komissiolle ja lentoturvallisuuskomitealle seuraavista toimenpiteistä: Espanjan toimivaltaiset viranomaiset aloittivat 12 päivänä maaliskuuta 2010 menettelyn lentoliikenteen harjoittajan Baleares Link Express lentotoimintaluvan keskeyttämiseksi sekä keskeyttivät lentoliikenteen harjoittajan Euro Continental lentotoimintaluvan 12 päivänä tammikuuta 2010; Saksan toimivaltaiset viranomaiset keskeyttivät Regional Air Expressin lentotoimintaluvan 28 päivänä tammikuuta 2010; Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset ilmoittivat, että lentoliikenteen harjoittajan Trans Euro Air Limited lentotoimintalupa on keskeytetty 8 päivänä joulukuuta 2009; Slovakian toimivaltaiset viranomaiset ilmoittivat kirjallisesti, että lentoliikenteen harjoittajan Air Slovakia lentotoimintalupa on keskeytetty 1 päivänä maaliskuuta 2010.

(10)

Lisäksi Latvian toimivaltaiset viranomaiset ilmoittivat lentoturvallisuuskomitealle, että lentoliikenteen harjoittajan Aviation Company Inversija käyttämän IL-76-tyyppisen ilma-aluksen lentotoiminnan turvallisuuteen ja jatkuvaan lentokelpoisuuteen liittyvien vakavien epäilysten vuoksi ne päättivät 26 päivänä helmikuuta 2010 poistaa kyseisen ilma-aluksen lentoliikenteen harjoittajan Aviation Company Inversija lentotoimintaluvasta ja että lentotoimintalupa keskeytettiin 16 päivänä maaliskuuta 2010.

Air Koryo

(11)

Komissio on saanut asetuksen (EY) N:o 1543/2006 mukaisesti yksityiskohtaisia tietoja toimista, joita Air Koryon valvonnasta vastaavat Korean kansantasavallan toimivaltaiset viranomaiset (GACA) ja Air Koryo ovat toteuttaneet korjatakseen asetuksessa (EY) N:o 474/2006 esitettyjä turvallisuuspuutteita.

(12)

Komissio pyysi joulukuussa 2008 GACAn välityksellä Air Koryolta korjaussuunnitelmaa, jossa osoitettaisiin, miten oli korjattu ne vakavat turvallisuuspuutteet, joita oli todettu asematasotarkastuksissa ennen lentoliikenteen harjoittajan sisällyttämistä Euroopan unionissa toimintakieltoon asetettujen lentoliikenteen harjoittajien luettelon liitteeseen A. Lisäksi komissio pyysi tietoja, joilla osoitettaisiin, että GACA oli valvonut Air Koryota riittävästi ja ICAOn vaatimusten mukaisesti.

(13)

GACA vastasi kesäkuussa 2009 toimittamalla asiakirjoja, jotka sisälsivät pyydetyt tiedot kattavasti. Komissio ja GACA jatkoivat tämän jälkeen yhteydenpitoa, joka auttoi selkiyttämään Korean kansantasavallan nykyistä ilmailuturvallisuustilannetta.

(14)

GACAn toimittamien asiakirjojen ja komission ja GACAn välillä käytyjen keskustelujen perusteella Air Koryo pystyy osoittamaan, että Tupolev Tu 204-300 -ilma-alusta voidaan käyttää täysin kansainvälisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti myös lentokelpoisuuden ja lentotoiminnan osalta, ja GACA kykenee valvomaan lentoliikenteen harjoittajaa kansainvälisten vaatimusten mukaisesti.

(15)

Kaikkien muiden Air Koryon kalustoon kuuluvien ilma-alustyyppien osalta GACA on vahvistanut, että ne eivät olleet täysin ilma-aluksen laitteita, erityisesti EGPWS-järjestelmää, koskevien kansainvälisten vaatimusten mukaisia ja että GACA ei ollut hyväksynyt kyseisiä ilma-alustyyppejä toimimaan Euroopan ilmatilassa.

(16)

GACA on kaiken aikaa vastannut nopeasti ja yhteistyöhaluisesti komission pyyntöihin tietojen saamiseksi. Air Koryon kuuleminen lentoturvallisuuskomiteassa 18 päivänä maaliskuuta 2010 vahvisti yhtiössä tapahtuneen positiivista kehitystä.

(17)

Edellä esitetyn vuoksi on yhteisten perusteiden mukaisesti katsottava, että Air Koryolle olisi annettava lupa liikennöidä ilman toimintarajoituksia Euroopan unioniin kahdella Tu -204-300 -tyyppisellä ilma-aluksella, joiden rekisteritunnukset ovat P-632 ja P-633. Koska muu kalusto ei kuitenkaan täytä asiaa koskevia ICAOn vaatimuksia, sen liikennöinti Euroopan unioniin olisi kiellettävä siihen asti, kunnes vaatimukset täyttyvät täysimääräisesti. Sen vuoksi on yhteisten perusteiden mukaisesti katsottava, että Air Koryo olisi sisällytettävä liitteeseen B. Se saa liikennöidä Euroopan unioniin ainoastaan kahdella Tupolev Tu-204 -ilma-aluksella.

Swazimaasta tulevat lentoliikenteen harjoittajat

(18)

Swazimaan toimivaltaiset viranomaiset ilmoittivat komissiolle kirjallisesti 17 päivänä joulukuuta 2009 peruuttaneensa lentotoimintaluvat ja muut toimiluvat seuraavilta lentoliikenteen harjoittajilta: Aero Africa (PTY) Ltd, Jet Africa (PTY) Ltd, Royal Swazi National Airways, Scan Air Charter Ltd ja Swazi Express Airways. Nämä lentoliikenteen harjoittajat ovat lopettaneet toimintansa 8 päivästä joulukuuta 2009 alkaen.

(19)

Edellä esitetyn vuoksi on yhteisten perusteiden mukaisesti katsottava, että edellä mainitut Swazimaassa lentotoimintaluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat olisi poistettava liitteestä A.

Bellview Airlines

(20)

Nigeriassa lentotoimintaluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan Bellview Airlines vakavista turvallisuuspuutteista on todennettua näyttöä. Puutteet ovat todenneet Ranskan toimivaltaiset viranomaiset ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto.

(21)

Ranskan toimivaltaiset viranomaiset (DGAG) ilmoittivat komissiolle, että edellä mainitun lentoliikenteen harjoittajan kalustoon kuuluu kaksi Boeing 737-200 -tyyppistä ilma-alusta, jotka on rekisteröity Ranskassa tunnuksilla F-GHXK ja F-GHXL ja joiden lentokelpoisuustodistusten voimassaolo päättyi toukokuussa ja elokuussa 2008. Tämän vuoksi kyseiset ilma-alukset eivät ole enää lentokelpoisia.

(22)

Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) on ilmoittanut komissiolle, että Osa 145 -hyväksynnän nro EASA.145.0172, jonka se oli antanut kyseiselle organisaatiolle, voimassaolo keskeytettiin välittömästi 8 päivänä toukokuuta 2009 korjaamattomien turvallisuuspuutteiden vuoksi, jotka heikentävät turvallisuustasoa ja vaarantavat lentoturvallisuuden, ja että kyseisen hyväksynnän peruuttamista harkitaan.

(23)

On olemassa todisteita siitä, että Nigeriassa lentotoimintaluvan saanut Bellview Airlines jatkaa Sierra Leonessa lentotoimintaluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan Bellview Airlines toimintaa. Jälkimmäinen lentoliikenteen harjoittaja sisällytettiin 22 päivänä maaliskuuta 2006 liitteeseen A (4) ja poistettiin siitä 14 päivänä marraskuuta 2008 (5) sen jälkeen, kun Sierra Leonen toimivaltaiset viranomaiset olivat ilmoittaneet komissiolle sen lentotoimintaluvan peruuttamisesta.

(24)

Tunnuksella 5N-BFN rekisteröity Boeing B737-200 -tyyppinen ilma-alus joutui 22 päivänä lokakuuta 2005 Lagosissa 117 kuolonuhria vaatineeseen onnettomuuteen, jossa ilma-alus tuhoutui täysin. Nigerian toimivaltaiset viranomaiset eivät antaneet yksityiskohtaisia tietoja onnettomuudesta eivätkä ole vielä julkaisseet onnettomuustutkintaselostusta.

(25)

Komissio on edellä mainittujen puutteiden perusteella tuonut Nigerian toimivaltaisten viranomaisten tietoon vakavan huolensa Bellview Airlinesin toiminnan turvallisuudesta ja lentokelpoisuudesta sekä pyytänyt selvitystä tilanteesta ja toimivaltaisten viranomaisten ja lentoliikenteen harjoittajan todettujen puutteiden korjaamiseksi toteuttamista toimista.

(26)

Nigerian toimivaltaiset viranomaiset ilmoittivat 19 päivänä helmikuuta 2010, että liikenteenharjoittajalla on lentotoimintalupa, mutta se on lopettanut toimintansa. Ne eivät kuitenkaan antaneet tietoja lentoliikenteen harjoittajan muiden lupien tai ilma-alusten tilasta.

(27)

Bellview Airlines pyysi saada tulla lentoturvallisuuskomitean kuulemaksi, ja sitä kuultiin 18 päivänä maaliskuuta 2010. Kuulemisessa oli läsnä Nigerian toimivaltaisia viranomaisia (NCAA). Bellview Airlines esitti 22 päivään huhtikuuta 2010 voimassa olevan lentotoimintaluvan, mutta ilmoitti, että lentotoimintalupa oli keskeytetty sen jälkeen, kun siitä oli poistettu kaikki siinä mainitut ilma-alukset. NCAA ilmoitti, että Nigerian sovellettavien määräysten mukaan kyseisen lentotoimintaluvan voimassaolo oli päättynyt 4 päivänä joulukuuta 2009 eli 60 päivän kuluttua viimeisen ilma-aluksen käytön päättymisestä, mutta ne eivät esittäneet todisteita lentotoimintaluvan keskeyttämisestä tai peruuttamisesta. Sen vuoksi pyydettiin, että NCAA toimittaisi kiireellisesti kirjallisesti a) hallinnollisen asiakirjan Bellview Airlinesin lentotoimintaluvan keskeyttämisestä tai peruuttamisesta; b) vahvistuksen siitä, että yhtiö on samassa uuden luvan Nigerian siviili-ilmailuviranomaiselta; c) Nigerian siviili-ilmailuviranomaisen kirjallisen vakuutuksen, jossa se sitoutuu ilmoittamaan komissiolle uuden lupamenettelyn tulokset ennen lentotoimintaluvan myöntämistä.

(28)

Nigerian toimivaltaiset viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 25 päivänä maaliskuuta 2010. Sen vuoksi on yhteisten perusteiden mukaisesti katsottava, että jatkotoimia ei tässä vaiheessa tarvita.

Egyptistä tulevat lentoliikenteen harjoittajat

(29)

Egyptin toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet asetuksen (EY) N:o 1144/2009 (6) mukaisesti neljä kuukausiraporttia, jotka kattavat marras- ja joulukuun 2009 sekä tammikuun 2010 ja helmikuun 2010 ja joista käy ilmi suunnitelman edistyminen näiden viranomaisten arvioimana. Näiden Egypt Airin ilma-alusten asematasotarkastuksiin keskittyvien raporttien lisäksi toimitettiin 18 päivänä marraskuuta lentokelpoisuutta ja lento- ja maatoimintaa koskevat tarkastusraportit.

(30)

Egyptin toimivaltaiset viranomaiset ovat niin ikään jatkaneet tietojen toimittamista Egypt Airin ilma-alusten asematasotarkastuksissa vuosina 2008, 2009 ja 2010 havaittujen ongelmien ratkaisemisesta. Sen vuoksi nämä toimivaltaiset viranomaiset ottivat yhteyttä eräisiin jäsenvaltioihin, joissa Egypt Airin ilma-aluksille oli tehty asematasotarkastuksia. Nämä ongelmat voidaan pian katsoa loppuun käsitellyiksi, mutta niitä tarkastellaan säännöllisesti.

(31)

Euroopan lentoturvallisuusvirasto toteutti asetuksen (EY) N:o 1144/2009 (7) mukaisesti jäsenvaltioiden avustuksella tarkastuskäynnin 21 päivästä25 päivään helmikuuta 2010. Tarkastuskäynnin yhteydessä arvioitiin Egyptin siviili-ilmailuviranomaisen (ECAA) suorittamaa valvontaa yleisesti sekä erityisesti sitä, miten se on valvonut Egypt Airia koskevan korjaussuunnitelman täytäntöönpanoa ja kyseisten puutteiden korjaamista. Arviointikäynnillä saatiin todisteita siitä, että ECAA kykenee noudattamaan ICAOn vaatimusten mukaisia velvollisuuksiaan, jotka liittyvät siltä lentotoimintaluvan saaneiden ilma-alusten käyttäjien valvontaan, sekä täsmennettiin aloja, joilla tarvitaan parannuksia, joita ovat erityisesti ECAA:n suorittaman valvonnan yhteydessä tehtyjen havaintojen järjestelmälliset jatkotoimet sekä ilmailulupakirjojen myöntämisestä vastaavan henkilöstön koulutus.

(32)

Arviointikäynti osoitti, että Egypt Air on panemassa korjaussuunnitelmaa täytäntöön. Yleistä ICAOn vaatimusten vastaisuutta ei havaittu. Komissio panee merkille lentoliikenteen harjoittajan toimet turvallisuustilanteen kohentamiseksi. Ottaen kuitenkin huomioon lentoliikenteen harjoittajan korjaussuunnitelman sisällön ja laajuuden ja jotta voidaan varmistaa, että aiemmin havaittuihin moniin turvallisuuspuutteisiin löydetään kestäviä/pysyviä ratkaisuja, komissio pyytää Egyptin toimivaltaisia viranomaisia lähettämään edelleen kuukausittaisia raportteja korjaussuunnitelman täytäntöönpanon ja tarkastuskäynnin yhteydessä todettujen ongelmien korjaustoimien valvonnasta sekä toimittamaan tietoja jatkuvan lentokelpoisuuden, huoltotoiminnan ja lentotoiminnan kaikista muista valvontatoimista, joita ECAA on kohdistanut kyseiseen lentoliikenteen harjoittajaan.

(33)

Jäsenvaltiot tarkastavat edelleen, noudattaako Egypt Air tosiasiallisesti asianmukaisia turvallisuusvaatimuksia kohdentamalla asematasotarkastukset ensisijaisesti tämän lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksiin asetuksen (EY) N:o 351/2008 mukaisesti.

(34)

Arviointikäynnillä tarkastettiin myös muita egyptiläisiä lentoliikenteen harjoittajia. Merkittäviä turvallisuuskysymyksiä nousi esiin kahden lentoliikenteen harjoittajan osalta. Nämä olivat AlMasria Universal Airlines ja Midwest Airlines.

