Tuoreessa kirjassani Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa on lyhyt luku myös Bemer-terapian tutkimusnäytöstä.
Bemer Finland –yrityksen edustaja on väittänyt luvun olevan virheellinen. Ovat virheväitteet aiheellisia vai perättömiä?
Asia selviää aiheen blogikirjoituksestani eli tästä.
Tuoreessa kirjassani Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa on lyhyt luku myös Bemer-terapian tutkimusnäytöstä.
Bemer Finland –yrityksen edustaja on väittänyt luvun olevan virheellinen. Katsotaanpas ensiksi mitä tuo kirjan luku pitää sisällään. Luvun johdannon jälkeen Bemer-terapiaa käsittelevässä osassa totean seuraavasti:
Bemer-terapiassa hoidetaan monenlaisia vaivoja heikkojen magneettikenttien avulla. Laitteen myyjät väittävät, että
”hoito parantaa mikroverenkiertoa sekä edistää verenvirtausta pienimmissä verisuonissa. Bemer parantaa kehon solujen suorituskykyä, joka puolestaan auttaa kivun helpottumisessa sekä tukee kehon omia itseään korjaavia prosesseja.”
Bemer-laitteen tuottama magneettikenttä on mittauksissa todettu monta kertaluokkaa heikommaksi kuin meihin vaikuttava maapallon magneettikenttä. Maan magneettikenttä jaksaa kyllä kääntää kompassin neulan, mutta voiko Bemer-laitteen synnyttämällä minimaalisen pienellä magneettikentällä hoitaa sairauksia?
Aalto-yliopiston tutkijat mittasivat laitteen teknisiä toimintoja ja totesivat, ettei laitteella voi olla mitään hoidollista tehoa. Tutkimuksen mukaan laitteen tuottama sähkökenttä oli liian pieni vaikuttaakseen ihmiseen.
Kun laite on ollut markkinoilla jo yli viisitoista vuotta, luulisi, että vakuuttavaa näyttöä olisi saatu Bemer-hoidon vaikutuksista ihmisiin. Yritys kertoo tutkimusnäytöstä verkkosivuillaan seuraavasti:
”Uusi BEMER-hoitojärjestelmä on tutkituin ja tehokkain menetelmä, joka on käytettävissä täydentävän ja ennaltaehkäisevän lääketieteen alueella tänä päivänä.”
Tämä väite on selvästi virheellinen, sillä hoidon tehoa vakuuttavasti osoittavia tutkimuksia ei ole julkaistu. Ensimmäiset tutkimukset ovat jo vuodelta 2009, ja löysin vain kolme pientä pilottitutkimusta eri vaivoista ja yhden kotimaisen tutkimuksen, joka oli tehty ihmisillä. Pilottitutkimuksista vain kahdessa oli käytetty vertailuryhmää, ja kokeissa havaittiin jonkinlaista vaikutusta. Suurimmassa satunnaistetussa tutkimuksessa taas todettiin, että hoidolla ei ole vaikutusta fibromyalgiaan.
Ottamatta kantaa itse laitteen teknisiin ominaisuuksiin tai magneettikenttien vaikutuksiin mikroverisuonissa, on todettava, että tutkimusnäyttö laitteen hyödyistä ihmisille on käytännössä olematonta, eikä sen perusteella todellakaan kyetä osoittamaan Bemer-hoidon hyötyä.
Bemer Finland on julkaissut verkkosivuillaan vastineen ja kritiikkiä luvun sisällöstä. Käsittelen tässä tuon kritiikin keskeisen väitteet.
Knuutin väitteet voivat äkkiseltään kuulostaa uskottavilta, mutta niissä on kuitenkin perustavanlaatuisia virheitä. Suurin virhe on verrata vain magneettikenttien voimakkuuksia keskenään ottamatta huomioon, että Bemer-laite muodostaa pulssimaisen magneettikentän, kun taas maapallon magneettikenttä on lähes staattinen, vain hitaasti muuttuva.
Kirjassa ei analysoida magneettikenttien ominaisuuksia lainkaan vaan todetaan karkeasti kentän suuruus. Tämän perusteena on Aalto yliopiston tekemä analyysi laitteesta. Tällä vertailulla tuodaan esiin seikka, että laitteen tuottama magneettikenttä on todella heikko saadakseen vaikutuksia elimistössä. Kirjassa ei oteta lainkaan kantaa kentän yksityiskohtiin, sillä se ei ole olennaista terveysväitteiden käsittelylle.
Luvun tavoitteena oli käsitellä Bemer-terapian hoidollista tutkimusnäyttöä eikä analysoida laitteen teknisiä yksityiskohtia. Ehkä kuitenkin on syytä huomata, että vaikka maan magneettikenttä on vakaa, me ihmiset liikumme ja kääntyilemme tuossa kentässä koko ajan. Siten maan magneettikentän suunta suhteessa ihmiseen muuttuu myös koko ajan.
Ala-Nissilän mittauksista ei ole myöskään julkaistu varsinaista tutkimusta, kuten edellä mainittiin, vaan niistä on tehty vain lehtiartikkeli, jota Juhani Knuuti tässä kirjassaan sortuu pitämään riittävänä näyttönä sille, että Bemer-hoito ei voisi toimia. Tämä on erikoista, kun Knuuti nimenomaan puhuu muualla tieteellisen tutkimusnäytön tärkeydestä.
Kyseinen lehtiartikkelin perusteella Bemer-terapian tutkimusnäyttöä ei tietenkään päätelty. Kyseessä oli vain taustaa tieteellisten julkaisujen analysoinnille.
Bemer-laitteen käyttämät signaalirakenteet on maailmanlaajuisesti patentoitu. Sähkömagneettisen kentän keskimääräinen voimakkuus on valitusta ohjelmasta ja hoitolaitteesta riippuen 3,5 µT – 150 µT (mikroteslaa). Vertailun vuoksi maapallon staattisen magneettikentän voimakkuus on Suomen leveysasteilla noin 50 µT. Joissakin Bemer-terapian hoidoissa maapallon magneettikentän voimakkuus siis selvästi ylitetään.
Bemer-terapian patentoitu signaali saa aikaan mikroverisuonten seinämien lihasten suspistumis-rentoutumisrytmin stimuloitumisen, mikäli se on häiriintynyt. Sen seurauksena veri etenee ja jakautuu paremmin mikroverisuonissamme.
