Verkkoluento - kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstä
1 like1,397 views
Kokemuksia ja vinkkejä etäkokousjärjestelmien (ConnectPro, LiveMeeting jne) käytöstä luentoalustana.
Verkkoluento - kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstä
- 1. Verkkoluento kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstä Palmenia, Helsingin yliopisto / Amiedu 14.11.2011 Salla Laaksonen VTM, tutkija ja tohtorikoulutettava www.helsinki.fi/crc 14.11.2011 1
- 2. Esityksen teemat • Pedagogiikkaa verkossa • Aktivoiva opetus o Havainnollistaminen o Ryhmäytyminen ja interaktiivisuus • Käytännön valmistautuminen • Muita käyttötapoja? 14.11.2011 2
- 3. Pedagogiikkaa verkossa • Etäopetus, monimuoto-opetus vai sulautuva opetus? – Edellyttää opiskelijalta aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta – Edellyttää opettajalta taitoja luoda kokonaisympäristö, joka tukee oppimista, ja johon muodostuu selkeä prosessi. – Joustavaa opetusta: luennon voi myös nauhoittaa. • Suoritustavat ja arviointikriteerit tehtävä selväksi heti alussa – Miten verkko-osallistumista arvioidaan? 14.11.2011 3
- 4. Yksinäinen pedagogi • Välittömän palautteen puuttuminen ja puuttuvat sosiaaliset vihjeet – Missä määrin opettaja ja muut oppilaat vaikuttavat oikeilta ihmisiltä verkkovälitteisesti? • Etäläsnäoloon tottuminen vie aikansa! – Kuvan ja erityisesti videon käyttäminen lisää läsnäolon tunnetta. – Yleisö havaitsee läsnäolon puutteen myös etänä, mutta opiskelijoiden kyllästymistä on vaikea aistia • Verkkoluentoja kannattaa rytmittää ja aktivoida. 14.11.2011’ 4
- 5. Aktivoiva opetus • Opettaja ensin työstää aiheensa itse, jonka jälkeen auttaa opiskelijoita työstämään aihetta omista lähtökohdistaan oppimistehtävien avulla. • Pyrkimyksenä – auttaa opiskelijoita luomaan itse tietoa – rakentaa opiskelijoiden mieleen sisäisiä malleja opituista asioista. pois pinnallisesta ja kohti syväsuuntautunutta oppimista (ks. Lonka & Lonka 1991; Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004) 14.11.2011 5
- 6. Aktivoiva opetus • Aktivoivan opetuksen kolme perusperiaatetta – Sisäisten mallien diagnosointi ja aktivointi. Minkälaisia opiskeltavaa aihetta koskevia sisäisiä malleja ja aikaisempaa tietoa opiskelijoilla on? – Oppimisprosessin tukeminen. Opettajan vastuu on viedä oppimisprosessia eteenpäin niin, että mahdolliset virhekäsitykset tulevat ilmi kurssin kuluessa eivätkä sen jälkeen. Opetus siis pohjautuu opiskelijoiden omille oppimistavoitteille. – Palautteen antaminen ja väärinymmärrysten haastaminen. Opiskelijan tulisi saada rakentavaa palautetta koko oppimisprosessin ajan (vahvuudet, kehittämisalueet). (Lonka & Lonka 1991) 14.11.2011 6
- 7. Esimerkki aktivoivasta luennosta Tapahtumat Materiaalit Aika Aloitus PPT 10 min Alkukeskustelu PPT/virikemateriaali 10 min Opettajan alustus PPT/tms 20 min Aktivoiva tehtävä Verkkokeskustelu, muista 10 min ohjeistus Aiheen syventäminen PPT/tms 30 min (opettaja) Päätös / kertaus ja PPT / linkit 10 min tehtävänanto ensi materiaaleihin kerralle (ks. myös Nevgi, Lonka & Lindblom-Ylänne 2009) 14.11.2011 7
