Suomalaiset ovat pettyneet Yhdysvaltoihin. NATOpoll-tutkimushankkeen mielipidemittauksessa enää vain 16 prosenttia luotti, että Yhdysvallat auttaa, jos Eurooppa on pulassa.
Usko oli aiemminkin matala, mutta Donald Trumpin kolme kuukautta presidenttinä on syönyt siitä vielä puolet.
Myöskään Suomen Yhdysvaltojen kanssa tekemällä DCA-puolustusyhteistyösopimuksella ei suomalaisten mielestä ole paljon arvoa. Neljännes luottaa, että siitä on apua.
Poliitikkojen ”jäitä hattuun” -hokeminen ei ole vakuuttanut suomalaisia. Ulkopolitiikan johdon viesti on ollut, että Yhdysvallat on kertonut olevansa yhä sitoutunut Natoon eikä ole ”indikoinut” Eurooppaan sijoitettujen joukkojensa vetämistä. Ministerit ja presidentti ovat välttäneet Yhdysvaltojen arvostelemista mutta toisaalta esimerkiksi sanoneet, että Yhdysvaltain tavoittelema Grönlanti on Tanskan rajojen sisällä, eikä valtioilla on oikeus alueisiinsa.
Poliitikot ovat pyrkineet tekemään Suomen tärkeäksi Yhdysvalloille: tarjolla täällä on jäänmurtajia, herkkä sijainti ja vahva armeija. Suomen presidentti Alexander Stubb on käynyt myös Euroopan viestinviejänä Mar-a-Lagon golfkentällä.
Professori Tuomas Forsberg kirjoitti helmikuussa lausunnossaan ulkoasianvaliokunnalle, että Suomessa on mahdollisesti uskottu positiivisiin harhoihin Yhdysvalloista.
Hän kysyi myös, oletetaanko kansalaisten hyväksyvän jatkossakin kaksoiskieli, jossa Yhdysvaltoja mielistellään ja yritetään pitää hyviä liittolaissuhteita niin pitkään kuin mahdollista – ja luottavan, että poliitikot ovat tilanteen tasalla.
Suomalaiset näyttävät tehneen omat tulkintansa. Apu ei tule Yhdysvalloista. Mielipidemittauksen tulos tuo mieleen tilanteen, jolloin Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan ja muutamassa päivässä kansalaismielipide kääntyi Ylen mittauksessa Naton kannalle, vaikka poliitikot näyttivät yhä miettivän.
NATOpollin mukaan suomalaiset eivät varsinaisesti usko, että ”monikriisisen” ajan ulkopolitiikka olisi poliitikoilla hallussa tai ylipäätään hallittavissa.
Suomalaisten luottamus Natoon on värähtänyt hieman. Tähtitieteellisistä yli 80 prosentin kannatusluvuista on pudottu 76 prosenttiin. Kannatus on yhä vankka, mutta kuitenkin elää.
Syyt löytynevät viime aikojen tapahtumista. Yhdysvaltain linjattomat lausunnot Euroopan tukemisesta ja Ukrainan painostaminen ovat naarmuttaneet uskoa Naton kykyyn turvata jäsenensä. NATOpoll-tutkimushankkeen mukaan kannatus on heikentynyt siellä, missä se on jo aiemmin ollut matalammalla kuin muualla.
Ukrainan sotaan suomalaisten suhtautuminen on kaksijakoista. Enemmistön mielestä vaikeita myönnytyksiä sisältävä rauha olisi parempi kuin sota. Mutta suomalaisten kanta rauhaan, jossa Ukraina pakotettaisiin luopumaan joistakin alueistaan, on ehdoton ei.
Kanta pakotettuihin alueluovutuksiin on myös Suomen poliittisen johdon kanta tällä hetkellä.
Ukrainan sota ei tule sotimalla ratkeamaan nopeasti suuntaan eikä toiseen. Naton virkamieslähde arvioi Brysselissä huhtikuun alussa, että Ukrainan puolustuslinjojen ei odoteta romahtavan kuukausiin, vaikka Venäjä hiljalleen eteneekin ja kasvattaa painetta.
Natossa arvioidaan, että Venäjä hyötyy taistelun jatkamisesta sekä neuvotteluiden kannalta että alkuperäisen tavoitteensa kannalta. Tavoite on koko Ukrainan valloittaminen.
Ukraina ei ole ollut halukas alueluovutuksiin, mutta rintamalla tämän hetken taistelutilanne ei puhu sen puolesta, että se voisi saada alueensa takaisin.
Tällä viikolla presidentti Vladimir Putinin uutisoitiin sanoneen, että Venäjä voisi jäädyttää taistelut nykyrintamille eikä tavoitellakaan koko Ukrainan valtausta. Putin näyttää tarjoavan tarttumapintaa Donald Trumpille, jolla on kiire saada ensimmäinen iso diilinsä ja lopettaa sota. Trumpin erikoislähettiläs Steve Witkoff on tarjonnut samantyyppistä ratkaisua Trumpille.
Sodan dynamiikka voisi muuttua, jos syystä tai toisesta Yhdysvaltain sotilaallinen apu tai tiedustelutietojen luovuttaminen Ukrainalle katkeaisi.
Suomalaiset ovat valmiita lähettämään eurooppalaisia joukkoja ja mahdollisesti suomalaisiakin joukkoja Ukrainaan, jos rauha saavutetaan. 85 prosenttia on sitä mieltä, että Ukrainan puolustustaistelua on tuettava niin kauan, kunnes rauha voidaan tehdä Ukrainan hyväksymin ehdoin.
Toistaiseksi sekä kansa että poliitikot ovat siis valmiina tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen.