Koronan varjolla totalitarismia kohti

 

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz närkästyi äskettäin siitä, kun koronapassin vastustajat rinnastivat passin juutalaisten kohteluun kolmannessa valtakunnassa. Zyskowicz sanoi:

” Kun puhutaan holokaustista, puhutaan miljoonien ihmisten murhaamisesta. Kun puhutaan koronapassista, puhutaan ihmisten terveyden suojaamisesta. Näillä kahdella asialla ei ole mitään tekemistä keskenään.”

Mutta onko Zyskowicz oikeassa? Onko rinnastus sopimaton?

Jos katsotaan puhtaasti sitä, mitä natsit lopulta tekivät juutalaisille eli yrittivät tuhota heidät kansana, mitään tällaista ei ole tapahtunut eikä luultavasti tapahdu rokottamattomille. Jos taas mennään historiassa vähän taaksepäin 1930-luvulle, havaitaan, että yhtäläisyyksiä löytyykin.

Kirjassaan Taisteluni Adolf Hitler syytti kansainvälistä juutalaisten salaliittoa Saksan kohtalosta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Juutalaiset toimivat natseille syntipukkeina ja heistä natsihallinnon alaisuudessa virallisesti halveksittu vähemmistö.

Syntipukkien etsiminen silloin, kun jotakin ikävää tapahtuu, kuuluu valitettavasti ihmisluontoon. Kun jossakin asiassa epäonnistutaan, tarvitaan syyllinen, mielellään ulkopuolinen, koska ihminen on huono löytämään vikaa omasta itsestään. Juutalaiset ovat historiansa aikana olleet usein syntipukin asemassa ja ovat sitä valitettavasti vieläkin.

Nykyisessä pandemiatilanteessa rokottamattomia on viralliselta taholta syytetty pandemian jatkumisesta. Valtamedia ja sen käyttämät asiantuntijat puhuivat pitkään rokottamattomien pandemiasta, vaikka faktat eivät tukeneetkaan tällaista käsitystä, koska myös rokotetut levittivät ja levittävät edelleen tautia.

Natsi-Saksan katukuvassa oli kylttejä, joissa sanottiin, että juutalaiset eivät ole tervetulleita. Nykypäivän Saksassa kauppojen ikkunoissa lukee ”Ungeimpfte unerwünscht!” eli rokottamattomat eivät ole tervetulleita.

Monissa maissa käyttöön otettu koronapassi institutionalisoi ihmisten kahtiajaon rokotettuihin ja rokottamattomiin. Jos kieltäydyt ottamasta Pfizerin mRNA-rokotetta, olet toisen luokan kansalainen.

Valtiot taantuvat totalitarismiin

Saksassa päätettiin äskettäin rokottamattomia koskevista rajoituksista. Väistyvä valtak... anteeksi liittokansleri Angela Merkel ja hänen seuraajansa Olaf Scholz kertoivat kansalaisille, että jatkossa rokottamattomat päästettäisiin vain välttämättömiksi katsottuihin paikkoihin kuten ruokakauppoihin ja apteekkeihin. Jos Saksan historiasta haetaan vastaavaa päätöstä, lähimmäksi pääsee juutalaisia koskevat rajoitukset kolmannessa valtakunnassa.

Itävallassa, joka sekin oli aikanaan osa kolmatta valtakuntaa, yritti koronan torjunnassa ensin rokottamattomien karanteenia. Kun se ei toiminut, hallitus päätti,että pakkorokotukset aloitetaan ensi vuoden helmikuusta alkaen.

Historian perusteella kenenkään ei pitäisi olla yllättynyt, että Saksa ja Itävalta ovat johtavia valtioita koronaan liittyvien rajoitus- ja pakkotoimien suhteen. Saksassa tosin pakkorokotuksista ei ole vielä päätetty mutta sekä väistyvä liittokansleri Merkel että hänen seurajansa Scholz kannattavat pakollista koronarokotusta.

Ehkä pahin esimerkki demokraattisen maan vajoamisesta totalitarismiin on kuitenkin Australia. Sillä ei ole natsimenneisyyttä vaan sen sijaan historia brittiläisten vankien rangaistussiirtolana. Australiassa osavaltiot ja erityisesti Victorian osavaltio on kerännyt huonoa mainetta ankarilla sulkutiloillaan, ulkonaliikkumiskielloillaan ja poliisiväkivallallaan. Äskettäin osavaltion pääministeri Daniel ”Dictator Dan” Andrews äänestytti itselleen valtuudet, joiden avulla Andrews saa käytännössä diktaattorin valtuudet ja voi yksin päättää sulkutilojen aloittamisesta. Andrews on jo tehnyt Victoriasta käytännössä rangaistussiirtolan.

Australialainen erikoisuus ovat ns. karanteenileirit, jonne koronalle altistuneet voidaan sulkea kahdeksi viikoksi vastoin tahtoaan. Leiriltä karkaamisesta rangaistaan 5000 Australian dollarin (n.310 euroa) sakoilla.

