Viestin irrottaminen asiayhteydestään on klassinen disinformaation toimintamalli.
Malliesimerkki tässä on 9.12. 2021 Rumble-alustalla tietyn nimimerkin julkaisema video, johon on koottu iso kattaus korona- ja rokotusdenialistien viestejä. En tarkoituksella nyt jaa tuon videon linkkiä, sillä se sisältää pääasiassa virheellistä tietoa.
Video alkaa infektiotautiopin emeritusprofessori Heikki Peltolan haastattelun videokaappauksella. Videossa on lainattu Heikki Peltolan kommentti, jonka hän antoi televisiohaastattelussa maaliskuun alussa 2020.
Kommentti on peräisin ajalta, jolloin kenelläkään ei ollut tietoa, millaisesta viruksesta on kysymys ja millaisen epidemian covid-19 tulee aiheuttamaan. Videolla Peltolan haastattelun sisältö on seuraava:
Heikki Peltola: ”Tämä koronavirus on yksi hengitystieinfektioiden aiheuttaja monen muun joukossa. Meillä on 135 000 tautitapausta maailmanlaajuisesti ja niistä noin 4-5000 on tällä hetkellä kuollut. Olen täysin pöyristynyt edelleenkin siitä, että kuin tällainen asia voi aiheuttaa maailmanlaajuisen kaaoksen. Minusta siihen ei ole mitään eväitä.”
Toimittaja: ”Miksi tätä epidemiaa pelätään?”
Heikki Peltola: ”Olen hämmästellyt sitä itse kovin paljon. Nyt kysymyksessä on yleensä lievä tauti, joka sairastetaan useimmiten kotona. Olen nähnyt monta muutakin epidemiaa aikaisemmin ja en minä näe tässä minkäänlaista kauhun syytä.”
Nyt tämä kohta Peltolan haastattelusta on leikattu ja liitetty 9.12. 2021 julkaistuun videoon mainitsematta, että haastattelu on tehty yli 1,5 vuotta aiemmin ja aivan erilaiselta tietopohjalta ja erilaisessa epidemiatilanteessa kuin videon julkaisuhetkellä joulukuussa 2021.
Haastattelin Heikki Peltolaa tuon videon sisällöstä ja julkaisusta.
Otettiinko sinuun yhteyttä tämän tuoreen videon julkaisun yhteydessä?
Heikki Peltola: Sain koosteen nähdäkseni 14.12.2021. Hämmästykseni oli suuri, sillä minun maaliskuussa 2020 televisiolle antamani haastattelupätkä oli otettu mukaan. Se oli tapahtunut täysin tietämättäni ja lupaa kysymättä.
Mitä mieltä olet nyt tuon maaliskuussa 2020 antamasi kommentin asiasisällöstä?
Heikki Peltola: Asian tausta on se, että kun Suomen ensimmäinen COVID-19-potilas oli tunnistettu 28.1.2020, asiaan suhtauduttiin hyvin vakavasti hallitusta myöten. Koska epidemiaksi riistäytynyt infektio on ominta alaani akateemisena tutkijana, minäkin perehdyin asiaan perusteellisesti. Ja niin teen edelleen; ajantasaistan tietojani päivittäin. Siinä oinkin tekemistä, sillä oikean ja väärän informaation määrä kasvaa miltei eksponentiaalisesti.
WHO nimesi epidemian pandemiaksi 11.3.2020. Noina aikoina (päivämäärää en muista) televisio saapui kotiini tiedustelemaan näkemystäni, kuinka vakavasta asiasta oli kysymys. Totesin, että COVID-19 on yksi hengitystieinfektio muiden joukossa – niin kuin se onkin! – mutta sillä on omat erityispiirteensä (niin kuin kaikilla taudeilla on). Vertasin koronataudin silloisia lukuja joihinkin maailmalla yleisiin sairauksiin. Televisio typisti haastatteluani paljon, mutta elämään jäi sanomani siitä, ettei savun määrä vastannut tulen laajuutta.
Mitä mieltä olet tuosta Rumble-alustalla julkaistusta tuoreesta videosta?
Heikki Peltola: Videon koosteessa minut on sijoitettu ikään kun vähättelemään COVID-19:ää tilanteessa, jossa pandemiaa on kestänyt lähes kaksi vuotta ja suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat olleet ennennäkemättömiä. Vastaan yhä sanoistani ja olen valmis intelligenttiin ja asiapitoiseen keskusteluun julkisesti vieläkin, jos niin halutaan.
Sitä en kuitenkaan hyväksy, että yli 1½ vuotta sitten tehty haastattelu on sijoitettu yhteyteen, johon se ei kuulu. Siksi sanoudun irti tästä kokonaisuudesta ja vaadin poistamaan osuuteni koosteesta viivytyksettä.
Yhteenveto
Kyseinen tapaus on tyypillinen esimerkki siitä, miten helppoa on napata pätkä videohaastattelua, irrottaa se asiayhteydestään ja liittää toiseen videoon. Siinä sitä hyödynnetään antamaan virheellisesti tukea väitteeseen, jota alkuperäinen haastattelu ei todellisuudessa tue.
Koronadenialisteilla on nyt kaikki keinot käytössä. Myös leikkaa ja liitä -askertelu.
Viestin irrottaminen asiayhteydestään on klassinen disinformaation toimintamalli.
Malliesimerkki tässä on 9.12. 2021 Rumble-alustalla tietyn nimimerkin julkaisema video, johon on koottu iso kattaus korona- ja rokotusdenialistien viestejä. En tarkoituksella nyt jaa tuon videon linkkiä, sillä se sisältää pääasiassa virheellistä tietoa.
Video alkaa infektiotautiopin emeritusprofessori Heikki Peltolan haastattelun videokaappauksella. Videossa on lainattu Heikki Peltolan kommentti, jonka hän antoi televisiohaastattelussa maaliskuun alussa 2020.
Kommentti on peräisin ajalta, jolloin kenelläkään ei ollut tietoa, millaisesta viruksesta on kysymys ja millaisen epidemian covid-19 tulee aiheuttamaan. Videolla Peltolan haastattelun sisältö on seuraava:
Heikki Peltola: ”Tämä koronavirus on yksi hengitystieinfektioiden aiheuttaja monen muun joukossa. Meillä on 135 000 tautitapausta maailmanlaajuisesti ja niistä noin 4-5000 on tällä hetkellä kuollut. Olen täysin pöyristynyt edelleenkin siitä, että kuin tällainen asia voi aiheuttaa maailmanlaajuisen kaaoksen. Minusta siihen ei ole mitään eväitä.”