On erityisen tärkeää ymmärtää, että tämä mikroverenkierron parantuminen pystytään reaaliaikaisesti mittaamaan erityisillä tutkimuslaitosten mittalaitteilla. Vaikutus ei siis ole uskon varassa.
Tämä kuvaus pyrkii perustelemaan Bemer-terapian vaikutuksia signaalin patentilla, magneettikentän erityisillä ominaisuuksilla, mikroverisuonten toiminnalla ja niiden korjaantumisella.
Olen toki perehtynyt noihin väitteisiin mutta niiden teknisen luonteen sekä vaikutusmekanismien ja mittausmenetelmien monimutkaisuuden vuoksi päädyin jättämään nämä analyysit kokonaan pois kirjasta. Tutkimksissa Bemer-laitteen kentän voimakkuudeksi ilmoitetaan 7-35 mikroteslaa, joissakin paikallisesti käytetty 60-100 mikroteslaa.
Olipa tuo magneettikentän voimakkuus sitten 7 tai 100 mikroteslaa, se on joka tapauksessa todella heikko. Maan magneettikenttä on karkeasti 50 mikroteslaa, magneettikuvauksessa käytetään tavallaisesti 1 500 000 – 3 000 000 mikroteslaa.
Syy edellä kuvattujen teknisten yksityiskohtien pois jättämiseen kirjasta on selvä. Bemer-terapian vaikutusten tulisi joka tapauksessa lopulta näkyä ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa.
Pelkästään mekanismin tutkiminen ei missään tapauksessa riitä tehon osoittamiseen. Sen vuoksi keskityin kirjassani vain kyseisiin ihmisillä tehtyihin ja julkaistuihin tutkimuksiin. Käsittelen ne uudelleen tämän kirjoituksen lopussa.
Seuraavaksi Knuuti pureutuu Bemer-hoidosta tehtyihin tutkimuksiin ja väittää, että hoidon tehoa vakuuttavasti osoittavia tutkimuksia ei olisi julkaistu. Hän kirjoittaa näin: ”Ottamatta kantaa itse laitteen teknisiin ominaisuuksiin tai magneettikenttien vaikutuksiin mikroverisuonissa, on todettava, että tutkimusnäyttö laitteen hyödyistä ihmisille on käytännössä olematonta, eikä sen perusteella todellakaan kyetä osoittamaan Bemer-hoidon hyötyä.”
Tämä Knuutin väite on ongelmallinen jo sen vuoksi, että mitään virallista kantaa Bemer-hoidon toimivuuteen tai hyötyyn ei ole mikään instanssi Suomessa ottanut. Sellaista instanssia ei ole edes olemassa, joka jakaisi mitään hoitoja toimiviin ja toimimattomiin. Knuuti ottaa siis omiin käsiinsä tuomion Bemer-hoidon hyödyttömyydestä sen tiedon pohjalta, joka hänellä hoidosta on. Se on iso vastuu, jos ajatellaan, että yksi mies, vieläpä median tiuhaan käyttämä asiantuntijalääkäri, epääkin asiantuntemattomaksi osoittautuvilla lausunnoillaan toimivan hoidon niiltä monilta tuhansilta ihmisiltä, jotka hoidosta saattaisivat hyötyä.
Mitä tulee väitteeseen antamastani ”tuomiosta” on hyvä huomata, että luvussani en ottanut lainkaan kantaa Bemer-hoidon hyödyttömyyteen tai hyödyllisyyteen. Totesin vain, että tutkimusnäyttö laitteen hyödyistä ihmisille on käytännössä olematonta, eikä sen perusteella voida hyötyä osoittaa.
Näytön puuttuminen ei ole sama kuin osoitus vaikutuksen puuttumisesta. Näytön puuttuminen on kuitenkin keskeinen ongelma terveysväitteiden esittämiselle.
Kiinnostavasti kommentissa todetaan oivaltavasti, että ”…mitään virallista kantaa Bemer-hoidon toimivuuteen tai hyötyyn ei ole mikään instanssi Suomessa ottanut”. Tämähän on juuri se seikka, joka kirjassani tulee laitehoitojen osalta esiin. Ennen nykyistä direktiiviä lääkintälaitteiden hoitovaikutuksen tehoa ei edellytetty tutkittavan ja osoitettavan, kuten esimerkiksi lääkkeillä. Pääpaino oli turvallisuudessa.
On hyvä huomata, että yritys itse väittää seuraavasti: ”Uusi BEMER-hoitojärjestelmä on tutkituin ja tehokkain menetelmä, joka on käytettävissä täydentävän ja ennaltaehkäisevän lääketieteen alueella tänä päivänä.” Kuten seuraavassa käy esiin tämä väite on räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa.
Knuuti kertoo tutustuneensa viiteen tutkimukseen, jotka hän kirjassaan listaa ja joiden sisältöä hän lyhyesti analysoi. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin vain pieni osa kaikista Bemer-tutkimuksista, eivätkä riitä tueksi Knuutin väitteelle tutkimusnäytön olemattomuudesta. Kaiken lisäksi neljä näistä viidestä tutkimuksesta osoittaa Bemer-hoidosta olleen hyötyä.
Todellisuudessa Bemer-hoidon vaikutuksista ihmisille on olemassa useita kymmeniä tutkimusjulkaisuja, ja uusia kliinisiä tutkimuksia on jatkuvasti käynnissä. Maailmanlaajuisesta lääketieteellisestä PubMed-tietokannasta näistä löytyy 18 tutkimusjulkaisua (2). Ensimmäiset Bemer-hoidon tutkimukset ovat vuodelta 2001, eivätkä vuodelta 2009, kuten Knuuti virheellisesti väittää. Olisi erittäin suotavaa ja toivottavaa, että Knuuti tutustuisi kaikkeen käsillä olevaan Bemer-tutkimukseen sekä useisiin dokumentoituihin potilaskokemuksiin ennen kuin tuomitsee hoidon.
Kuten kirjassani totean, tavoitteena on arvioida terveysväitteiden paikkansapitävyyttä tutkimusnäytön valossa. Totean kirjassa myös, että käsittelen tutkimusmassasta ne tutkimukset, jotka ovat tehty ihmisillä, koska pelkästään eläintutkimuksista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Tässä tapauksessa olennaisia ovat tietenkin vain ne tutkimukset, joissa Bemer-hoidon tehoa kliinisissä tilanteissa on selvitetty. Sellaiset julkaisut, joissa on tutkittu Bemer-laitteen toimintaa, signaalia taikka mahdollista vaikutusmekanismia, eivät ole tässä arviossa olennaisia.