(35)

AlMasria Universal Airlinesin tapauksessa todettiin huomattavia puutteita lentotoiminnassa ja koulutuksessa. Puutteet liittyivät erityisesti eräiden lentotoiminnasta vastaavien johtajien pätevyyteen ja tietämykseen. Tällä on entistä enemmän merkitystä, jos kalustoa lisätään.

(36)

AlMasria Universal Airlines kutsuttiin 3 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä esittämään huomionsa lentoturvallisuuskomitealle. AlMasria esitti lentoturvallisuuskomitealle 17 päivänä maaliskuuta 2010 kannanoton, johon sisältyi toimia tarkastuskäynnin aikana todettujen puutteiden korjaamiseksi. Koska yhtiö on aikeissa lisätä kalustoaan, komissio pyytää Egyptin toimivaltaisia viranomaisia lähettämään kuukausittaisia raportteja korjaustoimien toteuttamisesta ja antamaan tietoja jatkuvan lentokelpoisuuden, huoltotoiminnan ja lentotoiminnan kaikista valvontatoimista, joita ECAA on kohdistanut kyseiseen lentoliikenteen harjoittajaan.

(37)

Jäsenvaltiot tarkastavat, noudattaako AlMasria tosiasiallisesti asianmukaisia turvallisuusvaatimuksia kohdentamalla asematasotarkastukset ensisijaisesti tämän lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksiin asetuksen (EY) N:o 351/2008 mukaisesti.

(38)

Midwest Airlinesin tapauksessa on todisteita Italian toimivaltaisten viranomaisten toteamista turvallisuuspuutteista, jotka koskivat massan ja massakeskiön valvontaa Midwest Airlinesin lennolla. Näiden todisteiden vuoksi Italia epäsi ilma-aluksen käyttäjältä lentoluvan (8). Lisäksi arviointikäynnillä todettiin merkittäviä turvallisuuteen vaikuttavia puutteita lentotoiminnan ja huoltotoiminnan hallinnon, lentotoiminnan valvonnan ja miehistön koulutuksen sekä jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnan aloilla. Sen vuoksi on yhteisten perusteiden mukaisesti katsottava, että kyseinen lentoliikenteen harjoittaja ei kykene varmistamaan, että lento- ja huoltotoiminta on ICAOn vaatimusten mukaista. Egyptin siviili-ilmailuviranomainen ilmoitti käynnin yhteydessä ryhtyneensä toimiin Midwest Airlinesin toiminnan keskeyttämiseksi.

(39)

Midwest Airlines kutsuttiin 3 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä esittämään huomionsa lentoturvallisuuskomitealle. Egyptin toimivaltaiset viranomaiset toimittivat 15 päivänä maaliskuuta 2010 todisteet siitä, että Midwest Airlinesin lentotoimintalupa oli peruutettu 28 päivänä helmikuuta 2010.

(40)

ECAA:n toimet huomioon ottaen tarvetta jatkotoimiin ei ole. ECAA:ta pyydetään antamaan komissiolle tietoja menettelystä ja uuden luvan myöntämistä koskevan menettelyn tuloksista ennen lentotoimintaluvan myöntämistä kyseiselle yhtiölle.

Iran Air

(41)

Asetuksen (EY) N:o 715/2008 mukaisesti jäsenvaltiot ovat tehneet edelleen säännöllisiä asematasotarkastuksia yhteisön lentoasemille laskeutuville Iran Airin ilma-aluksille varmistaakseen, että mainittu lentoliikenteen harjoittaja noudattaa tosiasiallisesti asianmukaisia turvallisuusvaatimuksia. Vuonna 2009 tällaisista tarkastuksista raportoivat Itävalta, Ranska, Saksa, Ruotsi, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tarkastusten tulokset osoittivat kansainvälisten turvallisuusvaatimusten noudattamisen heikentyneen selvästi vuoden aikana.

(42)

Komissio pyysi toimivaltaisilta viranomaisilta ja lentoliikenteen harjoittajalta tietoja tarkastaakseen, miten todettuja puutteita oli käsitelty. Iran Air toimitti helmikuussa 2010 toimintasuunnitelman, jossa myönnettiin edellisen toimintasuunnitelman puutteet, määriteltiin syyt ja esitettiin toimia havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

(43)

Iran Airin viranomaisvalvonnasta vastaavien Iranin toimivaltaisten viranomaisten (CAO-IRI) toimittamista tiedoista ilmeni kuitenkin, että viranomaiset eivät kyenneet osoittamaan ryhtyneensä tosiasiallisiin toimiin SAFA-ohjelman mukaisesti tehdyissä tarkastuksissa todettujen puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi CAO-IRI ei kyennyt osoittamaan, että olisi toteutettu asianmukaisia toimia Iranissa rekisteröidyille ja CAO-IRIn hyväksymien lentoliikenteen harjoittajien käyttämille ilma-aluksille sattuneiden onnettomuuksien huomattavan määrän johdosta.

(44)

CAO-IRI toimitti helmikuussa 2010 asiakirjoja, jotka osoittivat Iran Airin valvonnan puutteellisuuden huoltotoiminnan ja lentotarkastusten aloilla sekä merkittävien turvallisuuspuutteiden korjaamista koskevan tehokkaan järjestelmän puuttumisen. CAO-IRIn toimittamista onnettomuuksia ja vaaratilanteita koskevista tiedoista ilmeni myös, että Iran Airin ilma-aluksille oli edeltävien 11 kuukauden aikana sattunut merkittävä määrä vakavia vaaratilanteita, joista yli puolet liittyi Fokker 100 -tyyppisiin ilma-aluksiin. Asiakirjoihin ei kuitenkaan sisältynyt todisteita siitä, että CAO-IRI olisi toteuttanut jatkotoimia.

(45)

CAO-IRI toimitti maaliskuussa 2010 tietoja, jotka osoittivat, että Iran Airin huoltovaatimusten noudattamisesta oli tehty tarkastuksia, mutta havaintojen perusteella ongelmia oli moottorien seurannassa ja lentoliikenteen harjoittajan laatujärjestelmässä.

(46)

Lentoliikenteen harjoittaja myönsi 17 päivänä maaliskuuta 2010 pidetyssä lentoturvallisuuskomitean kokouksessa, että vaatimusten noudattaminen oli heikentynyt, mutta ilmoitti perustaneensa huoltotoiminnan valvontakeskuksen ja arviointitoimikunnan käsittelemään lentokelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä, parantaneensa turvallisuuskoulutusta yhtiön kaikissa osissa, kehittäneensä turvallisuus- ja laadunvarmistusosastonsa toimintaa sekä perustaneensa yhtiön eri osiin turvallisuuskomiteoita. Yrityksessä oli myös aloitettu laaja rakenteellinen kartoitus, jonka tavoitteena on tehostaa valmiuksia toiminnan turvallisuuden varmistamiseen. Iran Airille helmikuusta 2010 tehtyjen asematasotarkastusten tulokset ovat osoittaneet lentoliikenteen harjoittajan suoritustason parantuneen selvästi.

(47)

Kun otetaan huomioon SAFA-tarkastusten tulosten viimeaikainen selkeä parantuminen, Iran Airin myöntyminen parannustarpeisiin ja sen toteuttamat toimet turvallisuuskysymysten käsittelemiseksi komissio katsoo, että Fokker 100 -ilma-aluksille sattuneiden vaaratilanteiden suuren määrän vuoksi kyseisen konetyypin liikennöinti Euroopan unioniin olisi keskeytettävä. Iran Airin muiden ilma-alustyyppien (CAO/IRIn 10 päivänä maaliskuuta 2010 toimittamat tiedot) eli Boeing 747:n, Airbus A300:n, A310:n ja A320:n lentotoiminnan lisäämistä nykyisestä määrästä (tiheys ja määräpaikat) ei pitäisi sallia ennen kuin komissio on todennut saaneensa selkeitä todisteita siitä, että todetut turvallisuuspuutteet on korjattu.

(48)

Näistä syistä on yhteisten perusteiden mukaisesti katsottava, että lentoliikenteen harjoittaja olisi sisällytettävä liitteeseen B ja sen olisi annettava liikennöidä Euroopan unioniin ainoastaan sillä edellytyksellä, että se harjoittaa määrältään vain nykyisen tasoista (tiheys ja määräpaikat) toimintaa sen nykyisin käyttämillä ilma-aluksilla. Lisäksi kyseisen lentoliikenteen harjoittajan Fokker 100 -ilma-aluksilla ei pitäisi saada liikennöidä Euroopan unioniin.

(49)

Komissio seuraa jatkossakin tarkasti Iran Airin toimintaa. Jäsenvaltiot tarkastavat asianmukaisten turvallisuusvaatimusten tosiasiallisen noudattamisen kohdentamalla tehostettuja asematasotarkastuksia ensisijaisesti tämän lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksiin asetuksen (EY) N:o 351/2008 mukaisesti. Komissio aikoo ennen lentoturvallisuuskomitean seuraavaa kokousta tehdä tarkastuskäynnin varmistaakseen yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan lentoturvallisuusviraston kanssa, että CAO-IRI ja Iran Air ovat panneet ilmoittamansa toimenpiteet asianmukaisesti täytäntöön.

Sudanista tulevat lentoliikenteen harjoittajat

(50)

Sudanin valvontaviranomaiset (SCAA) eivät ole osoittaneet riittävää kykyä käsitellä marraskuussa 2006 Sudanissa tehdyn ICAOn USOAP-tarkastuksen yhteydessä tehtyjä huomautuksia. SCAA ilmoitti komissiolle maaliskuussa 2008, että kaikki merkittävät puutteet lentotoiminnan, lentokelpoisuuden ja miehistön lupakirjojen aloilla oli käsitelty. Joulukuussa 2009 SCAA ilmoitti komissiolle, että 70 prosenttia USOAP-tarkastuksessa havaituista puutteista oli korjattu ICAOn suositusten mukaisesti.

(51)

SCAA:n komissiolle joulukuussa 2009 ja maaliskuussa 2010 toimittamista tiedoista ilmeni kuitenkin, että huomattavaa osaa puutteista ei ollut käsitelty tai toimet niiden loppuun käsittelemiseksi eivät olleet tehonneet. Puutteita oli erityisesti lentotoiminnan tarkastajien koulutuksessa ja pätevyydessä ja hyväksyttyjen koulutuskäsikirjojen saatavuudessa.

(52)

Lisäksi juuri ennen tunnuksella ST-AKW rekisteröidylle Boeing 707-ilma-alukselle tapahtunutta ihmishenkiä vaatinutta onnettomuutta todettiin SCAA:n lokakuussa 2009 tekemässä Azza Air Transport -yhtiötä koskevassa tarkastuksessa, että kyseinen lentoliikenteen harjoittaja ei ollut toteuttanut tärkeitä turvallisuustoimia koulutuksen alalla, joka oli yksi ICAOn tarkastuksessa todetuista merkittävistä puutteista. SCAA vahvisti uusineensa lentotoimintaluvan vuosittain sen jälkeen, kun se oli ensimmäisen kerran annettu vuonna 1996.

(53)

SCAA myös ilmoitti 10 päivänä joulukuuta 2009 komissiolle, että Air West Company Ltd:n lentotoimintalupa oli palautettu viranomaisille heinäkuussa 2008 ja että sen vuoksi Air West Ltd ei ollut enää Sudanin tasavallassa rekisteröity lentotoimintaluvan haltija. Koska kyseisellä ilma-alusten käyttäjällä ei siis enää ole lentotoimintalupaa ja sen vuoksi sen toimilupaa ei voida pitää voimassaolevana, on yhteisten perusteiden nojalla katsottava, että Air West Ltd ei enää ole lentoliikenteen harjoittaja.

(54)

Koska USOAP-tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaaminen ei ole edistynyt ja SCAA ei ole varmistanut, että ilmoitetut korjaavat toimet on todella toteutettu, on yhteisten perusteiden mukaisesti katsottava, että SCAA ei ole osoittanut kykenevänsä panemaan täytäntöön asiaankuuluvia turvallisuusvaatimuksia ja valvomaan niiden noudattamista, ja sen vuoksi kaikki Sudanin tasavallassa lentotoimintaluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat olisi asetettava toimintakieltoon ja sisällytettävä liitteeseen A.

Albaniasta tulevat lentoliikenteen harjoittajat

(55)

Albanian Airlines MAK:n tilannetta tarkasteltiin marraskuussa 2009 asetuksen (EY) N:o 1144/2009 säännösten nojalla (9), minkä jälkeen Euroopan lentoturvallisuusvirastolle annettiin tehtäväksi toteuttaa Albaniassa laaja standardointitarkastus. Se teki tämän tammikuussa 2010. Tästä tarkastuksesta 7 päivänä maaliskuuta 2010 annetusta loppuraportista ilmeni merkittäviä puutteita kaikilla tarkastetuilla aloilla: lentokelpoisuuden alalla löydettiin 13 tapausta, jossa vaatimuksia ei ollut noudatettu; 6 näistä liittyi turvallisuuteen; lupakirjojen ja lääketieteellisen kelpoisuuden alalla löydettiin niin ikään 13 tapausta, jossa vaatimuksia ei ollut noudatettu; näistä 3 liittyi turvallisuuteen; lentotoiminnan alalla löydettiin 9 tapausta, jossa vaatimuksia ei ollut noudatettu; 6 näistä liittyi turvallisuuteen. Lisäksi toisella lentotoimintaluvan haltijalla todettiin välitön turvallisuusriski, joka käsiteltiin saman tien DGCA:n välittömällä korjaustoimella.

(56)

Albanian toimivaltaisia viranomaisia (DGCA) kehotettiin antamaan lentoturvallisuuskomitealle selvitys. Ne tekivät sen 18 päivänä maaliskuuta 2010.

(57)

Lentoturvallisuuskomitea pani merkille, että Albanian toimivaltaiset viranomaiset (DGCA) olivat jo luovuttaneet EASAlle toimintasuunnitelman. DGCA:ta kehotetaan varmistamaan, että EASA voi hyväksyä toimintasuunnitelman, sekä ryhtymään tarvittaviin toimiin sen toteuttamiseksi tehokkaasti ja kiinnittämään erityisesti huomiota niiden EASAn havaitsemien puutteiden korjaamiseksi, joiden nopea korjaamatta jättäminen voisi vaikuttaa turvallisuuteen.

(58)

Albanian turvallisuusongelmat on ratkaistava kiireellisesti. Jos DGCA ei toteuta laajoja ja tehokkaita toimia, komission on pakko täyttää velvollisuutensa, josta määrätään Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation monenvälisen sopimuksen 21 artiklassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 2111/2005 mukaisten mahdollisten toimenpiteiden soveltamista.

Angolasta tulevat lentoliikenteen harjoittajat

TAAG Angolan Airlines

(59)

TAAG Angolan Airlines saa liikennöidä Portugalissa ainoastaan Boeing 777-200 -tyyppisillä ilma-aluksilla, joiden rekisteritunnukset ovat D2-TED, D2-TEE ja D2-TEF, sekä neljällä Boeing 737-700 -tyyppisellä ilma-aluksella, joiden rekisteritunnukset ovat D2-TBF, D2-TBG, D2-TBH ja D2-TBJ, asetuksen (EY) N:o 1144/2009 (10) johdanto-osan 88 kappaleessa esitettyjen edellytysten mukaisesti. Komissio pyysi Angolan toimivaltaisia viranomaisia (INAVIC) toimittamaan tietoja TAAG Angolan Airlinesin valvonnasta, erityisesti Portugaliin suuntautuvien lentojen lisävalvonnasta ja sen tuloksista.

