Hei,
ihmettelen jos olette vielä siellä. Oon ollut ihan surkea bloggaaja mitä tulee tähän blogiin. Mulla oli tuossa yhdessä vaiheessa oikeesti tosi haipakkaa, mutta viimeisten kolmen viikon aikana olisi kyllä ihan hyvin ajan puolesta ehtinyt tänne kirjoitella. Mutta ei vaan jotenkin saanut aikaiseksi/pystynyt/jaksanut/mitä lie. Ja sitten kun vilkaisee noita lukijamääriä ja kaikkia ihania palautteita mitä teiltä on tullut, niin apua mikä syyllisyydentunto! Mä en ymmärrä miten mun jaaritukset kiinnostavat niin paljon, että blogilla on kuukaudessa noin 800 lukukertaa, keskimäärin 26 päivässä, vaikken mä edes ole päivittänyt tätä kuukauteen ja kaiken lisäksi aihekin on hyvin marginaalinen. Ja onko oikeesti noin monta ulkosuomalaista wiccaa vai miten on mahdollista, että tätä blogia on luettu noin monessa maassa (käytännössä kaikki euroopan maat, pohjois-amerikka ja muutama aasian ja oseaniankin maa)? Ja sitten palkaksi tälle mä oon näin surkea bloggaaja. Saanko mennä itkemään jonnekin? Mä en ansaitse niitä kaikkia ihania palautteita, mitä oon teiltä saanut.
Haluaisin kuitenkin avata hieman syitä.
Mä olen yrittänyt pitää alusta asti tätä "laadukkaana" blogina. Jos nyt ei oo ihan tajunnanvirtapostaus ollut kyseessä (tämä muuten on tajunnanvirtapostaus), niin olen miettinyt tarkasti tekstien sisällöt ja jopa jäsentelyn. Tiedän, että wiccalaisuus on vieläkin varsin marginaalissa oleva aihe ylipäätään, joten olen kokenut tärkeäksi, että se kuva, minkä teksteilläni annan niin wiccasta kuin itsestänikin, olisi mahdollisimman "oikeutta tekevä". Että se vastaisi sitä, mitä wiccan arkitodellisuus on ja mitä tavallisen wiccalaisen päässä liikkuu.
Lisäksi, kun ottaa huomioon, että tätä saattavat lukea aivan eri uskontokuntien edustajat, ne jotka ovat vasta polkunsa alkupuolella ja mahdollisesti sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole lähdekritiikin maailmanmestareita, niin tällaisen pitämisessä on hirveä vastuu, että ei kirjoita mitään todellisuuttavastaamatonta. Olen kuullut ihan tarpeeksi niitä tarinoita "kaverini oli wicca ja hän yritti pakottaa minua kaikkeen omituiseen ja käännyttää uskontoonsa", tämän blogin ei tarvitse olla lähteenä aiheettomille uskontoomme kohdistuville ennakkoluuloille. Jo pelkästään niiden "aiheellisten ennakkoluulojen" kanssa tappeleminen on ihan tarpeeksi raskasta jokaiselle wiccalaiselle. (esimerkkinä aiheellisesta ennakkoluulosta esimerkiksi magia. On totta, että monet wiccalaiset harjoittavat magiaa. Kyseinen toiminta aiheuttaa ennakkoluuloja, uskovaiset ajattelevat meidän olevan saatanan alaisuudessa ja perus rationalistinen ateisti taas ajattelee meidän olevan päästämme vialla, kun uskomme asioihin, joita tiede ei ole vielä löytänyt)
Tästä kaikesta seuraa, että wiccaa käsittelevän blogin pitäminen on aika vaikeaa. Tai ainakin työlästä. Jotkut aiheet ovat helpompia ja jotkut vaikeampia. Jos kirjoitan teille vaikkapa omista kivistäni, niin helppo homma. Kuvaan vain kyseiset kivet, kerron teille omista kokemuksistani ja ehkä mahdollisesti etsin tietoa kyseisten kivien ominaisuuksista jutun oheen. Jos sen sijaan kirjoitan vaikkapa jostain sapatista tai mistä tahansa muusta "tieteellisemmälle pohjalle" menevästä asiasta, joudun käytännössä selaamaan kaikki kirjani läpi ja tarkistelemaan faktoja niin sanotusti ristiin, etten vahingossakaan tulisi kirjoittaneeksi aiheesta mitään väärää. Wiccaan liittyvä tietomäärä on tietyllä tasolla niin valtava, ettei sitä kaikkea vain pysty pitämään päässään, joten siksi kyseinen tarkistelu on tarpeen. Vähän sama kuin omalla alallani, voin äkkiseltään heittää suuntaviivat lähes kaikista oikeudenaloista ja vastata yleisimpiin kysymyksiin, mutta se, että tiedän, että hometalon ostajalla on tietyt oikeudet, ei tarkoita, että muistaisin kyseiset maakaaren pykälät sanasta sanaan ulkoa.
Sitten on vielä se, että koska tänne ei viitsi eikä halua kirjoittaa pelkästään kirja-arvosteluita (joita siis pystyisin tekemään, koska olen kirjoja lukenut), ovat aiheet välillä vähän hakusessa. Etenkin kun on taas tällainen tilanne, että ei käytännössä ole omassa arjessaan tullut tehneeksi mitään wiccajuttuja. Ei magiaa, ei harjoituksia, ei viettänyt espatteja. Ei edes lukenut wiccakirjallisuutta. Ei mitään.
Oon myös huomannut, että oon vähän sellainen, että teen yleensä vain yhtä asiaa todella intohimoisesti. Tällä hetkellä se on tuo elämäntaparemontti ja niin kauan kuin siihen pitää erikseen keskittyä ennen sen muuttumista tavoiksi, wicca on vähän sivummassa arjestani.
Tiedän, että tulen vielä kirjoittamaan tätä, mutta juuri nyt en tiedä milloin enkä millaisella julkaisutahdilla. Kommenteista kuitenkin tulee ilmoitus sähköpostiini, joten mielelläni kyllä vastaan aihetta koskeviin kysymyksiin jatkossakin, mikäli teillä on jotain kysyttävää.
Pahoittelen tilannetta ja lupaan palata aktiivisen kirjoittamisen pariin heti, kun se on mahdollista.
Kaikesta huolimatta, oikein ihanaa Beltanea kaikille!