Äskettäin kolme teiniä karkasi Pohjois-Territoriossa sijaitsevalta Howard Springsin karanteenileiriltä. Karkureiden kiinnisaamiseksi järjestettiin massiivinen poliisioperaatio. Karanteenileirissä eletään vankilan kaltaisissa olosuhteissa ja niissä on tiukka kuri, kuten oheiselta videolta voi katsoa.

Lopussa on hyvä palata taas Natsi-Saksaan.  Toisen maailmansodan jälkeen luotiin ns. Nürnbergin säädöstö. Tämän luomiseen vaikuttivat erityisesti natsien keskitysleireissä tekemät julmat ihmiskokeet. Säännöstö kieltää pakotetut lääketieteelliset toimenpiteet. Tällaiseksi voidaan tulkita myös koronavirusrokotteen tahdonvastainen injektointi.

Ben Zyskowicziltä voisi joku kysyä, millä tavalla koronapassi liittyy terveyden suojaamiseen. Minä en ainakaan keksi ainuttaakaan asiaa. Ihmisten digitaaliseen seurantaan se tosin soveltuu mainiosti.

 

Ei taaskaan mitään tekemistä islamin kanssa

En välttämättä haluaisi kirjoittaa Australian Sydneyssa tapahtuneesta terrori-iskusta, jossa kaupungin keskustan Lindt-suklaapuodin asiakkaista ja työntekijöitä pidettiin panttivankeina 13 tunnin ajan. Tarina on saman vanhan toistoa, koska isku ja reaktiot siihen noudattavat jo melko tutuksi tullutta kaavaa.

Iskun tekijä

Tekijä ei tällä kertaa ollut nuori, syrjäytynyt mies, jonka sosiaaliset ongelmat ajoivat epätoivoiseen tekoon. Mies, joka kutsui itseään nimellä Man Haron Monis, oli kotoisin Iranista ja tullut Australiaan turvapaikanhakijana vuonna 1996. Hän perusteli turvapaikan tarpeen väittämällä, että hän oli hallituksen arvostelija ja hänen perheensä oli joutunut vangituksi tästä syystä.

Iranin viranomaiset sen sijaan sanoivat miehellä olevan pitkä rikoshistoria, joka piti sisällään väkivaltarikoksia ja petoksia. Hän työskenteli matkatoimistossa ja hänen väitettiin kavaltaneen 200 000 dollaria asiakkaiden rahoja ennen pakoaan Australiaan. Iranilla ja Australialla ei kuitenkaan ole rikollisten luovutussopimusta, joten Haron Monis, tuolloin vielä Ajatollah Manteghi Boroujerdi, sai jäädä Australiaan eikä joutunut vastaamaan Iranissa tekemistään rikoksista. Ajatollah-tittelikin osoittautui myöhemmin tekaistuksi.

Rikollinen toiminta jatkui Australiassa. Mies toimi ”henkiparantajana” ja tässä ammatissa hän jäi kiinni seksuaalirikoksista, joita kertyi syytteeseen yli 40 kappaletta. Hän lähetteli solvaavia kirjeitä Afganistanissa kuolleiden australialaissotilaiden omaisille. Näistä hän joutui syytteeseen ja hänet lopulta tuomittiin 300 tunniksi yhdyskuntapalveluun.

Hän piti kirjeiden kirjoittamisesta. Kesäkuussa 2008 Haron Monis kirjoitti Yhdysvaltojen presidentti Barack Obamalle kirjeen, jossa hän vaati tätä myöntämään avoimesti olevansa muslimi. Sinänsä ei ole tavatonta, että muslimi pitää Obamaa muslimina, koska tämän isä ja kasvatti-isä olivat muslimeja.

Monis myös sekaantui ex-vaimonsa Noreen Palin kunniamurhaan. Monisin leskeksi jäänyttä vaimoa Amirah Droudisia syytetään Palin murhasta. Palia puukotettiin ja hänet sytytettiin tuleen asuintalon portaikossa. Monis itse on syytteessä osallisuudesta murhaan. Panttivanki-iskun aikana Monis oli vapaana takuita vastaan.

Verrattuna esimerkiksi Kanadassa taannoin terrori-iskun tehneisiin miehiin Haron Monis oli yleisesti jokseenkin tunnettu hahmo lähinnä vihapostikampanjansa ansiosta. Hän esiintyi usein tiedotusvälineissä ja hänellä oli vakiintunut seuraajajoukko. Tässä mielessä hän muistuttaa Britanniassa toimivaa Anjem Choudarya. Matias Turkkila on Perussuomalainen lehdessä analysoinut, miten tunnettu ja seurattu henkilö Man Haron Monis oikeasti oli. Sen perusteella on selvää, että häntä on vaikea luonnehtia miksikään yksinäiseksi ja eristäytyneeksi peräkammarin pojaksi.