(60)

INAVIC ilmoitti lentoturvallisuuskomitealle, että se oli lisännyt TAAG Angolan Airlinesin jatkuvaa valvontaa entisestään. Vuonna 2009 se teki 34 kyseiseen lentoliikenteen harjoittajaan kohdistunutta suunniteltua tarkastusta. Lisäksi tehtiin järjestelmällisesti asematasotarkastuksia ennen jokaista kyseisen lentoliikenteen harjoittajan lentoa Eurooppaan.

(61)

TAAG Angolan Airlines pyysi saada tulla lentoturvallisuuskomitean kuulemaksi voidakseen antaa ajantasaisia tietoja tilanteestaan. Sitä kuultiin 18 päivänä maaliskuuta 2010. Lentoliikenteen harjoittaja ilmoitti päässeensä takaisin IATAn jäseneksi joulukuussa 2009 ja antoi komitealle runsaasti tietoja osoitukseksi Lissabonin-lentojensa hyvästä suoriutumisesta sekä pyysi tällä perusteella lupaa aloittaa uudelleen lennot muualle EU:hun.

(62)

Portugalin toimivaltaiset viranomaiset (INAC) antoivat arvionsa Lissabonin-lentojen uudelleen aloittamisen jälkeen TAAG Angolan Airlinesille tehtyjen asematasotarkastusten tuloksista. INAC ilmoitti, että tarkastuksia oli tehty noin 200 sen jälkeen, kun TAAG aloitti lennot uudelleen 1 päivänä elokuuta 2009. INAC:n mukaan tarkastuksissa ei ilmennyt turvallisuusongelmia, ja se oli täysin tyytyväinen siihen, miten TAAG Angolan Airlines oli hoitanut Lissaboniin suuntautuvaa lentotoimintaansa, joten se katsoi voivansa suosittaa toiminnan laajentamista muualle EU:hun.

(63)

Lentoliikenteen harjoittaja ilmoitti myös aloittaneensa investoinnit Boeing B737-200 –kalustonsa varustuksen parantamiseen tarkoituksenaan asentaa koneisiin kansainvälisten turvallisuusvaatimusten mukaiset EGPWS-, ELT406- ja RVSM-valmiudet, ohjaamon ovi, digitaalinen lennonrekisteröintilaite ja digitaalinen lentokoneen säätutka, mutta tätä ei ole vielä saatu päätökseen koko kaluston osalta. Lisäksi lentoliikenteen harjoittaja ilmoitti, että se aikoo vähitellen luopua Boeing B747-300 -ilma-aluksistaan erityisesti niiden heikomman luotettavuuden vuoksi.

(64)

Sen vuoksi olisi yhteisten perusteiden mukaisesti sekä edellä 62 kappaleessa esitetty suositus ja kyseisen lentoliikenteen harjoittajan ilma-alusten asematasotarkastusten positiiviset tulokset huomioon ottaen katsottava, että TAAG olisi säilytettävä luettelossa B kolmen Boeing B777-ilma-aluksen osalta, joiden rekisteritunnukset ovat D2-TED, D2-TEE ja D2-TEF, ja neljän Boeing B737-700 -ilma-aluksen osalta, joiden rekisteritunnukset ovat D2-TBF, D2-TBG, D2-TBH ja D2-TBJ, ja että nykyiset toimintarajoitukset, joiden mukaan näillä ilma-aluksilla saa liikennöidä ainoastaan Lissaboniin, olisi poistettava. Lentoliikenteen harjoittajan Euroopan-liikenteeseen olisi kuitenkin kohdistettava asianmukaisten turvallisuusvaatimusten tosiasiallisen noudattamisen varmistamiseksi asematasotarkastuksia, joita tehdään ensisijaisesti sen ilma-aluksille asetuksen (EY) N:o 351/2008 mukaisesti.

Angolasta tulevien lentoliikenteen harjoittajien yleinen turvallisuusvalvonta

(65)

INAVIC:n raporttien mukaan kesäkuussa 2009 tehdyn viimeisimmän EU:n turvallisuusarvioinnin jälkeen jäljellä olleiden ongelmien käsittelyssä oli edistytty entisestään. INAVIC on erityisesti ajantasaistanut Angolan lentoturvallisuusmääräyksiä siten, että niissä otetaan huomioon ICAOn vaatimusten viimeisimmät muutokset, lujittanut valvontaohjelmaansa ja palkannut kaksi uutta pätevää lentotoiminnan tarkastajaa.

(66)

Lisäksi INAVIC raportoi Angolan lentoliikenteen harjoittajien uuden lupamenettelyn edistyneen siten, että voidaan odottaa sen saattamista päätökseen vuoden 2010 loppuun mennessä, johon mennessä INAVIC:n mukaan myös lentoliikenteen harjoittajien on lopetettava toimintansa, jollei niille ole myönnetty uudelleen lupaa Angolan lentoturvallisuusmääräysten mukaisesti. TAAG Angolan Airlines on kuitenkin toistaiseksi ainoa lentoliikenteen harjoittaja, joka on saanut uuden luvan.

(67)

INAVIC ilmoitti, että uuden lupamenettelyn yhteydessä eräiden lentoliikenteen harjoittajien toiminnassa ilmeni turvallisuusongelmia ja voimassa olevien turvallisuusmääräysten vastaisuuksia, joiden vuoksi INAVIC oli joutunut toteuttamaan valvontatoimia. Tämän vuoksi peruutettiin joulukuussa 2009 Air Geminin lentotoimintalupa ja helmikuussa PHA:n ja SAL:n lentotoimintalupa. Giraglobon, Mavewan ja Airnaven lentotoimintaluvat keskeytettiin helmikuussa 2010. INAVIC ei kuitenkaan toimittanut todisteita näiden lupien peruuttamisesta.

(68)

Komissio kehottaa INAVIC:ta jatkamaan Angolan lentoliikenteen harjoittajien uusia lupamanettelyjä määrätietoisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon tässä yhteydessä mahdollisesti todettavat turvallisuusongelmat. Yhteisten perusteiden mukaisesti on katsottava, että muut INAVIC:n viranomaisvalvonnan alaiset lentoliikenteen harjoittajat eli Aerojet, Air26, Air Gicango, Air Jet, Air Nave, Alada, Angola Air Services, Diexim, Gira Globo, Heliang, Helimalongo, Mavewa, Rui & Conceicao, Servisair ja Sonair sekä Air Gemini, PHA ja SAL olisi edelleen sisällytettävä liitteeseen A.

Venäjän federaatiosta tulevat lentoliikenteen harjoittajat

(69)

Venäjän federaation toimivaltaiset viranomaiset ilmoittivat komissiolle 19 päivänä helmikuuta 2010 muuttaneensa 25 päivänä huhtikuuta 2008 tekemäänsä päätöstä, jolla ne poistivat Euroopan unioniin suuntautuvan liikennöinnin 13 venäläisen ilma-aluksen lentotoimintaluvasta. Kyseisiä ilma-aluksia ei ollut varustettu ICAOn vaatimusten mukaan kansainvälisille lennoille soveltuviksi (niistä puuttuivat TAWS/E-GPWS-laitteet) ja/tai niiden lentokelpoisuustodistuksen voimassaoloaika oli päättynyt ja/tai sitä ei ollut uusittu.

(70)

Uuden päätöksen mukaan seuraavilla ilma-aluksilla ei saa liikennöidä Euroopan unioniin, unionissa tai unionista:

a)

Aircompany Yakutia: Antonov AN-140: RA-41250; AN-24RV: RA-46496, RA-46665, RA-47304, RA-47352, RA-47353, RA-47360; AN-26: RA-26660.

b)

Atlant Soyuz: Tupolev TU-154M: RA-85672 ja RA-85682.

c)

Gazpromavia: Tupolev TU-154M: RA-85625 ja RA-85774; Yakovlev Yak-40: RA-87511, RA-88186 ja RA-88300; Yak-40K: RA-21505 ja RA-98109; Yak-42D: RA-42437; kaikki (22) Kamov Ka-26 -helikopterit (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki (49) Mi-8-helikopterit (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki (11) Mi-171-helikopterit (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki (8) Mi-2-helikopterit (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki (1) EC-120B-helikopterit: RA-04116.

d)

Kavminvodyavia: Tupolev TU-154B: RA-85307, RA-85494 ja RA-85457.

e)

Krasnoyarsky Airlines: TU-154M-tyyppistä ilma-alusta RA-85682, joka sisältyi aiemmin Krasnoyarsky Airlinesin lentotoimintalupaan, joka peruutettiin vuonna 2009, käyttää nykyään toinen Venäjän federaatiossa lentotoimintaluvan saanut lentoliikenteen harjoittaja.

f)

Kuban Airlines: Yakovlev Yak-42: RA-42331, RA-42336, RA-42350, RA-42538 ja RA-42541.

g)

Orenburg Airlines: Tupolev TU-154B: RA-85602; kaikki TU-134-tyyppiset ilma-alukset (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki Antonov An-24 -tyyppiset ilma-alukset (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki An-2-tyyppiset ilma-alukset (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki Mi-2-helikopterit (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki Mi-8-helikopterit (rekisteritunnuksia ei tiedossa).

h)

Siberia Airlines: Tupolev TU-154M: RA-85613, RA-85619, RA-85622 ja RA-85690.

i)

Tatarstan Airlines: Yakovlev Yak-42D: RA-42374, RA-42433; kaikki Tupolev TU-134A -tyyppiset ilma-alukset, mukaan luettuina: RA-65065, RA-65102, RA-65691, RA-65970 ja RA-65973; kaikki Antonov AN-24RV -tyyppiset ilma-alukset mukaan luettuina: RA-46625 ja RA-47818; AN24RV-tyyppisiä ilma-aluksia, joiden rekisteritunnukset ovat RA-46625 ja RA-47818, käyttää tällä hetkellä toinen venäläinen lentoliikenteen harjoittaja.

j)

Ural Airlines: Tupolev TU-154B: RA-85508 (ilma-aluksia RA-85319, RA-85337, RA-85357, RA-85375, RA-85374 ja RA-85432 ei tällä hetkellä käytetä taloudellisista syistä).

k)

UTAir: Tupolev TU-154M: RA-85733, RA-85755, RA-85806, RA-85820; kaikki (25) TU-134-tyyppiset ilma-alukset: RA-65024, RA-65033, RA-65127, RA-65148, RA-65560, RA-65572, RA-65575, RA-65607, RA-65608, RA-65609, RA-65611, RA-65613, RA-65616, RA-65620, RA-65622, RA-65728, RA-65755, RA-65777, RA-65780, RA-65793, RA-65901, RA-65902 ja RA-65977; ilma-aluksia, joiden rekisteritunnukset ovat RA-65143- ja RA-65916, käyttää toinen venäläinen lentoliikenteen harjoittaja; kaikki (1) TU-134B-tyyppiset ilma-alukset: RA-65726; kaikki (10) Yakovlev Yak-40 -tyyppiset ilma-alukset: RA-87348 (ei tällä hetkellä käytetä taloudellisista syistä), RA-87907, RA-87941, RA-87997, RA-88209, RA-88227 ja RA-88280; kaikki Mil-26-helikopterit: (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki Mil-10-helikopterit: (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki Mil-8-helikopterit (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki AS-355-helikopterit (rekisteritunnuksia ei tiedossa); kaikki BO-105-helikopterit (rekisteritunnuksia ei tiedossa); AN-24B-tyyppiset ilma-alukset: RA-46388, ilma-aluksia RA-46267 ja RA-47289 sekä AN-24RV-tyyppisiä ilma-aluksia RA-46509, RA-46519 ja RA-47800 käyttää toinen venäläinen liikenteenharjoittaja.

l)

Rossija (STC Russia): Tupolev TU-134: RA-65979, ilma-aluksia RA-65904, RA-65905, RA-65911, RA-65921 ja RA-65555 käyttää toinen venäläinen liikenteenharjoittaja; TU-214: ilma-aluksia RA-64504 ja RA-64505 käyttää toinen venäläinen lentoliikenteen harjoittaja; Ilyushin IL-18: ilma-aluksia RA-75454 ja RA-75464 käyttää toinen venäläinen lentoliikenteen harjoittaja; Yakovlev Yak-40: ilma-aluksia RA-87203, RA-87968, RA-87971 ja RA-88200 käyttää toinen venäläinen lentoliikenteen harjoittaja.

Yemenia Yemen Airways

(71)

EASA ja jäsenvaltiot tekivät asetuksen (EY) N:o 1144/2009 mukaisesti joulukuussa 2009 arviointikäynnin Jemenin tasavaltaan Yemenian turvallisuustilanteen varmistamiseksi ja arvioidakseen, noudattaako se tosiasiallisesti kansainvälisiä turvallisuusvaatimuksia ja onko CAMA:lla valmiudet varmistaa Jemenin siviili-ilmailun turvallisuusvalvonta.

(72)

Arviointikäynti osoitti, että CAMA kykenee valvomaan tehokkaasti Yemenia Yemen Airwaysia ja varmistamaan, että lentoliikenteen harjoittajat, joille se on antanut lentotoimintaluvan, toimivat turvallisesti ICAOn vaatimusten edellyttämällä tavalla ja että Yemenia Yemen Airwaysin valvonnalla pystytään varmistamaan sen toiminta lentotoimintaluvan vaatimusten mukaisesti.

(73)

Arviointikäynnin tulokset huomioon ottaen jatkotoimille ei ole tarvetta tässä vaiheessa. Komissio seuraa edelleen tarkasti kyseisen liikenteenharjoittajan suoriutumista ja kehottaa Jemenin viranomaisia jatkamaan Yemenia Yemen Airwaysille 30 päivänä kesäkuuta 2008 sattuneen onnettomuuden tutkintaa. Jäsenvaltiot tarkastavat asianmukaisten turvallisuusvaatimusten tosiasiallisen noudattamisen kohdentamalla asematasotarkastuksia ensisijaisesti kyseisen lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksiin asetuksen (EY) N:o 351/2008 mukaisesti.

Filippiinien tasavallasta tulevat lentoliikenteen harjoittajat

(74)

On saatu todennettua näyttöä Filippiineillä lentotoimintaluvan saaneiden lentoliikenteen harjoittajien valvonnasta vastaavien viranomaisten riittämättömistä valmiuksista käsitellä turvallisuuspuutteita sekä Filippiinien tasavallassa lentotoimintaluvan saaneiden lentoliikenteen harjoittajien puutteellisesta ICAOn turvallisuusvaatimusten ja suositeltujen menettelytapojen noudattamisesta. Tämä kävi ilmi ICAOn Filippiineillä lokakuussa 2009 yleisen turvallisuusvalvonnan arviointiohjelman (USOAP) puitteissa suorittaman tarkastuksen tuloksista ja siitä on osoituksena myös se, että Amerikan yhdysvaltojen toimivaltaiset viranomaiset ovat jatkuvasti alentaneet Filippiinien turvallisuusluokitusta.

