tiistai 10. helmikuuta 2026

Ystävänpäivä

Marjatta torkkuu sängyllään lounaan jälkeen. Havahtuu ääneen.."Hei Marjatta, lähdetäänkö ulos?"

Hänen silmänsä rävähtävät auki. Hetkeen hän ei tajua,mitä tapahtuu. "Kuka....Kaarina"

"Lähdetään ulos, aurinkoon". Marjatalle autetaan ulkovaatteet päälle. Kasvoilla on leveä hymy. 

Kaarina juttelee, kyselee kuulumisia. Työntää pyörätuolia lumisella tiellä. Välillä pysähdytään suojaisaan paikkaan nauttimaan auringosta.  Helmikuussa on  pakkasta, mutta valo ja pieni kasvoilla tuntuva lämpö hellii Marjatan mieltä. Hän on niin iloinen, hymyileväinen, että ohikulkijat pysähtyvät juttelemaan.

Käydään marketissa ostamassa Marjatalle hedelmiä.

Takaisin tultua pelataan muistipeliä.  Marjatalle tuodaan päiväkahvi. Jutellaan kaikesta mitä Marjatta muistaa.

Kaksi tuntia hurahtaa liian nopeasti. Kaarina halaa Marjattaa, vilkuttaa. "Tulen taas viikon päästä."


Viikon 7. Krapu

keskiviikko 4. helmikuuta 2026

Salailuako

Bertta käveli sairaalan ovesta.  Talvikenkä tarttui rapun reunaan, hän kompastui. Katsoi nolona ympärilleen, ei ketään onneksi. 

Ei ehtinyt takkiaan riisua, kun lääkäri huusi etuajassa sisään.  Huoneessa oli myös harjoittelija.

Kirurgi kertoi koneelta kuvausten tulokset. "Sappikäytävän polyypit eivät tässä vajaatäytteisessä sapessa näy"

Kuvaukset eivät tuoneet uutta tietoa.

"Oireet viittaavat kyllä sappivaivaan. Voitaisiin jatkaa vatsan kautta tehtävällä sappikäytävien tähystyksellä." 

"Kiitos ei". Bertta alkoi kietoa huivia kaulaan. Nieletytti. Sovittiin, että seurataan tilannetta. 

Mietteliäänä Bertta meni kotiin. Katsoi pari päivää myöhemmin kuvauksen tulokset omakannasta. Tiedoissa oli uusi löytö, molemminpuoliset munuaisvaltimoiden pullistumat, joista lääkäri ei maininnut mitään.

Tuskanhiki kohosi ohimoille. Perimässä pahasti sydänsairas suku. 


Viikon 6 Krapu








tiistai 3. helmikuuta 2026

Saa taiteilla taideblogin haaste

Kaksi valkoista

Keijun kutoja



5 vuotias mummotettava kysyi, et mitä mummi teet? Vastasin piirtäväni keijun kutojaa😄
Maailmamme on satua ja mielikuvitusta.

Keijujen mekot ovat valkoiset. Sain tietenkin iltahämärissä lampun valossa ylimmän keijun valkean mekon näyttämään pinkiltä. Huoh.. valkeat ne kuitenkin ovat.








sunnuntai 1. helmikuuta 2026

Saa taiteilla -taideblogin haaste


Vinkki 27. Kaksi valkoista




Runsaasti on muutakin kuin valkoista. Vanha maalauspohja, montako kerrosta lieneekään😅 

Kuvattu puhelimella, joten laatu ei priimaa. Olen laiskistunut niin, etten kehtaa edes kameraa tai skanneria kaivaa esille. Pitäisi ehkä ottaa itseään niskasta ja tuottaa parempaa laatua😬





perjantai 23. tammikuuta 2026

Tavallinen

Saa taiteilla


           

Minkäs tavallinen kissa tavoilleen voi. 

Tämäkin osa aiemmasta työstä. Innostuin joskus Strömsön ideasta tehdä kollaasi. Kollaasi koostuu omista jutuistani, joihin kuuluu eläimet ja luonto. Ja kukas tässä muukaan, kuin Nuke,taas kerran. Nuke on oikeassa elämässä myös melkoinen keppostelija. 

Pahan teossa alinomaan. Aloittaa klo 2:00 rämistellä parvekkeen oven sälekaihtimia tai kynsimään ulko-oven kumitiivistettä jne. Haluaa jengin jaloilleen. Ja kun lopulta nousen viiden seutuun hiukset pystyssä, väsyneenä ja äkäisenä, juoksee iloisena vastaan puskemaan jalkaa. Kahvinkeittimen äänen saattelemana käy tyytyväisenä nukkumaan. Vuoron vaihto.

Yritän siinä sitten kahvilla elvytellä itseni alkavaan päivään.

Kuva on huono, puhelimella otettu illalla. Vaan aihe on tässä nyt se tärkein. Nuke ei vaihtaisi kasvisruokaan kalaherkkujaan. Tavallinen kissa joka syö kalaa ja lihaa.  Ja hiukan muutakin.