Toimittaja: ”Miksi tätä epidemiaa pelätään?”
Heikki Peltola: ”Olen hämmästellyt sitä itse kovin paljon. Nyt kysymyksessä on yleensä lievä tauti, joka sairastetaan useimmiten kotona. Olen nähnyt monta muutakin epidemiaa aikaisemmin ja en minä näe tässä minkäänlaista kauhun syytä.”
Nyt tämä kohta Peltolan haastattelusta on leikattu ja liitetty 9.12. 2021 julkaistuun videoon mainitsematta, että haastattelu on tehty yli 1,5 vuotta aiemmin ja aivan erilaiselta tietopohjalta ja erilaisessa epidemiatilanteessa kuin videon julkaisuhetkellä joulukuussa 2021.
Haastattelin Heikki Peltolaa tuon videon sisällöstä ja julkaisusta.
Otettiinko sinuun yhteyttä tämän tuoreen videon julkaisun yhteydessä?
Heikki Peltola: Sain koosteen nähdäkseni 14.12.2021. Hämmästykseni oli suuri, sillä minun maaliskuussa 2020 televisiolle antamani haastattelupätkä oli otettu mukaan. Se oli tapahtunut täysin tietämättäni ja lupaa kysymättä.
Mitä mieltä olet nyt tuon maaliskuussa 2020 antamasi kommentin asiasisällöstä?
Heikki Peltola: Asian tausta on se, että kun Suomen ensimmäinen COVID-19-potilas oli tunnistettu 28.1.2020, asiaan suhtauduttiin hyvin vakavasti hallitusta myöten. Koska epidemiaksi riistäytynyt infektio on ominta alaani akateemisena tutkijana, minäkin perehdyin asiaan perusteellisesti. Ja niin teen edelleen; ajantasaistan tietojani päivittäin. Siinä oinkin tekemistä, sillä oikean ja väärän informaation määrä kasvaa miltei eksponentiaalisesti.
WHO nimesi epidemian pandemiaksi 11.3.2020. Noina aikoina (päivämäärää en muista) televisio saapui kotiini tiedustelemaan näkemystäni, kuinka vakavasta asiasta oli kysymys. Totesin, että COVID-19 on yksi hengitystieinfektio muiden joukossa – niin kuin se onkin! – mutta sillä on omat erityispiirteensä (niin kuin kaikilla taudeilla on). Vertasin koronataudin silloisia lukuja joihinkin maailmalla yleisiin sairauksiin. Televisio typisti haastatteluani paljon, mutta elämään jäi sanomani siitä, ettei savun määrä vastannut tulen laajuutta.
Mitä mieltä olet tuosta Rumble-alustalla julkaistusta tuoreesta videosta?
Heikki Peltola: Videon koosteessa minut on sijoitettu ikään kun vähättelemään COVID-19:ää tilanteessa, jossa pandemiaa on kestänyt lähes kaksi vuotta ja suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat olleet ennennäkemättömiä. Vastaan yhä sanoistani ja olen valmis intelligenttiin ja asiapitoiseen keskusteluun julkisesti vieläkin, jos niin halutaan.
Sitä en kuitenkaan hyväksy, että yli 1½ vuotta sitten tehty haastattelu on sijoitettu yhteyteen, johon se ei kuulu. Siksi sanoudun irti tästä kokonaisuudesta ja vaadin poistamaan osuuteni koosteesta viivytyksettä.
Yhteenveto
Kyseinen tapaus on tyypillinen esimerkki siitä, miten helppoa on napata pätkä videohaastattelua, irrottaa se asiayhteydestään ja liittää toiseen videoon. Siinä sitä hyödynnetään antamaan virheellisesti tukea väitteeseen, jota alkuperäinen haastattelu ei todellisuudessa tue.
Koronadenialisteilla on nyt kaikki keinot käytössä. Myös leikkaa ja liitä -askertelu.
Tämä on debattisarjan ensimmäinen väittely. Debatti toteutetaan aikaisemmassa kirjoituksessa kuvattujen periaatteiden ja sääntöjen mukaan.
Kirjoituksessa on nyt seuraavat osat: Petri Pellisen 1. kommentti 20.12.2021, Juhani Knuutin 1. kommentti 21.12.2021, Petri Pellisen 2. kommentti 27.12.2021, Juhani Knuutin 2. kommentti 27.12.2021, Petri Pellisen 3. kommentti 30.12.2021 ja Juhani Knuutin 3. kommentti 30.12.2021. Debatti on päättynyt.
Ensimmäinen debatoija on tutkiva kirjailija Petri Pellinen ja hän on valinnut nyt käsiteltävän aiheen.
Petri Pellinen (1. kommentti, 20.12.2021):
Omikron-variantin nostattama korona-aalto on vyörymässä Suomenkin yli tsunamin tavoin. Vaikka sen aiheuttama oireilut – vuotava nenä, päänsärky sekä väsymys – vaikuttavatkin lieviltä, niin huiman nopean leviämisen myötä kumuloituvat tartuntamäärät voivat silti aiheuttaa sairaaloihin lisäkuormitusta.
Sitä vastaan voinee itse kukin taistella pitämällä huolta omasta sekä lähimmäistensä D-vitamiinin tasostaan. Meta-analyysin perusteella vajaa saanti tuottaa 80% suuremman tartuntariskin.
Ruokaviraston viralliset D-vitamiinisuositukset saattavat tässä akuutissa tilanteessa olla liian alhaiset. Kuitenkin ne sallivat jopa 100 mikrogramman päiväsaannin aivan turvallisina aikuisväestöllä. Ainakin joillain vakavammille koronaoireille alttiimmilla ihmisryhmillä lienee syytä harkita suurempaa annostusta.
On huomattu, että D-vitamiinilisät tuottavat heikomman vasteen ylipainoa omaavilla. Tumma iho ei puolestaan kehitä auringonvalosta tarpeeksi D-vitamiinia, kun edetään kauas päiväntasaajalta. Voisiko tuollaisella ylipainoisten sekä myös tummempi-ihoisten ei-kantasuomalaisten potentiaalisella D-vitamiinin puutoksella ja heidän yliedustuksellaantehohoidossa piillä jokin syy-seuraussuhde? Varmistamalla näiden kahden riskiryhmän riittävät D-vitamiinin pitoisuudet veressä sairaalahoidon tarve ehkä pienenisi.