(75)

Filippiineillä lokakuussa 2009 tehdyn USOAP-tarkastuksen jälkeen ICAO ilmoitti kaikille Chicagon yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille merkittävästä turvallisuusongelmasta, joka vaikuttaa lentoliikenteen harjoittajien ja Filippiineillä rekisteröityjen ilma-alusten turvallisuusvalvontaan (11). Sen mukaan 47 lentotoiminnan harjoittajaa, joiden joukossa on myös kansainvälisiä lentotoiminnan harjoittajia, harjoittaa Filippiineillä toimintaa lentotoimintaluvilla, jotka on annettu kumottujen hallinnollisten määräysten mukaisesti. Filippiinien toimivaltaiset viranomaiset eivät ole laatineet täytäntöönpano- tai siirtymäsuunnitelmaa lentotoimintalupien myöntämiseksi muille lentotoiminnan harjoittajille niiden siviili-ilmailumääräysten mukaisesti, joilla kyseiset hallinnolliset määräykset kumottiin. Lisäksi Filippiinien toimivaltaiset viranomaiset eivät ole yli vuoteen valvoneet lentotoiminnan harjoittajia riittävästi. Niiden ICAOlle esittämiä korjaussuunnitelmia ei pidetty riittävinä tämän merkittävän turvallisuusongelman ratkaisemiseksi, joten se on edelleen ratkaisematta.

(76)

Yhdysvaltojen liikenneministeriön ilmailuhallinto (FAA) luokittelee IASA-ohjelmassaan maan edelleen turvallisuusluokkaan kaksi, mikä tarkoittaa, että Filippiinien tasavalta ei noudata ICAOn asettamia kansainvälisiä turvallisuusvaatimuksia.

(77)

ICAOn toteamat merkittävät turvallisuusongelmat osoittavat, että korjaussuunnitelma, jonka Filippiinien toimivaltaiset viranomaiset esittivät komissiolle 13 päivänä lokakuuta 2008 (12) ja joka oli tarkoitus toteuttaa 31 päivään maaliskuuta 2009 mennessä, ei toteutunut eli Filippiinien toimivaltaiset viranomaiset eivät kyenneet panemaan suunnitelmaa täytäntöön ajoissa.

(78)

ICAOn toteaman merkittävän turvallisuusongelman vuoksi komissio on jatkanut neuvotteluja Filippiinien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja ilmaissut olevansa vakavasti huolissaan kaikkien kyseisessä valtiossa lentotoimintaluvan saaneiden lentoliikenteen harjoittajien lentotoiminnan turvallisuudesta sekä pyytänyt tarkennuksia toimista, joita kyseisen valtion toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet havaittujen turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi.

(79)

Filippiinien toimivaltaiset viranomaiset (CAAP) toimittivat tammi–maaliskuussa 2010 asiakirjoja, mutta eivät toimittaneet kaikkia pyydettyjä tietoja ja varsinkaan todisteita siitä, että turvallisuuspuutteita olisi käsitelty asianmukaisesti.

(80)

CAAP oli kuultavana lentoturvallisuuskomiteassa 18 päivänä maaliskuuta 2010, jolloin se vahvisti, että 20 lentoliikenteen harjoittajalla on edelleen kumottujen hallinnollisten määräysten mukaisesti annettu lentotoimintalupa siihen asti, kun uusi lupa myönnetään viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2010. Nämä lentoliikenteen harjoittajat ovat Aerowurks Aerial Spraying Services, Airtrack Agricultural Corp., Asia Aircraft Overseas, Philippines Inc., Aviation Technology Innovators Inc., Bendice Transport Management Inc., Canadian Helicopter Philippines Inc., CM Aero, Cyclone Airways, INAEC Aviation Corp., Macro Asia Air Taxi Services, Omni Aviation, Corp., Philippine Agricultural Aviation Corp., Royal Air Charter Services Inc., Royal Star Aviation Inc., Southstar Aviation Company, Subic International Air Charter Inc.. ja Subic Seaplane Inc. Lisäksi Filippiinien viranomaiset vahvistivat, että huomattava osa näistä lentoliikenteen harjoittajista jatkaa liikennöintiä umpeutuneella lentotoimintaluvalla erityisen lentotoimintalupavelvoitteesta vapauttavan poikkeusluvan turvin. Erityisesti Pacific East Asia Cargo Airlines Inc. jatkaa kansainvälistä rahtiliikennetoimintaa suurilla Boeing B727 -ilma-aluksilla, vaikka sille kumottujen hallinnollisten määräysten mukaisesti 31 päivänä maaliskuuta 2008 annetun lentotoimintaluvan voimassaolo päättyi 30 päivänä maaliskuuta 2009. Toiminnan jatkaminen perustuu 16 päivänä joulukuuta 2009 enintään 90 päiväksi myönnettyyn poikkeukseen, jonka voimassaolo päättyi 16 päivänä maaliskuuta 2010. CAAP ei pystynyt 18 päivänä maaliskuuta 2010 vahvistamaan, oliko kyseinen liikenteenharjoittaja todella lopettanut toimintansa.

(81)

CAAP ilmoitti, että seuraavien yhdeksän lentotoimintaluvan voimassaolo oli päättynyt tai niitä ei ollut uusittu: Beacon, Coroprate Air, Frontier Aviation Corp., Mora Air Service Inc., Pacific Airways Corp., Pacific Alliance Corp., Topflite Airways Inc., World Aviation Corp. ja Yokota Aviation Corp. CAAP ei kuitenkaan antanut todisteita näiden lentoliikenteen harjoittajien lentotoimintaluvan peruuttamisesta ja toiminnan lopettamisesta.

(82)

CAAP ilmoitti aloittaneensa uuden lupamenettelyn vuoden 2009 alussa ja että 21 lentoliikenteen harjoittajaa on jo saanut uuden luvan vuonna 2008 voimaan tulleiden siviili-ilmailumääräysten mukaisesti. Nämä lentoliikenteen harjoittajat ovat Air Philippines Corp., Aviatour's Fly'n Inc., Cebu Pacific Air, Chemtrad Aviation Corp., Far East Aviation Services, F.F. Cruz & Company Inc., Huma Corp., Interisland Airlines Inc., Island Aviation, Lion Air Inc., Mindanao Rainbow Agricultural Development Services, Misibis Aviation and Development Corp., Philippine Airlines, South East Asian Airlines Inc., Spirit of Manila Airlines Corp., TransGlobal Airways Corp., WCC Aviation Company, Zenith Air Inc., Zest Airways Inc. CAAP ei kuitenkaan todistanut uuden lupamanettelyn luotettavuutta. Lisäksi se ei toimittanut kaikkien näiden lentoliikenteen harjoittajien täydellisiä lupia. Esitetyissä lentotoimintaluvissa ei erityisesti mainittu seuraavien uuden luvan saaneiden lentoliikenteen harjoittajien numeroita ja rekisteritunnuksia: Zest Airways Inc., Lion Air, Inc., Aviatour's Fly'sn Inc., Misibis Aviation ja Development Corp. Lisäksi CAAP ei kertonut mahdollisista luvan myöntämistä edeltävistä tarkastuksista eikä antanut todisteita lentoliikenteen harjoittajien lento- ja huoltotoiminnan sellaisesta riittävästä tutkimisesta ennen uuden luvan myöntämistä, jolla olisi osoitettu hyväksyttyjen käsikirjojen tosiasiallinen käyttö sekä sovellettavien turvallisuusvaatimusten noudattaminen näiden lentoliikenteenharjoittajien lento- ja huoltotoiminnassa. CAAP ei myöskään osoittanut, että uuden luvan saaneita lentoliikenteen harjoittajia valvottaisiin luvan myöntämisen jälkeen, sillä sen toimittamissa lentokelpoisuuden ja lupakirjojen vuoden 2010 valvontasuunnitelmissa ei mainittu suunniteltujen toimien ajankohtaa.

(83)

Philippines Airlines pyysi saada tulla lentoturvallisuuskomitean kuulemaksi, ja sitä kuultiin 18 päivänä maaliskuuta 2010. Lentoliikenteen harjoittaja esitteli toimintaansa ja uuden luvan myöntämistä koskevaa menettelyä, jota siihen oli sovellettu vuonna 2009 siihen asti, kun se sai 9 päivänä lokakuuta 2009 uuden lentotoimintalupansa, jossa on maininta vuonna 2008 voimaan tulleiden siviili-ilmailumääräysten noudattamisesta. Lentoliikenteen harjoittaja esitteli ennen uutta lupamenettelyä tehtyjä varmistuksia ja vahvisti, että niissä oli keskitytty uusien käsikirjojen ja menetelmien tarkasteluun ja hyväksymiseen. Lisäksi lentoliikenteen harjoittaja ilmoitti, että CAAP ei ollut tehnyt sitä koskevaa kattavaa tarkastuskäyntiä ennen uutta lupamenettelyä ja että CAAP ei ollut vielä tarkastanut sen lentotoimintaa, mutta tällainen tarkastus on tulossa. Philippines Airlines ilmoitti, että se ei liikennöi EU:hun ja että Yhdysvaltojen ilmailuhallinnon alennettua Filippiinien luokitusta sen lentoja Yhdysvaltoihin rajoitetaan ja se ei saa liikennöidä lisäreiteillä eikä vaihtaa liikennöimillään reiteillä nykyisin käyttämiään ilma-aluksia.

(84)

Cebu Pacific Airlines pyysi saada tulla lentoturvallisuuskomitean kuulemaksi, ja sitä kuultiin 18 päivänä maaliskuuta 2010. Lentoliikenteen harjoittaja esitteli toimintaansa ja uuden luvan myöntämistä koskevaa menettelyä, jota siihen oli sovellettu vuonna 2009 siihen asti, kun se sai 25 päivänä marraskuuta 2009 uuden lentotoimintalupansa, jossa on maininta vuonna 2008 voimaan tulleiden siviili-ilmailumääräysten noudattamisesta. Se esitteli myös ennen uutta lupamenettelyä tehdyt varmennukset ja vahvisti erityisesti, että saatuun lupaan sisältyy uusi hyväksyntä vaarallisten aineiden kuljettamiseksi, vaikka CAAP ei ollut tehnyt sitä koskevaa tarkastusta. Lentoliikenteen harjoittaja kuitenkin ilmoitti, että se ei omasta aloitteestaan aio hyödyntää kyseistä hyväksyntää. Lisäksi Cebu Pacific ilmoitti, että Yhdysvaltojen ilmailuhallinnon alennettua Filippiinien luokitusta se ei saa liikennöidä Yhdysvaltoihin. Lentoliikenteen harjoittaja ilmoitti myös, että se ei aio liikennöidä EU:hun.

(85)

Komissio panee merkille kyseisten kahden lentoliikenteen harjoittajan viime aikoina toteuttamat toimet turvallisen toiminnan varmistamiseksi ja myöntää, että ne ovat toteuttaneet sisäisiä toimenpiteitä turvallisuuden lisäämiseksi. Komissio on valmis tekemään tarkastuskäynnin, johon jäsenvaltiot ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto osallistuvat, todentaakseen miten kyseiset lentoliikenteen harjoittajat noudattavat kansainvälisiä turvallisuusvaatimuksia.

(86)

Lisäksi komissio panee merkille toimivaltaisten viranomaisten viime aikoina toteuttamat toimet Filippiinien siviili-ilmailujärjestelmän uudistamiseksi sekä toimet Yhdysvaltojen ilmailuhallinnon ja ICAOn löytämien turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi. Niin kauan kun ICAOn toteamia merkittäviä turvallisuusongelmia ei tosiasiallisesti ole ratkaistu asianmukaisilla korjaavilla toimilla, yhteisten perusteiden mukaisesti katsotaan kuitenkin, etteivät Filippiinien toimivaltaiset viranomaiset kykene tässä vaiheessa panemaan täytäntöön asianmukaisia turvallisuusvaatimuksia sekä valvomaan niiden noudattamista niiden viranomaisvalvonnan piiriin kuuluvien kaikkien lentoliikenteen harjoittajien osalta. Sen vuoksi kaikki Filippiineillä luvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat olisi asetettava toimintakieltoon ja sisällytettävä liitteeseen A.

(87)

Komissio katsoo kuitenkin, että viimeaikaiset muutokset CAAP:n johdossa sekä uuden johdon viipymättä toteuttamat konkreettiset toimet, mukaan luettuna 23:n pätevän tarkastajan palkkaaminen ja ICAOn merkittävän teknisen tuen käyttö, osoittavat maan olevan halukas ryhtymään nopeasti käsittelemään Yhdysvaltojen ilmailuhallinnon ja ICAOn havaitsemia turvallisuuspuutteita ja valmistelemaan niiden ratkaisemista mahdollisimman pian. Komissio on valmis tukemaan Filippiinien pyrkimyksiä tekemällä arviointikäynnin, jonka yhteydessä arvioidaan muun muassa liikenteenharjoittajien turvallisuustasoa todettujen vakavien turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi.

Yleisiä huomautuksia muista liitteisiin A ja B sisällytettävistä lentoliikenteen harjoittajista

(88)

Komission nimenomaisista pyynnöistä huolimatta sille ei ole toimitettu todisteita siitä, että muut 26 päivänä marraskuuta 2009 päivitettyyn yhteisön luetteloon sisällytetyt lentoliikenteen harjoittajat ja niiden valvonnasta vastaavat viranomaiset olisivat panneet asianmukaiset korjaussuunnitelmat kaikilta osin täytäntöön. Sen vuoksi on yhteisten perusteiden mukaisesti katsottava, että näiden lentoliikenteen harjoittajien toimintakieltoa (liite A) tai toimintarajoituksia (liite B) olisi jatkettava.

(89)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat lentoturvallisuuskomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 474/2006 seuraavasti:

1.

Korvataan liite A tämän asetuksen liitteessä A olevalla tekstillä.

2.

Korvataan liite B tämän asetuksen liitteessä B olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Siim KALLAS

Varapuheenjohtaja


(1)   EUVL L 344, 27.12.2005, s. 15.

(2)   EUVL L 84, 23.3.2006, s. 14.

(3)   EYVL L 373, 31.12.1991, s. 4.

(4)   Maaliskuun 22 päivänä 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 474/2006 johdanto-osan 75–86 kappale (EUVL L 84, 23.3.2006, s. 19–21).

(5)   Marraskuun 14 päivänä 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 1131/2008 johdanto-osan 21 kappale (EUVL L 306, 15.11.2008, s. 49).

(6)   EUVL L 312, 27.11.2009, s. 16.

(7)   EUVL L 312, 27.11.2009, s. 16.