Tällaisia julkaisuja löytyi kirjan kirjoitushetkellä 5 kpl neljästä eri tutkimuksesta. Näistä ensimmäinen on julkaistu 2009.
Kuten kirjassa totean, tutkijoiden viesti oli myönteinen kolmessa lyhytaikaisessa pilottitutkimuksessa, jotka kaikki kohdistuivat eri vaivoihin ja joissa koehenkilöiden määrät olivat hyvin pieniä pilottitutkimuksille tyypillisesti. Pilottitutkimus tarkoittaa alustavaa ”harjoitustutkimusta”, jossa selvitetään alustavasti tilannetta ennen varsinaista tutkimusta (viimeinen virke lisätty 31.8.2020).
Julkaisuissa kirjoittajat toteavat tuloksistaan: ”However, well-performed studies with a larger sample size are required for a more exact evaluation of the abovementioned effects.” Yhdessä näistä pilottitutkimuksista oli lisäksi virheellinen tilastoanalyysi, joka on käsitelty kirjoituksen lopussa.
Ainoassa suuremmassa kotimaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa Bemer-terapialla ei saatu vaikusta fibromyalgiaan.
Lukijoille, jotka eivät ole perillä lääketieteellisten hoitojen näyttövaatimuksiin, voin todeta, että tällainen tutkimusnäyttö on käytännössä olematonta eikä missään tapauksessa riitä minkään hoitovaikutuksen todistamiseen.
Pilottitutkimusten kirjoittajat itsekin asianmukaisesti toteavat, että kunnollinen lisänäyttö tarvitaan. Sitä ei vain ole tuotettu. Pilottitutkimukset kohdistuvat lisäksi jokainen eri vaivaan, joten niitä ei voi edes yhdistää.
Mitä tulee analyysini kattavuuteen, olisin kuvitellut Bemerin edustajan toimittavan minulle tiedot noista ”puuttuvista” tutkimuksista. Kritiikissä Bemer Finland ei kuitenkaan tuonut esiin yhtään sellaista tutkimusta, jotka eivät olleet mukana analyysissäni.
Knuuti esittää myös virheellisiä väitteitä listaamistaan tutkimuksista. Knuutin mukaan vuonna 2009 tehdyssä pilottitutkimuksessa 37 MS-tautipotilaalle eikä sen seurantatutkimuksessa vuodelta 2011 olisi ollut vertailuryhmiä. Hän sanoo näistä tutkimuksista seuraavasti: ”Ilman vertailuryhmää tehdyillä tutkimuksislla Bemer-hoidon tehosta ei voi kuitenkaan päätellä mitään.”
On totta, että mainitussa vuoden 2009 pilottitutkimuksessa käytettiin asianmukaista vertailuryhmää ja se oli myös sokkoutettu. Pahoittelen virhettä tuossa yksityiskohdassa. Tämä harmittava virhe ei kuitenkaan millään tavalla vaikuta johtopäätöksiin eikä siihen tosiasiaan, että tutkimusnäyttö Bemer-terapian hoitovaikutuksista on riittämätöntä mihinkään vaivaan.
Viimeiseksi hän nostaa esille Suomessa vuonna 2018 julkaistun fibromyalgiapotilaille tehdyn vaihtovuoroista koeasetelmaa käyttäneen tutkimuksen, jonka mukaan Bemer-hoito ei olisi ollut lumehoitoa vaikuttavampaa (7). Kaikkien osallistujien kipu ja jäykkyys vähenivät ja toimintakyky paranivat, eroa ei vain saatu toimivaa ja toimimatonta hoitoa saaneiden välille. Tämän tutkimuksen data-analyysissä ja tutkimusasetelman varmistamisessa oli kuitenkin niin suuria puutteita, että sen tuloksia ei voida pitää luotettavina
Olen perehtynyt tuohon tutkimukseen. Minä en havainnut tutkimuksessa väitettyjä puutteita. Kyseessä oli kaikkein vahvin satunnaistamisprotokolla, ns. cross-over –asetelma. Väite kuulostaa äkkiseltään yritykseltä jälkikäteen kumota hoidolle ikävä negatiivinen tutkimustulos.
(lisäys 31.8.2020) Konsultoin tilastoanalyysin asiantuntijoita tämän osalta. Myöskään he eivät nähneet analyyseissä ja tutkimusasetelman varmistamisessa sellaisia puutteita, jotka invalidoisi tutkimuksen tulokset.
Tarkistin vielä PubMed-tietokannasta tuoreet tutkimukset, joita on mahdollisesti julkaistu kirjan painamisen jälkeen. Löysin kaksi uutta. Niiden huomioiminen ei muuta tulkintaani. Julkaisut on käsitelty lopussa (julkaisut 5 ja 6).
Seuraava Bemer Finlandin kommentti on omassa lajissaan hupaisa:
On hyvä ymmärtää, että suurimman osan lääketieteellisestä tutkimuksesta tekevät ja rahoittavat lääkeyhtiöt (8). He tutkivat lääkkeitä, joiden myynnistä heidän tulonsa koostuvat. Heillä ei ole intressejä rahoittaa muiden hoitomuotojen tutkimusta.
Täydentävän hoitokentän toimijoilla taas ei ole samanlaisia taloudellisia resursseja rahoittaa tutkimusta kuin lääkeyhtiöillä. Siksi muiden hoitomuotojen tutkimiseen ei ole käytettävissä läheskään yhtä suuria tutkimusresursseja kuin lääketutkimukseen.
Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, että lääketeollisuus tekee tai rahoittaa vain hyvin pienen osan lääketieteellisestä tutkimuksesta. Esimerkiksi Tyksissä tuo osuus oli vain 8% vuonna 2018. Toki teollisuus rahoittaa omien lääkkeidensä tutkimukset.
Kommentin perusteella Bemer-yrityksen edustaja olisi nyt menossa täydentävän hoitokentän taskuille. Bemer Finland haluaisi siis, että ”täydentävä hoitokenttä” rahoittaisi heidän kaupallisen laitteensa tutkimusnäytön.
Käsittääkseni oikeita lääketieteellisiä laitteita valmistavat yritykset rahoittavat myymiensä laitteiden tarvitsevan tutkimusnäytön.