Vuosi sitten HUS suositteli tummaihoisille 20 mikrogramman ja suuremman painoindeksin joukolle 30 mikrogramman päiväannoksia. Myös ikääntyneitä kehotettiin lisäämään D-vitamiinin käyttöä. Miksi tämän joulun alla ei lääkärikunnalta ole kuulunut tuollaista ohjeistusta ainakaan ylipainoisille eikä ikäihmisille? Rokotteiden antaman suojanhan tiedetään vuotavan. Tiedotusta tulisi pikaisesti toteuttaa myös maahanmuuttajien omilla kielillä.
Nopea toipuminen riippunee nyt siis paljolti siitä, onko kehossa tarpeeksi aurinkovitamiinia. Tätä itsehoitokeinoa tulisi pitää paljon enemmän esillä mediassa.. Sairauslomat ja karanteenitkin ilmeisesti lyhenisivät hieman, mistä tulisi kansantaloudellistakin hyötyä.
Juhani Knuuti (1. kommentti, 21.12.2021 )
Väitteen käsittelyn osalta keskeisimmät kysymykset ovat, millainen suomalaisten veren D-vitamiinitaso on tällä hetkellä ja mikä sen tulisi olla. Tässä ensimmäisessä vastineessa keskityn nyt vain näihin kysymyksiin.
Suomalaiset saavat D-vitamiinia ruoasta, ravintolisinä ja auringonvalosta. Auringonvalon osuus on talvella mitätön, joten kaksi ensimmäistä ovat tärkeimmät saantilähteet.
Vuosien mittaan suosituksia ruoka-aineisiin lisättävän D-vitamiinin määristä on suurennettu useaan otteeseen. Vuonna 2011 mitattuna veripitoisuus oli väestössä keskimäärin 65 nmol/L.
Tuoreimmat tiedot löytyvät kahdesta tutkimuksesta. Vuonna 2018 suomalaisten äitien veren D-vitamiinipitoisuudet olivat keskimäärin 82,4 nmol/L. Ravintolisänä saatu D-vitamiinin määrä oli heillä keskimäärin 16 mikrogrammaa/vrk.
Tuoreen 5.11.2021 julkaistun Finravinto 2017 -tutkimuksen perusteella Seerumin 25(OH)D-pitoisuus oli miehillä keskimäärin 67 nmol/l ja naisilla 76 nmol/l.
Niillä miehillä, jotka käyttivät D-vitamiinivalmisteita, seerumin D-vitamiinipitoisuus oli keskimäärin 89 nmol/l, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet, pitoisuus oli 57 nmol/l. Naisilla vastaavat luvut olivat 91 nmol/l ja 63 nmol/l. Taulukossa alla on esitetty pitoisuudet sukupuolen ja iän mukaisesti ravintolisiä käyttäneillä.
Mikä on riittävä D-vitamiinin taso verenkierrossa?
Emme kuitenkaan tiedä, mikä olisi ideaalinen taso Covid-pandemian aikana mutta kaiketi rationaalinen tavoite on juuri tuo yli 75 nmol/L. Mitään muutakaan kunnon näyttöä tästä ei ole olemassa.
Niillä, jotka eivät käytä ravintolisiä, veripitoisuudet eivät kuitenkaan ole ideaalisella tasolla.
Yhteenveto
D-vitamiinin ravintolisäsuositukset Suomessa näyttäisivät olevan kohdallaan, mikäli niitä vain noudatettaisiin. Suositus huomioi tummaihoiset.
Tuoreen kotimaisen tutkimusnäytön perusteella valtaosalla suomalaisista, jotka käyttävät D-vitamiinilisää, on vitamiinin veripitoisuus hyvällä tasolla – myös ajatellen immuunijärjestelmän ideaaliselle toiminnalle tarvittavaa tasoa.
Varsinainen ongelma on kuitenkin se, että osa väestöstä ei käytä D-vitamiinia ravintolisänä. Finravinto 2017 tutkimuksen perusteella miehistä vain 34% ja naisista 51% käyttää ravintolisää.
Jos halutaan vaikuttaa väestön riittävään D-vitamiinitasoon, suosituksia ei tarvitse muuttaa vaan pyrkiä saamaan D-vitamiinilisän käyttö kattavammaksi.
Tämän lisäksi tietyissä potilasryhmissä, kuten lihavilla ja diabeetikoilla D-vitamiinitasot näyttäisivät olevan muuta väestöä matalampia, ja heillä D-vitamiinin riittävään saantiin tulisi kiinnittää erityishuomiota.
Seerumin 25(OH)D-pitoisuutta 125 nmol/l pidetään rajana, jonka jälkeen mahdollisten haittavaikutusten riski kasvaa. Finravinto 2017 -tutkimuksessa tuon rajan ylitti tässä 6 % miehistä ja 8 % naisista, ja heistä lähes jokainen käytti vitamiinivalmisteita.
Suositeltu kokonaissaannin yläraja on 100 mikrogrammaa vuorokaudessa eikä ole olemassa mitään järkeviä perusteita sen ylittämiseen, ellei varmista tilannetta veripitoisuudella. Itse käytän 50 mikrogramma vuorokaudessa, joka on varmasti riittävä, mutta kuitenkin kokonaissaanti (ruoasta ja ravintolisästä yhteensä) jää alle ylärajan.
Petri Pellinen (2. kommentti 27.12.2021):
Tämän debatin yhteisinä säveleinä soi halu hahmottaa optimaalinen D-vitamiinin veritaso sekä tiedotuksen lisääminen D-vitamiinilisän tärkeydestä. Riitasointuna särähtelee pelko mahdollisista haittavaikutuksista, vaikka sivuoireita ei ole todettu alle 250 µg päiväannoksilla.
Satunnaistettuja hoitokokeita en aiheestamme löytänyt, mutta 26 Euroopan maasta kerätty aineisto osoittaa vääjäämättömästi, ettei 75 nmol/L taso vielä takaa ideaalista suojaa vakavaa koronaoireilua vastaan. Uhka väheni 16% tasolla 50 nmol/L, 31% tasolla 75 nmol/L, 47% tasolla 100 nmol/L, 64% tasolla 125 nmol/L ja jopa 80% tasolla 150 nmol/L. Tosin vitamiinilisällä ei voitu vähentää tartuntojen määrää. Toisessa tutkimuksessa huomattiin, että yli 95 nmol/L veritasoilla oltiin harvemmin sairauslomilla virusperäisten hengitystieoireiden takia.
