Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uni. Näytä kaikki tekstit

perjantai 16. helmikuuta 2024

Juhani Tamminen

 Ei kuulu enää tähän Kirjailijanaisia-sarjaan.

Ei  toki. Eihän nyt Aurinko-/Leijonakuningas sinne!

Tapasin hänet muuten vastikään, olisiko ollut eilen vai toissa yönä, tällä viikolla kuitenkin - Yöelämässä!

Tamin puhe
- Ojennapa, Juhani, vasen kätesi näin sivulle vaakasuoraksi, kehotin ja näytin. - Se rekkitankona vedän parit leuat. Nouse vaikka tuolle tuolille, niin voin suoristaa itseni.

- Ei helvetissä tuossa ole mitään järkeä, parahti Juhani - minun käteni rekkitankona, herrajeesus! Sillä tärkeämpääkin tekemistä.
- Meinaatko ettet jaksa pitää käsivarttasi ojennuksessa jos siinä roikun? ärsyttelin miestä.
- Totta helvetissä jaksan.
- No mikäs siinä sitten, senkun riisut puvuntakin ja ojennat kätesi sivulle vaakaan.

Niin menettelimme, Juhani pallille, minä pomppasin käteen kiinni ja kiedoin sormeni leuanvetoasentoon, Siinä samassa valahti Tammisen käsi alas, ei kestänyt sekuntiakaan painoa. Perään heti selitys:
- Se on vasen käsi, oikea olisi pitänyt.
- No kokeillaan sitten sillä, yritin.

Siinä vaiheessa Juhani häipyi verhojen taa kuin tuhka tuuleen. 
Ja minä heräsin.

Kirjavinkeissä
tänään:

🏂  -4°C hiihdot   18 km / 461 km / € = 79 h

keskiviikko 17. tammikuuta 2024

Krhhh! ... krhhhhhh...

 

En koskaan sentään, herraparatkoon!

Käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa toisen syytetyistä elinkautiseen murhasta.
Toinen
miehistä sai 10 vuotta avunannosta.17.1.2024

Eipä oo murha lautamieskollegaa pahemmin hätkäyttänyt!

ps
Kirjavinkeissä

🏂  -18°C hiihdot 4 km / 265 km / € = 47 h

torstai 5. tammikuuta 2023

Pylkkönen-Örkény-Zhuangzi-Nieminen-Mäkelä-Hännikäinen-Koivisto-Alho-Pasolini-Brueghel

  vanhat Parnassot -sarjan 18.

Sormi suussa tässä pahemman kerran, kun ois niimpal' kertomista Marraskuu-niteestä:


  • Olisi runoilijapersoona Maila Pylkkösen omakohtaista kerrontaa Kirjoista ylipäätään, ynnä hänen ja Olli-maalarinsa telepatiaharjoituksista. 
  • Olisi unkarilaisen Venäjällä sotavankina olleen István Örkényn syötävänhyvää Leipä-novelli.
  • Olisi Chuangtsen kirjasta IV luku, Pertti Niemisen suomennosta: "Olen kuullut, että Wein ruhtinas on humaltunut voimastaan ja käyttäytyy hyvin omaperäisesti. --- hän välittää vähät siitä että johtaa kansansa tuhoon, ja hänen maassaan makaakin kuolleita kuin korsia tulvan runtelemalla pellolla..." (aktuell!)
  • ... ja nyt nuo toissa Parnasson takasivun Mäkelän ja Hännikäisen mainosmarkat tulevat kuitatuiksi kun Risto Koivisto arvostelee nyt heidän kirjansa Oman itsensä herran ja Polkkaparin
Mutta nytpä aikani tärväytyi, kun sotkeuduin Olli Alhoon ja hänen tulkintaansa Pier Paolo Pasolinin Decameron-elokuvasta. Harmi. 

Että sitä taas veivattiin ja nähtiin näkyjä!  
Siis Olli näki kun näki keskellä filmiä muka Brueghel vanhemman kolmen taulun 'sitaatin'. Ja vahvasti, ei epäilystäkään.
 
Niinpä elokuvan löysyys oli ratkaisussa: kaikki vastakkaisuus onkin tarkoituksenmukaisuutta, hillitön synnillisyys ja hillitön uskonnollinen kieltäytyminen ja kilvoittelu, pakkomielteitä jne... Huoahtaa Olli itsekin kun pääsee selityksensä monimutkaisuudesta tähän vaiheeseen ja kirjoittaa: "Tästä onkin helpompi jatkaa." ja jatkaa. 
Minä jään sen sijaan vielä ihastelemaan edellisessä kappaleessa esiintyneen taiteilijan luostariseinämaalauksensa yllättämää alakuloista johtopäätöstä: 

"Mitä hyödyttää taide, kun se unessa on kuitenkin aina kauniimpaa."

