Pienin on nukkunut kolme yötä heräämättä syömään. Yksi
ajanjakso käy kohti loppuaan. Kaunis kirje postilaatikossa.
Hellyttävät hoitolapset illan. Isoin skeittasi alamäen kokonaan.
Toiseksi nuorin teki skeitillä hippijumpin, vai mikä se
olikaan. Aurinko. Eiliset lapset ja hevoset. Lapset pääsivät
uimastadikalle. Kalenterissa on aika paljon asiaa.

Seikkailu sammalmaassa voi toteuttaa ihmisen unelman.

Eskarilainen sai viime yönä ensimmäisen kolikkonsa
hammaskeijulta.

Hain eskarilaisen tuntia liian aikaisin. Syötiin jätskit kaupan portailla.
Kännykkäkamera taltioi.

On kaikilla lapsilla maailmassa
pieni tiukunen helisemässä
syvällä sydämen sykkyrässä.
Se lapsessa hellästi soi.

Ja vaikka se tiuku on piilossa
sen kuulee lapsen ilossa
ja näkee valona katseessa
kun hän unelmoi.

Oi, kaikki tiukuset helähtäkää
maailman aikuiset herättäkää!
On lapsilla ikävä leikkimään
he kaipaavat syliä hyvää.

Inkeri Karvonen
(Tuttavani fb-seinällä oli tänään ja lauloin sen illalla 
ääneen itsekseni, omille nukkuvilleni.)

Kolme vuotta ja yhdeksän kuukautta. Sanoo rakastavansa äitiään, pohtii omaa itseään poikana usein ääneen. Haluaa olla Iso, oma lusikkakin on valtavan suuri. Kävi puntarilla tänään kotona, ja painoi 13.1 kg. Rakastaa skeittaamista, sanoo joka aamu herätessään minulle hyvää huomenta äiti ja halaa. On alkanut olemaan tarkka vaatteistaan, mitään poikkeavaa tai uutta on vaikeaa laittaa päälle, turvalliset tummanharmaat, lahkeista 4cm liian lyhyet farkut ovat parhaat. Pärisyttelee r-kirjaimen huolellisesti. Haluaisi oman koulurepun. On keksinyt ystävät ja yökyläilyt. Leikkii sujuvasti ritaria ja kotia. Haluaa anteeksi tehdessään jotain väärää. On oppinut olemaan kissan kaveri. Iizu on ihana, sanoi tänään korkealla äänellään. Ihana poika.

Tällaisen viikonlopun jälkeen olen kaikkeni saanut ja
kaikkeni antanut. Ihana yksivuotiaskin tuli juhlittua.

Minun koodini on 6.1.4.2.1.2.1.

Sukuseuran 40-vuotisjuhlat. Kepeissä tunnelmissa kotiin.
(Ylin kuva E.V)

Esikoululaisen ensimmäinen viikko on ohi.

Puusta saattaa hyvällä onnella löytyä vielä yksi omena.

Taidan olla myös sateettomien syyspäivien ystävä.

Uusi projekti tuli taloon.

Jos olisin rohkea.

Viimeisenä viikonloppuna ennen koulun alkua uimme järvessä,
saunoimme ja söimme sukulaisseurassa. Oman kameran reistaillessa,
otin muistoksi kuvan lainakameralla.

Kolme haki kolmea koulusta.

Hoida kättä, pikkujalkaa. Nyt kun elon taival alkaa.
Voihan veljentytär!

Voisin olla minä ja lapseni, ja silti joku toinen.

Vielä kuvapari vuoden takaa tältä päivältä. Olin ostanut uuden syyshatun, ja eihän sitä voinut olla testaamatta. Hauskaa on se, että ostin tällä viikolla tälle syksylle sopivan. Syksyn merkkejä.

Kuvat vuosi sitten.
Tänään tyttö sai ensimmäisen kohtauksen raivottarena ja nukahti päiväunille siitä uupuneena.
Vauva kasvaa isoksi.

kuva täältä ja muutama muukin jota fiilistellä.

Yhdessä voimme olla samassa rakkaudessa,

erikseen voimme kuitenkin olla yhdessä.

Hyvästelen kai vähän jo kesää.

Menetkö uimaan: EN! Sen lisäksi hän sanoo äiti, anna,
kii-kaa, kakka, kukkuu, au.