Millä päiväannoksilla näihin tuloksiin päästäisiin? Kahden kuukauden 100 µg /vrk kuuri kohotti pitoisuuksia 50 nmol/L tasosta ehdotetun optimihaarukan 100 nmol/L – 150 nmol/L alalaitaan. Samalla suolistomikrobisto piristyi, mikä omalta osaltaan vahvisti immuunipuolustusta. Koska Omikron tulee vauhdilla, myös varautumista tulisi nopeuttaa. On ehdotettu, että kuukauden mittainen 250 µg D-kuuri nostaisi arvot optimialueelle ja sen jälkeen riittäisi 100 µg päiväannos. Kalsiumlisää ei pitäisi ensimmäisen hevoskuurin aikana ottaa, koska suuret D-vitamiinipitoisuudet aiheuttavat pienen riskin kalsiumin keräytymiseen verisuonistoon.
Mitä jos positiivisen koronatestin jälkeen sairaanhoitopiireissä ohjeistettaisiin ottamaan päivittäin 50 tai 100 µg D-vitamiinia yhdessä entsyymejä herättelevän magnesiumlisän kanssa? Se pysyisi vielä virallisten suositusten rajoissa. Myös rokottamattomat saisivat proaktiivisesta tiedotuksesta lisäturvaa. Millä tahoilla riittäisi siviilirohkeutta tällaiseen tiedotukseen? HUS oli viime vuonna pioneeri 50 µg suosituksensa kanssa.
Juhani Knuuti (2. kommentti, 27.12.2021)
Debatin vastapuoli aloittaa vetoamalla tähän julkaisuun, että yli suositusten menevistä D-vitamiiniannoksista ei olisi haittaa. Kuitenkin juuri tässä samassa lähteessä sanotaan selvästi: “Serum concentrations of 25OHD above 30 ng/ml (75 nmol/liter) are not consistently associated with increased benefit, and risks have been identified for some outcomes at 25OHD levels above 50 ng/ml (125 nmol/liter).”
Vaikka saanti yli 100 mikrogrammaa/vrk ei suoraan aiheuttaisikaan myrkytystä, yliannoksen ottamisen hyöty tulisi osoittaa, jotta pienikin riski olisi hyväksyttävää.
Vastapuoli vetoaa kahteen tutkimukseen. Valitettavasti nämä kaksi tutkimusta eivät kykene kertomaan mitään siitä, olisiko korkeiden veren vitamiinipitoisuuksien tavoittelemisestä mitään hyötyä koronainfektion suhteen.
Ensin mainitussa on käytetty ns. ekologista tutkimusasetelmaa, jossa verrataan väestötason D-vitamiinitasoa koronainfektion tunnuslukuihin eri maissa. Vaikka päällisin puolin tällainen tutkimus voi vaikuttaa vakuuttavalta, se ei kykene todellisuudessa kertomaan lainkaan, että henkilöiden D-vitamiinipitoisuus tai vitamiinin saanti vaikuttaisi koronainfektioon, koska tiedot ovat saatavissa vain väestötasolla, eikä tiedetä missä altistusryhmässä sairaustapaukset esiintyvät ryhmän sisällä.
Lisäksi sekoittavien tekijöiden vaikutusta on mahdoton korjata. Covid-infektion osalta tiedämme, että ikä, sukupuoli ja oheissairaudet lisäävät sairastumisriskiä ja erityisesti taudin vakavaa muotoa. On varsin todennäköistä, että matala D-vitamiinitaso liittyy yleisesti terveydentilaan ja sosioekonomiseen asemaan ja D-vitamiinitaso on vain sijaismuuttuja (surrogaatti) näille.
Epidemian torjunnassa on kymmeniä keinoja käytössä eri tavoin eri maissa. Nämä selittävät epidemiatilanteen erot paljon uskottavammin kuin yksittäinen valittu muuttuja, D-vitamiinipitoisuus, jota nyt on keksitty analysoida.
Toinen tutkimus on pieni kohorttitutkimus, jossa on käytännössä aivan samat rajoitteet kuin edellä mainitussa sen lisäksi, että siinä ei edes tutkittu koronainfektiota. Näissä nyt esiin tuoduissa tutkimuksissa ei ole todellisuudessa mitään uutta, sillä vastaavia väestötutkimuksia, joissa havaitaan yhteys vitamiinitason ja koronainfektion välillä on julkaistu lukuisia ja olen ne aiemmin kuvannut.
Kantapään kautta tieteessä olemme oppineet, että epäsuora näyttö ei riitä luotettavien johtopäätösten tekemiseen. Lähihistoriassa on lukuisia tapauksia, että vastaavanlainen näyttö on tulkittu riittäväksi mutta kun hoitotutkimuksia on tehty, hyötyä ei olekaan kyetty havaitsemaan.
Jotta edellä kuvatuista tutkimuksiin liittyvistä harhoista voisi päästä eroon, tulee tehdä hoitotutkimus, jossa satunnaistetaan kaksi ryhmää, toinen D-vitamiinihoitoon ja ideaalitilanteessa toinen lumehoitoon. Myös ilman lumehoitoakin saadaan hyvää tietoa mutta kaltaistettu kontrolliryhmä on välttämätön.
Olen aikaisemmassa blogikirjoituksessani kuvannut vuoden 2020 lokakuussa aiheen tutkimusnäytön. Tuohon mennessä julkaistuista tutkimuksista ei oltu saatu vakuuttavaa näyttöä D-vitamiinihoitojen hyödystä.
Lokakuussa 2020 tällaisia tutkimuksia oli meneillään 8 kpl. Päivitin nyt tilanteen: Yksi oli keskeytetty, muista ei löytynyt edelleenkään minkäänlaisia tuloksia, vaikka rekrytoinnin olisi pitänyt päättyä jo kauan sitten.
Sen sijaan löysin yhden Cochrane-katsauksen, ja sen päivityksen. Niissä todettiin, että näyttöä hyödyistä ja haitoista ei ole. Lisäksi löysin peräti kolme kpl ns. mendelistisesti satunnaistettua tutkimusta (tämä, tämä ja tämä), joissa yhdessäkään ei löydetty yhteyttä D-vitamiinitason ja koronainfektion muuttujien kanssa.
Siten tilanne on edelleen sama, kuin ennenkin. On perusteltua edelleen pitää huolta D-vitamiinin riittävästä saannista – aivan kuten ilman epidemiaakin. Ei ole edelleenkään olemassa mitään perusteita ottaa D-vitamiinia enempää kuin normaalisti suositellaan, eikä varsinkaan ylittää saantitasoa 100 mikrogrammaa/vrk.
Edelleen on myös voimassa sanonta ”enemmän ei ole parempi” ja tämä koskee myös vitamiineja.
