MÜNCHEN Suunta on selvä: Euroopassa kansa on menettänyt luottamuksensa Yhdysvaltojen apuun puolustuksessa.
Tästä kertovat useat tällä viikolla julkistetut eurooppalaiset mielipidetiedustelut, esimerkiksi Politico Poll. Suomalaisten luottamus meni jo viime vuonna.
Kuten EU:n korkea edustaja Kaja Kallas sanoi Ylen haastattelussa muutama päivä sitten, herätyskellot ovat soineet jo moneen kertaan. Mutta Euroopalla on taipumus torkuttaa herätystään.
Yhdysvallat on muuttunut. Tämä on myös kirjoitettu selkokielellä Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuusstrategiaan.
– Se on uusi laki, Britannian pääministeri Keir Starmer sanoi puheessaan Münchenissä.
Münchenin turvallisuuskonferenssissa ja torstaina sotilasliitto Naton puolustusministerikokouksessa vahvistui taas, että Euroopan on otettava vastuu omasta puolustuksestaan. Ja sitä Yhdysvallat myös vaatii.
Ulkoministeri Marco Rubio paketoi diplomaattiseen pakettiin MAGA-ideologian, Make America Great Again ja Amerikka ensin, America First -sanoman. Yhdysvallat on valmis tekemään yhteistyötä Euroopan kanssa, mutta Yhdysvaltain ehdoin.
Sama kuultiin selkeämmin Nato-kokouksessa varapuolustusministeri Elbridge Colbyltä, joka sanoi, että Yhdysvallat pitää ydinpelotteensa Euroopassa ja jonkin verran konventionaalisesta puolustuksesta.
Nato 3.0
Yhdysvalloille tärkein geopolitiikan pelikenttä on nyt indopasifisella alueella, joka sijoittuu Intian valtameren ja Tyynenmeren alueelle.
– Tästä seuraa, että Euroopan pitää asettaa pelotejoukot ja tarvittaessa pystyä torjumaan tavanomaisin asein tapahtuva hyökkäys Eurooppaan, Colby sanoi.
Se tarkoittaa Natossa isoa muutosta, joka Colbyn mukaan on ”päivitys 3.0”.
Ensimmäinen oli Nato kylmän sodan aikaan, toinen sen jälkeen ja kolmannen aika on nyt, kun Yhdysvallat asettaa oman etunsa etusijalle.
Venäjän uhka ja Yhdysvaltojen vaatimukset ovat jo pakottaneet Euroopan Nato-maat tuntuviin puolustusbudjetin nostoihin.
Tästä voi myös syntyä paljon puhuttu eurooppalaisempi Nato.
Naton pääsihteeri Mark Rutte sai muutama viikko sitten lunta tupaan sanottuaan, että ”unta nähkää” te, jotka kuvittelette Euroopan selviävän ilman Yhdysvaltoja.
Eurooppalaiset diplomaatit ärtyivät Rutten töräytyksestä. Tällä viikolla Rutte sanoi olevansa Euroopan kyvyistä ylpeä, mutta pitävänsä tärkeänä, että Yhdysvaltojen kanssa pysytään yhdessä.
– Euroopan on otettava johtajuus, step up, Rutte sanoo.
Tätä eurooppalaiset nyt yrittävät tehdä. Ei vain Yhdysvaltojen tai Rutten vaatimuksesta vaan siksi, että vanha todellisuus on mennyttä.
Naton punainen linja
Vaikka luotto Yhdysvaltoihin rakoilee, Amerikan tarjoamaa yhteistyötä on tarpeellista jatkaa. Tästä puhuvat niin Saksan liittokansleri Friedrich Merz kuin Britannian pääministeri Keir Starmer. Se johtuu riippuvuuksista ja yhteisistä eduista.
Mutta mitä vain Eurooppa ei sulata, kun uutta suhdetta rakennetaan. Tässä menee yksi punaisista linjoista.