(8)  Italian siviili-ilmailuviranomainen (ENAC) ilmoitti 5.2.2010 Midwest Airlinesille näistä turvallisuuspuutteista, jotka johtivat lentoluvan peruuttamiseen.

(9)   Marraskuun 26 päivänä 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 1144/2006 johdanto-osan 10–16 kappale (EUVL L 312, 27.11.2009, s. 17).

(10)   EUVL L 312, 27.11.2009, s. 24.

(11)  ICAO:n tarkastushuomautus OPS/01.

(12)   Marraskuun 14 päivänä 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1131/2008 johdanto-osan 16 kappale (EUVL L 306, 15.11.2008, s. 49).


LIITE A

LUETTELO TÄYDELLISESSÄ TOIMINTAKIELLOSSA YHTEISÖSSÄ OLEVISTA LENTOLIIKENTEEN HARJOITTAJISTA  (1)

Lentoliikenteen harjoittajan virallinen nimi sellaisena kuin se ilmoitetaan lentotoimintaluvassa (ja toiminimi, jos se on muu kuin virallinen nimi)

Lentotoimintaluvan (AOC) tai toimiluvan numero

ICAO-tunnus

Lentoliikenteen harjoittajan kotivaltio

ARIANA AFGHAN AIRLINES

AOC 009

AFG

Afganistan

SIEM REAP AIRWAYS INTERNATIONAL

AOC/013/00

SRH

Kambodžan kuningaskunta

SILVERBACK CARGO FREIGHTERS

Tuntematon

VRB

Ruandan tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden toiminnan valvonnasta vastaavilta Angolan viranomaisilta, lukuun ottamatta liitteeseen B sisältyvää TAAG Angola Airlinesia, mukaan luettuina:

 

 

Angolan tasavalta

AEROJET

015

Tuntematon

Angolan tasavalta

AIR26

004

DCD

Angolan tasavalta

AIR GEMINI

002

GLL

Angolan tasavalta

AIR GICANGO

009

Tuntematon

Angolan tasavalta

AIR JET

003

MBC

Angolan tasavalta

AIR NAVE

017

Tuntematon

Angolan tasavalta

ALADA

005

RAD

Angolan tasavalta

ANGOLA AIR SERVICES

006

Tuntematon

Angolan tasavalta

DIEXIM

007

Tuntematon

Angolan tasavalta

GIRA GLOBO

008

GGL

Angolan tasavalta

HELIANG

010

Tuntematon

Angolan tasavalta

HELIMALONGO

011

Tuntematon

Angolan tasavalta

MAVEWA

016

Tuntematon

Angolan tasavalta

PHA

019

Tuntematon

Angolan tasavalta

RUI & CONCEICAO

012

Tuntematon

Angolan tasavalta

SAL

013

Tuntematon

Angolan tasavalta

SERVISAIR

018

Tuntematon

Angolan tasavalta

SONAIR

014

SOR

Angolan tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden toiminnan valvonnasta vastaavilta Beninin viranomaisilta, mukaan luettuina:

 

Beninin tasavalta

AERO BENIN

PEA No 014/MDCTTTATP-PR/ANAC/DEA/SCS

Tuntematon

Beninin tasavalta

AFRICA AIRWAYS

Tuntematon

AFF

Beninin tasavalta

ALAFIA JET

PEA No 014/ANAC/MDCTTTATP-PR/DEA/SCS

N/A

Beninin tasavalta

BENIN GOLF AIR

PEA No 012/MDCTTP-PR/ANAC/DEA/SCS.

Tuntematon

Beninin tasavalta

BENIN LITTORAL AIRWAYS

PEA No 013/MDCTTTATP-PR/ANAC/DEA/SCS.

LTL

Beninin tasavalta

COTAIR

PEA No 015/MDCTTTATP-PR/ANAC/DEA/SCS.

COB

Beninin tasavalta

ROYAL AIR

PEA No 11/ANAC/MDCTTP-PR/DEA/SCS

BNR

Beninin tasavalta

TRANS AIR BENIN

PEA No 016/MDCTTTATP-PR/ANAC/DEA/SCS

TNB

Beninin tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden toiminnan valvonnasta vastaavilta Kongon tasavallan viranomaisilta, mukaan luettuina:

 

 

Kongon tasavalta

AERO SERVICE

RAC06-002

RSR

Kongon tasavalta

EQUAFLIGHT SERVICES

RAC 06-003

EKA

Kongon tasavalta

SOCIETE NOUVELLE AIR CONGO

RAC 06-004

Tuntematon

Kongon tasavalta

TRANS AIR CONGO

RAC 06-001

Tuntematon

Kongon tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintalupansa niiden toiminnan valvonnasta vastaavilta Kongon demokraattisen tasavallan viranomaisilta, mukaan luettuina:

 

Kongon demokraattinen tasavalta

AFRICAN AIR SERVICES COMMUTER

409/CAB/MIN/TVC/051/09

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

AIR KASAI

409/CAB/MIN/ TVC/036/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

AIR KATANGA

409/CAB/MIN/TVC/031/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

AIR TROPIQUES

409/CAB/MIN/TVC/029/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

BLUE AIRLINES

409/CAB/MIN/TVC/028/08

BUL

Kongon demokraattinen tasavalta

BRAVO AIR CONGO

409/CAB/MIN/TC/0090/2006

BRV

Kongon demokraattinen tasavalta

BUSINESS AVIATION

409/CAB/MIN/TVC/048/09

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

BUSY BEE CONGO

409/CAB/MIN/TVC/052/09

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

CETRACA AVIATION SERVICE

409/CAB/MIN/TVC/026/08

CER

Kongon demokraattinen tasavalta

CHC STELLAVIA

409/CAB/MIN/TC/0050/2006

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

COMPAGNIE AFRICAINE D’AVIATION (CAA)

409/CAB/MIN/TVC/035/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

DOREN AIR CONGO

409/CAB/MIN/TVC/0032/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

ENTREPRISE WORLD AIRWAYS (EWA)

409/CAB/MIN/TVC/003/08

EWS

Kongon demokraattinen tasavalta

FILAIR

409/CAB/MIN/TVC/037/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

GALAXY KAVATSI

409/CAB/MIN/TVC/027/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

GILEMBE AIR SOUTENANCE (GISAIR)

409/CAB/MIN/TVC/053/09

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

GOMA EXPRESS

409/CAB/MIN/TC/0051/2006

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

GOMAIR

409/CAB/MIN/TVC/045/09

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

HEWA BORA AIRWAYS (HBA)

409/CAB/MIN/TVC/038/08

ALX

Kongon demokraattinen tasavalta

INTERNATIONAL TRANS AIR BUSINESS (ITAB)

409/CAB/MIN/TVC/033/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

KIN AVIA

409/CAB/MIN/TVC/042/09

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

LIGNES AÉRIENNES CONGOLAISES (LAC)

Ministerin lupa (ordonnance 78/205)

LCG

Kongon demokraattinen tasavalta

MALU AVIATION

409/CAB/MIN/TVC/04008

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

MANGO AVIATION

409/CAB/MIN/TVC/034/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

SAFE AIR COMPANY

409/CAB/MIN/TVC/025/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

SERVICES AIR

409/CAB/MIN/TVC/030/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

SWALA AVIATION

409/CAB/MIN/TVC/050/09

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

TMK AIR COMMUTER

409/CAB/MIN/TVC/044/09

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

TRACEP CONGO AVIATION

409/CAB/MIN/TVC/046/09

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

TRANS AIR CARGO SERVICES

409/CAB/MIN/TVC/024/08

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

WIMBI DIRA AIRWAYS

409/CAB/MIN/TVC/039/08

WDA

Kongon demokraattinen tasavalta

ZAABU INTERNATIONAL

409/CAB/MIN/TVC/049/09

Tuntematon

Kongon demokraattinen tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden toiminnan valvonnasta vastaavilta Djiboutin viranomaisilta, mukaan luettuna:

 

 

Djibouti

DAALLO AIRLINES

Tuntematon

DAO

Djibouti

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden valvonnasta vastaavilta Päiväntasaajan Guinean viranomaisilta, mukaan luettuina:

 

 

Päiväntasaajan Guinea

CRONOS AIRLINES

Ei tiedossa

Tuntematon

Päiväntasaajan Guinea

CEIBA INTERCONTINENTAL

Ei tiedossa

CEL

Päiväntasaajan Guinea

EGAMS

Ei tiedossa

EGM

Päiväntasaajan Guinea

EUROGUINEANA DE AVIACION Y TRANSPORTES

2006/001/MTTCT/DGAC/SOPS

EUG

Päiväntasaajan Guinea

GENERAL WORK AVIACION

002/ANAC

Ei tiedossa

Päiväntasaajan Guinea

GETRA - GUINEA ECUATORIAL DE TRANSPORTES AEREOS

739

GET

Päiväntasaajan Guinea

GUINEA AIRWAYS

738

Ei tiedossa

Päiväntasaajan Guinea

STAR EQUATORIAL AIRLINES

Tuntematon

Tuntematon

Päiväntasaajan Guinea

UTAGE – UNION DE TRANSPORT AEREO DE GUINEA ECUATORIAL

737

UTG

Päiväntasaajan Guinea

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden toiminnan valvonnasta vastaavilta Indonesian viranomaisilta, lukuun ottamatta Garuda Indonesiaa, Airfast Indonesiaa, Mandala Airlinesia ja Ekspres Transportasi Antarbenuaa, mukaan luettuina:

 

 

Indonesian tasavalta

AIR PACIFIC UTAMA

135-020

Tuntematon

Indonesian tasavalta

ALFA TRANS DIRGANTATA

135-012

Tuntematon

Indonesian tasavalta

ASCO NUSA AIR

135-022

Tuntematon

Indonesian tasavalta

ASI PUDJIASTUTI

135-028

Tuntematon

Indonesian tasavalta

AVIASTAR MANDIRI

135-029

Tuntematon

Indonesian tasavalta

CARDIG AIR

121-013

Tuntematon

Indonesian tasavalta

DABI AIR NUSANTARA

135-030

Tuntematon

Indonesian tasavalta

DERAYA AIR TAXI

135-013

DRY

Indonesian tasavalta

DERAZONA AIR SERVICE

135-010

DRZ

Indonesian tasavalta

DIRGANTARA AIR SERVICE

135-014

DIR

Indonesian tasavalta

EASTINDO

135-038

Tuntematon

Indonesian tasavalta

GATARI AIR SERVICE

135-018

GHS

Indonesian tasavalta

INDONESIA AIR ASIA

121-009

AWQ

Indonesian tasavalta

INDONESIA AIR TRANSPORT

135-034

IDA

Indonesian tasavalta

INTAN ANGKASA AIR SERVICE

135-019

Tuntematon

Indonesian tasavalta

JOHNLIN AIR TRANSPORT

135-043

Tuntematon

Indonesian tasavalta

KAL STAR

121-037

KLS

Indonesian tasavalta

KARTIKA AIRLINES

121-003

KAE

Indonesian tasavalta

KURA-KURA AVIATION

135-016

KUR

Indonesian tasavalta

LION MENTARI ARILINES

121-010

LNI

Indonesian tasavalta

MANUNGGAL AIR SERVICE

121-020

Tuntematon

Indonesian tasavalta

MEGANTARA

121-025

MKE

Indonesian tasavalta

MERPATI NUSANTARA AIRLINES

121-002

MNA

Indonesian tasavalta

METRO BATAVIA

121-007

BTV

Indonesian tasavalta

MIMIKA AIR

135-007

Tuntematon

Indonesian tasavalta

NATIONAL UTILITY HELICOPTER

135-011

Tuntematon

Indonesian tasavalta

NUSANTARA AIR CHARTER

121-022

Tuntematon

Indonesian tasavalta

NUSANTARA BUANA AIR

135-041

Tuntematon

Indonesian tasavalta

NYAMAN AIR

135-042

Tuntematon

Indonesian tasavalta

PELITA AIR SERVICE

121-008

PAS

Indonesian tasavalta

PENERBANGAN ANGKASA SEMESTA

135-026

Tuntematon

Indonesian tasavalta

PURA WISATA BARUNA

135-025

Tuntematon

Indonesian tasavalta

REPUBLIC EXPRESS AIRLINES

121-040

RPH

Indonesian tasavalta

RIAU AIRLINES

121-016

RIU

Indonesian tasavalta

SAMPOERNA AIR NUSANTARA

135-036

SAE

Indonesian tasavalta

SAYAP GARUDA INDAH

135-004

Tuntematon

Indonesian tasavalta

SKY AVIATION

135-044

Tuntematon

Indonesian tasavalta

SMAC

135-015

SMC

Indonesian tasavalta

SRIWIJAYA AIR

121-035

SJY

Indonesian tasavalta

SURVEI UDARA PENAS

135-006

Tuntematon

Indonesian tasavalta

TRANSWISATA PRIMA AVIATION

135-021

Tuntematon

Indonesian tasavalta

TRAVEL EXPRESS AVIATION SERVICE

121-038

XAR

Indonesian tasavalta

TRAVIRA UTAMA

135-009

Tuntematon

Indonesian tasavalta

TRI MG INTRA ASIA AIRLINES

121-018

TMG

Indonesian tasavalta

TRIGANA AIR SERVICE

121-006

TGN

Indonesian tasavalta

UNINDO

135-040

Tuntematon

Indonesian tasavalta

WING ABADI AIRLINES

121-012

WON

Indonesian tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden toiminnan valvonnasta vastaavilta Kazakstanin viranomaisilta, lukuun ottamatta liitteeseen B sisältyvää Air Astanaa, muun muassa:

 

 