Käyttämällä normaaleja annoksia ei tarvitse olla huolissaan esim. kalsiumin saannin määrästä. Mitä tulee K2-vitamiiniin tai magnesiumiin, niiden osalta ei ole mitään kunnollista tutkimusnäyttöä koronainfektioon liittyen, joten jätän ne kokonaan kommentoimatta tähän teemaan liittymättöminä.
Petri Pellinen (3. ja viimeinen kommentti, 30.12.2021):
Seitsemän sairaalatutkimusta käsittävässä meta-analyysissä laskettiin D-vitamiinin teoreettiseksi optimitasoksi kuolemantapauksia vastaan veriarvo 125 nmol/L. Tuo samainen pitoisuus näkyy myös laajassa kohorttitutkimuksessa koronatartuntojen ja D-vitamiinitasojen yhteyttä kuvaavassa graafisessa esityksessä optimaalisena arvona. Sen jälkeen ei tartunta-alttius enää laskenut. Kun erilaisilla tutkimusasetelmilla päästään näin samansuuntaisiin lopputulemiin, niin niitä ei saisi sivuuttaa merkityksettöminä. Voisiko siis usein tavoitetasona mainittu 75 nmol/L ollakin liian matala? Tässä siis aineksia uuteen hypoteesiin.
Jopa Duodecimin terveyskirjaston artikkelissa arvellaan 10 µg olevan talvisaikaan liian alhainen suositus aikuiselle. Jotkut noudattavat terveysohjeita tunnontarkasti. Ainakin heille korotetuista suosituksista tulisi terveyshyötyä. Ongelmaksi muodostuisi se joukko, joka ei ole tottunut ottamaan lisävitamiineja. Myös tehokkaan tiedotuksen järjestämistä riskiryhmille tarvittaisiin. Muutenhan Suomessa D-vitamiinitasot ovat kohtalaisen korkealla.
Olisiko nyt Omikron-keväänä järkevää nostaa D-vitamiinilisän käyttöä kaikilla yli 12-vuotiailla selkeästi turvalliselle 50 µg tasolle? Proaktiivinen koti-interventio voisi vähentää sairaalakuormitusta. Sveitsissä on jo tehty aiheesta julkinen aloite.
Juhani Knuuti (3. ja viimeinen kommentti, 30.12,2021)
Pellisen 3. vastineen ensimmäisessä kappaleessa esiin nostettuja väestötutkimuksia vastaavia tutkimuksia on tehty runsaasti. Useimmissa on havaittu käänteinen korrelaatio D-vitamiinipitoisuuden ja Covid-sairastavuuden välillä.
Silläkin uhalla, että nyt toistan itseäni totean, että todettu tilastollinen yhteys ei kerro mitään siitä, onko kahden muuttujan välillä syy-yhteyttä. Syynä on se, että sekoittavia tekijöitä, joita ei kaikkia voida huomioida, on yksinkertaisesti liikaa. D-vitamiinitaso voi olla yksinkertaisesti heijastuma muista elintavoista ja terveydestä, jotka taas voivat olla syy-seuraus-suhteessa sairastumisriskiin.
Konkretisoin ilmiötä käyttämällä aikaisemmin julkaisemaani esimerkkiä. Antioksidanttien (seleenin, E-vitamiinin, A-vitamiinin ja karotenoidien) veripitoisuudet ovat tutkitusti pienempiä syöpäpotilailla muuhun väestöön verrattuna. Mitä korkeampia ovat ravinnon antioksidanttien saanti tai veripitoisuus, sitä matalampi on tiettyjen syöpien esiintyvyys.
Näiden havaintojen perusteella tehtiin monia hoitotutkimuksia. Niistä tehdyssä Cochrane-analyysissä oli mukana 296 707 ihmistä satunnaistettuna joko antioksidanttihoitoon tai lumehoitoon tai ei mihinkään hoitoon. Hoitoryhmissä kuoli seuranta-aikana yli 2500 ihmistä ”liikaa”, eli antioksidanttihoito lisäsi kuolleisuutta merkittävästi.
Tässä tapauksessa väestössä havaittu ”hyöty” konkretisoitui haittana hoitotutkimuksissa.
Pellisen viittaamissa julkaisuissa esiin tuotu D-vitamiinin veripitoisuuskynnys ei vakuuta. Se on tehty extrapoloimalla hyvin kohinaisen datan regressiokäyrästä alueelle, jossa on niukasti varsinaista dataa. Väestötutkimuksille tyypillisesti tuloksissa on myös monia omituisia havaintoja (pohjoisen pallonpuoliskon suurempi tautimäärä D-vitamiinitasosta riippumatta, yli 60-vuotiaiden pienempi riski sairaudelle, jne).
Kommenttini ei millään tavalla väheksy D-vitamiinin merkitystä luustolle ja immuniteetille. Edellä nostettujen viitteiden lisäksi on paljon muitakin tutkimuksia, joissa D-vitamiinilla on merkitystä immuunijärjestelmän toiminnalle.
D-vitamiinin riittävästä saannista kannattaa siis huolehtia. Kysymys on nyt enemmän siitä, pitääkö paikkaansa, että D-vitamiinilla on jotain erityisroolia koronaepidemiassa ja, erityisesti, pitäisikö sitä käyttää suurina annoksina.
Tämänhetkinen tutkimusnäyttö ei tue näitä väitteitä. Toistaiseksi julkaistut asialliset hoitotutkimukset eivät ole todenneet lisäannoksesta hyötyä. Mendelistiset satunnaistetut tutkimukset eivät ole tukeneet D-vitamiinin yhteyttä koronasairastumiseen. Valtaosa aloitetuista hoitotutkimuksista on vielä kuitenkin julkaisematta.
Vaikka D-vitamiinilla olisikin lopulta jonkinlainen vaikutus normaalin veritason ylittävillä arvoilla, on aivan varmaa, että se ei ole tämän epidemian tai vakavan tautimuodon osalta keskeinen tekijä. Tämä tulee esiin on Maghbooli et al tutkimuksen alla poimitusta kuvasta, jossa on esitetty kuolemien yhteys D-vitamiinitasoon.
Kuolemia on varsin satunnaisesti eri vitamiinitasoilla, ja D-vitamiinitaso on hyvin heikosti yhteydessä kuolemiin (tilastollisesti ei edes merkittävästi ilman jakoa kahteen ryhmään). Pellisen esiin tuomassa tutkimuksessa, huomaa aivan vastaavan ilmiön: yhteys kuolleisuuden ja D-vitamiinitason välillä on heikko ja kynnysarvo saadaan vain ekstrapoloimalla.
