Pelkästään suomalaisen median varassa olevat eivät välttämättä tiedä, että väitteet presidentti Donald Trumpin Venäjä-yhteyksistä olivat ja ovat edelleen puhdasta sepitettä, jolle ei löydy todisteita. Hillary Clintonin kampanja yritti epätoivoisesti saada ryvettyneen ehdokkaansa näyttämään paremmalta, jos Donald Trump osoitettaisiin Venäjän asiamieheksi.
Tänään kuitenkin havaitsin, että toimittaja Ivan Puopolon sivusto on julkaissut uutisen, jonka tulisi loksauttaa leuka auki Yhdysvaltojen politiikkaa seuraavilta.
Erikoissyyttäjä John Durham on edennyt jälleen tutkinnassaan ja paljastaa nyt, että Hillary Clintonin kampanjaorganisaatio maksoi internet-yhtiölle siitä, että se hakkeroituisi ensin Trump Towerin ja myöhemmin Valkoisen talon palvelimille.
Tässä on kyse sen luokan toiminnasta, että Watergate kalpenee sen rinnalla. Hillary Clintonin ennestään ryvettynyt maine tuskin tokenee tästä skandaalista. Toisaalta viime ajat ovat osoittaneet, että demokraattipoliitikko ei välttämättä joudu teoistaan vastuuseen, koska hän on demokraatti.
Presidenti Trumpille naurettiin aikanaan valtamediassa, kun hän väitti, että häntä vakoillaan. Myöhemmin oikeusministeri Bill Barr vahvisti, että vakoilua tapahtui. Tässä CBS:n 60 minutes -ohjelman pätkässä Trump yrittää vakuuttaa toimittajalle, että häntä vakoiltiin. Toimittaja kieltäytyy uskomasta. Nyt on siis vahvistunut, että Trump oli väitteissään oikeassa.
Mistä uusissa paljastuksissa on kyse?
Kyse on lakimies Michael Sussmannista, joka on aiemmin saanut syytteen FBI:lle valehtelemisesta, kun hän yritti syöttää FBI:lle tietoa Trumpin organisaation ja venäläisen Alfa Bankin välisistä yhteyksistä eikä kertonut FBI:n lakimiehelle, kuka oli hänen toimeksiantajansa.
Alfa Bank -huijaukseen liittyy myös Durhamin papereissa Tech-Executive-1 -nimellä kulkeva henkilö, joka on nimimerkki Technofogin mukaan käyttänyt Yhdysvaltojen puolustusvoimien tutkimusorganisaatiolle (DARPA) kuuluvaa tietoa ja salassa pidettävää tietoa omiin poliittisiin hyökkäyksiinsä, jotka saattavat johtaa uusiin syytteisiin.
Durham myös kertoi, että samat henkilöt, jotka olivat mukana Alfa Bank -huijauksessa, vakoilivat myös Trumpia sekä kampanjan aikana että tämän presidenttiyden aikana.
Durhamin mukaan Joffe ja hänen kumppaninsa käytivät Yhdysvaltojen presidentin toimistosta peräisin olevia internet-tietoja oman poliittisen agendansa edistamiseen. He olivat päässeet käsiksi arkaluontoiseen tietoon, koska heidän yhtiöllään oli sopimus Yhdysvaltojen liittovaltion kanssa.
Joffe kumppaneineen manipuloi tietoja edistääkseen salaliittoteoriaa, jonka mukaan Trumpilla ja hänen lähipiirillään oli salaiset kommunikaatiokanavat venäläisten kanssa. Tämä tieto paketoitiin yhteen Alfabank -huijauksen kanssa ja annettiin Sussmannille, joka syötti tiedon CIA:lle. Tietojen mukaan Trump ja hänen lähipiirinsä käyttivät harvinaisia Venäjällä tehtyjä langattomia puhelimia Valkoisessa Talossa ja muissa paikoissa. Durham ei löytänyt tukea näille väitteille.
Mikä sitten sai Joffen kaltaisen henkilön edistämään selkeästi vääriä väitteitä Trumpin ja Venäjän yhteyksistä?
Tähän ei löydy vastausta mutta Technofog spekuloi, että Joffella saattoi olla jotakin tekemistä väitetyn Demokraattien kansallisen komitean tietokoneiden hakkeroinnin kanssa. Technofog spekuloi, että DNC:n sähköpostipalvelimen tutkineen Crowdstriken oli tarkoituskin päätyä toteamaan, että palvelin oli hakkeroitu Clintonin kampanjan sekä Joffen ja kumppaneiden toimittamien tietojen perusteella. Joka tapauksessa näyttää todennäköiseltä, että Rodney Joffe tulee saamaan syytteen.
Niitä, joille Alfabank ei soita kelloja kehotan katsomaan hakukoneesta, miten monet luotettavana pidetyt tiedotusvälineet nielivät tarinan koukkuineen päivineen.