- 8. Opetus verkkoluennolla • Verkkoluento on edelleen luento! • Vaatii opettajalta hiukan moniajokykyä: chattia ja kysymyksiä seurattava puhuessa • Muistiinpanojen käyttäminen helppoa • Varaudu eritasoiseen aktiivisuuteen: käyttäjien tausta vaikuttaa selvästi • Etäluennolla aina voi olla mainoskatko – pidä siis luennon rakenne ja kalvot selkeänä • Onneksi opiskelijalle verkkoympäristö on yleensä aika suoraviivainen 14.11.2011 8
- 9. Havainnollistaminen ja materiaalit • Materiaalit: – Pptx-kalvot (toimintavarmoin) – Usein myös pdf, jpeg, flash, mp3 – Panosta tarkkuuteen ja rakenteeseen – Toimita saataville etukäteen tai alustan kautta • Ruudun jakaminen – Koko työpöytä tai yksi sovellus – Voi aiheuttaa viivettä – Esim. videot myös linkillä • Omat luentomuistiinpanot helppo pitää tukena 14.11.2011 9
- 10. 14.11.2011 10
- 11. Opiskelijoiden ryhmäytyminen • Vähentää irrallisuuden tuntemuksia • Miten saada opiskelijat ryhmäytymään, jos kaikki ovat etänä? – Keskustelut, interaktiivisuus – Pienet tai isommat ryhmätehtävät – Sopiva ryhmäkoko 9-14 (Manninen & Nevgi 2001) – Muu opetuksen tukena toimiva alusta, esim. verkko-oppimisympäristö – Esittelyt & profiilit 14.11.2011 11
- 12. Interaktiivisuus • Chat • Poll-kyselyt – Kevyt osallistumisen muoto – Kertoo myös luennoitsijalle osallistujien taustoista • ACP:n Breakoutit keskustelusessioina – Pienryhmä – Selkeä tehtävänanto ja aikarajaus auttaa • Kysymys-vastaus-sessiot (Q&A ACP:ssä) • Tiedonhakutehtävät ja linkkien jakaminen • Yhteismuistiot ja –piirrokset – Tottumattomuus kollaboratiiviseen hankalaa • Mikrofonit vai ei? 14.11.2011 12
- 13. 14.11.2011 13
- 14. Pohdittavaksi: • Miten opiskelijoiden aktiivista osallistumista verkkoluennolla voisi tukea? Mikä saisi sinut keskustelemaan, kysymään ja oppimaan yhteisöllisesti verkossa? Mikä aiemmin käyttämistäsi aktivointimenetelmistä voisi toimia myös verkossa? 14.11.2011 14
- 15. Teknisiä näkökulmia • Äänet: testattava hyvin ennen luentoa ja välineiden oltava kunnossa • Materiaalit (yleensä ppt) kannattaa jakaa etukäteen saataville. • Kiinteä verkkoyhteys suositeltava, varsinkin jos video mukana • Varaudu olemaan joustava! 14.11.2011 15
- 16. Alkukysymykset opettajalle • Onko opiskelijoilla aiempaa tietoa kurssin aihealueesta? • Onko opiskelijoilla kokemusta verkkoympäristössä opiskelusta? • Onko käytössä oleva oppimisalusta opiskelijoille ennestään tuttu? • Tuntevatko opiskelijat toisensa tai opettajan jo ennalta? (Löfström & Nevgi 2009, 305) 14.11.2011 16
- 17. Ennen luentoa • Rakenna ympäristö valmiiksi: – Erilaiset näkymät – Materiaalit (power point, pdf, linkit) – Mahdollisesti kyselyt ja kysymykset – Osallistujien ohjeistukset • Varmista, että omat välineesi ovat kunnossa • Laita materiaalit jakoon, jos mahdollista. • Varmista teknisen tuen yhteystiedot. • Käy testailemassa – kokeileminen on paras tapa oppia! • Tutustuta myös opiskelijat oppimisympäristöön, jos mahdollista (esim. testaussessio). 14.11.2011 17
- 18. Muita käyttötapoja? • Kokoukset • Lähiopetuksen ja etäryhmän yhdistäminen • Opiskelijaryhmien tapaaminen • Ryhmätyöalusta • PBL-sessiot • ACP-päivystys, opiskelijan ohjaus • …? 14.11.2011 18