Laitan tähän samaan postaukseen aiemmin tekemäni työn hevosesta, joka jäi silloin postaamatta.

Hevonen

Tulisieluinen orivarsa Ressu.

mixed media,akryylit,tussi ja lyijykynä
 
 
 

 


tiistai 20. tammikuuta 2026

Saa TAITEILLA

26. Tavallinen


 
Tavallinen kodin sisäkasvi, kiinanruusu.
 
Aiemmin minulla on ollut eri sävyisiä punaisia, mutta nyt valkoinen.
Työ on osa hiukan suurempaa maalausta.
 
En ole aikoihin postannut mitään. 
Meinannut kyllä, mutta aina peruuntunut. Tein postauksen puhelimella. En pitkään aikaan ole postaillut, joten suokaa anteeksi jos jälki on mitä on.....
 
Elämä on tuonut mukanaan kaikenlaista. Sairastelua, läheisen kuolema ja uusi muutto. Nyt kerrostaloon, elämän helpottamiseksi. Huisketta riittää silti. Kolme kissaa ja koira yrittävät sopeutua uuteen asumismuotoon. Sylvi -koira on hetkessä kotiutunut, eikä tarvitse edes hissiä. Mennään raput alas vauhdilla😄 Kissoille muutto on ollut vaikeampaa.
Parveke on niiden suosikki paikka.Vaan talvella eivät sinne halua.

Taiteillut olen siltikin, joten joka paikasta pursuu maalauksia ja piirroksia. Osan tuhosin tilan puutteen vuoksi. Olohuoneen pitkälle seinälle sain taulukiskon, joten meillä on vaihtuva kotinäyttely ympäri vuoden.

Ja ei, kaikki esillä olevat, eivät ole omiani. 

Lisäksi  myös 5 vuotias lapsenlapsi on innokas piirtäjä/askartelija, joten taideteoksia riittää.

Luovaa ja antoisaa alkanutta vuotta kaikille🤗


sunnuntai 7. elokuuta 2022

Eläkehuijaus ja sarko

Mummu hörppii kahvia sunnuntain leppoisassa aamurauhassa. Lähestyvä syksy kertoo tulostaan hiljentyneellä pihamaalla. Pian aamut täyttyvät pois matkaavien muuttolintujen äänistä.

Haikeus hiipii väkisinkin mieleen. Ja nykyinen maailmanmeno sotineen ja levottomuuksineen vetää hiljaiseksi.

Tuvan ovi lentää paukahtaen sepposen selälleen. Naapurin Kerttu ryntää koputtamatta tupaan vauhdilla. Seisahtuu hengästyneenä keskelle lattiaa silmät täynnä kyyneleitä.

Hengästyneenä hän ei saa sanottua sanaakaan.

Mummu pyytää Kerttua istumaan pöydän ääreen. Kaataa Kertulle kuppiin kahvia ja työntää korvapuustilautasta likemmäs.

"Ole hyvä Kerttu. Juohan kahveet ensin ja kerro sitten uutiset" Kertun ilme paljastaa mummulle,että uutiset eivät ole parhaasta päästä. 

Juotuaan pullakahvit, Kerttu rykäisee ja alkaa kertoa asiaansa. "Tämän hetkisen hallituksen piti paneutua köyhyyden poistamiseen. Onhan pääministerinäkin nuori nainen demari -puolueesta."

"Köyhyys vaan pahenee ja väliinputoajat lisääntyy.  Eläkkeeni nousi 14,29€. Nyt edellisen korotuksen jälkeen kuoppaan pudonnut eläkkeeni, on nousun jälkeen enää 3,37€ suurempi kuin takuueläke. Eläkkeelle jääntini jälkeen se on koko ajan pienentynyt suhteessa takuueläkkeeseen."

"Työssä käyntini ei siis ole hyödyttänyt eläkettäni millään lailla. Saisin saman vaikka en olisi tehnyt päivääkään töitä. Kyllä tämä katkeraksi vetää pakostakin"

"Kaikki eläkemaksut alle 23 vuotiaana, eivät kartuttaneet eläkettä. Eikä silloiset äitiysrahat tai työttömyyskorvaukset. Ja alle kuukauden työsuhteet, joita tein paljon ei myöskään,vaikka elämaksut niistä perittiin. Olo on todella petetyn oloinen"

Minimummokin havahtuu keskusteluun mukaan.

"Jos olisit maahanmuuttaja,saisit saman vaikka et olisi maksanut tähän maahan senttiäkään eläkemaksuja tai veroja. Työntekosi ei todellakaan ole kannattanut. Näin Suomi pitää yllä kansalaistensa etuja ja tasa-arvoisuutta"

"Hah, taas sitä valheellista tasa-arvoa ja höpinää köyhyyden poistamisesta. Köyhyys vaan kasvaa ja ministerit suoltaa valheita"

Minimummo on elementissään. "Kertun pitää lähteä pakolaiseksi, niin saa tasa-arvoisempaa kohtelua muualta"

Kerttu kavahtaa "No mihin minä kotoani lähtisin? Vaikka en minä eläkkeelläni todellakaan enää pärjää. Ei ole iso ukonkaan eläke,mutta nyt olen hänestä täysin riippuvainen. Taidamme jäädä yhteensäkin tuloissamme köyhyysrajan alle. Tällä tulotasoilla ja hintojen nousulla ei sitä kuoleman tuloa tarvitse kauan odotella", toteaa Kerttu hiljaa ja tuijottaa pöytää.

