Yleinen harjoitteluun liittyvä keskustelunaihe sopivien määrien ohella on se, kuinka kovaa harjoittelun tulisi olla. Voimaharjoittelussa on vuosikymmenien ajan ollut esillä ajatus, jonka mukaan sarjojen suorittaminen uupumukseen (engl. failure) asti on edellytys voiman ja hypertrofian kehityksen maksimoimiseksi. Blogissa tätä haastettiin jo 12 vuotta sitten ja viime vuosien näytön seurauksena ovatkin esille nousseet yhä vahvemmin myös vastakkaiset näkemykset, joiden mukaan uupumusta tulisi välttää. Tässä blogikirjoituksessa aihetta itsekin kanssani tutkineet valmentajat LitM Henri Niiranen ja LitM Oskari Martikainen kertovat suurta suosiota nauttivasta toistovarapohjaisesta ohjelmoinnista, jossa rasitustasoa säädellään yksilön omaan tunteeseen nojautuen. Kirjoituksessa käydään ensin läpi taustaa yleistyneelle ohjelmointitavalle, pureutuen lopulta monia askarruttavaan kysymykseen: hampaat irvessä, vihellellen, vai jotain siltä väliltä?