– Jos yksi jäsenmaa hyökkää toisen kimppuun, Nato on loppu, sanoi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen.
Frederiksen käy vaikeaa neuvottelua, jossa Yhdysvallat vaatii Tanskalta Grönlantia.
Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb sukkuloi Münchenissä tapaamisesta toiseen. Stubb rauhoittelee.
– Suhdetta Yhdysvaltoihin on vakautettu, Eurooppa on yhtenäinen ja päättäväinen ja toimii.
Mutta Stubbin vastauksista medialle ei synny selvää näkymää, mitä Eurooppa saa aikaiseksi. Stubb sanoo, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskustelua tulee riittämään koko vuodeksi. Jo kuudessa viikossa on tapahtunut vaikka mitä.
Epävarma tulevaisuus
Todennäköisesti juuri tämä on tilanne: näkymä on vielä sumussa. Sumusta voi erottua jo uuden Naton rakenteita. Tai sitten ne ovat vain sumun tekemiä harhoja. Atlantti-suhdekin velloo yhä.
Kaikenlaisia ajatuksia kimpoilee esiin. Euroopan puolustuskomissaari Andrus Kubilius on puhunut eurooppalaisista joukoista. Hänen esihenkilönsä, Ursula von der Leyen, muistuttaa Euroopan unionin sopimuksen kohdasta 42.7.
– Yhteinen puolustus ei ole EU:ssa vapaaehtoinen tehtävä. Se on velvollisuus.
Eurooppalaisempi Nato ei olisi mikään ongelma, jos Euroopan sotakone olisi kunnossa. Mutta se ei ole.
Britannian Starmerin mielestä ei kannata teeskennellä, että Eurooppa pystyy noin vain korvaamaan riippuvuutensa Yhdysvaltojen sotilaallisista kyvyistä. Mutta niihin pitää vaikuttaa ja riippuvuutta vähentää.
Euroopassa on yli parikymmentä tyyppiä fregatteja, 10 hävittäjätyyppiä. Se on tehotonta.
– Nämä pahat tavat ovat kehittyneet Yhdysvaltojen tarjoaman turvallisuussateenvarjon suojassa. Mutta niistä on päästävä eroon.
Euroopan oma ydinpelote?
Osa aloitteista vaikuttaa jo realistisilta ja ajatelluilta.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron puskee Eurooppaa ottamaan toimijuuden geopolitiikassa. Mutta se ei onnistu ilman vahvuutta. Eurooppa tarvitsee lisää pitkän kantaman aseita, erityisesti kykyjä täsmäiskuihin kauas.
Eurooppa keskustelee nyt myös omasta ydinpelotteestaan.
Pelote voisi perustua Ranskan ja mahdollisesti Britannian aseisiin. Toistaiseksi niitä on vähän, ja keskustelu on alkutekijöissään. Myös Suomi ja Ruotsi ovat keskustelussa mukana, Politico-lehden mukaan myös esimerkiksi Baltian maat.
Alustava keskustelu tähtää mahdollisesti vahvistamaan eurooppalaisten omaa pelotetta, mutta aseilla ei korvata, vaan täydennetään Yhdysvaltain ydinpelotetta.
Jos Euroopan on otettava johtajuus, tarvitaan myös johtajia. Roolia ovat ottaneet Britannia, Ranska ja erityisesti Saksa.
Saksan liittokansleri korosti Münchenissä, että vaikka Eurooppa ja Washingtonin hallinto ajattelevat joistakin asioista eri tavoin, kumppanuus on silti kilpailuetu molemmille.
Mutta Euroopan pitää tehdä se omilla, ei Yhdysvaltojen ehdoilla.
– Euroopan on säilytettävä omat intressinsä ja arvonsa sekä luotettava omiin vahvuuksiinsa. Kaiken yläpuolella on Euroopan vapaus, joka mahdollistuu turvallisuuden ja taloudellisen vahvuuden kautta, Merz sanoi.