- 19. Yhteenveto Opiskelija Opettaja Ajasta ja paikasta Interaktiivisuus, riippumattomuus aktivointimenetelmät Joustavuus Muistiinpanojen ja materiaalien Tallenteet käyttö Vahvuudet Nuoremmille luonnollinen tapa Joustavuus kommunikoida Chat kevyenä kysymysalustana Verkon sisällöt helposti käytettävissä Edellyttää opiskelijalta Sosiaalisten vihjeiden puute aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta Läsnäolon puute Herpaantuva keskittyminen Tietotekniset valmiudet Haasteet Hajaantunut ryhmä, Moniajokyky irrallisuuden tunne (tallenteet) Miten luoda oppimista tukeva Tietotekniset valmiudet kokonaisympäristö Tekniset ongelmat, varautuminen 14.11.2011 19
- 20. Linkkejä & vinkkejä • Paljon hyviä seminaaritallenteita verkko-opetuksesta SVY:n seminaarihuoneessa - erityisesti aikaisemmat seminaarit • Nevgi, A., Lonka, K., & Lindblom-Ylänne, S., (2009). Aktivoiva luento-opetus. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.), Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY pro. • Nevgi, A., Löfström, E. & Evälä, A. (toim.) (2005). Laadukkaasti verkossa. Yliopistollisen verkko-opetuksen ulottuvuudet. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen julkaisuja. • Lonka K. ja Lonka, I. (1991). Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille. Tampere: Kirjayhtymä 14.11.2011 20
- 21. Kiitos! salla.laaksonen at helsinki.fi @jahapaula http://blogs.helsinki.fi/smlaakso 14.11.2011 21
Editor's Notes
- #8: Vastaavasti voi tehdä pedagogisen käsikirjoituksen koko kurssia varten: aika, opiskelijan/opettajan tehtävät, materiaalit, alustat.Siksi kannattaa panostaa entistä enemmän siihen, että osallistujat pystyvät seuraamaan jollakin tavalla luennon etenemistä, ja varmistaa, että luennolla tapahtuu jotain muutakin kuin monta tuntia pelkkää puhetta. Puolen tunnin luennointisessio kerrallaan on hyvä mitta myös verkossa.Itselläni yleensä 2-3 ryhmäkeskustelusessiota per luento, luennon pituudesta riippuen.
- #15: 5min
- #18: - Kannattaa ladata materiaalit aina valmiiksiACP-ympäristöön ja katsoa läpi, että ne toimivat. Joskus kalvojen fontit yms. skaalautuvat eri käyttäjille eri tavalla, ja tälle ei oikein ole mitään tehtävissä. Siksi on hyvä, jos kalvot voi jakaa osallistujille jo etukäteen, jotta he voivat tarvittaessa seurata omalta koneelta erillisestä tiedostosta. Seminaaripuhujien kohdalla tämä ei taatusti ole aina mahdollista, joten silloin asian kanssa on vain elettävä ja varautua vastaamaan esittäjän puolesta teknisiin ongelmiin.mahdollisuuksien mukaan myös testata, miten breakoutit tms. toimivat ja miltä ne näyttävät. Breakouttien layout kopioituu siitä layoutista, joka on ollut valittuna silloin kun ne on tehty, mutta sen jälkeen pysyy tallessa. Eli käytännössä kannattaa esim. poistua luentokalvotilasta keskustelutilaan ja sitten vasta laittaa breakoutit käyntiin. Osallistujat eivät pääse breakouteista pois.- Myös kyselyt yms. kannattaa tehdä valmiiksi.- Äänet kannattaa tulla testaamaan aina hyvissä ajoin ennen seminaaria/opetusta, erityisesti esiintyjän kohdalla. Käytännössä tämä tapahtuu yksinkertaisimmin Audio SetupWizardin kautta, mutta myös oikean hiiren nappulan takaa löytyvästä valikosta pystyy säätämään esim. äänitasoa. - Laitteisto: sankamikrofoni on paras vaihtoehto, jotta ääni ei lähde kiertämään luennoitsijan mikrofonin kautta.