Parnasso-sarja 1970 - 1975
kokonaisena:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51
Kirjavinkeissä
tänään=
Kari Harakka: Lapsuuteni Kekkoslovakia 

perjantai 23. syyskuuta 2022

Putin / Niinistö

 Viime yönä näin unen: Meidän pihalla aikuiset miehet leikkivät Piilosta. Yksi etsi ja muut juoksivat nurkan taakse tai kuka minnekin piiloon. Yhden nurkan takana kyykki Niinistö piiloutuneena. Paikalle syöksyi seinviertä Putin, joka kantoi tyynyä kyljellään. Kun Putin näki Niinistön, hän painalsi tyynyn Niinistön naaman päälle ja painoi kaikin voimin tyynyn hartioihin asti niin että Niinistön oli vaikea saada ilmaa keuhkoihinsa.

Siihen uni päättyi.

ps 
tässäkö jatko? 


Kirjavinkeissä

keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Ensin sanana

 sitten vaikka äänenä 

"
Lukeminen on rakastamista. Jokainen tekee sen tavallaan. -HM
Kirjahyllyn edessä istuu serkku miehineen, toinen serkku istuu sivummalla syrjittäin. Juteltiin tärkeistä asioista.
- Kaamos taas alussa, hoh hoijaa, huokaillen tuumiskelee Marjatta, Käsivarressa elänyt, - onneksi on äänikirja.
- Sanopa muuta! yhtyy Mimmi. Ja Mimmin mies Tapsa vielä vahvistaa: - Pitää vaaan valita pitempiä romaaneja, trilogioita sun muita kuunneltaviksi.

Siis mitä ! ?  Ei ainakaan noista olisi uskonut. 
Kukaan ei enää virka mitään. Kai ne ne näkivät naamasta järkytykseni. Rupattelu lakkaa.
Itsekään en saanut sanaa suustani; tarkoitus oli sanoa:
ALUKSI OLI SANA.


Siihen uni päättyi. Yhä olin pöyristynyt, ölöllä yötä. Marjatta sitä paitsi kuollut, silloin liiemmin ollutkaan äänikirjoja.
Konservatiivi mikä konservatiivi - unessakin, unennäkijä. 

Onneksi on jäljellä vielä toinenkin moinen, enemmän lukenut, joka vahvistaa:
"
Äänikirja ei ole koko kirja, ei koko totuus, jonkun lukijan (usein näyttelijän) totuus vain. Siten on taas kerran otettu pienen pieni askel taaksepäin kehityksen eteenpäin vievästä suunnasta. Kun kuunnellaan, emme enää tiedä, mitä ääniä ja painotuksia omat aivot olisivat hiljaa itse lukiessa tekstille antaneet. -HM

Kirjavinkeissä

tiistai 20. heinäkuuta 2021

Kuka nyt Tieteessä tapahtuu -lehteä lukisi

"Ihminen - hullu eläin"


Mielikuvituksen liikakasvusta varoittelevat numerossa 3/2021. Jos paljon muustakin kirjoittelevat, mutta
tähän juttuun jumahdan:

koko juttu

Eipä ole tullut ajatelleeksi moista, että voisi liikaa mielikuvitella tahi fantasioida. Päinvastoin. Tätä rataa tähän saakka on oma mielikuvitus tarpeen tullen laukannut:
 
... on voinut soittaa rimpauttaa koska tahansa Bidenille, Putinille, Niinistölle, Selänteelle, kelle tahansa merkilliselle miehelle ja naiselle niin kuin Merkelille tarpeen tullen. 
Niin ja autotallissa on ootellu Lamborziine, vai miten se kirjoitetaan, siinä missä Keskisen Vesallakin. Huvila Floridassa. Vene Monacossa. Rahaa tilillä enemmän kuin Gatesilla. Luakkosista puhumattakaan ... muata mehtee silimänkantamattomiin ...

Jotta mikäs tässä ollessa!

Jos se tuohon jäisi retostaminen, niin mikäs.
 
Vaan nyt on piru merrassa! 
Seilataan mielen vaarallisilla vesillä.