Miksi Bemer ei itse ole toteuttanut tutkimuksia, joilla näyttö hoitotehosta olisi tuotettu? Laitteen hinta on yli 3000 eur. Voisi olettaa, että myyntikatteella voisi tehotutkimukset rahoittaa.
Lopuksi voi edelleen todeta, että kirjani johtopäätös on edelleen oikea: Tutkimusnäyttö laitteen hyödyistä ihmisille on käytännössä olematonta, eikä sen perusteella kyetä osoittamaan Bemer-hoidon hyötyä.
1. J. Piatkowski, S. Kern, and T. Ziemssen, “Effect of BEMER magnetic field therapy on the level of fatigue in patients with multiple sclerosis: A randomized, double-blind controlled trial”, J. Altern. Complement. Med., vol. 15, no. 5, pp. 507–511, May 2009. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19422286
Vuonna 2009 tutkittiin Bemer-hoidon vaikutusta pilottikokeessa 37 MS-tautipotilaalla. Hoidon vaikutusta väsymykseen selvitettiin 12 viikon seurannassa. Tutkimuksessa havaittiin Bemer-hoidolla saatavan hieman vaikutusta.
Tässä ensisijainen päätemuuttuja MFIS analysoitiin T-testillä vertaamalla 12 viikon kohdalla MFIS-lukuja ryhmien välillä ja testi antoi merkitsevän p-arvon. Kuitenkin muuttujan arvossa oli eroa jo lähtötilanteessa, jota ei otettu lainkaan huomioon. Kyseinen analyysi olisi pitänyt toteuttaa toistettujen mittausten varianssianalyysillä, jossa kutakin potilasta verrataan lähtötasoon. Koska yksilödataa ei ole julkaisussa saatavissa, analyysiä ei voi toteuttaa. Todennäköisesti tällä testillä merkitsevää eroa ei olisi saatu. Luvut ovat alla taulukossa.
| MFIS | Lähtötilanne | 6 viikkoa | 12 viikkoa |
| Aktiivihoito | 31,7 +/- 13,2 | 29,2 +/- 14,9 | 26,8 +/- 12,1 |
| Lumehoito | 37,8 +/- 14,3 | 36,1 +/- 15,3 | 36,7 +/- 13,3 |
2. F. Gyulai, K. Rába, I. Baranyai, E. Berkes, and T. Bender, “BEMER therapy combined with physiotherapy in patients with musculoskeletal diseases: A randomised, controlled double blind follow-up pilot study”, Evidence-based Complement. Altern. Med., vol. 2015, 2015. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26078768
Vuonna 2015 julkaistu pilottitutkimus, jossa tutkittiin 50 selkäkipuisen ja 50 polvikulumaa sairastavan vastetta Bemer-hoidolle. Aktiivihoidolla saatiin lievitystä kipuihin ja uupumiseen.
3. M. G. Benedetti, L. Cavazzuti, M. Mosca, I. Fusaro, and A. Zati, “Bio-Electro-Magnetic-Energy-Regulation (BEMER) for the treatment of type I complex regional pain syndrome: A pilot study”, Physiotherapy Theory and Practice, Taylor and Francis Ltd, pp. 1–9, 08-Jul-2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29985719
Vuonna 2018 tehdyssä pilottitutkimuksessa selvitettiin Bemer-hoidon vaikutusta kipuun 30:llä kipuoireyhtymää sairastavalla potilaalla. Tutkimuksessa havaittiin jonkinlaista hyötyä Bemer-hoidoista fysioterapian ohessa.
4 J. Multanen, A. Häkkinen, P. Heikkinen, H. Kautiainen, S. Mustalampi, and J. Ylinen, “Pulsed electromagnetic field therapy in the treatment of pain and other symptoms in fibromyalgia: A randomized controlled study”, Bioelectromagnetics, vol. 39, no. 5, pp. 405–413, Jul. 2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29709070
Vuonna 2018 julkaistiin Suomessa toteutettu toistaiseksi suurin ja pisimpään kestänyt tutkimus, jossa 108 fibromyalgiapotilasta satunnaistettiin Bemer-hoitoon tai lumehoitoon. Bemerhoidolla ei nähty olevan mitään erityistä vaikutusta. Kummassakin ryhmässä kivut ja jäykkyys vähenivät samalla tavalla.
5. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32250722/
Bemer-hoidolla ei saatu vaikutusta imusuonten virtaukseen leikkauksen aikana. Tutkimuksessa mukana 10 potilasta.
6. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32090003/
Tässä pilottitutkimuksessa tutkittiin 40 potilasta, joilla oli kasvoilla kipuoire. Ryhmä jaettiin satunnaisesti kahteen 20 hengen ryhmään, joista toinen sai normaalin hoidon ja toinen lisäksi Bemer-hoidon. Bemer-hoitoryhmässä oli mittauksessa havaittu paranemista. Potilasryhmän pienuuden lisäksi, ongelma oli, että hoito annettiin avoimesti, jolloin sekä hoidettava että tutkija tiesi, kuka sai Bemer-hoitoa ja kuka ei. Lisäksi tilastollisessa analyysissä tehtiin samanlainen virhe kuin mikä on kuvattu julkaisussa 1.
Edellisessä blogissani kuvasin, miten kirjani synnytti toinen toistaan älyttömämpiä virheväitteitä. Oikeat kirjan virheet ja perättömät väitteet olen käsitellyt tässä jatkuvasti päivittyvässä kirjoituksessa. Toistaiseksi mitään olennaista keskeisiin viesteihin liittyvää virhettä ei ole tullut esiin.
Osasin toki odottaa rajua hyökkäystä kirjani julkistamisen jälkeen. Osasin myös odottaa, että itse sisällön sijaan myös henkilöäni vastaan hyökätään.
Viime viikolla sain tietää, että eräs ravintolisäkauppias on tehnyt tietopyynnön Turun yliopistolle.
Tässä blogissani pohdin sidonnaisuuksien merkitystä ja myös julkaisen uudelleen omat sidonnaisuuteni. Blogikirjoitus löytyy tästä.
Edellisessä blogissani kuvasin, miten kirjani synnytti toinen toistaan älyttömämpiä virheväitteitä. Oikeat kirjan virheet ja perättömät väitteet olen käsitellyt tässä jatkuvasti päivittyvässä kirjoituksessa. Toistaiseksi mitään olennaista keskeisiin viesteihin liittyvää virhettä ei ole tullut esiin.