Yhteenvetona voi todeta, että D-vitamiinin riittävästä saannista kannattaa huolehtia (saanti ei kuitenkaan tulisi ylittää 100 ug/vrk) mutta koronatartunnan osalta tärkeämpiä toimia ovat suojaustoimet ja rokotukset, joilla on todistetusti ja kiistattomasti osoitettu merkitystä sairausriskin ja vakavan taudin riskin vähentäjinä.
Sain tietää, että minut oli nimeltä mainiten taas haastettu väittelyyn. Tällä kertaa vastausaikaa oli annettu viikko. Koska en ollut reagoinut, julistettiin, että olin luovuttanut enkä uskaltanut osallistua väittelyyn.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Erilaisia haasteita on heitetty tutkijoille esim maidosta. Minut aikanaan haastettu myös homeopaatin toimesta. Silloin ehdin reagoida.
Kaikille näille haasteilla on tyypillistä, että haasteen tekijä tekee haasteensa omalla verkkosivustollaan tai blogisaan ja tulkitsee reagoimattomuuden häviöksi tai luovuttamiseksi.
Olennainen kysymys on, mikä oikeus jollakin satunnaisella henkilöllä tai ryhmällä on velvoittaa jotain tutkijaa osallistumaan väittelyyn. Aivan kuin asiantuntijoilla ei olisi muuta tekemistä, kuin odottaa haasteita.
Vielä omituisemmaksi tilanteen tekee se, että tässä viimeisimmässä haasteessa ei myöskään käynyt selville, kuka tai keitä ihmisiä nämä vastapuolen edustajat ovat.
Vielä tätäkin omituisempaa tässä oli se, että käsiteltäviä aiheita tai kysymyksiä ei ollut edes tuotu esiin. Nyt tein vastahaasteen, joka löytyy tästä.
Sain tietää, että minut oli nimeltä mainiten taas haastettu väittelyyn. Tällä kertaa vastausaikaa oli annettu viikko. Koska en ollut reagoinut, julistettiin, että olin luovuttanut enkä uskaltanut osallistua väittelyyn.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Erilaisia haasteita on heitetty tutkijoille esim maidosta. Minut aikanaan haastettu myös homeopaatin toimesta. Silloin ehdin reagoida.
Kaikille näille haasteilla on tyypillistä, että haasteen tekijä tekee haasteensa omalla verkkosivustollaan tai blogisaan ja tulkitsee reagoimattomuuden häviöksi tai luovuttamiseksi.
Olennainen kysymys on, mikä oikeus jollakin satunnaisella henkilöllä tai ryhmällä on velvoittaa jotain tutkijaa osallistumaan väittelyyn. Aivan kuin asiantuntijoilla ei olisi muuta tekemistä, kuin odottaa haasteita.
Vielä omituisemmaksi tilanteen tekee se, että tässä viimeisimmässä haasteessa ei myöskään käynyt selville, kuka tai keitä ihmisiä nämä vastapuolen edustajat ovat.
Vielä tätäkin omituisempaa tässä oli se, että käsiteltäviä aiheita tai kysymyksiä ei ollut edes tuotu esiin. Verkkosivuilla käydessäni totesin sisällön olevan lievästi erikoisia väitteitä, joista muutaman ”mielenkiintoisen” olen poiminut alle.
Koronainfektion tai ”rokotevaurioiden” hoitoja:
Zapperointi kapulazapperilla 30 kHz 30 min tai enemmän. Vaikutus: Piikkiproteiinien hajotus, bakteerien ja loisten tappaminen, soluaineenvaihdunnan tehostaminen.
Pakurikääpäuute (Inonotus obliquus). Ota 5-10 tippaa 1-2 kertaa vuorokaudessa nesteessä. Vaikutus: Kaikkien rokotushaittojen estäminen.
Ruokasoodavesi 1/2 tl alumiinitonta ruokasoodaa + pieni lasi vettä (+ sitrus mehua). Juo 1-2 lasillista vuorokaudessa. Vaikutus: Puhdistaa ja neutraloi rokotteissa olevia myrkkyaineita, erityisesti polttelevaa kaliumkloridia.
Moderni virtsaterapia eli omasta aamuvirtsasta tehty resonanssitippa. Ota 3 tippaa 2 kertaa päivässä lasilliseen vettä. Vaikutus: Puhdistaa kaikkea sitä, mitä keho ei muuten ole pystynyt puhdistamaan.
Muita väitteitä:
On olemassa laaja ja kauhistuttava rikollinen salaliitto, joka paljastaa suoran kytköksen Anthony Faucin, Modernan ja Wuhanin virologian instituutin välillä.
COVID-19-rokotteen tutkijoilla on myös suora kytkös aivo-tietokone rajapintatekniikkaa (”neural lace”) tutkiviin tiedemiehiin, joista yhtä syytettiin apurahojen ottamisesta Kiinasta.
Riippumattomat tutkijat ovat löytäneet rokotteista salaperäisiä nanohiukkasia, joita ei pitäisi olla mukana.
Koko pandemiaa käytetään tekosyynä länsimaisen yhteiskunnan laajalle poliittiselle ja taloudelliselle muutokselle, joka rikastuttaa rikkaita ja jakaa ihmiset orjiin ja koskemattomiin.
Millainen väittely näistä kysymyksistä syntyisi ja ketä se hyödyttäisi?
Useimmille lienee ymmärrettävää, että vaikka olisin kutsuun vastannut, ei olisi ollut järkeä lähteä ”väittelemään” näin absurdeista väitteistä.
Kaikki eivät kuitenkaan näin ajatelleet.
Joidenkin mielestä lähtemättömyys oli merkki pelosta, että häviää väittelyn. Tällainen ajattelu tieteentekijän näkökulmasta on omituinen. Tieteentekijöiden väittelyt ovat tutkitun tiedon pohjalta syntyvistä tulkinnoista keskustelua. Kysymys on tieteellisestä tiedosta, ei mielipiteistä.
Tieteentekijän kanta muuttuu sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan, mutta ei sen perusteella, että joku on eri mieltä. Tieteentekijä pyrkii koko ajan haastamaan sen hetkisen tulkinnan ja myös oman tulkintansa.
Mikäli tutkittu tieto edellyttää, tieteentekijän takki kääntyy iloisesti, eikä kysymys ei ole lainkaan häviöstä vaan tieteen voitosta.
Tässä blogissa teen nyt vastahaasteen
On ymmärrettävää, että koronavirukseen, rokotteisiin, epidemiaan, variantteihin jne liittyy paljon epäselviä asioita ja että ne herättävät huolta. On siis ymmärrettävää, että keskustelua kaivataan epäselvistä ja huolta herättävistä asioista.