Kuunnelkaas kreikkalais-ranskalaista filosofi, taloustieteilijä ja psykoanalyytikko Cornelius Castoriadista (1922-97):
"Hänen mukaansa ihmismielikuvitus on kehittynyt niin pitkälle ja tullut niin autonomiseksi, että ihmisen psyyke on menettänyt toiminnallisen yhteyden biologiseen tasoonsa. Tämän vieraantuneisuuden tuloksena eläinten käyttäytymistä määräävä vaistosäätelyjärjestelmä on ihmisellä rikkoutunut."                                                                                       -Castoriadis

Ja tästä päättelee (ex) lääketieteen ja kirurgian tohtori, psykiatrian erikoislääkäri ja ryhmäpsykoanalyytikko Olli Piirtola:

"Ihminen ei siten ole vain sairas eläin, kuten G.W.H. Hegel asian ilmaisi, vaan hullu eläin, joka on alusta lähtien elämään sopeutumaton." -Piirtola

Kun mielikuvitus keiskahtaakin pahan puolelle tuolta elintasokilpailun puolelta niin paha meidät perii, hukka haukkaa ja siirrymme tuhon tielle, lopulta alamme toteuttaa mielikuvituksen vaateita, kuten
  • koulukiusaamiset
  • joukkomurhat
  • valtiopäivätalon valtaukset
  • kaksoistorniin tuholennot
  • moskeija-ampumiset
  • vankileirien saaristot
  • keskitysleirit
Utöyan-tragedia on jäänyt Piirtolan listalta, muuten konkreettinen ja ajantasainen yhteenvetopäivitys sekä varoitus ihmiskunnan mielikuvituksen vinksahtamisesta, kun jätetään ilmastoasiat syineen käsittelemättä 

Hereilläolon ja unennäön aikainen kuvittelu on keskenään erilaista. Valveilla mielikuvitus lähtee aivojen etuosan rationaalisesta verkostostosta, sen sijaan REM-unen lähteet sijaitsevat taka-aivokuoressa vailla rationaalista LPFC-kontrollia. 
"Niinpä unikuvien yhdistelmät ovat dali-picassomaista taidetta?" -hikkaj
Siis aika köhnö mielikuvitus minulla, kun olen pyrähdellyt ainoastaan toisia vahingoittamattomien asioiden mielikuvitusympyröissä.
Pitänee terhistäytyä: lisätä skaalaa.

 
Kirjavinkeissä tänään luettavissa
yhtä 'tieteellinen' arvostelu
Virpa Pennan Unto Yökodissa -kirjasta 

tiistai 25. toukokuuta 2021

Tohtoriksi kiinan kielellä

 väittelemässä viime yönä



Siinä olikin sitten touhua kun piti kirjaksi painattaman, ei kuulemma yksi kappale riitä, pelkkä absurdi, vai mikä abstrakti se on, kun oli 150-sivuinen ja koko opinnäyte peräti 150 000-sivuinen.

Eikähän tuo nyt vielä mitään vaan se kustos, vai mikä tarkastaja se oli, vaati että painoksen suuruus on oltava puolentoista miljoonan (1,5 milj.) suuruinen, koska kiinalaisia on paljon ja kirjaa levitetään laajalle alueelle aina muureille saakka.

Siinä puntti tutisi vähäyuanisella/renminbisella silti vähemmän vähälahjaisella väittelijällä.

- Onko Teillä antaa joku vihje josta voisin kysellä halpaa painantaa?

Heti ojensi se kustos, vai mikä impotentti se oli, paperilappusen, jossa tämäntapainen sarja: 2768646#@&25%.

- Eihän puhelimessa tuommoisia häkkyröitä ole!

- Kokeilkaa eri numeroin kumminkin. En voi enempää auttaa. Vaikka pystyisin kyllä.

Siihenkö sortumassa tohtorihaaveet, puhelinnumeroon - vaikka itse väittely onnistui mainiosti? 
Tosin takkusi se muutenkin tuon painatuksen suhteen jo aiemmin ennen tilaisuutta, tiedusteltuani jotta mitä raapustetaan kirjan kanteen - mikä väitöksen nimeksi! Onneksi opponentti, vai mikä imponentti se vastaanpanija on, ei ollut paikoilla.

Olisihan se jo siihenkin voinut tyssätä kun väittelijä ei tiennyt mistä väitteli. Kai?

Unet ovat sekavia, varsinkin jos ne näkee kiinaksi.

