Euroopan yhtenäisasiakirja

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Tavoitteet

• Yhtenäisasiakirjaan johtaneella hallitustenvälisellä konferenssilla oli kaksijakoinen toimeksianto:
  • yhteistä ulko- ja puolustuspolitiikkaa koskevan sopimuksen laatiminen ja
  • ETY:n perustamissopimuksen muuttaminen kiinnittäen erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:
    • neuvoston päätöksentekomenettely;
    • Euroopan komission toimivalta
    • Euroopan parlamentin toimivalta
    • Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön toimivallan laajentaminen.

Rakenne

• Yhtenäisasiakirja muodostuu johdanto-osasta ja neljästä osastosta ja siihen sisältyy konferenssin hyväksymiä julistuksia.
• Johdanto-osassa esitellään sopimuksen perustavoitteet ja ilmaistaan jäsenvaltioiden tahto muuttaa suhteensa kokonaisuudessaan Euroopan unioniksi. Johdanto-osassa todetaan myös ulkopolitiikan alan yhteistyön ja Euroopan yhteisöjen yhteiset säännöt yhdistävän yhtenäisasiakirjan ainutlaatuisuus. Johdanto-osassa selvitetään lisäksi perustamissopimusten uudelleentarkastelun kahta tavoitetta, jotka ovat ”taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen parantaminen syventämällä yhteistä politiikkaa sekä pyrkimällä uusiin tavoitteisiin” ja ”yhteisöjen joustavamman toiminnan varmistaminen”.
  • Osastossa I ovat poliittista yhteistyötä ja Euroopan yhteisöjä koskevat yhteiset määräykset.
  • Osastossa II tehdään muutoksia Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin.
  • Osastossa III käsitellään eurooppalaista yhteistyötä ulkopolitiikan alalla.
  • Osastossa IV ovat yleiset määräykset ja loppumääräykset.

Toimielimiä koskevat muutokset

• Jotta sisämarkkinat voitaisiin toteuttaa vuoteen 1993 mennessä, Euroopan yhtenäisasiakirjalla lisättiin niiden tapausten määrää, joissa neuvosto voi yksimielisen enemmistön sijasta tehdä päätöksen määräenemmistöllä. Tämä yksinkertaisti päätöksentekoa ja merkitsi sitä, että yksimielisyyden saavuttamiseen liittyvät toistuvat viivästymiset silloisten 12 jäsenmaan välillä voitiin välttää. Yksimielisyyttä ei enää edellytetä sisämarkkinoiden perustamiseen liittyvissä säädöksissä, lukuun ottamatta verotusta, henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja työntekijöiden oikeuksia ja etuja koskevia toimenpiteitä.
• Euroopan yhtenäisasiakirjalla perustettiin Eurooppa-neuvosto, jolla virallistettiin valtioiden ja hallitusten päämiesten konferenssit tai huippukokoukset. Tämän toimielimen toimivalta määritettiin kuitenkin vasta myöhemmin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 15 artiklassa.
• Parlamentin toimivaltaa lisättiin siten, että laajentumis- ja assosiaatiosopimusten tekeminen edellyttää jatkossa parlamentin suostumusta. Euroopan yhtenäisasiakirjalla otettiin käyttöön yhteistoimintamenettely, jolla lujitettiin parlamentin asemaa toimielinten välisessä vuoropuhelussa antamalla sille mahdollisuus käsitellä kaksi kertaa lainsäädäntöehdotuksia, joissa on tiettyjä aloja koskeva oikeusperusta, ja tasoittamalla näin tietä parlamentin tulevalle tehtävälle lainsäätäjänä yhdessä neuvoston kanssa.
• Euroopan yhtenäisasiakirjassa selvennettiin tiettyjä täytäntöönpanovaltaa koskevia määräyksiä. Asiakirjan 10 artiklan mukaan neuvosto pääsääntöisesti antaa komissiolle säädösten täytäntöönpanovaltuudet. Neuvosto voi pidättää toimeenpanovallan itselleen vain erityistapauksissa. Yhtenäisasiakirjassa luodaan myös perusta ensimmäisen asteen tuomioistuimelle, nykyiselle unionin yleiselle tuomioistuimelle.

Politiikan alat

• Euroopan yhtenäisasiakirjan nojalla määräenemmistöpäätöstä alettiin soveltaa seuraavilla perussopimusten kattamalla neljällä politiikan alalla:
  • yhteinen tullitariffi
  • pääoman vapaa liikkuvuus
  • palvelujen vapaa liikkuvuus ja
  • meri- ja lentoliikenne.
• Lisäksi Euroopan yhtenäisasiakirjalla otettiin käyttöön useita uusia politiikan aloja, joilla päätökset tehtäisiin jatkossa määräenemmistöllä. Niitä olivat seuraavat:
  • sisämarkkinat
  • taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus – vastapainona sisämarkkinoiden toteuttamisen vaikutuksille vähemmän kehittyneillä alueilla
  • sosiaalipolitiikka – tähän politiikkaan lisättiin kaksi uutta näkökohtaa: työterveys ja -turvallisuus sekä ammattijärjestöjen ja työnantajien välinen sosiaalinen vuoropuhelu
  • tutkimus ja kehitys
  • ympäristö – käyttöön otettiin toissijaisuusperiaate (toimia toteutetaan Euroopan tasolla vain, jos ne ovat tehokkaampia kuin yksittäisen maan tasolla toteutettavat toimet) ja
  • yhteinen ulkopolitiikka – neuvoston puheenjohtajavaltion tehtävänä on tehdä aloitteita ja koordinoida jäsenmaiden kantoja.