Avainsana: työ
-
Olemisen sietämätön keveys
Kuu näyttää kirjaimensa on ollut nyt kuukauden maailmalla, ja hyvin se näyttää siellä pärjäävän. Se on ihanaa. Mutta mitä tapahtuu kirjailijan elämässä, kun kokoelma on julkaistu? Jos hyvin käy, sitä käy puhumassa kirjasta tapahtumissa ja mediassa, ja kirjasta ilmestyy kritiikkejä. Jos oikein kivasti käy, kirjaa ostetaan niin kirjastoihin kuin koteihinkin. Tällä kerralla kirja aloitti taipaleensa…
-
Myöhässä
Täsmällisyys kuuluu hyveisiini, mutta tällaisina päivinä kun kirjoittaminen soljuu kuin itsestään ja elämisessä on oikealta tuntuva rytmi, tulee väistämättä mieleen ajatus, että synnyin kaksi- tai kolmekymmentä vuotta liian myöhään. Yksi suosikkirunoilijoistani, Yhdysvaltoihin nuorukaisena silloisesta Jugoslaviasta emigroitunut Charles Simic totesi muuan haastattelussa olevansa ”city poet”. Hän on kasvanut ja elänyt suurissa kaupungeissa, ja niiden tarjoamaa kuvastoa…
-
Onnea ja menestystä
Ilta-Sanomat kertoo tässä jutussaan, kuinka 11-vuotias William sai syntymäpäivälahjaksi toivomansa kaivinkoneen. Rinnassani läikähtää nostalginen muisto oman huoneen lattialle levitetystä automatosta, jonka pehmeillä teillä ajelin pikkuautoilla nokkakolareita. Lapsena kaikenlainen tuhoaminen oli synonyymi viihdyttävälle leikille. 11-vuotiaana luultavasti toivoin ”siistimpää” fillaria, varmaankin maastopyörää – ne olivat silloin muotia. Mitä enemmän vaihteita, sitä coolimpaa. Normaalia 11-vuotiaan elämää? William sai…
-
Hyväksikäyttöä
Kukapa ei hädänalaisia kohtaan tuntisi empatiaa? Kun ihminen ajautuu keskelle kansallista tai kansainvälistä kriisiä, pelko asettuu väkevästi hänen olemukseensa. Kun ihminen sen lisäksi menettää asuntonsa ja asuinpaikkansa, kotinsa, pelon rinnalle astelee suru. Kukapa ei tällöin lähtisi uhkaa karkuun, etsisi rauhallista sijaa? Tänä vuonna Suomeen odotetaan hakeutuvan kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. He saavat vastaansa niitä humaaneja ihmisiä, jotka…
-
Mitäs sieltä
Televisiosta tulee Rakas, sinusta on tullut pullukka! Se on merkki televisioviihteen rappeutumisesta. Se kerää ihmiset töllöttimen ääreen. En voisi koskaan katsoa sellaista moskaa. Istun lukunurkkauksessa nojatuolissa, jota meillä myös kirjastoksi leikkisästi kutsutaan, tietokone sylissä sormet näppäimillä, tekstitiedosto on auki – aion sitä hiukan hioa. Ehkä jopa höylätä. Television pariskunnasta nainen on se pullukka. Mies treenauttaa naista,…
teemuhelle.wordpress.com 