Lissabonin sopimus: lisää toimivaltaa Euroopan parlamentille 

Vuoden 2009 lopussa voimaan tullut Lissabonin sopimus antoi Euroopan parlamentille uutta lainsäädäntövaltaa ja asetti sen tasavertaiseen asemaan ministerineuvoston kanssa päätettäessä, mitä EU tekee ja miten sen rahat käytetään. Se myös muutti parlamentin tapaa työskennellä muiden toimielinten kanssa ja antoi jäsenille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, kuka EU:ta johtaa. Kaikki nämä uudistukset varmistivat, että äänestämällä EU-vaaleissa voit vaikuttaa entistäkin paremmin siihen, mihin suuntaan Eurooppa on menossa.

Euroopan parlamentti:Uudet toimivaltuudet

: aiempaa suurempi rooli

  •  

    Perussopimusmuutosten seurauksena parlamentti valitsee EU:n toimeenpanoelimen komission johtajan

     
  •   Perussopimuksen nojalla parlamentilla ja neuvostolla on   .

Lissabonin sopimuksella Euroopan parlamentti sai lisää toimivaltaa:

    
  •  

    Lissabonin sopimus ulotti parlamentin lainsäädäntövallan yli 40 uudelle alalle ja teki siitä aidosti tasavertaisen lainsäätäjän neuvoston kanssa

    Aiemmin yhteispäätösmenettelyn piirissä:

    • Ympäristö
    • Liikenne
    • Sisämarkkinat
    • Työpaikat ja sosiaalipolitiikka
    • Koulutus
    • Kansanterveys
    • Kuluttajansuoja

    Uudet alat Lissabonin sopimuksen myötä:

    • Maatalous ja kalastus
    • Köyhimpien alueiden tuki
    • Turvallisuus ja oikeus
    • Kauppapolitiikka
    • Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
    • Täytäntöönpanosäädökset
  •  

    Kansainväliset sopimukset – oikeus hyväksyä/hylätä

  •  

    EP päättää koko talousarviosta (eikä vain ei-pakollisista menoista)

  •  

    Uusi osallistuvan demokratian muoto; EP pyrki helpottamaan menettelyjä ja on sitoutunut kuulemisiin aloitteista, jotka ovat keränneet tarvittavat allekirjoitukset

Lisää valtaa

Lissabonin sopimus paransi EU:n ja Euroopan parlamentin kykyä toimia. Se ulotti parlamentin täyden lainsäädäntövallan yli 40 uudelle alalle, joita ovat muun muassa maatalous, energiavarmuus, maahanmuutto, oikeus ja EU:n varat, ja asetti sen tasavertaiseen asemaan jäsenvaltioiden hallituksia edustavan neuvoston kanssa. Parlamentti sai myös vallan hyväksyä EU:n koko talousarvion yhdessä neuvoston kanssa.

Parlamentin jäsenille annettiin oikeus hylätä kansainvälisiä sopimuksia, ja he käyttivät tätä valtaa epäröimättä hyväkseen pysäyttääkseen kiistanalaisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (ACTA), jonka monet pelkäsivät tukahduttavan perusvapauksia. Tapaus osoitti, että kun parlamentilla on enemmän valtaa, jäsenten päätöksillä on entistäkin suurempi vaikutus eurooppalaisten arkeen.

Suurempi rooli

Lissabonin sopimus ei pelkästään antanut parlamentille samoja lainsäädäntövaltuuksia kuin neuvostolle, vaan parlamentti sai myös vallan viitoittaa Euroopan poliittista suuntaa. Perussopimusmuutosten seurauksena parlamentti valitsee EU:n toimeenpanoelimen komission puheenjohtajan ja päätöksen on ilmennettävä EU-vaalien tulosta ja siten äänestäjien tahtoa.

Kansalaisten ääni paremmin kuuluviin

Parlamentilla on ainoana suoraan vaaleilla valittuna EU:n toimielimenä valta ja vastuu huolehtia EU:n toimielinten tilivelvollisuuden toteutumisesta. Parlamentti valvoo Lissabonin sopimukseen sisällytetyn perusoikeuskirjan noudattamista sekä kansalaisten aloiteoikeuden toteutumista. Kansalaisaloitteen avulla eurooppalaiset voivat pyytää uusia lakiehdotuksia, jos miljoona ihmistä on allekirjoittanut asiaa koskevan vetoomuksen.