Kazakstanin tasavalta

AERO AIR COMPANY

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

AEROPRAKT KZ

Tuntematon

APK

Kazakstanin tasavalta

AIR ALMATY

AK-0331-07

LMY

Kazakstanin tasavalta

AIR COMPANY KOKSHETAU

AK-0357-08

KRT

Kazakstanin tasavalta

AIR DIVISION OF EKA

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

AIR FLAMINGO

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

AIR TRUST AIRCOMPANY

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

AK SUNKAR AIRCOMPANY

Tuntematon

AKS

Kazakstanin tasavalta

ALMATY AVIATION

Tuntematon

LMT

Kazakstanin tasavalta

ARKHABAY

Tuntematon

KEK

Kazakstanin tasavalta

ASIA CONTINENTAL AIRLINES

AK-0345-08

CID

Kazakstanin tasavalta

ASIA CONTINENTAL AVIALINES

AK-0371-08

RRK

Kazakstanin tasavalta

ASIA WINGS

AK-0390-09

AWA

Kazakstanin tasavalta

ASSOCIATION OF AMATEUR PILOTS OF KAZAKHSTAN

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

ATMA AIRLINES

AK-0372-08

AMA

Kazakstanin tasavalta

ATYRAU AYE JOLY

AK-0321-07

JOL

Kazakstanin tasavalta

AVIA-JAYNAR

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

BEYBARS AIRCOMPANY

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

BERKUT AIR/BEK AIR

AK-0311-07

BKT/BEK

Kazakstanin tasavalta

BERKUT KZ

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

BURUNDAYAVIA AIRLINES

AK-0374-08

BRY

Kazakstanin tasavalta

COMLUX

AK-0352-08

KAZ

Kazakstanin tasavalta

DETA AIR

AK-0344-08

DET

Kazakstanin tasavalta

EAST WING

AK-0332-07

EWZ

Kazakstanin tasavalta

EASTERN EXPRESS

AK-0358-08

LIS

Kazakstanin tasavalta

EURO-ASIA AIR

AK-0384-09

EAK

Kazakstanin tasavalta

EURO-ASIA AIR INTERNATIONAL

Tuntematon

KZE

Kazakstanin tasavalta

FENIX

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

FLY JET KZ

AK-0391-09

FJK

Kazakstanin tasavalta

IJT AVIATION

AK-0335-08

DVB

Kazakstanin tasavalta

INVESTAVIA

AK-0342-08

TLG

Kazakstanin tasavalta

IRTYSH AIR

AK-0381-09

MZA

Kazakstanin tasavalta

JET AIRLINES

AK-0349-09

SOZ

Kazakstanin tasavalta

JET ONE

AK-0367-08

JKZ

Kazakstanin tasavalta

KAZAIR JET

AK-0387-09

KEJ

Kazakstanin tasavalta

KAZAIRTRANS AIRLINE

AK-0347-08

KUY

Kazakstanin tasavalta

KAZAIRWEST

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

KAZAVIA

Tuntematon

KKA

Kazakstanin tasavalta

KAZAVIASPAS

Tuntematon

KZS

Kazakstanin tasavalta

KOKSHETAU

AK-0357-08

KRT

Kazakstanin tasavalta

MEGA AIRLINES

AK-0356-08

MGK

Kazakstanin tasavalta

MIRAS

AK-0315-07

MIF

Kazakstanin tasavalta

NAVIGATOR

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

ORLAN 2000 AIRCOMPANY

Tuntematon

KOV

Kazakstanin tasavalta

PANKH CENTER KAZAKHSTAN

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

PRIME AVIATION

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

SALEM AIRCOMPANY

Tuntematon

KKS

Kazakstanin tasavalta

SAMAL AIR

Tuntematon

SAV

Kazakstanin tasavalta

SAYAKHAT AIRLINES

AK-0359-08

SAH

Kazakstanin tasavalta

SEMEYAVIA

Tuntematon

SMK

Kazakstanin tasavalta

SCAT

AK-0350-08

VSV

Kazakstanin tasavalta

SKYBUS

AK-0364-08

BYK

Kazakstanin tasavalta

SKYJET

AK-0307-09

SEK

Kazakstanin tasavalta

SKYSERVICE

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

TYAN SHAN

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

UST-KAMENOGORSK

AK-0385-09

UCK

Kazakstanin tasavalta

ZHETYSU AIRCOMPANY

Tuntematon

JTU

Kazakstanin tasavalta

ZHERSU AVIA

Tuntematon

RZU

Kazakstanin tasavalta

ZHEZKAZGANAIR

Tuntematon

Tuntematon

Kazakstanin tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden valvonnasta vastaavilta Kirgisian viranomaisilta, mukaan luettuina:

 

 

Kirgisian tasavalta

AIR MANAS

17

MBB

Kirgisian tasavalta

ASIAN AIR

Tuntematon

AAZ

Kirgisian tasavalta

AVIA TRAFFIC COMPANY

23

AVJ

Kirgisian tasavalta

AEROSTAN (EX BISTAIR-FEZ BISHKEK)

08

BSC

Kirgisian tasavalta

CLICK AIRWAYS

11

CGK

Kirgisian tasavalta

DAMES

20

DAM

Kirgisian tasavalta

EASTOK AVIA

15

EEA

Kirgisian tasavalta

GOLDEN RULE AIRLINES

22

GRS

Kirgisian tasavalta

ITEK AIR

04

IKA

Kirgisian tasavalta

KYRGYZ TRANS AVIA

31

KTC

Kirgisian tasavalta

KYRGYZSTAN

03

LYN

Kirgisian tasavalta

MAX AVIA

33

MAI

Kirgisian tasavalta

S GROUP AVIATION

6

SGL

Kirgisian tasavalta

SKY GATE INTERNATIONAL AVIATION

14

SGD

Kirgisian tasavalta

SKY WAY AIR

21

SAB

Kirgisian tasavalta

TENIR AIRLINES

26

TEB

Kirgisian tasavalta

TRAST AERO

05

TSJ

Kirgisian tasavalta

VALOR AIR

07

VAC

Kirgisian tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden valvonnasta vastaavilta Liberian viranomaisilta

 

Liberia

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden valvonnasta vastaavilta Gabonin tasavallan viranomaisilta, lukuun ottamatta liitteeseen B sisältyvä Gabon Airlinesia, Afrijetia ja SN2AG:tä, mukaan luettuina:

 

 

Gabonin tasavalta

AIR SERVICES SA

0002/MTACCMDH/SGACC/DTA

AGB

Gabonin tasavalta

AIR TOURIST (ALLEGIANCE)

0026/MTACCMDH/SGACC/DTA

NIL

Gabonin tasavalta

NATIONALE ET REGIONALE TRANSPORT (NATIONALE)

0020/MTACCMDH/SGACC/DTA

Tuntematon

Gabonin tasavalta

SCD AVIATION

0022/MTACCMDH/SGACC/DTA

Tuntematon

Gabonin tasavalta

SKY GABON

0043/MTACCMDH/SGACC/DTA

SKG

Gabonin tasavalta

SOLENTA AVIATION GABON

0023/MTACCMDH/SGACC/DTA

Tuntematon

Gabonin tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden toiminnan valvonnasta vastaavilta Filippiinien viranomaisilta, mukaan luettuina:

 

 

Filippiinien tasavalta

AEROWURKS AERIAL SPRAYING SERVICES

4AN2008003

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

AIR PHILIPPINES CORPORATION

2009006

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

AIR WOLF AVIATION INC.

200911

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

AIRTRACK AGRICULTURAL CORPORATION

4AN2005003

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

ASIA AIRCRAFT OVERSEAS PHILIPPINES INC.

4AN9800036

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

AVIATION TECHNOLOGY INNOVATORS, INC.

4AN2007005

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

AVIATOUR'S FLY'N INC.

200910

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

AYALA AVIATION CORP.

4AN9900003

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

BEACON

Tuntematon

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

BENDICE TRANSPORT MANAGEMENT INC.

4AN2008006

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

CANADIAN HELICOPTERS PHILIPPINES INC.

4AN9800025

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

CEBU PACIFIC AIR

2009002

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

CHEMTRAD AVIATION CORPORATION

2009018

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

CM AERO

4AN2000001

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

CORPORATE AIR

Tuntematon

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

CYCLONE AIRWAYS

4AN9900008

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

FAR EAST AVIATION SERVICES

2009013

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

F.F. CRUZ AND COMPANY, INC.

2009017

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

HUMA CORPORATION

2009014

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

INAEC AVIATION CORP.

4AN2002004

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

ISLAND AVIATION

2009009

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

INTERISLAND AIRLINES, INC.

2010023

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

ISLAND TRANSVOYAGER

2010022

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

LION AIR, INCORPORATED

2009019

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

MACRO ASIA AIR TAXI SERVICES

4AN9800035

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

MINDANAO RAINBOW AGRICULTURAL DEVELOPMENT SERVICES

2009016

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

MISIBIS AVIATION & DEVELOPMENT CORP

2010020

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

OMNI AVIATION CORP.

4AN2002002

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

PACIFIC EAST ASIA CARGO AIRLINES, INC.

4AS9800006

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

PACIFIC AIRWAYS CORPORATION

Tuntematon

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

PACIFIC ALLIANCE CORPORATION

Tuntematon

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

PHILIPPINE AIRLINES

2009001

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

PHILIPPINE AGRICULTURAL AVIATION CORP.

4AN9800015

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

ROYAL AIR CHARTER SERVICES INC.

4AN2003003

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

ROYAL STAR AVIATION, INC.

4AN9800029

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

SOUTH EAST ASIA INC.

2009004

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

SOUTHSTAR AVIATION COMPANY, INC.

4AN9800037

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

SPIRIT OF MANILA AIRLINES CORPORATION

2009008

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

SUBIC INTERNATIONAL AIR CHARTER

4AN9900010

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

SUBIC SEAPLANE, INC.

4AN2000002

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

TOPFLITE AIRWAYS, INC.

Tuntematon

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

TRANSGLOBAL AIRWAYS CORPORATION

2009007

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

WORLD AVIATION, CORP.

Tuntematon

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

WCC AVIATION COMPANY

2009015

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

YOKOTA AVIATION, INC.

Tuntematon

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

ZENITH AIR, INC.

2009012

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

ZEST AIRWAYS INCORPORATED

2009003

Tuntematon

Filippiinien tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden toiminnan valvonnasta vastaavilta São Tomén ja Príncipen viranomaisilta, mukaan luettuina:

São Tomé ja Príncipe

AFRICA CONNECTION

10/AOC/2008

Tuntematon

São Tomé ja Príncipe

BRITISH GULF INTERNATIONAL COMPANY LTD

01/AOC/2007

BGI

São Tomé ja Príncipe

EXECUTIVE JET SERVICES

03/AOC/2006

EJZ

São Tomé ja Príncipe

GLOBAL AVIATION OPERATION

04/AOC/2006

Tuntematon

São Tomé ja Príncipe

GOLIAF AIR

05/AOC/2001

GLE

São Tomé ja Príncipe

ISLAND OIL EXPLORATION

01/AOC/2008

Tuntematon

São Tomé ja Príncipe

STP AIRWAYS

03/AOC/2006

STP

São Tomé ja Príncipe

TRANSAFRIK INTERNATIONAL LTD

02/AOC/2002

TFK

São Tomé ja Príncipe

TRANSCARG

01/AOC/2009

Tuntematon

São Tomé ja Príncipe

TRANSLIZ AVIATION (TMS)

02/AOC/2007

TMS

São Tomé ja Príncipe

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden valvonnasta vastaavilta Sierra Leonen viranomaisilta, mukaan luettuina:

Sierra Leone

AIR RUM, LTD

Tuntematon

RUM

Sierra Leone

DESTINY AIR SERVICES, LTD

Tuntematon

DTY

Sierra Leone

HEAVYLIFT CARGO

Tuntematon

Tuntematon

Sierra Leone

ORANGE AIR SIERRA LEONE LTD

Tuntematon

ORJ

Sierra Leone

PARAMOUNT AIRLINES, LTD

Tuntematon

PRR

Sierra Leone

SEVEN FOUR EIGHT AIR SERVICES LTD

Tuntematon

SVT

Sierra Leone

TEEBAH AIRWAYS

Tuntematon

Tuntematon

Sierra Leone

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden valvonnasta vastaavilta Sudanin viranomaisilta:

 

 

Sudanin tasavalta

SUDAN AIRWAYS

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

SUN AIR SERVICES

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

MARSLAND COMPANY

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

ATTICO AIRLINES

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

FOURTY EIGHT AVIATION

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

SUDANESE STATES AVIATION COMPANY

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

ALMAJARA AVIATION

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

BADER AIRLINES

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

ALFA AIRLINES

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

AZZA TRANSPORT COMPANY

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

GREEN FLAG AVIATION

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

ALMAJAL AVIATION SERVICE

Tuntematon

 

Sudanin tasavalta

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden valvonnasta vastaavilta Swazimaan viranomaisilta, mukaan luettuna:

Swazimaa

SWAZILAND AIRLINK

Tuntematon

SZL

Swazimaa

Kaikki lentoliikenteen harjoittajat, jotka ovat saaneet lentotoimintaluvan niiden toiminnan valvonnasta vastaavilta Sambian viranomaisilta, mukaan luettuna:

 

 

Sambia

ZAMBEZI AIRLINES

Z/AOC/001/2009

ZMA

Sambia


(1)  Liitteessä A mainitulle lentoliikenteen harjoittajalle voidaan sallia liikennöintioikeuksien käyttäminen, jos se käyttää sellaiselta lentoliikenteen harjoittajalta miehistöineen vuokrattua konetta, jota ei ole asetettu toimintakieltoon, edellyttäen, että asianmukaisia turvallisuusvaatimuksia noudatetaan.


LIITE B

LUETTELO LENTOLIIKENTEEN HARJOITTAJISTA, JOIDEN TOIMINTAA YHTEISÖSSÄ RAJOITETAAN  (1)

Lentoliikenteen harjoittajan virallinen nimi sellaisena kuin se ilmoitetaan lentotoimintaluvassa (ja toiminimi, jos se on muu kuin virallinen nimi)

Lentotoimintaluvan (AOC) numero

ICAO-tunnus

Lentoliikenteen harjoittajan kotivaltio

Ilma-alustyyppi

Rekisteritunnus ja, jos saatavilla, sarjanumero

Rekisteröintivaltio

AIR KORYO

GAC-AOC/KOR-01

 

DPRK

Koko kalusto, paitsi: 2 Tu 204 -ilma-alusta

Koko kalusto, paitsi: P-632, P-633

DPRK

AFRIJET (2)

CTA 0002/MTAC/ANAC-G/DSA

 

Gabonin tasavalta

Koko kalusto, paitsi: 2 Falcon 50 ilma-alusta, 1 Falcon 900 -ilma-alus

Koko kalusto, paitsi: TR-LGV; TR-LGY; TR-AFJ

Gabonin tasavalta

AIR ASTANA (3)

AK-0388-09

KZR

Kazakstan

Koko kalusto, paitsi: 2 B767-ilma-alusta, 4 B757-ilma-alusta, 10 A319/320/321-ilma-alusta 5 Fokker 50 -ilma-alusta

Koko kalusto, paitsi: P4-KCA, P4-KCB; P4-EAS, P4-FAS, P4-GAS, P4-MAS; P4-NAS, P4-OAS, P4-PAS, P4-SAS, P4-TAS, P4-UAS, P4-VAS, P4-WAS, P4-YAS, P4-XAS; P4-HAS, P4-IAS, P4-JAS, P4-KAS, P4-LAS

Aruba (Alankomaiden kuningaskunta)

AIR BANGLADESH

17

BGD

Bangladesh

B747-269B

S2-ADT

Bangladesh

AIR SERVICE COMORES

06-819/TA-15/DGACM

KMD

Komorit

Koko kalusto, paitsi: LET 410 UVP

Koko kalusto, paitsi: D6-CAM (851336)

Komorit

GABON AIRLINES (4)

CTA 0001/MTAC/ANAC

GBK

Gabonin tasavalta

Koko kalusto, paitsi: 1 Boeing B-767-200 -ilma-alus

Koko kalusto, paitsi: TR-LHP

Gabonin tasavalta

IRAN AIR (5)

FS100

IRA

Iranin islamilainen tasavalta

Koko kalusto, paitsi: 14 A300-ilma-alusta, 4 A310-ilma-alusta, 9 B747-ilma-alusta, 1 B737-ilma-alus, 6 A320-ilma-alusta

Koko kalusto, paitsi:

EP-IBA

EP-IBB

EP-IBC

EP-IBD

EP-IBG

EP-IBH

EP-IBI

EP-IBJ

EP-IBS

EP-IBT

EP-IBV

EP-IBZ

EP-ICE

EP-ICF

EP-IBK

EP-IBL

EP-IBP

EP-IBQ

EP-IAA

EP-IAB

EP-IBC

EP-IBD

EP-IAG

EP-IAH

EP-IAI

EP-IAM

EP-ICD

EP-AGA

EP-IEA

EP-IEB

EP-IED

EP-IEE

EP-IEF

EP-IEG

Iranin islamilainen tasavalta

NOUVELLE AIR AFFAIRES GABON (SN2AG)

CTA 0003/MTAC/ANAC-G/DSA

NVS

Gabonin tasavalta

Koko kalusto, paitsi: Koko kalusto, paitsi: 1 Challenger CL601-tyyppinen ilma-alus, 1 HS-125-800 -tyyppinen ilma-alus

Koko kalusto, paitsi: TR-AAG, ZS-AFG

Gabonin tasavalta; Etelä-Afrikan tasavalta

TAAG ANGOLA AIRLINES

001

DTA

Angolan tasavalta

Koko kalusto, paitsi: Boeing B-777-tyyppistä ilma-alusta ja 4 Boeing B-737-700 -tyyppistä ilma-alusta

Koko kalusto, paitsi: D2-TED, D2-TEE, D2-TEF, D2-TBF, D2, TBG, D2-TBH, D2-TBJ

Angolan tasavalta

UKRAINIAN MEDITERRANEAN

164

Ukraina

Ukraina

Koko kalusto paitsi 1 MD-83-tyyppinen ilma-alus

Koko kalusto, paitsi: UR-CFF

Ukraina


(1)  Liitteessä B mainitulle lentoliikenteen harjoittajalle voidaan sallia liikennöintioikeuksien käyttäminen, jos se käyttää sellaiselta lentoliikenteen harjoittajalta miehistöineen vuokrattua konetta, jota ei ole asetettu toimintakieltoon, edellyttäen, että asianmukaisia turvallisuusvaatimuksia noudatetaan.