Tämän vuoksi olen valmis julkiseen ja avoimeen debattiin. [selvennys 8.12.2021] Tässä vastahaasteessa EI siis ole tarkoitus käsitellä edellä lueteltuja absurdeja väitteitä vaan ihan muita asiallisia epidemiaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, joita lukijat toivovat.
Jotta debatti pysyisi asiallisena tarvitaan eettiset perussäännöt, jotka voisivat olla seuraavat:
Kaikki keskustelijat osallistuvat omilla oikeilla nimillään avoimesti. Myös blogin kommenttipalstan kommentit tulee olla avoimesti oikeilla omilla nimillä annettuja.
Kunnioitamme jokaisen ihmisarvoa. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta emme tuo esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
Kirjoitukset pyrkivät asiallisuuteen ja vastauksessa esitetyt väitteet tulee perustua asiallisiin lähteisiin (esim. tieteellisiin artikkeleihin, viranomaisten tai organisaatioiden verkkosivujen tilastoihin) mutta ei erimerkiksi mielipidekirjoituksiin, blogeihin tai videoihin tai yksittäisten ihmisten mielipiteisiin. Niissä olevat asiat voi tuoda esiin alkuperäisen lähteen linkin avulla.
Pyrimme tarkastelemaan asioita ja ilmiöitä ennakkoluulottomasti, kriittisesti ja neutraalisti.
Yksityiselämään kuuluvia arkaluonteisia seikkoja emme julkaise tai käsittele.
Vastauksien tulee olla itse asiaan kohdistuvia eikä ne saa sisältää henkilöön kohdistuvia kommentteja.
Emme sisällytä kirjoituksiin suoraan liittymättömien sivullisten negatiivista kommentointia.
Toimimme läpinäkyvästi sidonnaisuuksien osalta.
Käytännön toteutus voisi olla seuraava:
Keskustelun aiheet valitaan yleisön ehdotuksista ja niiden tulee olla asiallisia, ajankohtaisia ja keskeisiä ja liittyä koronavirukseen, epidemiaan, hoitoihin tai rokotteisiin. Aiheita valitaan yksi kerrallaan, jotta vastaamiseen jää riittävästi aikaa.
Kutakin aihetta käsitellään omassa erillisessä artikkelissaan.
Aiheiden valinnan jälkeen kumpikin osapuoli kirjoittaa oman vastauksensa, jonka pituus voi olla enintään yhden sivun mittainen kerrallaan. Teksti saa sisältää linkkejä asiallisiin lähteisiin mutta ei esim. videoihin tai muihin edellä mainittuihin epäluotettaviin lähteisiin.
Ensimmäisen vastauksen jälkeen osapuolet tuovat oman uuden vastineensa vuorotellen ja nämä vastaukset saavan olla enintään puolen sivun mittaisia. Aikaa vastaukseen annetaan enintään yksi viikko.
Vuorottaista vastaamista voidaan toistaa enintään kolme kertaa ensimmäisen kirjoituksen jälkeen.
Debatissa ei julisteta voittajia vaan jokainen lukija tehköön oman arvionsa vastauksien uskottavuudesta.
Ehdotan, että aiheet käsitellään blogini alustalla. Sitoudun olemaan muokkaamatta tai sensuroimatta vastauksia, mikäli ne ovat sääntöjen mukaisia. Jokainen blogini seuraaja voi koko ajan varmistaa, että keskustelu toimii näiden sääntöjen mukaan.
Kuka uskaltaa tarttua debattihaasteeseen?
Odotan nyt siis etenkin tuoreen haasteen antajia ryhtymään toimeen puheiden sijaan. Kuka uskaltaa oikeasti tasapuoliseen ja avoimeen tieteelliseen keskusteluun?
Rokotteiden teho koronan aiheuttamaa vakavaa tautia ja kuolemia vastaan on toistaiseksi pysynyt hyvänä. Rokotteen suoja deltavariantin aiheuttamaa infektiota vastaan on heikompi kuin aikaisempia valitsevia variantteja vastaan mutta suoja vakavaa tautimuotoa vastaan on säilynyt.
Väitteet rokotteiden aiheuttamasta kuolleisuuden lisääntymisestä muihin syihin ovat pötyä. Tästä voit lukea miksi.
Rokotteiden teho koronan aiheuttamaa vakavaa tautia ja kuolemia vastaan on toistaiseksi pysynyt hyvänä. Rokotteen suoja deltavariantin aiheuttamaa infektiota vastaan on heikompi kuin aikaisempia valitsevia variantteja vastaan mutta suoja vakavaa tautimuotoa vastaan on säilynyt.
Omikron variantin osalta ei tätä kirjoitettaessa ollut luotettavaa tietoa rokotteiden tehosta saatavilla. Pääsääntöisesti asiantuntijoiden kanta on kuitenkin ollut, että rokotteen suoja ei tätäkään varianttia kohtaan olisi välttämättä heikko. Havahduttava uutinen (mikäli pitää paikkansa) on, että aikaisempi sairastaminen ei suojaisi omikron-variantilta mutta rokotteiden suoja vakavaa tautia kohtaan olisi säilynyt.
Hiljattain ECDC raportoi, että rokotuksilla on jo säästetty lähes puoli miljoonaa henkeä Euroopassa yli 60-vuotiailla. Tämän lisäksi tulevat säästetyt elämät alle 60-vuotiailla sekä epäsuora hyöty leviämisen vähenemisestä rokotteiden ansiosta.
Väitteet rokotteiden aiheuttamasta kuolleisuuden lisääntymisestä muihin syihin ovat pötyä
Kun rokotteiden teho koronaan vastaan on tutkimusnäytön perusteella kiistatonta, on rokotedenialistien väitelistan kärkeen noussut väitteet rokotteiden aiheuttamasta muusta kuolleisuudesta.
Useimmiten näiden väitteiden perusteena on käytetty Fimean, EMAn tai FDA:n rokotehaittojen ilmoitusten lukuja, vaikka näin ei saisi tehdä.
Esimerkiksi Fimean sivuilla sanotaan: ”Haittavaikutusilmoitukset kuvastavat ilmoittajan havaintoja ja näkemyksiä, eivätkä tarkoita sitä, että rokotteen ja havaittujen haittojen välinen mahdollinen yhteys olisi vahvistettu. Rokotteen hyödyistä ja haitoista voidaan tehdä päätelmiä vasta, kun kaikki käytettävissä olevat tiedot ovat läpikäyneet tieteellisen arvioinnin, joka on osa rokotteen jatkuvaa turvallisuusseurantaa.”