Osasin toki odottaa rajua hyökkäystä kirjani julkistamisen jälkeen. Osasin myös odottaa, että itse sisällön sijaan myös henkilöäni vastaan hyökätään.
Viime viikolla sain tietää, että eräs ravintolisäkauppias on tehnyt tietopyynnön Turun yliopistolle. Tietopyynnön keskeinen sisältö on esitetty alla.
Pyydän lähettämään asiakirjat liittyen kaikkeen Turun yliopiston kautta kanavoituun rahoitukseen, joka liittyy professori Juhani Knuutiin. Käsite ”rahoitus” tarkoittaa tässä yhteydessä kaikenlaista varainsiirtoa oikeus- ja luonnollisilta henkilöiltä käyttötarkoituksesta riippumatta. Asiankirjoista on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: 1) rahoituksen antaja; 2) rahoituksen ajankohta; 3) rahoituksen arvo; ja 4) rahoituksen käyttötarkoitus.
Optimistina luonnollisesti oletin, että kysymys on silkasta uteliaisuudesta. Tietopyyntö on tietenkin täysin ok. Minulla ei ole mitään salattavaa tässäkään asiassa.
Vaikka uskon pääsääntöisesti ihmisten vilpittömyyteen, pieni epäilys hiipi mieleen myös, että tietopyynnön motiivi ei ehkä olisikaan vilpitön. Olihan tietopyynnön tekijä ravintolisäkauppias, jonka liiketoimintaan liittyviä seikkoja blogissani ja kirjassani käsitellään. Kaikki kirjani viestit eivät olleet ehkä mieluisia?
Oma linjani on sidonnaisuuksien osalta täysin selvä. Toimin avoimesti. Niinpä olen myös julkistanut ja jatkuvasti päivittänyt listaa sidonnaisuuksistani WordPress-sivuillani.
Sidonnaisuus ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että kyseessä olisi eturistiriita. Sidonnaisuuksien avoin julkistaminen antaa kuitenkin arvioijalle mahdollisuuden todeta, onko viestinnässä jotain sellaista, joka antaisi aiheen epäillä viestin olevan jollain tavalla vinoutunut sidonnaisuuksien seurauksena.
Sidonnaisuuksien eri tyypeistä ja merkityksestä voi lukea laajemmin ansiokkaasta kirjoituksesta Tervettä skeptisyyttä blogissa.
Ensinnäkin on syytä mainita, että blogitoimintaani ja kirjahankkeeseeni en ole saanut minkäänlaista tukea. Sivuillani ei ole myöskään ole mainoksia eikä myydä mitään tuotteita. En ole palvelussuhteessa lääketeollisuuteen eikä minulla ole omistuksia lääketeollisuudessa.
Alla on lueteltu kaikki sidonnaisuuteni. Ne kaikki siis löytyvät myös WordPress-sivuiltani.
Olen siis julkisten rahoittajaorganisaatioiden tutkimusrahoituksen lisäksi saanut palkkioita luentojen pitämisestä yhdistyksiltä ja koulutusten järjestäjiltä sekä mainituilta neljältä yritykseltä. Lisäksi olen kommentoinut kahden yrityksen kuvantamistutkimuksen tutkimussuunnitelmaa ja saanut siitä maksun. Olen julkaissut tänä vuonna kirjan.
Yliopiston hallinto luonnollisesti toimitti vaaditun raportin pyytäjälle. Jotta raportin käyttäminen väärin olisi vaikeampaa, julkistan raportin nyt kokonaisuudessaan alla.
Kuten raportista käy esiin lähes kaikki tutkimusrahoitus on julkista kilpailtua rahoitusta. Raportin avulla villejä väitteitä eturistiriidoista on vaikea perustella.
Sidonnaisuudet ovat haastava aihe somessa. Ymmärrän, että niiden julkistamisella pyritään läpinäkyvyyteen, mikä on tänään itsestään selvä tavoite.
Niitä kuitenkin käytetään myös perättömien syytösten esittämiseen. Tavoitteena lienee usein kohteen mustamaalaaminen, jolla toivotaan voitavan kyseenalaistaa viestiä silloin, kun viesti ei miellytä.
Haasteista huolimatta olen sidonnaisuuksien avoimen julkaisun kannalla. Se on ainoa tapa ehkäistä perättömiä syytöksiä niihin liittyen silläkin uhalla, että niitä ei osata tulkita asianmukaisesti.
On tärkeää pitää mielessä, että sidonnaisuus on kokonaan eri asia kuin eturistiriita. Sidonnaisuus voi toki johtaa eturistiriitaan mutta ei automaattisesti.
Sidonnaisuuden seuraukset riippuvat rahoittajan ja saajan suhteesta ja rahamäärän suuruudesta. Vaikea kuvitella, että muutaman sadan euron asiantuntijan luentopalkkio saisi aikaan merkittävän eturistiriidan.
Kiinnostavaa on, että erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten sidonnaisuudet tuntuvat olevan somessa kritiikin kohteena. Toistaiseksi lääkärikunta on kuitenkin ainoa ammattiryhmä, joka on päätynyt avoimeen sidonnaisuuksien julkistamiseen. Muiden ammattiryhmien osalta (juristit, ekonomit, insinöörit, ym.) vastaavaa käytäntöä ei tietääkseni ole olemassa. Yhteiskunnan palveluksessa olevat luottamushenkilöt julkaisevat sidonnaisuutensa.
Erikoista on, että juuri se porukka, jolla on kaikkein merkittävimmät sidonnaisuudet, eivät näe siinä ongelmaa omalta osaltaan. Esimerkiksi tietopyynnön tekijä on ravintolisäkauppias, jonka tulot ovat suoraan riippuvaisia ravintolisien myynnistä. En äkkiseltään keksi mitään merkittävämpää ja yhtä selvää eturistiriitaa.
Verkkokurssien ja verkossa myytävien palveluiden ja tuotteiden kaupittelijat ovat toistaiseksi olleet hanakampia muiden toimijoiden sidonnaisuuksien esille nostajia, vaikka juuri heillä on kyseessä päivänselvä eturistiriita.
ps.
Tämän blogin kirjoittamisen aikana ikävät epäilykseni osoittautuivat todeksi. Kyseinen henkilö levitti törkeitä valheita ja perättömiä väitteitä sidonnaisuuksistani somessa. Koska kyseessä on normaalia parjaamista vakavampia väitteitä, jatkotoimet niiden osalta on suunnitteilla.