(2)  Afrijet saa toistaiseksi Euroopan yhteisössä toimiessaan käyttää ainoastaan mainittuja poikkeusluvan saaneita ilma-aluksia.

(3)  Air Astana saa toistaiseksi Euroopan yhteisössä toimiessaan käyttää ainoastaan mainittuja poikkeusluvan saaneita ilma-aluksia.

(4)  Gabon Airlines saa toistaiseksi Euroopan yhteisössä toimiessaan käyttää ainoastaan mainittuja poikkeusluvan saaneita ilma-aluksia.

(5)  Iran Air saa liikennöidä Euroopan unioniin tietyillä ilma-aluksilla tämän asetuksen johdanto-osan kappaleissa 48 ja 49 vahvistetuin edellytyksin.


31.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/50


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 274/2010,

annettu 30 päivänä maaliskuuta 2010,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä maaliskuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)   EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)   EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

IL

156,4

JO

98,8

MA

166,6

TN

154,7

TR

123,2

ZZ

139,9

0707 00 05

JO

75,8

MA

108,5

TR

127,2

ZZ

103,8

0709 90 70

MA

142,0

TR

100,2

ZZ

121,1

0805 10 20

EG

47,6

IL

53,2

MA

50,7

TN

46,9

TR

62,7

ZZ

52,2

0805 50 10

EG

63,7

IL

91,6

MA

49,1

TR

64,8

ZA

71,7

ZZ

68,2

0808 10 80

AR

80,6

BR

89,2

CA

74,4

CL

94,4

CN

95,2

MK

23,6

US

132,0

UY

93,5

ZA

92,9

ZZ

86,2

0808 20 50

AR

78,4

CL

150,4

CN

35,0

MX

100,0

UY

106,8

ZA

92,6

ZZ

93,9


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ” ZZ ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

31.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/52


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010,

vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä öljyn ja kaasun etsintään ja hyödyntämiseen Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1920)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/192/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY (1) ja erityisesti sen 30 artiklan 5 ja 6 kohdan,

ottaa huomioon yrityksen Shell U.K. Limited, jäljempänä ’Shell’, sähköpostitse 15 päivänä lokakuuta 2009 esittämän pyynnön,

on kuullut julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

I   TAUSTATIEDOT

(1)

Direktiivin 2004/17/EY 27 artiklan mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa öljyä tai kaasua etsivät tai tuottavat hankintasopimuksia tekevät yksiköt saavat soveltaa vaihtoehtoista järjestelmää tavanomaisten sääntöjen asemesta. Vaihtoehtoiseen järjestelmään sisältyi tiettyjä tilastointivelvoitteita sekä velvoite noudattaa syrjimättömyyden ja kilpailuun perustuvan hankinnan periaatteita tehtäessä tavaroita, rakennusurakoita ja palveluja koskevia hankintasopimuksia, erityisesti kun yksikkö saattaa talouden toimijoiden saataville tietoja suunnitelluista hankinnoistaan.

(2)

Direktiivin 30 artiklan mekanismia, jossa säädetään kyseisen direktiivin säännöksistä tietyissä olosuhteissa ja tiettyjen toimijoiden suhteen tehtävistä poikkeuksista, sovelletaan myös näihin direktiivin 27 artiklaan perustuviin rajoitetumpiin velvollisuuksiin.

(3)

Shell toimitti komissiolle direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun pyynnön sähköpostitse 15 päivänä lokakuuta 2009. Direktiivin 30 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti komissio tiedotti pyynnöstä Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisille 21 päivänä lokakuuta 2009 päivätyllä kirjeellä, johon Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset vastasivat sähköpostitse 16 päivänä marraskuuta 2009. Lisäksi komissio pyysi Shelliltä 17 päivänä marraskuuta 2009 sähköpostitse lisätietoja, jotka tämä toimitti sähköpostitse 25 päivänä marraskuuta 2009.

(4)

Shellin esittämä pyyntö koskee öljyn ja kaasun etsintää ja hyödyntämistä Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Komission aiempien sulautumapäätösten (2) mukaisesti pyynnössä on kuvattu Shellin harjoittamia kolmea erillistä toimintoa, jotka ovat

a)

öljyn ja maakaasun etsintä;

b)

öljyntuotanto; ja

c)

maakaasuntuotanto.

Edellä mainittujen komission päätösten mukaisesti ”tuotannon” katsotaan tässä päätöksessä sisältävän myös ”kehittämisen” eli riittävän infrastruktuurin luomisen tulevaa tuotantoa varten (muun muassa öljynporauslautat, putkistot ja terminaalit).

II   OIKEUDELLINEN KEHYS

(5)

Direktiivin 2004/17/EY 30 artiklassa säädetään, ettei direktiiviä sovelleta hankintasopimuksiin, jotka tehdään jonkin kyseisessä direktiivissä tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, jos toimintoon siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, kohdistuu suoraa kilpailua markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Sitä, kohdistuuko johonkin toimintoon suoraa kilpailua, arvioidaan puolueettomin perustein ottaen huomioon kyseisen alan erityispiirteet. Markkinoille pääsyä pidetään rajoittamattomana, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön ne EU:n säädökset, jotka avaavat tietyn alan tai sen osan kilpailulle, ja soveltaa niitä.

(6)

Koska Yhdistynyt kuningaskunta on pannut täytäntöön hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 30 päivänä toukokuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY (3) ja soveltaa sitä, markkinoille pääsyä olisi pidettävä rajoittamattomana direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Sitä, onko jokin toiminta suoraan kilpailtua tietyillä markkinoilla, olisi arvioitava useiden perusteiden pohjalta, joista yksikään ei ole sinänsä ratkaiseva.

(7)

Jotta voidaan arvioida, kohdistuuko asianomaisiin toimijoihin suoraa kilpailua tässä päätöksessä tarkoitetuilla markkinoilla, on tärkeimpien toimijoiden markkinaosuus ja kyseisten markkinoiden keskittymistaso otettava huomioon. Koska tätä direktiiviä voidaan soveltaa monenlaisiin toimintoihin, joissa olot ovat erilaisia, on kutakin toimintaa/markkinoita tarkasteltava erikseen.

(8)

Tämä päätös ei rajoita kilpailusääntöjen soveltamista.

III   ARVIOINTI

(9)

Pyynnön kohteena olevien kolmenlaisen toiminnan (öljyn ja maakaasun etsinnän, öljyntuotannon ja maakaasuntuotannon) on edellä johdanto-osan 4 kappaleessa tarkoitetuissa komission päätöksissä katsottu muodostavan omat tuotemarkkinansa. Niitä olisi sen vuoksi tarkasteltava toisistaan erillään.

Öljyn ja maakaasun etsintä

(10)

Komission vakiintuneen käytännön mukaan (4) öljyn ja maakaasun etsintä muodostaa yhdet merkitykselliset tuotemarkkinat, koska alussa ei voida tietää, löydetäänkö öljyä vai maakaasua. Lisäksi komission vakiintuneen käytännön mukaan kyseisten markkinoiden katsotaan olevan maailmanlaajuiset.

(11)

Öljyä ja kaasua etsivien toimijoiden markkinaosuudet voidaan määrittää kolmen muuttujan avulla: pääomamenot, varmat varannot ja odotettu tuotanto. Pääomamenojen käyttö öljynetsintämarkkinoilla toimivien toimijoiden markkinaosuuksien määrittämisessä on havaittu huonoksi menetelmäksi, muun muassa sen vuoksi, että investointitarpeet ovat kovin erilaisia eri maantieteellisillä alueilla. Öljyn ja maakaasun etsintä vaatii Pohjanmerellä suurempia investointeja kuin esimerkiksi Lähi-idässä.

(12)

Mainittuja kahta muuta muuttujaa eli osuutta varmoista varannoista ja odotetusta tuotannosta on sitä vastoin käytetty talouden toimijoiden markkinaosuuksien arvioinnissa tällä alalla (5).

(13)

Varmat öljy- ja maakaasuvarannot olivat saatavilla olevien tietojen mukaan 31 päivänä joulukuuta 2008 koko maailmassa yhteensä 385 miljardia standardikuutiometriä öljyekvivalenttia, jäljempänä ’Sm3öe’ (6). Shellin osuus siitä oli 1,759 miljardia Sm3öe, eli sen markkinaosuus oli 0,46 prosenttia. Varmat öljy- ja maakaasuvarannot olivat 1 päivänä tammikuuta 2009 Isossa-Britanniassa yhteensä hieman yli 0,88 miljardia Sm3öe (7) eli hieman yli 0,22 prosenttia. Shellin osuus tästä on tätäkin pienempi. Saatavilla olevien tietojen mukaan todennettujen öljy- ja kaasuvarantojen ja odotetun tulevan tuotannon välillä on suora suhde. Mitkään saatavilla olevat tiedot eivät viittaa siihen, että Shellin markkinaosuus olisi merkittävästi erilainen, jos se mitattaisiin pikemminkin odotettuna tulevana tuotantona kuin sen osuutena todennetuista varannoista. Jäljempänä johdanto-osan 14 ja 17 kappaleessa esitetään Shellin ja sen tärkeimpien kilpailijoiden osuudet öljyn ja kaasun tuotannosta. Koska todennettujen varantojen ja todellisen tuotannon välillä on yhteys, voidaan katsoa, että nämä luvut osoittavat myös tässä käsiteltävänä olevien markkinoiden kilpailutilannetta. Etsintämarkkinat eivät ole kovin keskittyneet. Markkinoille on valtion omistamien yhtiöiden lisäksi luonteenomaista kahden toisen kansainvälisen vertikaalisti integroituneen yksityisen yrittäjän, BP:n ja ExxonMobilin (suurimmat öljy-yhtiöt) sekä muutamien muiden suurten öljy-yhtiöiden läsnäolo. Edellä mainitut seikat osoittavat suoraa kilpailua.

Öljyntuotanto

(14)

Komission vakiintuneen käytännön mukaan (8) (raaka)öljyn kehitys- ja tuotantotoiminta muodostaa erilliset maailmanlaajuiset tuotemarkkinat. Saatavilla olevien tietojen mukaan (9) öljyn maailmanlaajuinen päivittäinen kokonaistuotanto oli 81 820 miljoonaa tynnyriä vuonna 2008. Kyseisenä vuonna Shell tuotti yhteensä 1 771 miljoonaa tynnyriä päivässä, eli sen markkinaosuus oli 2,16 prosenttia. Tässä analyysissä on tärkeää ottaa huomioon keskittymisaste ja merkitykselliset markkinat kokonaisuutena. Komissio huomauttaa, että raakaöljyn tuotantomarkkinoille on ominaista, että niillä toimii suuria valtion omistamia yhtiöitä ja lisäksi kaksi muuta kansainvälistä vertikaalisti integroitunutta yksityistä yrittäjää (suurimmat yhtiöt BP, osuus öljyntuotannosta 3,08 prosenttia, ja ExxonMobil, osuus öljyntuotannosta 2,32 prosenttia) sekä muutama muu suuri öljy-yhtiö (10). Nämä tekijät antavat aiheen olettaa, että markkinoilla on useita toimijoita, joiden välillä on todellista kilpailua.

Maakaasuntuotanto

(15)

Kaasun alemman jakeluportaan toimitusta loppukäyttäjille koskevassa komission aiemmassa päätöksessä (11) on erotettu pienlämpöarvoinen (LCV) kaasu suurilämpöarvoisesta (HCV) kaasusta. Komissio on myös pohtinut, olisiko nesteytetyn maakaasun (LNG) toimittajat erotettava putkea pitkin johdetun maakaasun toimittajista (12). Myöhemmin tehdyssä komission päätöksessä (13), joka koski muun muassa maakaasutuotannon kehittämistä ja itse tuotantoa, jätettiin kuitenkin avoimeksi se kysymys, oliko olemassa erilliset pienlämpöarvoisen (LCV) kaasun, suurilämpöarvoisen (HCV) kaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) markkinat, sillä (päätöksen mukaan) valittu määrittely ei kuitenkaan vaikuttaisi lopulliseen arvioon. Myös tässä päätöksessä kysymys voidaan jättää avoimeksi seuraavista syistä:

Shell ei tuota nesteytettyä maakaasua,

Shell U.K. Limited toimii Isossa-Britanniassa (Skotlannissa, Englannissa ja Walesissa), jossa kaasun spot-markkinoilla (National Balancing Point) ei tehdä eroa LCV:n ja HCV:n välillä. National Grid plc (Britannian kansallinen kaasuverkostonhoitaja) vastaa verkkoon syötetyn kaasun laadun valvonnasta.

(16)

Aiemmissa komission päätöksissä (14) on katsottu, että tässä tapauksessa maantieteelliset markkinat sisältävät Euroopan talousalueen (ETA) ja mahdollisesti myös Venäjän ja Algerian.

