Barcelonan julistus ja Euro-Välimeri-kumppanuus

Julistuksella perustetaan Euroopan unionin (EU) ja 12 Välimeren eteläpuolisen maan välinen kattava kumppanuus. Julistuksen tavoitteena on tehdä Välimerestä kaikille yhteinen rauhan, vakauden ja vaurauden alue vahvistamalla vuoropuhelua poliittisissa ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä yhteistyötä talouden, rahoituksen, sosiaaliasioiden ja kulttuurin aloilla.

ASIAKIRJA

Barcelonassa 27. ja 28. marraskuuta 1995 järjestetyssä Euro–Välimeri-konferenssissa hyväksytty julistus (EN) ja työohjelma.

TIIVISTELMÄ

Euroopan unioni (EU) on vahvistanut puitteet Välimeren alueen maiden kanssa tehtävälle monenväliselle yhteistyölle. Tämä kumppanuus merkitsee uutta vaihetta niiden suhteissa. Sen yhteydessä käsitellään ensimmäistä kertaa taloudellisia, sosiaalisia, henkilöitä koskevia sekä kulttuuriin ja yhteiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Kumppanuus sai konkreettisen muodon EU:n jäsenvaltioiden ja 12 EU:n ulkopuolisen Välimeren alueen maan antamassa Barcelonan julistuksessa. Julistuksen ovat hyväksyneet seuraavat maat: Algeria, Kypros, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Malta, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki sekä palestiinalaishallinto. Arabivaltioiden liitto (EN) ja Maghrebin arabiunioni (UMA) (FR) sekä Mauritania (UMAn jäsenenä) oli myös kutsuttu.

Kumppanuus perustuu yhteisvastuuseen ja kunkin osapuolen erityispiirteiden kunnioittamiseen. Se täydentää muita toimintamuotoja tai aloitteita, jotka on tehty alueen rauhan, vakauden ja kehityksen hyväksi.

Kumppanuus politiikan ja turvallisuuden alalla

Kumppanuuden ensimmäisenä tavoitteena on yhteisen rauhan ja vakauden alueen luominen Välimeren alueella. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää monenvälistä poliittista vuoropuhelua, joka täydentää Euro–Välimeri-assosiaatiosopimusten mukaista kahdenvälistä vuoropuhelua. Kumppanit sitoutuvat

• kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia panemalla täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan (EN) (ES) (FR), ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (EN) (ES) (FR) ja kansainvälisen oikeuden periaatteet sekä vaihtamaan keskenään tämän alan tietoja
• kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa tunnustaen jokaisen kumppanin oikeuden valita vapaasti poliittinen, sosiokulttuurinen, taloudellinen ja oikeudellinen järjestelmänsä ja kehittää sitä
• kunnioittamaan valtioiden suvereniteettia, kansojen tasavertaisia oikeuksia ja kansojen itsemääräämisoikeutta
• kunnioittamaan alueellista koskemattomuutta sekä sisäisiin asioihin puuttumattomuuden ja konfliktien rauhanomaisen sopimisen periaatteita
• torjumaan terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumausaineiden laitonta kauppaa
• edistämään alueellista turvallisuutta, poistamaan joukkotuhoaseet, liittymään kansainvälisiin ja alueellisiin ydinsulkujärjestelmiin sekä asevarustelun rajoittamis- ja aseidenriisuntasopimuksiin.

Osallistujat kannattavat Lähi-idässä oikeudenmukaista, kokonaisvaltaista ja kestävää konfliktinratkaisua, joka perustuu erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin.

Kumppanuus talouden ja rahoituksen alalla

EU:n ulkopuolisen Välimeren alueen maiden kestävän ja tasapainoisen yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen avulla on luotava Välimerelle jaetun vaurauden alue.

Uudistusten on mahdollistettava vapaakauppa-alueen luominen ja sen mukana teollisuustuotteiden kaupan esteiden (tullien ja tullien ulkopuolisten esteiden) vähittäinen poistaminen. Kumppanit pyrkivät myös maataloustuotteiden ja palvelujen kaupan vähittäiseen vapauttamiseen.

Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista säännellään Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksilla ja EU:n ulkopuolisen Välimeren alueen maiden välisillä vapaakauppasopimuksilla. Näissä sopimuksissa on noudatettu Maailman kauppajärjestön (WTO) (EN) (ES) (FR) sääntöjä.

Helpottaakseen vapaakauppa-alueen luomista kumppanit määrittelevät seuraavat ensisijaiset alat:

• tavaroiden alkuperäkumulaatioon perustuvan tullijärjestelmän käyttöönotto, kilpailusääntöjen sekä talouden toimijoiden sertifiointia ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevien sääntöjen mukauttaminen
• markkinatalouden, yksityisen sektorin ja teknologian siirtojen ja EU:n ulkopuolisen Välimeren alueen maiden taloudellisen integraation kehittäminen
• taloudellisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden nykyaikaistaminen ja vähäosaisimpien väestönosien hyväksi laadittujen ohjelmien tukeminen
• vapaakaupan edistäminen, tullisääntöjen ja ‑menettelyjen yhdenmukaistaminen, maataloustuotteiden kaupan perusteettomien esteiden poistaminen.

Lisäksi kumppaneiden toteuttaman taloudellisen yhteistyön avulla pyritään

• edistämään yksityistä säästämistä ja investointeja, suorat ulkomaiset investoinnit mukaan luettuna
• tukemaan EU:n ulkopuolisen Välimeren alueen maiden alueellista yhteistyötä
• luomaan myönteinen ympäristö teollisuudelle sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (pk‑yritykset)
• edistämään ympäristön kestävää hoitoa, kestävää energiahuoltoa sekä luonnonvarojen ja kalakantojen kestävää hallinnointia
• parantamaan naisten asemaa taloudessa
• nykyaikaistamaan maataloutta.

Kumppaneiden on myös vahvistettava yhteistyön painopistealat, jotka koskevat kuljetuksen perusrakenteita, tietotekniikan kehittämistä ja televiestinnän uudenaikaistamista.

Kumppaneiden on tiivistettävä rahoitusyhteistyötään ja EU:n lisättävä rahoitusapuaan etenkin Euroopan investointipankin (EIP) myöntämien lainojen muodossa.

Kumppanuus yhteiskunnallisissa, kulttuurisissa ja henkilöitä koskevissa asioissa

Kumppaneiden yhteistyön tavoitteena on kehittää inhimillisiä voimavaroja, edistää kulttuurien keskinäistä ymmärtämystä ja kansalaisyhteiskuntien välistä vuoropuhelua.

Barcelonan julistuksessa ja työohjelmassa korostetaankin seuraavia seikkoja:

• kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun tärkeys
• tiedotusvälineiden merkitys kulttuurien molemminpuolisen tuntemuksen ja ymmärryksen lisäämisessä
• kulttuurivaihto, kieltenopiskelu, kasvatus- ja kulttuurialan koulutusohjelmat, joissa kunnioitetaan kulttuuri-identiteettiä
• terveydenhuollon ja yhteiskunnallisen kehityksen sekä yhteiskunnallisten perusoikeuksien kunnioittamisen tärkeys
• kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Euro–Välimeri-kumppanuuteen sekä alue- ja paikallisviranomaisten tiiviimpi keskinäinen yhteistyö
• laittoman siirtolaisuuden, terrorismin, laittoman huumausainekaupan, kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjuminen.

Taustaa

Barcelonan julistuksessa edellytetään EU:n ja Välimeren alueen kumppanuusvaltioiden ulkoasiainministerien kokoontuvan säännöllisesti. Nämä Euro–Välimeri-kokoukset (EN) (FR) valmistelee Barcelonan prosessin Euro–Välimeri-komitea, joka vastaa myös prosessin seurannasta ja yhteistyön painopisteistä.

Viimeisin päivitys 08.09.2011