Kilpailukykysopimuksen vaikutusarvio
Download as PPTX, PDF1 like1,635 views
Arvio siitä, kuinka työmarkkinajärjestöjen ehdotus kilpailukykysopimukseksi vaikuttaisi palkansaajien nettotuloihin ja tuloeroihin. Mukana myös arvio siitä, kuinka sos.vak.maksukorotukset ja lomarahaleikkaukset jakautuisivat miesten ja naisten välillä.
Kilpailukykysopimuksen vaikutusarvio
- 1. Olli Kärkkäinen 4.3.2016 Kilpailukykysopimuksen häviäjät ja voittajat
- 2. Kuinka sosiaalivakuutusmaksujen korotukset kohdistuvat? Kuka häviää eniten? Voittaako joku?
- 3. Tarkasteltavat muutokset Palkansaajien eläkevakuutusmaksu: +1,2 %-yks Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu: +0,85 %-yks Sosiaalivakuutusmaksujen korotus yhteensä (v. 2020): +2,05 %-yks Kuinka nämä korotukset kohdistuvat eri tulotasoille? Kuinka korotukset jakautuvat miesten ja naisten välillä?
- 5. Sosiaalivakuutusmaksujen korotus pienentää palkansaajien nettotuloja yhteensä noin miljardilla eurolla -1,400 € -1,200 € -1,000 € -800 € -600 € -400 € -200 € 0 € -1,400 € -1,200 € -1,000 € -800 € -600 € -400 € -200 € 0 € Bruttotulot, €/v Sos.vak.maksukorotusten vaikutus nettotuloihin, €/v Lähde: SISU-malli / Nordea Palkka 20 000 €/v → nettotulot -280 €/v Palkka 40 000 €/v → nettotulot -500 €/v Palkka 80 000 €/v → nettotulot -840 €/v Huom. Kuvion ”hyppäykset” aiheutuvat veroasteikon tulorajoista ja siitä, että sosiaalivakuutusmaksut ovat verovähennyskelpoisia
- 6. Nettotulot laskevat 1,5 – 2 prosenttia lähes kaikilla palkkatasoilla -2.50% -2.00% -1.50% -1.00% -0.50% 0.00% -1,500 € -1,200 € -900 € -600 € -300 € 0 € Bruttotulot, €/v Sos.vak.maksukorotusten vaikutus nettotuloihin Lähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / Nordea Euroa vuodessa (vasen akseli) % nettopalkasta (oikea akseli) Lähde: SISU-malli / Nordea
- 8. Palkansaajat sijoittuvat keskimäärin suurituloisempiin tulokymmenyksiin → maksukorotukset kaventavat tuloeroja Käytettävissä olevien tulojen muutos eri tulokymmenyksissä (%) -1.40% -1.20% -1.00% -0.80% -0.60% -0.40% -0.20% 0.00% -1.40% -1.20% -1.00% -0.80% -0.60% -0.40% -0.20% 0.00% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Lähde: SISU-malli / Nordea
- 9. Miehet maksavat maksukorotuksista suuremman osan Maksukorotusten jakautuminen miesten ja naisten välillä 54% 46% Miehet Naiset
- 10. Naiset maksavat julkisen sektorin lomarahaleikkauksista suuremman osan • Julkisen sektorin lomarahojen nettoleikkaus (-30 %) 150 milj. € (VM:n arvio) • Julkisen sektorin työntekijöistä 73 % on naisia • Lomarahojen leikkauksen jakautuminen miesten ja naisten välillä: – Miehet: -41 milj. € – Naiset: -109 milj. €
- 11. Maksukorotusten ja lomarahaleikkausten yhteissumma jakautuu lähes tasan miesten ja naisten välille Maksukorotusten ja lomarahaleikkausten jakautuminen miesten ja naisten välillä 51%49% Miehet Naiset
- 13. VM:n arvion mukaan kilpailukykypaketti lisäisi työllisyyttä 35 000 henkilöllä työllistyvät voittavat Peruspäivärahalla oleva työtön työllistyy pienipalkkaiseen (1 670 €/kk) työhön Työttömän käteen jäävät tulot +400 – 500 €/kk Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla oleva työtön työllistyy keskipalkkaiseen (3 340 €/kk) työhön Työttömän käteen jäävät tulot +1 200 – 1 300 €/kk Lähde: THL (2015) Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015
- 14. YHTEENVETO • Sosiaalivakuutusmaksujen korotukset laskevat palkansaajien nettotuloja miljardilla eurolla • Palkansaajien nettotulot laskevat 1,5 – 2 prosenttia lähes kaikilla palkkatasoilla • Maksukorotukset tasoittavat tuloeroja koska palkansaajat sijoittuvat keskimäärin suurituloisempiin tulokymmenyksiin • Miehet maksavat sosiaalivakuutusmaksukorotuksista naisia suuremman osan, mutta julkisen sektorin lomarahaleikkauksen kanssa näiden yhteisvaikutus jakautuu tasaisesti • Kilpailukykypaketin suurimpia voittajia ovat ne työttömät, jotka mahdollisesti työllistyvät paketin johdosta
- 15. Lisätietoja Olli Kärkkäinen Yksityistalouden ekonomisti Research Finland 040 7356 030 [email protected] Laskelmien toteutustapa Laskentamalli: SISU-mikrosimulointimalli Aineisto: 800 000 henkilönrekisteriaineisto Aineistovuosi: 2013 (ajantasaistettu v. 2016 tasoon) Lainsäädäntövuosi: 2016 Huomio laskelmista: Laskelmat on tehty vuoden 2016 tasossa, vaikka tarkastellut sosiaalivakuutusmaksukorotukset tulevat täysimääräisesti voimaan vasta 2020. Tämä voi vaikuttaa hieman korotusten kokonaissummaan, mutta vaikutus korotusten jakautumiseen on todennäköisesti pienempi.