UEF
 Kirjavinkeissä

sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Äitienpäiväaamupöytäkeskustelun aikana

putkahtaapi yöllinen uni mieleen

Lakkakakun kermaa suupielessä. Kahvia toinen kupillinen. Järviradiosta äitienpäivämusaa. - Meillä on tuon Leifin vinyyli, virkkaa nainen joka on pöydän takana ja kaiken takana, olennaisen. Siitäkös vinyylistä ja kaiken takanasta hyppää ajatus Mattiin ja Teppoon. 
- Näin muuten yöllä unta veljeksistä, innostun. - No mikä niissä nyt niin kiihottaa? vitsailee vastapäinen. - Veto oli pojilta poissa. Istuvat vierekkäin konsertissa, katsomossa. Takana istuva tuntematon mies pyysi minua, että sano jotta tuo toinen kalju mies siirtyisi kymmenenkin senttiä ikkunaan päin niin näkisin paremmin estradille. Minä? vaikka ite istuu käsivarren ulottuvilla, senkun koputtaisi olkapäähän. Miksei se itse? 
Mikäs, tein työtä käskettyä.

Herrajumala!

Ite Mattihan siinä. Naamasta huomaan. Ilmankos ei äijä tohtinut. En minäkään. Peräännyin. Istukoon. Sen verran vilkaisin viereen, että joku vanha mies istu Matin vieressä.

- Etkä uskaltanu häiritä.
- En.

Sitten jossain vaiheessa oltiin kävelemässä ulkona lumisateessa kohti konserttitaloa ja se samanen Matin vieressä istunu hiton vanha mies ilmestyy rinnalle paljain päin. Hiushaivenia vain kaljun reunoilla.
- Mukava kulkea kun kukaan ei tunne, ukkeli iloitsee ja päästelee loilottaen perään tunnarin: - Kaiken takana on nainen...

Perhana!

Ite Teppo. Koronavapaan aikana rupsahtaneena.


-  Meillä on myös yks Matti ja Teppo, vinyyli ulkovintillä kostumassa. Siihenkö loppu uni?

Jatkui se vielä niin että se tuntematon mies joka oli pyytäny minua välittämään sen kymmenen sentin katsomossa siirtymisen. Olikin nyt täällä uudessa paikassa pääpianisti, ihan kuulu maanhuippuja, Mustonen se ei ollut, joku muu taituri joka laulatteli pianoaan niin että sääliksi kävi. Piano. 

- Miepäs kipasen sen levyn vintiltä, niin pannaan pyörimään.

- Kipasepa. Nostetaan sitten lippu hulumuumaan. Vaan ite ei hulumuta eikä tanssita. Tai mikä ettei jos siinä on se klik>>> Miinä raakastan suua kipale. 😍


Kirjavinkeissä

keskiviikko 7. huhtikuuta 2021

Mari Leppästä näytti

 pitkän viisaan kauden, Tolstoi-tutkinnan, jälkeen

tekee mieli hupsia ja hupsutella kevyemmillä aiheilla, kuten viime yön unella, jonka selvitinkin jo ej:lle tuonne edellisen potullisen kommenttiin:

'ej

viime yönä (juontaja) Umpi Pimiä johdatti miut tämän uuven Turun piispan Mari Leppäsen luokse ja siinä tutkailtiin yhessä lopulta IS:n juttua hänestä (se oli siis Isarissa eikä Hesarissa). Ei ollu tietonen koko jutusta Mari. Kehuin jotta hyvä juttu. Vaan sitten kun ruvettiin tutkailemaan niin nyrpisti nenäänsä ja aikansa kakottuaan sano jotta huonosti on toimittaja ymmärtänyt hänen sanomansa.

Kyselin, että onko tosiaan tuo Hesarin potkittu päätoimittaja Pentikäinen siun veli. Nyökkäs ja alko selittäää toisestakin menestyneestä veljestä.

Se selevitys jäi kesken kun Umpi Pimiä ilmesty ja riuhtas piuhat poikki ja päätti unikuvat yhenäkin.'

linkki


hiihdot 16 km/ 
890 
km/€ 134 h
Kirjavinkeissä

tiistai 6. huhtikuuta 2021

Paljastamatonta pintaa Seiskassa!

 Jo on aikoihin eletty!

Toisto siis eilisestä

Seiskan uutiskirjeen Suosituimmissa vain näin kuiva luettelo:


Sortin sakkia. Eivätpä oo tv-uutisissa riesaksi asti vilahellu, ei ees Kympin. 

Kaks Karvis-naista tosin käväisi viikolla unessa, oisko ollu toinen just tuo. Se uni kun näytti tv-tietovisailun, johon olin hoopo osallistunu. Kanssakilpailija oli joku kummajainen jo päälle päin, nimestä puhumattakaan, joku Vilu-Mirkku-Marjaana Koukku-Kiharainen-Präts. Nuor tyttö ja kolomasko vakisuhe jo menossa nimistä piätellen, eikä kummaselta näytä tuon viimesenkää suhteen suhteen!
 