Minimummo kuuntelee Kerttua ja vetää syvään henkeä. " Nyt ei lääkärien tarvitse siirtää vanhuksia enää edes palliatiiviseen hoitoon,kun kuollaan jo kotona ollessa. Ja sekös päättäjiä naurattaa."

"Kohta on hoidettu hoitajapula, sillä pian ei ole hoidettavia. Vain varakkaita mummuja ja pappoja asuu hienoissa palvelukodeissa. Heidät hoidetaan hyvin ja pidetään pitkään elossa. Yksityiset hoitokodit alkavat kilpailla hoidettavista ja houkutella erityispalveluilla palvelukoteihin. Raha se vanhusten hoitoakin pyörittää. "

"Kunnan päättäjät kilistävät iloisina shampanjalaseja, kun ei tarvitse enää rahoittaa vanhustenhoitoa veromarkoilla.  Seurakunnat ja hautausurakoitsijat  hoitavat köyhät hautaan ja vievät viimeiset ropot." 

Minimummo kiihtyy puheistaan ja jatkaa.

"Terveyskeskukset sulkevat vuodeosastoja, kun ei ole mummoja sairaanhoidon jonoissa. Ei niillä ole enää rahaa siihenkään. Kuolevat nopeasti pois riesana olemasta. Lääkkeisiin ja hoitoon ei ole varaa. Rikkaat käyvät yksityisellä. Rahalla saa ja autolla pääsee" toteaa Minimummo

Mummu kuuntelee hiljaa, silmät teevadin kokoisina kauhusta. Vaikka Kertun ja Minimummon jutut ovat kauhistuttavia, niin ei mummu voi niiden todenperäisyyttä juuri epäillä. Uusi uhkakuva pelottaa. 

Mummu niin iloitsi eläkkeelle pääsystä. Nyt ilo on vaihtunut kauhuksi. Minimummo huomaa mummun muuttuneen ilmeen ja lohduttaa. 

" Luin että on keksitty sarkofagin kaltainen arkku. Siihen voi mennä ja kivuton armokuolema saapuu. Tosin siihenkin tarvitaan rahaa. Suomessa ei armokuolemaa sallita, jos palliatiivista hoitoa ei siksi virallisesti lueta. Joten on matkustettava muualle"

Mummu ja Kerttu kavahtavat ajatusta, mutta katsovat hetken toisiaan ja alkavat nauraa hysteerisinä.

 "Matkatoimistot alkavat myydä matkoja Sarkofagiin. Halpalentoyhtiöt kilpailevat lennoista. Matkustajat eivät pelkää vanhoja ja huonoja lentokoneitakaan ja alkavat riemuita, jos lentoemäntä käskee kiinnittämään turvavyöt moottorivian vuoksi. "

"Matkustajat laulavat "

" Tunnen kuinka vauhti kiihtyy, tule mukanani kuolemaan. Tää on kone jossa vanhat viihtyy, tänään kuolemasta kunnolla kiinni saan. 

"Tänä yönä tosi harva kestää, monen tunnin päässä aamu on. Mutta kuka voisi meitä estää, kun mä lennän sinun kanssasi aurinkoon. Lennän aurinkoon...lennän aurinkoon."

Laulun loputtua mummot lojuvat räsymatolla lattialla ja kuivaavat naurun tunkemia kyyneleitä silmistään. Minimummo toteaa " Askeleita lähempänä kuolemaa, mutta ilo irti elämästä,vaikka sydän verta vuotais" 

Minimummo kunnolla vauhtiin päästyään jatkaa.

"Mikäli saapuu elossa kohdemaahan, odottaisi Sarkohotelli asiakkaitaan. Huone olisi oma sarko ja varausaika sovittavissa. Jonkun päivän voisi vain nukkua ja totutella sarkoon. Ja itse haluamanaan päivänä sulkea kannen ja poistua tästä köyhyydestä. "

" Ruumis sarkoineen tuhkaukseen ja Postin kautta lähetys kotimaahan. Postin tuntien puolet tuhkauurnista ei koskaan saavu perille. Joten siinäkin säästyy rahaa, kun ei tarvii uurnalle hautaa etsiä."

Naurusta ei tule loppua. Aurinko paistaa tuvan ikkunasta sisään. Pölyhiukkaset kisailevat valossa ja kisu nauttii sen lämmöstä kiikkustuolissa. 

Tuvassa kaikki hyvin....toistaiseksi.