Olen luonut jatkuvasti päivittyvän blogikirjoituksen, jossa tuon esille Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa –kirjassa havaitsemani virheet tai epätarkkuudet.
Vaikka kirja on vertaisarvioitu ja olen pyrkinyt erityiseen huolellisuuteen, on selvää, että kirjan laajuuden ja yksityiskohtien suuren määrän vuoksi mukaan voi tulla virheitä, joitakin tutkimushavaintoja voi jäädä huomioimatta tai asia on esitetty niin suppeasti, että tulkinta voi olla epäselvää.
Kuten kirjassani totesin, toivotan asiallisen ja perustellun kritiikin tervetulleeksi, ja ilman muuta korjaan virheet ja puutteet tähän kirjoitukseen sekä myöhemmin kirjan mahdollisiin seuraaviin painoksiin. Pidän tätä tieteentekijän velvollisuutena.
Erratum-kirjoitus löytyy tästä.
Tässä jatkuvasti päivittyvässä blogikirjoituksessa tuon esille Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa –kirjassa havaitsemani virheet tai epätarkkuudet. (kirjoitusta on päivitetty 22.9.2020, tarkempi kuvaus muutoksista perusteluineen lopussa)
Vaikka kirja on vertaisarvioitu ja olen pyrkinyt erityiseen huolellisuuteen, on selvää, että kirjan laajuuden ja tuhansien yksityiskohtien ja lähes 600 viitteen vuoksi mukaan voi tulla virheitä, joitakin tutkimushavaintoja voi jäädä huomioimatta tai asia on esitetty niin suppeasti, että tulkinta voi olla epäselvää.
Tietääkseni tähän päivään mennessä ei ole painettu yhtään tietokirjaa, johon ei jotain virheitä olisi päässyt livahtamaan. Olennaista on tietenkin se, millaisia nuo virheet ovat. Jos niillä ei ole vaikutusta itse viestiin tai johtopäätöksiin, ne voidaan katsoa harmittaviksi mutta ei merkittäviksi.
Kuten kirjassani totesin, toivotan asiallisen ja perustellun kritiikin tervetulleeksi, ja ilman muuta korjaan virheet ja puutteet tähän kirjoitukseen sekä myöhemmin kirjan mahdollisiin myöhempiin painoksiin. Pidän tätä tieteentekijän velvollisuutena.
Tässä kirjoituksessa käsittelen havaitsemani virheet. Kaiken kaikkiaan ne ovat vähäisiä yksityiskohtia, eivätkä vaikuta itse viestiin. Tämä kirjoitus päivittyy sitä mukaa, kun ehdin analysoimaan kommentteja.
Lisäksi joidenkin (tahallisten?) väärintulkintojen estämiseksi tulen tekemään pieniä muokkauksia kappalejärjestykseen tai täsmennyksiä myöhempiin painoksiin.
Luettelon seitsemän ensimmäistä sekä myöhemmin kuvatut muut muutokset tullaan päivittämään kirjan 2. painokseen. Merkittäviä tai olennaisia muutoksia sisältöön kirjan toiseen painokseen ei tarvittu, joten ensimmäinen painos on viestin osalta aivan yhtä pätevä kuin toinenkin.
Lisäksi tulen tekemään joitakin muita muutoksia kirjan mahdollisiin myöhempiin painoksiin. Muutosten tarkoituksena on minimoida väärinymmärryksen mahdollisuus sekä tarkentaa joitakin seikkoja. Kysymys ei ole virheistä eikä niidenkään osalta mitään olennaisia muutoksia itse viestiin ei synny.
Sivulla 241 käsitellään lääketieteen ulkopuolisia hoitoja. Kappale ”Kahdeksan prosenttia vastanneista käytti hoitoja lääketieteellisen hoidon sijaan. Osuus voi tuntua pieneltä, mutta kun otetaan huomioon mahdollinen lääketieteellisen hoidon viivästymisestä aiheutuva merkittävä haitta, ongelma ei ole vähäinen.” siirretään aikaisemmaksi heti vuoden 2014 European Social Survey –aineistosta kertovan kappaleen jälkeen.
Sivulla 255 todetaan eri alojen järjestäytymisestä seuraavasti ”Suomessa ei tämän kirjan kirjoitushetkellä ole voimassa lakia, joka sääntelisi lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista. Muissa Pohjoismaissa ja monissa Euroopan maissa sellainen on. Koska erityislainsäädäntöä ei ole markkinoinnistakaan, siihen sovelletaan kuluttajansuojalain yleisiä markkinointisäännöksiä. Lääketieteen ulkopuolisten hoitojen alat eivät ole järjestäytyneet, joten ei ole olemassa elinkeinonharjoittajia edustavaa tahoa, jonka kautta kuluttaja- asiamies voisi alaa ohjeistaa. Samasta syystä alalla ei ole myöskään itsesääntelyä.” Tähän kappaleeseen lisätään sanan ”tahoa ”jälkeen täsmennys: ”….joka luvittaisi, seuraisi ja valvoisi toimijoita, ja.…”
Sivuilla 35 ja 92-93 kerrotaan tuhkarokkorokotuksista. WHO on päivittänyt verkkosivujaan tuoreemmilla luvuilla kirjan painamisen jälkeen. Kappaleessa olevat luvut päivitetään uusien tietojen mukaiseksi. Päivityksellä ei ole vaikutusta itse viestiin.
Kirjan lopussa oleva hakemisto laajennetaan kattavammaksi.
Pidän erinomaisena asiana, että kirjaani tarkastellaan kriittisesti ja havaituista virheistä kerrotaan. Toistaiseksi varsin yksityiskohtiin menneestä tarkastelusta huolimatta, voin todeta tyytyväisenä, että varsinaisia virheitä on löytynyt pieni määrä ja nekin ovat olleet viestin ja sisällön kannalta merkityksettömiä.
Oli odotettavissa, että kirja synnyttää voimakkaita reaktioita ja protesteja, vaikka kirjan sisältö perustuukin tutkimuksiin eikä mielipiteisiin. Oli myös odotettavissa, että kirjaa luetaan kuin piru raamattua.