Man Haron Monis oli monella tapaa vastenmielinen ihminen ja vihasi islamin opin mukaisesti vääräuskoisia. Hän toteutti oppia rukoilemalla talossaan kovaäänisesti ja heittämällä roskapusseja naapureidensa pihamaalle.

Haron Monis ja Islam

Haron Monis on kotoisin Iranista ja taustaltaan shia-muslimi. Hän kuitenkin kääntyi sunni-islamiin viikkoa ennen Sydneyn panttivanki-iskua ja ilmoitti tästä nyt jo lakkautetulla internet-sivustollaan. Hän myös vannoi uskollisuutta Islamilaisen valtion johtajalle Abu Bakr al-Baghdadille. Islamilaisen valtion päävihollisia ovat shia-muslimit.

Myös Monisin vaimo Amirah Droudis on tullut tunnetuksi räväköistä lausunnoistaan. Vuonna 2009 hän julkaisi videoita, joissa hän kuvaili itseään terroristiksi ja ilmoitti olevansa iloinen 9/11-terrori-iskuista ja Balin pommituksista.

Kun ottaa huomioon Monisin ja hänen vaimonsa toiminnan, on käsittämätöntä, että hän ei ollut Australian viranomaisten tarkkailussa. Australian pääministeri Tony Abbott yrittää selvittää, miksi Monis ei ollut tarkkailtavien terroristien listalla. Hän myös tahtoo viranomaisten tutkivan, miksi Monis oli vapaalla jalalla odottamassa oikeudenkäyntiä.

Reaktiot tapahtumiin

Sydneyn isku oli poliittinen takaisku pääministeri Tony Abbottille, jonka johdolla Australia on lähettänyt 600 sotilasta ja taistelukoneita Irakiin taistelemaan Islamilaista valtiota vastaan. Australia seisoo näkyvästi Yhdysvaltojen rinnalla tässä operaatiossa. Jos iskulle halutaan etsiä poliittista motiivia, se liittyy tähän varsinkin, kun terroristi itse kannatti näkyvästi Islamilaista valtiota.

Abbott myös teki ”cameronit” eli väitti panttivanki-iskun alkuvaiheessa, että tekijän motiivi on epäselvä, vaikka viitteitä poliittisesta motiivista oli nähtävissä jo tuolloin. Abbott ei kuitenkaan julkisesti väittänyt, että iskulla ei ollut mitään tekemistä islamin kanssa.

Sen sijaan tuhannet australialaiset osoittivat Twitterissä solidaarisuuttaan Australiassa asuville muslimeille perustamalla #illridewithyou-kampanjan. Tässä kampanjassa tarjoudutaan matkaseuraksi uskonnolliseen asuun pukeutuneelle muslimille, jos tämä tuntee olonsa turvattomaksi terroristin aiheuttaman mustamaalauksen takia.

Jälleen kerran valtamedia on huolissaan muslimiväestöön kohdistuvasta vastareaktiosta, jota ei luultavasti tule tai se jää suunsoiton tasolle. Tämä kuitenkin asetetaan moraalisesti samanarvoiseen asemaan itse terrori-iskun kanssa ja sitä hehkutetaan jopa vaarallisempana kuin itse terrorismia. Kuolleet ihmiset eivät ole vasemmistoliberaalille yhtä vakava asia kuin syrjityn vähemmistön sanallinen solvaaminen.

Sydneyssä sijaitseva Martinin aukio ei ole ensimmäistä kertaa todistamassa muslimien raivoa. Samassa paikassa osoitettiin mieltä muutama vuosi sitten Youtube-palvelussa julkaistua Innocence of Muslims -videota vastaan. Jo tuolloin aukiolla nähtiin mustia lippuja, joissa luki arabialaisilla kirjaimilla islamilainen uskontunnustus (ks. video noin 6 minuutin kohdalla).

Terrori-iskun pitäisi herättää useita kysymyksiä. Pitäisikö maahanmuuttoa rajoittaa sellaisista maista, joissa ääri-islamilla on vahva asema? Toki monet myös oikeasti pakenevat islamistien väkivaltaa samaan aikaan, kun kiihkeitä islamisteja muuttaa länteen. Monis väitti itse pakenevansa Iranista islamistisen hallinnon poliittista vainoa. Valitettavasti mitään näyttöä vainosta ei vaadita, vaan pelkkä tulijan sana riittää.

Myös se tosiasia, että Monisin kaltainen rikollinen oli vapaalla jalalla ja pystyi hankkimaan itselleen aseen, ei kerro hyvää liberaalin yhteiskunnan kyvystä tunnistaa vaaroja ja reagoida niihin asianmukaisesti silloin, kun uhka tulee syrjittynä pidetyn vähemmistön taholta. Poliittinen korrektius lamauttaa, estää toimimasta ja tekemästä oikeita johtopäätöksiä.