(17)

Saatavissa olevien tietojen (15) mukaan kaasun kokonaistuotanto vuonna 2008 oli EU:ssa 190,3 miljardia Sm3 ja ETA-maissa 289,5 miljardia Sm3. Shellin tuotanto vuonna 2008 oli 37,60 miljardia Sm3, eli sen markkinaosuus oli 12,99 prosenttia. Vuonna 2008 tuotanto oli Venäjällä 601,7 miljardia ja Algeriassa 86,5 miljardia Sm3. ETA:n, Venäjän ja Algerian kokonaistuotanto oli näin ollen yhteensä 976,7 miljardia Sm3, josta Shellin osuus oli 3,85 prosenttia. Keskittymisaste maakaasuntuotantomarkkinoilla on myös pieni, kun otetaan huomioon kahden suurimman öljy-yhtiön (ExxonMobil, markkinaosuus (10–20 %) ja BP, markkinaosuus (5–10 %)), ja suurten öljy-yhtiöiden (Statoil, markkinaosuus (10–20 %), ja Total, markkinaosuus (5–10 %)), läsnäolo ja paine kahdesta muusta merkittävästä valtionomistuksessa olevasta yhtiöstä, nimittäin Venäjän Gazpromista, markkinaosuus (30–40 %) ja Algerian Sonatrachista (10–20 %) (16). Myös edellä mainitut seikat osoittavat suoraa kilpailua.

IV   PÄÄTELMÄT

(18)

Johdanto-osan 5–17 kappaleessa tarkasteltujen seikkojen perusteella olisi katsottava, että direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa asetettu ehto, joka koskee kilpailun kohdistumista suoraan johonkin toimintoon, täyttyy Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa seuraavien palvelujen osalta:

a)

öljyn ja maakaasun etsintä;

b)

öljyntuotanto; ja

c)

maakaasuntuotanto.

(19)

Koska rajoittamatonta markkinoille pääsyä koskevan ehdon voidaan katsoa täyttyvän, direktiiviä 2004/17/EY ei pitäisi soveltaa hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa johdanto-osan 18 kappaleen a–c alakohdassa tarkoitettujen palvelujen suorittaminen Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa, eikä suunnittelukilpailuihin, joita järjestetään tällaisen toiminnan suorittamiseksi kyseisillä maantieteellisillä alueilla.

(20)

Tämä päätös perustuu lokakuusta joulukuuhun 2009 vallinneeseen oikeudelliseen ja tosiasialliseen tilanteeseen, sellaisena kuin se käy ilmi Shellin ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimittamista tiedoista. Päätöstä voidaan tarkistaa, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen tilanne muuttuu merkittävästi siten, etteivät direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytykset enää täyty,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Direktiiviä 2004/17/EY ei sovelleta hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa seuraavien palvelujen suorittaminen Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa:

a)

öljyn ja maakaasun etsintä;

b)

öljyntuotanto; ja

c)

maakaasuntuotanto.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

Michel BARNIER

Komission jäsen


(1)   EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1.

(2)  Ks. erityisesti komission päätös 2004/284/EY, tehty 29 päivänä syyskuuta 1999, yrityskeskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia N:o IV/M.1383 – Exxon/Mobil) (EUVL L 103, 7.4.2004, s. 1), ja myöhemmät päätökset, muun muassa 3 päivänä toukokuuta 2007 tehty, neuvoston asetukseen (EY) N:o 139/2004 perustuva komission päätös keskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille soveltuvaksi (Asia N:o IV/M.4545 – Statoil/Hydro).

(3)   EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.

(4)  Ks. erityisesti edellä mainittu Exxon/Mobil-päätös ja uudempi 19 päivänä marraskuuta 2007 tehty, neuvoston asetukseen (EY) N:o 139/2004 perustuva komission päätös keskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille soveltuvaksi (Asia COMP/M.4934 – KazMunaiGaz/Rompetrol).

(5)  Ks. erityisesti edellä mainittu Exxon/Mobil-päätös (johdanto-osan 25 ja 27 kappale).

(6)  Ks. hakemuksen 5.2.1 kohta ja siinä mainitut lähteet, erityisesti liitteenä oleva BP Statistical Review of World Energy, kesäkuu 2009.

(7)  Eli 0,34 triljoonaa Sm3 kaasua, joka vastaa 0,34 miljardia Sm3öe, ja 3,4 tuhatta miljoonaa tynnyriä öljyä, joka vastaa 0,540 miljardia Sm3 eli yhteensä 0,88 Sm3.

(8)  Ks. erityisesti edellä mainittu Exxon/Mobil-päätös ja edellä mainittu KazMunaiGaz/Rompetrol-päätös.

(9)  Ks. sivu 8 pyyntöön liitetyssä julkaisussa BP Statistical Review of World Energy, kesäkuu 2009, jäljempänä ’BP-tilastot’.

(10)  Joiden markkinaosuudet ovat supersuuria toimijoita pienemmät.

(11)  Komission päätös 2007/194/EY, tehty 14 päivänä marraskuuta 2006, keskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia COMP/M.4180 – Gaz de France/Suez) (EUVL L 88, 29.3.2007, s. 47).

(12)  Ks. erityisesti edellä mainittu Gaz de France/Suez -päätös.

(13)  Edellä mainittu Statoil/Hydro-päätös, 12 kohta.

(14)  Ks. esimerkiksi edellä johdanto-osan 4 kappaleessa mainitut päätökset.

(15)  Ks. erityisesti BP-tilastot, s. 24.

(16)  Ks. edellä mainittu Statoil/Hydro-päätös.


31.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/56


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010,

päätöksen 2003/135/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse klassisen sikaruton hävittämistä luonnonvaraisista sioista ja luonnonvaraisten sikojen hätärokotuksia klassista sikaruttoa vastaan koskevista suunnitelmista Nordrhein-Westfalenin ja Rheinland-Pfalzin (Saksa) tietyillä alueilla

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1931)

(Ainoastaan saksan- ja ranskankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(2010/193/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi 23 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/89/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 1 kohdan viidennen alakohdan ja 20 artiklan 2 kohdan viidennen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Klassisen sikaruton hävittämistä luonnonvaraisista sioista ja luonnonvaraisten sikojen hätärokotuksia klassista sikaruttoa vastaan Saksassa Niedersachsenin, Nordrhein-Westfalenin, Rheinland-Pfalzin ja Saarlandin osavaltioita koskevien suunnitelmien hyväksymisestä 27 päivänä helmikuuta 2003 tehty komission päätös 2003/135/EY (2) on yksi useista klassista sikaruttoa vastaan toteutetuista toimenpiteistä.

(2)

Saksa on ilmoittanut komissiolle taudin viimeaikaisesta kehityksestä luonnonvaraisissa sioissa Nordrhein-Westfalenin ja Rheinland-Pfalzin osavaltioiden tietyillä alueilla.

(3)

Kyseiset tiedot osoittavat, että luonnonvaraisten sikojen klassinen sikarutto on hävitetty tietyiltä alueilta Rheinland-Pfalzin eteläosassa ja Eifelin alueella. Näin ollen kyseisillä alueilla ei enää tarvitse soveltaa luonnonvaraisissa sioissa esiintyvän klassisen sikaruton hävittämistä ja sen vastaisia hätärokotuksia koskevia suunnitelmia.

(4)

Sen vuoksi päätöstä 2003/135/EY olisi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2003/135/EY liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle ja Ranskan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)   EYVL L 316, 1.12.2001, s. 5.

(2)   EUVL L 53, 28.2.2003, s. 47.


LIITE

”LIITE

1.   ALUEET, JOILLA ON HÄVITTÄMISSUUNNITELMAT

A.   Rheinland-Pfalzin osavaltiossa

a)

Kreise Altenkirchen ja Neuwied.

b)

Kreis Westerwald: kunnat Bad Marienberg, Hachenburg, Ransbach-Baumbach, Rennerod, Selters, Wallmerod ja Westerburg, Höhr-Grenzhausenin kunta pohjoiseen A48-moottoritiestä, Montabaurin kunta pohjoiseen A3-moottoritiestä ja Wirgesin kunta pohjoiseen A48- ja A3-moottoriteistä.

c)

Landkreis Südwestpfalz: kunnat Thaleischweiler-Fröschen, Waldfischbach-Burgalben, Rodalben ja Wallhalben.

d)

Kreis Kaiserslautern: kunnat Bruchmühlbach-Miesau etelään A6-moottoritiestä, Kaiserslautern-Süd ja Landstuhl.

e)

Kaiserslauternin kaupunki etelään A6-moottoritiestä.

B.   Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa

a)

Rhein-Sieg-Kreis: kaupungit Bad Honnef, Königswinter, Hennef (Sieg), Sankt Augustin, Niederkassel, Troisdorf, Siegburg ja Lohmar sekä kunnat Neunkirchen-Seelscheid, Eitorf, Ruppichteroth, Windeck ja Much.

b)

Kreis Siegen-Wittgenstein: Kreuztalin kunnassa paikkakunnat Krombach, Eichen, Fellinghausen, Osthelden, Junkernhees ja Mittelhees, Siegenin kaupungin alueella paikkakunnat Sohlbach, Dillnhütten, Geisweid, Birlenbach, Trupbach, Seelbach, Achenbach, Lindenberg, Rosterberg, Rödgen, Obersdorf, Eisern ja Eiserfeld, kunnat Freudenberg, Neunkirchen ja Burbach, Wilnsdorfin kunnassa paikkakunnat Rinsdorf ja Wilden.

c)

Kreis Olpe: Drolshagenin kaupungin alueella paikkakunnat Drolshagen, Lüdespert, Schlade, Hützemert, Feldmannshof, Gipperich, Benolpe, Wormberg, Gelsingen, Husten, Halbhusten, Iseringhausen, Brachtpe, Berlinghausen, Eichen, Heiderhof, Forth ja Buchhagen, Olpen kaupungin alueella paikkakunnat Olpe, Rhode, Saßmicke, Dahl, Friedrichsthal, Thieringhausen, Günsen, Altenkleusheim, Rhonard, Stachelau, Lütringhausen ja Rüblinghausen, Wendenin kunta.

d)

Märkische Kreis: kaupungit Halver, Kierspe ja Meinerzhagen.

e)

Remscheidin kaupungin alueella paikkakunnat Halle, Lusebusch, Hackenberg, Dörper Höhe, Niederlangenbach, Durchsholz, Nagelsberg, Kleebach, Niederfeldbach, Endringhausen, Lennep, Westerholt, Grenzwall, Birgden, Schneppendahl, Oberfeldbach, Hasenberg, Lüdorf, Engelsburg, Forsten, Oberlangenbach, Niederlangenbach, Karlsruhe, Sonnenschein, Buchholzen, Bornefeld ja Bergisch Born.

f)

Kölnin ja Bonnin kaupunkien alueella Rein-joen oikealla rannalla olevat kunnat.

g)

Leverkusenin kaupunki.

h)

Rheinisch-Bergische Kreis.

i)

Oberbergische Kreis.

2.   ALUEET, JOILLA HÄTÄROKOTETAAN

A.   Rheinland-Pfalzin osavaltiossa

a)

Kreise Altenkirchen ja Neuwied.

b)

Kreis Westerwald: kunnat Bad Marienberg, Hachenburg, Ransbach-Baumbach, Rennerod, Selters, Wallmerod ja Westerburg, Höhr-Grenzhausenin kunta pohjoiseen A48-moottoritiestä, Montabaurin kunta pohjoiseen A3-moottoritiestä ja Wirgesin kunta pohjoiseen A48- ja A3-moottoriteistä.

c)

Landkreis Südwestpfalz: kunnat Thaleischweiler-Fröschen, Waldfischbach-Burgalben, Rodalben ja Wallhalben.

d)

Kreis Kaiserslautern: kunnat Bruchmühlbach-Miesau etelään A6-moottoritiestä, Kaiserslautern-Süd ja Landstuhl.

e)

Kaiserslauternin kaupunki etelään A6-moottoritiestä.

B.   Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa

a)

Rhein-Sieg-Kreis: kaupungit Bad Honnef, Königswinter, Hennef (Sieg), Sankt Augustin, Niederkassel, Troisdorf, Siegburg ja Lohmar sekä kunnat Neunkirchen-Seelscheid, Eitorf, Ruppichteroth, Windeck ja Much.

b)

Kreis Siegen-Wittgenstein: Kreuztalin kunnassa paikkakunnat Krombach, Eichen, Fellinghausen, Osthelden, Junkernhees ja Mittelhees, Siegenin kaupungin alueella paikkakunnat Sohlbach, Dillnhütten, Geisweid, Birlenbach, Trupbach, Seelbach, Achenbach, Lindenberg, Rosterberg, Rödgen, Obersdorf, Eisern ja Eiserfeld, kunnat Freudenberg, Neunkirchen ja Burbach, Wilnsdorfin kunnassa paikkakunnat Rinsdorf ja Wilden.

c)

Kreis Olpe: Drolshagenin kaupungin alueella paikkakunnat Drolshagen, Lüdespert, Schlade, Hützemert, Feldmannshof, Gipperich, Benolpe, Wormberg, Gelsingen, Husten, Halbhusten, Iseringhausen, Brachtpe, Berlinghausen, Eichen, Heiderhof, Forth ja Buchhagen, Olpen kaupungin alueella paikkakunnat Olpe, Rhode, Saßmicke, Dahl, Friedrichsthal, Thieringhausen, Günsen, Altenkleusheim, Rhonard, Stachelau, Lütringhausen ja Rüblinghausen, Wendenin kunta.

d)

Märkische Kreis: kaupungit Halver, Kierspe ja Meinerzhagen.

e)

Remscheidin kaupungin alueella paikkakunnat Halle, Lusebusch, Hackenberg, Dörper Höhe, Niederlangenbach, Durchsholz, Nagelsberg, Kleebach, Niederfeldbach, Endringhausen, Lennep, Westerholt, Grenzwall, Birgden, Schneppendahl, Oberfeldbach, Hasenberg, Lüdorf, Engelsburg, Forsten, Oberlangenbach, Niederlangenbach, Karlsruhe, Sonnenschein, Buchholzen, Bornefeld ja Bergisch Born.

f)

Kölnin ja Bonnin kaupunkien alueella Rein-joen oikealla rannalla olevat kunnat.

g)

Leverkusenin kaupunki.

h)

Rheinisch-Bergische Kreis.

i)

Oberbergische Kreis.”


Oikaisuja

31.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/59


Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 288/2009, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta yhteisön tuen myöntämiseksi hedelmien ja vihannesten, hedelmä- ja vihannesjalosteiden sekä banaanituotteiden toimittamiseen koulujen oppilaille kouluhedelmäjärjestelmän mukaisesti

( Euroopan unionin virallinen lehti L 94, 8. huhtikuuta 2009 )

Sivulla 42, 7 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdassa:

korvataan:

”e)

tekee kaikki jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päättämät tarkastukset ja erityisesti kirjanpidon tarkastukset ja fyysiset tarkastukset”

seuraavasti:

”e)

antaa tehdä kaikki jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päättämät tarkastukset ja erityisesti kirjanpidon tarkastukset ja fyysiset tarkastukset.”.