Hieman yllättävää on, että julkisuuteen tuodaan virheväitteitä, jotka eivät perustu mihinkään. Tavallisin peruste virheväiteelle näyttää olevan, että jamppa on eri mieltä. Asiat olisi voinut helposti tarkistaa suoraan kirjasta ja viitteistä ennen julkista väitettä. Kirja tarjoaa jokaiseen viitteeseen myös verkkolinkin.
Homeopaatit ovat kritisoineet kirjaa ja pyrkineet uutisoimaan virheistä vain sillä perusteella, että tutkimustiedon johtopäätökset eivät ole heille eduksi. Bemer Finland julkaisi ”kirja-arvostelun”, jossa perusteettomilla virheväitteillä yritetään hämärtää sitä tosiasiaa, että Bemer-terapian vaikutuksista ei ole tutkimusnäyttöä.
Akupunktiohoidon antaja arvosteli kirjaa asenteellisuudesta, vaikka ei löytänyt kirjasta olennaisia sisältövirheitä, ja vaikka luku oli akupunktiolle suopea. Ei ilmeisesti ollut arvostelijan mielestä tarpeeksi suopea?
Energiahoitojen kannattajat ovat väittäneet tutkimusten valikoinnin olevan vinoutunut, vaikka juuri heidän itse antama tutkimusnäyttö on kirjassa huolellisesti analysoitu.
Bioresonanssihoitajat väittivät yhden tutkimuksen analyysin puuttuvan, vaikka sitä ei ole vielä edes julkaistu.
Virhelistojen kritiikitön esittäminen ja luetteloiminen kertonee enemmän arvostelijan asenteellisuudesta, kuin halusta asialliseen kirjakritiikkiin. Se, että on asiasta eri mieltä, ei tietenkään tarkoita sitä, että kirjassa olisi virhe. Eriävän mielipiteen esittäminen virheen perusteena on vain silkkaa tarkoitushakuista typeryyttä.
Luotettavin tapa arvioida kirjaa on lukea se itse. Moni arvostelija ei ole selvästi kirjaa edes lukenut.
(tämän blogikirjoituksen sisältöä on jatkuvasti päivitetty, viimeksi 22.9.2020. Kirjoituksessa aiemmin olleen luettelon perusteettomista virheväitteistä poistin tarpeettomana, sillä kyseiset virheväitteet löytyvät muista kirjoituksista eikä niiden toistaminen tässä kirjan Erratum-kirjoituksessa ole tarpeen, koska ne eivät olleet todellisia virheitä. Lisäksi asioiden käsittely ei vaadi väitteiden esittäjien nimien esittämistä, jonka vuoksi väitteiden esittäjien nimiä ei tässä kirjoituksessa mainita.)
Kirjoitin viime talvena kirjan Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa. Kirjan on kustantanut Minerva kustannus oy ja se on nyt saatavissa Minervan verkkokaupasta sekä kirja- ja verkkokaupoista.
Osa kirjan teemoista on käsitelty aiemmin blogissani mutta valtaosa kirjan sisällöstä on uutta. Aiemmin käsitellyt aiheet ovat kirjaan päivitetty.
Terveyteen liittyvää tutkittua tietoa tuotetaan runsaasti. Tiedon epäluotettavuus on kuitenkin haaste. Terveystiedon käsittely julkisuudessa voi parhaimmillaan vahvistaa terveysviestejä, innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa terveysaiheista ja jopa saada aikaan terveyttä edistäviä muutoksia elintavoissa.
Koska terveysviestinnällä on vaikutusta kaikkiin terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueisiin aina terveyden edistämisestä ja sairauksien ehkäisystä elämänlaatuun, tarvitsemme oikeaa ja luotettavaa terveystietoa.
Kirjassani arvioin erilaisia suosittuja terveysväitteitä tutkitun tiedon valossa. Analysoin 71 terveysteemaa ja hoitoa ja niihin liittyviä satoja erillisiä terveysväitteitä. Analyysini perustuu tieteellisen kirjallisuuden huolelliseen arviointiin.
Kirjassa lainatut terveysväitteet ovat todellisia. Olen halunnut pitää väitteet anonyymeinä, sillä tavoitteenani ei ole arvioida ihmisiä vaan terveysväitteitä.
Tavoitteenani on myös pohtia tutkimukseen ja terveysväitteisiin liittyviä ilmiöitä. Miksi terveyttä koskevat erikoiset väitteet ovat niin suosittuja? Millä tavalla oma tulkintamme tiedosta syntyy? Mikä selittää virheellisten terveysuskomusten syntymistä? Miten tiede toimii?
Haluan myös välittää oman kokemukseni kolmenkymmenen vuoden ajalta lääkärinä ja tutkijana sekä reilun viiden vuoden ajalta tutkitun terveystiedon yleistajuistajana.
Tavoitteenani on kannustaa oman arkijärjen tehokkaampaan käyttämiseen sekä kriittisen lukutaidon kehittämiseen.
Tavoitteenani on myös, että kirjan luettuaan lukija kokee ymmärtävänsä hieman paremmin terveysväitteiden luotettavuutta, terveystiedon käsittelyn ilmiöitä, motiiveja, harhoja, keskustelun haasteita sekä terveysviestinnän ilmiöitä.
Tiedän jo ennakolta, että kirjani synnyttää kysymyksen, miten saatan olettaa olevani kaikkien tässä kirjassa käsittelemieni lukuisten ilmiöiden ja hoitojen asiantuntija. En oleta sellaista. Pidän sen sijaan itseäni tutkitun terveystiedon hakemisen ja analysoinnin asiantuntijana.
Kirjassa esittämäni tulkinnat perustuvat olemassa olevaan tieteelliseen tietoon eivätkä omaan kokemukseeni erilaisten hoitojen antajana. Ei tietenkään ole tarpeen olla tarjoamassa itse noita lukuisia hoitoja voidakseen analysoida niihin liittyvää tutkimusnäyttöä.
Kirja ei ole täydellisesti viitteistetty tieteellinen kirjoitus, vaan pyrkimyksenä on yleistajuistaa tutkittua tietoa. Terveysväitteiden käsittelyn osalta lähteet (568 kpl) on kuitenkin sisällytetty mahdollisimman kattavasti, joskin ne painottuvat tutkimuskoosteisiin aiheiden suuren määrän vuoksi.