Toinen tapa perustella väitteitä on ollut tuottaa ns. tee-se-itse -tilastoja, joihin on pyritty hakemaan lukuja, jotka tukevat uskomusta koronarokotteiden haitoista.
Miten rokottaminen vaikuttaa muihin kuolinsyihin kuin koronaan?
Kun epidemiaa on kestänyt jo liki 2 vuotta ja rokotuksiakin annettu jo yli vuoden, meillä alkaa olla luotettavaakin tietoa siitä, miten rokottaminen näkyy muissa sairauksissa ja kuolleisuudessa. Lainaan tässä kahta tutkimusta.
Yhdysvaltojen CDC:n raportissa analysoitiin 7 eri alueen kuolleisuutta suhteessa rokotustilanteeseen ajanjaksolla 14.12.2020-31.7.2021. Seurannassa oli 11 miljoonaa kansalaista.
Rokotetuilla (ikä ja sukupuoli huomioituna) koronaan liittymättömän kuoleman suhteellinen riski oli 0,34 (95%CI 0,32-0,37) kahden Pfizer-rokotteen jälkeen. Vastaava luku Modernan kahden annoksen jälkeen oli 0,31 (95% CI = 0,30–0,33).
CDC:n raportissa koronaan liittymätön kuolleisuus oli rokotetuilla 66-69% pienempää kuin rokottamattomilla
Toisessa raportissa Britanniasta tarkasteltiin kuolemia ajanjaksolla 2.1.-24.9.2021. Rokottamattomilla kuolleisuus koronainfektioon oli 32-kertainen rokotettuihin verrattuna.
Alla olevassa taulukossa näkyy myös muuhun kuin koronaan kuolleiden tilastot. Koronakuolleisuuden lisäksi kuolleisuus myös muuhun kuin koronaan oli pienempää rokotetuilla.
Rokottamattomilla kokonaiskuolleisuus oli 2187 suhteutettuna 100 000 henkilövuoteen, yhden rokoteannoksen ryhmässä luku oli 811-1124 ja kahden annoksen ryhmässä 465-787.
Mikä selittää tee-se-itse -tilastojen ja tieteellisten julkaisujen erot?
Yksi yleisimpiä kritiikkejä edellä esitellyille havainnoille on, että tilastot olisivat vääristyneitä. Rokottamattomissa voi olla enemmän iäkkäitä, huonossa terveydentilassa olevia ihmisiä, joita ei uskalleta rokottaa ja joiden kuolleisuus on suurta. Samalla on väitetty, että nuoremmissa ikäryhmissä rokotteiden aiheuttama kuolleisuus näkyisi ilman tätä sekoittavaa tekijää.
Selitys on looginen ja ymmärrettävä. Nämä tekijät eivät kuitenkaan selitä havaintoja.
On päivänselvää, että kun verrataan rokotettuja ja rokottamattomia, tulee huomioida väestöryhmien erot. Koska rokotukset aloitettiin iäkkäistä ja riskiryhmistä, nämä ryhmät ovat yliedustettuna rokotetuissa. On myös todennäköistä, että hyvin iäkkäät ja raihnaiset voivat olla yliedustettuna rokottamattomissa.
Iän huomioiminen on aivan keskeinen seikka. Iäkkään riski kuolla on suurempi kuin nuoren ihmisen. Tämän vuoksi edellä esityt luvut olivatkin jo ikävakioituja.
Tähän liittyvä hauska esimerkki löytyy Jeffrey S Morrisin twiittiketjusta, jossa hän vertasi Ghostbuster 1 ja 2 elokuvan katsojien kuolleisuutta. Kuolleisuus 1. elokuvan (vuodelta 1984) katsoneilla on kaksinkertainen 2. elokuvan (vuodelta 2021) katsoneisiin verrattuna. Ilman ikävakiointia Ghostbuster 1 elokuva näyttäisi siis tappavan ihmisiä.
Ikävakiointi tarkoittaa sitä, että vertailtavien väestöjen ikäjakaumat saatetaan vastaamaan ns. standardiväestön jakaumaa. Ilman ikävakiointia ei väestön kuolleisuuslukuja voi mitenkään verrata keskenään.
Mikäli ikävakiointi herättää epäilyksiä, ilmiötä voi tarkastella yksinkertaisimmillaan niin, että jakaa väestön ikäryhmiin. Näin onkin tehty edellä mainitussa CDC:n raportissa, josta olen napannut alla olevan taulukon.
Taulukko esittää koronaan liittymättömän kuolleisuuden ikäryhmittäin, sukupuolen ja etnisen taustan mukaisesti jaoteltuna.
Taulukosta voi todeta, että kaikissa yli 18-vuotiaiden ryhmissä rokotettujen kuolleisuus on pienempää kuin rokottamattomien. Alle 18-vuotiaiden kuolemat ovat niin harvinaisia, että johtopäätöksiä ei voi tehdä. Siinäkään ryhmässä ei rokotetuilla ole havaittavissa lisäkuolleisuutta.
Vaikka hyvin iäkkäiden rokottamattomien joukossa olisikin enemmän elämän loppupuolella olevia ihmisiä, se voi ei selittää kuolleisuuden eroja nuoremmissa ikäryhmissä.
Yhteenveto
Tällä hetkellä tutkimusnäytön perusteella rokottaminen on tehokas tapa estää vakavan koronataudin synty ja siihen liittyvät kuolemat.
Tutkimusnäytöstä ei saa mitään tukea väitteille, että rokotetut kuolisivat muihin sairauksiin, ongelmiin tai rokotehaittoihin. Kokonaiskuolleisuus rokotetuilla on tutkimuksissa osoittautunut pienemmäksi kuin rokottamattomilla.
Näiden tilastojen perusteella ei voida kuitenkaan väittää, että koronarokotus suojaisi muilta kuolemilta.
Tilastot ovat kohorttitutkimuksista, joissa kaikkia sekoittavia tekijöitä ei voida huomioida. Vaikka tavalliset tiedossa olevat sekoittavat tekijät ovat huomioitu (ikä, sukupuoli, etnisyys) tiedossa ei ole muita terveyteen liittyviä tietoja ja riskitekijöitä. Yksilöiden terveydentila ja tarkempi sosioekonominen asema eivät olleet tiedossa. Esimerkiksi rokottamattomissa voi olla enemmän vähävaraisia tai syrjäytyneitä, joiden terveydentila on muutoinkin huonompi.
Tilastojen rajoitteista huolimatta on selvää, että väitteet koronarokotteiden aiheuttamasta lisääntyneestä koronaan liittymättömästä kuolleisuudesta eivät pidä paikkaansa.
juhani knuuti 