Milano-Cortinan talviolympialaiset Ylellä 6.–22.2.2026. Kaikki uutiset, tulokset ja lähetysaikataulut löydät talviolympialaisten kisasivustolta.
Suomen mäkimiehet esiintyivät lauantaina olympialaisten henkilökohtaisessa suurmäessä hyvin kauden tasoonsa nähden.
Antti Aalto sijoittui kilpailussa 11:nneksi, Niko Kytösaho oli 18:s ja Vilho Palosaari 23:s. Suomen lisäksi vain Japani ja Puola saivat toiselle kierrokselle kolme urheilijaa, kun Saksa sai ainoana täydet neljä. Norja, Itävalta ja Slovenia saivat 30 parhaan joukkoon vain kaksi urheilijaansa.
Aallon 11. sija sivuaa parasta suomalaissijoitusta henkilökohtaisissa olympiastarteissa sitten Janne Ahosen 4. sijan Vancouverin normaalimäessä 2010 – Anssi Koivuranta ylsi Aallon tavoin 11:nneksi Sotšin suurmäessä 2014.
– Hypyt olivat aika tasavertaisia. Yritin antaa vain mennä tarkemmin miettimättä. Joka tapauksessa sain parannettua treeneistä, Aalto totesi tyytyväisenä.
Lähtölavan siirtely puhutti
Kytösaho ihmetteli kilpailun jälkeen, miksi tuomaristo siirteli lähtölavaa useaan otteeseen.
Kisan alkupäässä esiintynyt Palosaari hyppäsi avauskierroksella 131 metriä lähtölavalta 17.
Keskivaiheilla hypänneet Kytösaho ja Aalto pääsivät mäkeen kaksi lähtölavaa alempaa kuin Palosaari.
Aalto hyppäsi Palosaaren tavoin 131 metriä, mutta sai lavahyvityksistä 10,9 pistettä.
Myös Kytösaho pysyi Palosaaren edellä, vaikka hyppäsi 127 metriä.
Toisella kierroksella Palosaari hyppäsi 130,5 metriä lavalta 16. Samalta tuli alas Kytösaho, joka venytti päivän pisimmän suomalaishypyn, 136,5 metriä.
Välittömästi Kytösahon hypyn jälkeen tuomaristo laski jälleen lähtölavaa pykälällä (5,4 pisteen hyvitys). Avauskierroksella tuomaristo teki näin kazakstanilaisen Ilja Mizernykhin hypättyä 140,5 metriä – tosin tuolloin lavaa tuotiin kertalaakista alaspäin kaksi pykälää (10,9 pistettä).
Kun Yle Urheilu kysyi kisan jälkeen, mitä mieltä Kytösaho oli lähtölavan siirtelystä, urheilija päivitteli tuomariston päätöksiä.
– Näissä kisoissa se kompensoi liikaa. Olemme kaikki ihmetelleet sitä. Ei tämmöistä ole ikinä ollut missään. Täällä jopa kannattaisi hypätä mahdollisimman huonoon tuulirakoon ja tulla mahdollisimman alhaiselta lähtölavalta, Kytösaho sanoi.
– Yleensä on paremmalla sijalla, jos hyppää pitkälle vähän parempaan keliin. Täällä se kääntyy toisinpäin.
Myöhemmin myös Aalto jakoi Kytösahon mielipiteen.
– Ei se ole optimaalinen. Ainakin tämänkaltaisen profiilin mäissä kompensaatiolla pystyy pelaamaan paljon. Jotkut hyötyvät enemmän, jotkut vähemmän, Aalto komppasi.
Legenda samaa mieltä
Kaksikko sai tukea myös arvovaltaiselta taholta. Saksalainen lajilegenda Martin Schmitt ei arvosta nykymenossa sitä, että lavaa siirellään kesken kierrosten.
Schmittin mukaan tämä vaikuttaa muun muassa yleisön katsojakokemukseen. Pisimmälle hyppäävän pitäisi löytyä tulosluettelon kärkipäästä, mutta lauantaina näin ei esimerkiksi ollut.
Avauskierroksen pisimmän hypyn leiskauttanut kazakstanilainen Mizernykh pääsi toiselle kierrokselle kahdeksannelta sijalta. Vaikka kazakstanilainen hyppäsi korkeamman lähtölavan ansiosta noin kilometrin kovemmalla tuntivauhtilla kuin avauskierroksen seitsemän parasta, Schmittin mukaan myöhemmin mäkeen päässeet hyötyivät lähtölavahyvityksistä liiaksi.
– Ajassa ei voi hypätä taaksepäin ja palata vanhoihin hyppypukumateriaaleihin, mutta meidän on löydettävä ratkaisuja, Schmitt sanoi.
– Mäkihyppy on nykyisin erittäin herkkää. Siksi tietynlainen kompensaatiosysteemi tuulelle tai lavalle on tarpeen.
– Se, kuinka lavakompensaatio toimii, vaihtelee kuitenkin eri profiilin mäissä. Täällä se on ongelma, Schmitt sanoi.