Vaikka olen toiminut lääkärinä ja tutkijana jo pitkään, en perusta väitteitäni omiin kokemuksiini potilastyöstä, vaan tulkinta perustuu vain ja ainoastaan julkaistuun tietoon. Omilla mielipiteilläni ei ole merkitystä asian käsittelyn kannalta.
Kirjan sisällön on vertaisarvioinut kolme eri alan asiantuntijaa. Vastuu kirjan tietojen oikeellisuudesta on silti kokonaan minulla. Vaikka olen pyrkinyt tuomaan esiin mahdollisimman neutraalin tulkinnan, on mahdollista, että mukana on virheellisiäkin yksityiskohtia, tai joitakin tutkimushavaintoja on voinut jäädä huomioimatta.
Luotan kuitenkin siihen, että mahdolliset puutteet yksityiskohdissa eivät vaikuta kunkin teeman pääviestiin. Tutkijalle luonteenomaisesti suhtaudun kriittisesti omiin kirjoituksiini. Toivotan asiallisen ja perustellun kritiikin tervetulleeksi, ja olen valmis korjaamaan havaitut puutteet verkkosivuillani sekä kirjan mahdollisiin seuraaviin painoksiin.
Tämän tavoitteen mukaisesti julkaisen blogissani erikseen ns. erratum-kirjoituksen, johon koostan kaikki havaitut ja perustellut virheet kirjassa.
Kirjan sisällysluettelo on alla kuvina.
Kirjoitin viime talvena kirjan Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa. Kirjan on kustantanut Minerva kustannus oy.
Osa kirjan teemoista on käsitelty aiemmin blogissani mutta valtaosa kirjan sisällöstä on uutta. Aiemmin käsitellyt aiheet ovat kirjaan päivitetty.
Terveyteen liittyvää tutkittua tietoa tuotetaan runsaasti. Tiedon epäluotettavuus on kuitenkin haaste. Terveystiedon käsittely julkisuudessa voi parhaimmillaan vahvistaa terveysviestejä, innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa terveysaiheista ja jopa saada aikaan terveyttä edistäviä muutoksia elintavoissa.
Koska terveysviestinnällä on vaikutusta kaikkiin terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueisiin aina terveyden edistämisestä ja sairauksien ehkäisystä elämänlaatuun, tarvitsemme oikeaa ja luotettavaa terveystietoa.
Kirjassani arvioin erilaisia suosittuja terveysväitteitä tutkitun tiedon valossa. Analysoin 71 terveysteemaa ja hoitoa ja niihin liittyviä satoja erillisiä terveysväitteitä. Analyysini perustuu tieteellisen kirjallisuuden huolelliseen arviointiin.
Kirjassa lainatut terveysväitteet ovat todellisia. Olen halunnut pitää väitteet anonyymeinä, sillä tavoitteenani ei ole arvioida ihmisiä vaan terveysväitteitä.
Tavoitteenani on myös pohtia tutkimukseen ja terveysväitteisiin liittyviä ilmiöitä. Miksi terveyttä koskevat erikoiset väitteet ovat niin suosittuja? Millä tavalla oma tulkintamme tiedosta syntyy? Mikä selittää virheellisten terveysuskomusten syntymistä? Miten tiede toimii?
Haluan myös välittää oman kokemukseni kolmenkymmenen vuoden ajalta lääkärinä ja tutkijana sekä reilun viiden vuoden ajalta tutkitun terveystiedon yleistajuistajana.
Tavoitteenani on kannustaa oman arkijärjen tehokkaampaan käyttämiseen sekä kriittisen lukutaidon kehittämiseen.
Tavoitteenani on myös, että kirjan luettuaan lukija kokee ymmärtävänsä hieman paremmin terveysväitteiden luotettavuutta, terveystiedon käsittelyn ilmiöitä, motiiveja, harhoja, keskustelun haasteita sekä terveysviestinnän ilmiöitä.
Tiedän jo ennakolta, että kirjani synnyttää kysymyksen, miten saatan olettaa olevani kaikkien tässä kirjassa käsittelemieni lukuisten ilmiöiden ja hoitojen asiantuntija. En oleta sellaista. Pidän sen sijaan itseäni tutkitun terveystiedon hakemisen ja analysoinnin asiantuntijana.
Kirjassa esittämäni tulkinnat perustuvat olemassa olevaan tieteelliseen tietoon eivätkä omaan kokemukseeni erilaisten hoitojen antajana. Ei tietenkään ole tarpeen olla tarjoamassa itse noita lukuisia hoitoja voidakseen analysoida niihin liittyvää tutkimusnäyttöä.
Kirja ei ole täydellisesti viitteistetty tieteellinen kirjoitus, vaan pyrkimyksenä on yleistajuistaa tutkittua tietoa. Terveysväitteiden käsittelyn osalta lähteet (568 kpl) on kuitenkin sisällytetty mahdollisimman kattavasti, joskin ne painottuvat tutkimuskoosteisiin aiheiden suuren määrän vuoksi.
Vaikka olen toiminut lääkärinä ja tutkijana jo pitkään, en perusta väitteitäni omiin kokemuksiini potilastyöstä, vaan tulkinta perustuu vain ja ainoastaan julkaistuun tietoon. Omilla mielipiteilläni ei ole merkitystä asian käsittelyn kannalta.
Kirjan sisällön on vertaisarvioinut kolme eri alan asiantuntijaa. Vastuu kirjan tietojen oikeellisuudesta on silti kokonaan minulla. Vaikka olen pyrkinyt tuomaan esiin mahdollisimman neutraalin tulkinnan, on mahdollista, että mukana on virheellisiäkin yksityiskohtia, tai joitakin tutkimushavaintoja on voinut jäädä huomioimatta.
Luotan kuitenkin siihen, että mahdolliset puutteet yksityiskohdissa eivät vaikuta kunkin teeman pääviestiin. Tutkijalle luonteenomaisesti suhtaudun kriittisesti omiin kirjoituksiini. Toivotan asiallisen ja perustellun kritiikin tervetulleeksi, ja olen valmis korjaamaan havaitut puutteet verkkosivuillani sekä kirjan mahdollisiin seuraaviin painoksiin.
Tämän tavoitteen mukaisesti olen julkaissut blogissani erikseen ns. erratum-kirjoituksen, johon olen koostanut kaikki havaitut ja perustellut virheet kirjassa. (linkki Erratum-kirjoitukseen lisätty 24.9.2020)
Kirjan sisällysluettelo on alla kuvina.
juhani knuuti 