Unijuontaja Umpi Pimiän kysymys kuului: Mitä tiedät näistä kuvan Karvisista? Toinen on Shirly ja toinen Michelle. Kakista kaikki tietosi ulos.

Vastaukseni oli aika lyhyt ja vähäpätöinen:
 "Toinen voip olla missukka ja toinen ON jääkiekkoilija. Miselle ei oo missi vaan on Suomen maajoukkueen jääkiekkoilija, joka ei puhu suomea. Shirly on sitten se missi, Miss Suomi. Varsinainen naistitteli! jos saan tasa-arvottaa."
Kanssakilpailija, se Vilu-Mirkku-Marjaana Koukku-Kiharainen-Präts voitti. Tämä kun osasi luetella lorotella missistä ummet ja lammet ja lätkänpelaajasta vielä enemmän. Eli VMMKKP oli jäätävän huikee. Kertakaikkiaan.
Mitä se voitti, se jäi unessa epäseleväksi.

hiihdot 14 km/ 874 km/€ 132 h

Kirjavinkeissä

tiistai 21. huhtikuuta 2020

Älä unta nää!

Näin silti viime yönä, vaan en kerro sisältöä, koska kuulemma toisten unet eivät kiinnosta.
Hassujahan ne usein: ei päätä ei häntää. Niin nytkin.

design hj
                                               
Kerron vain raamit, ja oikeastaan yön unen clou, pointti ja ydin on siinä.
Eli.
Unen aikana alalaidassa kiersi banneri, kuten mtv-uutisten pörssikurssit, kuten mtv-uu:

uusinta - olet nähnyt unen jo 24.8.1978 - uusinta - olet nähnyt unen jo 24.8.1978 - uusinta - olet nähnyt un

Kirjavinkeissä tänään:
Arvo Survon matkassa

KIRJA-ARVOSTELUT

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Välikäsi on tekevinään selkoa

😪 Näin unta, että sytytystulppien paikalla autossa tököttivät HK-nakit ja yks niistä kärventyi ja lerpsah...

Mitäkö? Ettäkö ei noin voi aloittaa? Etteikö ketään kiinnosta mitä jokukin jotakin unta näkee ja sitten tärvää toisten aikaa omia unia vatvoessaan.

On ihan eri asia, jos romaani alkaisi vaikka noilla kärventyneillä nakkimakkaroilla ja auton nykimisellä.
- Katsos kun silloin lukija on vapaaehtoisesti valinnut kertojan, romaanin, jota lukea, ja on ikään kuin kirjailijan kanssa vaivihkaa sopinut heti ensi lauseessa, jotta moinen on ikään kuin totta ja mahdollisesti tapahtunut. 
Karl Ove Knausgårdin sanoja Grantasta tässä välikätenä muokkaelen suomeksi.

Unennäkijän kanssa ei sovita mitään, ja oikeasti tapahtumaton, se unen sisältö, työnnetään väkisin sen kummemmin kyselemättä kuunneltavaksi.
Suurin piirtein tuota norskekirjailija tarkoittanee unen ja romaanin toden erolla.

Siksi on parempi kun unennäkijä pitää mölyt mahassaan, unensa omina henkilökohtaisuuksinaan, eikä hölötä niistä sivullisille, jotka vasten tahtoaan joutuisivat toisen höpöhöpö uniselvityksiä, kummunkallemaista jatustelua, kuuntelemaan.

Siis:
  1. Romaani on lukijan vapaaehtoinen valinta.
     "Romaanin (kirjailijan) avauslause solmii lukijan kanssa sopimuksen: Nyt kuvataan sellaista mitä ei ole tapahtunut todellisuudessa, mutta tästä eteenpäin meidän on oltava ikään kuin se olisi. Tämä lähtökohta 'ikään kuin' on fiktion ratkaiseva premissi."

     2. Toisten unien kuunteleminen on pakonsanelemaa -'samperi kun pitikin sattua tähän'.

     Niiden kuunteleminen ei innosta, koska sopimus 'ikään kuin' ei päde ja luokittelemme ne siinä silmänräpäyksessä ei-todellisiksi, ei-tapahtuneiksi - roskaluokkaan kuuluviksi.
Hetikohta panee kysymään kuin Karl Ovella: "Otatko sämpylän? Mennäänkö istumaan ulos aurinkoon? ... "

Äsh!
Tulikohan tuosta välikäden selvityksestä kukaan muu kuin välikäsi itse hullua hurskaammaksi? 😅

hiihdot 5/25km = 4h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös