Kesken lauseen

Ylimmässä kuvassa on lapsen kädet. Samat kädet, jotka näin päivällä mielessäni.

Luin tänään lapselle kirjaa niin kuin teemme usein. Patjan reunalla, selät vasten sänkyä, sammakkotyyny kaiken välissä. Kesken lauseen, jossa puhutaan tomaatista, leivästä, makkarasta, suklaakastikkeesta ja omenoista, lapsi sanoi jotakin, en saata muistaa mitä, mutta hätkähdin, koska olin yhtäkkiä aivan varma, että vieressäni on sama, eri tyttäreni, mutta lähes aikuisena, kylkeeni nojaten niin kuin teini- ikäiset saattavat tehdä laiskoina raajat ulottumattomiin venähtäneinä, ja ihan lähellä, ja kaukana ja pelottavina, ja kauniina.

Lapsi katsoo minua hämmentyneenä, osoittaa viinirypälettä esittävää violettia kivikasaa sormellaan, kysyy: äiti, mikä tämä on? Vastaan heti: viinirypäle.

Olen valmis heittämään tämän hetken oman aikansa nojaan.

Myöhemmin iltapäivällä otan valokuvan, jossa on tuon melkein aikuisen tytön kädet.

Nyrkit minulta suljettuna.

Verhotta

Olohuoneemme seinällä on mielivaltainen videoteos, jossa sataa aineetonta lunta. Kutsun sitä Suureksi lumetukseksi. Naapurin rakennustyömaan valtava lamppu osoittaa juuri ikkunaamme, yhä verhottomassa olohuoneessamme ei ole koskaan aivan pimeä. Tämä talvi on taas pitänyt huolta siitä, että valkoista kiviseinää pitkin leijailee aina jotain. 

Lauantaina ajattelin, että tahdon jo jotain suojaa. Olin asettanut seinälle vastalauseeksi vanhan koulutaulun, jossa juuret kurottelevat. Kuljimme siskon ja äitini kanssa kankaalta toiselle, mutta oikea ei osunut kohdalle. Levittelimme pöydälle harmaita palloja, isoja, mustia, tunnistamattomia kukkia, jotka näyttivät vähän kaalinpäiltä, väsyneitä englantilaisia maisemia.  

Verhot ovat minusta vaikea tehtävä. Täytyy jatkaa etsintöjä, koska valtava lamppu ei lopeta.

Kaksitoista kuvaa

Kaksitoista kuvaa vuodelta 2010.

Koneet vaikenivat muuton myötä. Lapsi sanoi: ei löytynyt hohtoa. Annoimme hetken olla. Nyt on hohdot paikoillaan, pieni ruutu syöksee taas kasvoille sinistä valoa.

Ikkunasta näkee kuinka ihmiset huokailevat, lapiovat valkoiset möhkäleet autoiksi ja ajavat pois. Minun vaaleanpunainen polkupyöräni ei valita uudessa pyörävajassa. 

Ystävä lähti eilen sinne, missä on kuin kevät.