Sámi árbevirolaš luohti ii čuovo gárvvisin čállojuvvon nuohttaminstariid, dan ii daga gárasavvonlaš juoigi Ingá-Máret Gaup-Juusoge.
Ii, vaikko galgá Oulu All Star Big Bandain doallat stuorra konseartta álbmotbeaivve Oulus. Sii almmustahttet seamma beaivve Davvi Oktavuohta - Pohjoinen yhteys -skearru.
– Soaitá leahkit maiddái issoras, ahte mun in čuovo nuohtaid, bohkosa Gaup-Juuso.
Diđolaš son goit ferte leat vaikko nuohtaid ii čuovoge.
– Dat lea goit orkeasttar ja sii čuvvot nuohtaid. In mun doppe summal álgge juoiggastit duokko ja dakko.
Big Band -joavkkus sáhttet leat juobe guoktelogi čuojaheaddji. Eatnašat čuojahit bossunčuojanasaid, dego ovdamearkka dihte básoniid ja trumpeahtaid.
Jus artista ii čuovo nuohtaid, de ferte máhttit lohkat kapeallameaštára. Dál visot lea mannan bures, dadjá kapeallameašttir Jaakko Jauhiainen Oulu All Star Big Bandas.
– Luođi heiveheapmi Big band -máilbmái gáibida dáiddu, hearkivuođa ja áddejumi nu kapeallameaštáris go čuojaheaddjiinge, čilge Jauhiainen.
Skearru almmustuvvá álbmotbeaivve. Sii eai leat beare gallii deaivvadan ja hárjehallan. Almmustahttinkonsearta lea Oulus dán vahku bearjadaga, Sámi álbmotbeaivve.
Duohkinis luonddugovat, mat veahkehit muitit
Nuohttagirjji sajis Ingá-Máret Gaup-Juusos lea veahkkin áli máttuid árbi, sámi muitinvuohki.
– Go mun juoiggastan, mun geavahan dego luonddugovaid veahkkin muitit goas mun galggan juoiggastit ja gokko heive juoigat.
Luođis leat olu dajahusat mat leat ovdamearkka dihte vižžon luonddus. Leat hui olu metaforat ja veardádusat, čilge Gaup-Juuso.
– Jus lea vaikko beaivvi luohti man mun galggan juoigat, mun sáhtán jurddahallat iežan jurdagiid siste makkár beaivi lea ja mot galgá dál juoigat.
Muhtun instrumeanttat sáhttet sulastahttit vaikkoba lottiid ja dat veahkeha muitit gokko juoiggastit.
– Mun muittán dien bakte dasto bidjat veardádussan lundui. Dieinna ládje mun láven bastit muitit juoigat maiddái musihkka fárus.
Mánnávuođa juoigalas guossit láidejedje su juoigin
Ingá-Máret Gaup-Juuso artistabálggis lea bistán badjel guoktelogi jagi vaikko son lea easkka 38-jahkásaš.
Son lea ovdamearkka dihte vuoitán Sámi Grand Prix -gilvvu lávlunoasi, juoigan gonagassii Norgga sámedikki rahpandoaluin, leamašan Romssa fylkkajuoigin ja neaktán maiddái.
Go doalada iežas vuosttas, mánnávuođa mikrofovnnaid, badjána giitevašvuohta, eandaliige eatnis guvlui. Eadni, Risten-Ellen Gaup-Juuso dat dolvvodii su piano- ja lávlundiimmuide.
Son muitala, ahte su mánnávuođas Gárasavvonis lei oalle juoigalas biras. Lei dábálaš, ahte olbmot gallestalle ja luohti gullui.
Sin stobus dat duođaige gullui ja dat váikkuhii su eallinbálgái.
– Máŋggat juoigalas olbmot bohte fitnat min luhtte. Sii duođain juige, sáhtte juoigat olles eahkeda. Mun guldalin, bessen oahpahallat ja geahččaladdat iešguđetlágan luđiid.
Dál son lea bargan badjel 20 jagi artistan, liikká son ii dovdda ahte lea oahppan vel doarvái.
Boahttevuođas Ingá-Máret Gaup-Juuso háliida ain eanet oahppat eandaliige luođis. Son hálidivčče maiddái gávdnat vejolašvuođa ja áiggi vuodjut dasa, gii son artistan lea.
– Okta mu niehku ahte mun beasalin iežan skearru almmustahttit muhtumin ja kánske čállit teavsttaid eambbo. Sámegiella lea šaddan munnje hui lahka maiddái čállima bakte.
