18.8.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 202/33

1.

Ehdotus perustuu arviointiin, jonka komissio esitti huhtikuussa 2003 OLAFin tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 15 artiklan mukaisesti (1). Ehdotus ilmentää myös sitoumusta, jonka komission puheenjohtaja antoi 18. marraskuuta 2003 talousarvion valvontavaliokunnalle vuotta 2004 koskevan komission lainsäädäntö- ja työohjelman esittelyn yhteydessä. Komission ehdotuksen tavoitteena on tehostaa OLAFin toimintaa siten, että virastolle annetaan mahdollisuus keskittyä ensisijaisiin toimintoihinsa ja sen tutkimuksia nopeutetaan selkiyttämällä tiettyjä menettelyjä. Komission puheenjohtajan lausunto meni kuitenkin komission esittämää ehdotusta pidemmälle siltä osin, että tutkintamenettelyjen muutosten lisäksi siinä tuotiin esille viraston mahdollinen uudelleenjärjestely.

2.

Komission puheenjohtaja oli itse asiassa todennut, että OLAFin toiminnan uudelleenkeskittäminen merkitsee, että tiettyjä tutkimusten ulkopuolisia horisontaalisia tehtäviä voisi olla hyödyllistä siirtää komission yksiköille ja että OLAFin johtamis- ja hallinnointirakenteita on tarkasteltava uudelleen (2). Komission puheenjohtaja ehdotti myös, että OLAFin työmäärän lisääntyessä EU:n laajentumisen vuoksi viraston toimintaa tehostetaan lisäämällä sen henkilöstöresursseja, keskittämällä sen toiminta uudelleen tutkintatehtävään ja muuttamalla asetusta. Komission puheenjohtajan ehdotuksista ainoastaan viimeinen (asetuksen muuttaminen) sisältyy asetuksen (EY) N:o 1073/1999 muutosehdotukseen. Viraston varsinaisten tehtävien uudelleenkeskittäminen olisi edellyttänyt Euroopan petostentorjuntaviraston perustamisesta 28 päivänä huhtikuuta 1999 tehdyn komission päätöksen muuttamista. (3)

3.

Johdanto-osasta käy ilmi, että ehdotuksen tarkoituksena on asetuksen muuttaminen viidellä keskeisellä alalla siten, että jäsenvaltioiden valtuuksia ja vastuualueita ei aseteta millään tavalla kyseenalaiseksi ja että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudatetaan. Viisi keskeistä alaa ovat seuraavat:

4.

Seuraavissa kommenteissa on otettu huomioon virastoa koskeneeseen tarkastukseen perustuvat havainnot, jotka on esitetty tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 1/2005.

5.

Vaitioloperiaatteen noudattamista tutkinnan aloittamisen yhteydessä voidaan tarkastella tehokkuuskysymyksenä, ja tilintarkastustuomioistuin suhtautuu muutokseen myönteisesti. Sen välitön käytännön vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi. Kuten erityiskertomuksesta käy ilmi, viraston saamien vakavien ilmiantojen määrä ei ole niin suuri, että virasto joutuisi valitsemaan, mitkä tapaukset se voi tutkia.

6.

Tärkeysjärjestysten asettaminen ja aikataulujen laatiminen niveltyvät toisiinsa. Kokemus on osoittanut, että monet viraston aloittamista tutkimuksista kestävät kohtuullista (12—18 kuukautta) kauemmin. Tässä tilanteessa olisi kannattavaa asettaa tutkimuksille määräajat.

7.

Tilintarkastustuomioistuin tukee ehdotusta, jonka mukaan viraston velvollisuutta ilmoittaa tutkinnan aloittamisesta kyseessä oleville toimielimille tai muille yhteisön elimille olisi tehostettava. Kyseisten tietojen toimittamisesta säätävän nykyisen 4 artiklan 5 kohdan poistaminen aiheuttaa kuitenkin jossakin määrin epäselvyyttä. Asiaa koskevan säännöksen puuttuminen merkitsee, että tietojen pidättämisen mahdollisuus ei ole poissuljettu. Komission ehdotusta olisi muutettava sen varmistamiseksi, että ilmoitusvelvollisuutta ei laiminlyödä perusteettomasti sillä verukkeella, että salassapito on välttämätöntä tutkinnan tehokkuuden takaamiseksi.

8.

Asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädetään ”komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi” maataloustuen, rakennerahastojen ja omien varojen alalla.

9.

Ehdotuksen mukaan asetuksen soveltamisalaa olisi laajennettava välittömiin menoihin (esimerkiksi sisäiset politiikat ja ulkoinen tuki). Tämän pitäisi lisätä viraston toimintamahdollisuuksia erityisesti jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön alalla. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset vahvistivat asiaan liittyvät puutteet, joten se suhtautuu tältä osin myönteisesti komission ehdotukseen.

10.

Komissio katsoo, että tutkimuksiin sovellettavat perusperiaatteet on sisällytettävä asetukseen. Tilintarkastustuomioistuin kannattaa näkemystä.

11.

Tutkimuksia koskevien oikeudellisten menettelyjen noudattaminen on varmistettava. Asetuksen (EY) N:o 1073/1999 14 artiklan mukaan OLAFin tutkimusten aikana OLAFin tutkijoiden tutkintatoimiin kohdistuvat valitukset on toimitettava viraston johtajalle. Tämä ei ole tyydyttävä ratkaisu, sillä se ei takaa, että valitus käsitellään riippumattomasti. Tutkinnan kohteena olevat henkilöt ovat myös kääntyneet Euroopan oikeusasiamiehen puoleen, jos he ovat katsoneet perusoikeuksiansa loukatun. Menettely on osoittautunut epätyydyttäväksi, ja se on johtanut ajoittain tapauksiin, joissa oikeusasiamiehen on katsottu puuttuneen tutkinnan kulkuun. Komission ehdotuksessa tutkijoiden toiminnan valvonta annetaan valvontakomitean tehtäväksi. Ratkaisu ei ole parempi, sillä se on vastoin periaatetta, jonka mukaan komitean ei tule puuttua käynnissä oleviin tutkimuksiin.

12.

Tutkintatoimien laillisuuden valvonta olisi annettava sellaisen puolueettoman elimen tehtäväksi, joka ei voi puuttua tutkimusten suorittamiseen toimivaltansa muiden osa-alueiden perusteella.

13.

Komission ehdotuksessa ei tarkenneta valvontakomitean asemaa siltä osin, että tutkintaan puuttumattomuuden periaate ja velvoite, jonka mukaan komitealta tarvitaan lausunto tutkintavaiheessa, ovat yhteensopimattomia; komitean lausunto tarvitaan silloin, kun tutkinta on kestänyt yli 12 kuukautta tai kun komitealle on ilmoitettava tapauksen siirtämisestä oikeusviranomaisille. Näyttäisikin olevan tarpeen ilmaista vieläkin täsmällisemmin, että valvontakomitea ei saa puuttua käynnissä oleviin tutkimuksiin.

14.

Komissio ehdottaa valvontakomitean jäsenmäärän lisäämistä viidestä seitsemään. Ehdotus ei perustu komitean tehtävien ja toimintamenettelyjen objektiiviseen analysointiin. Jäsenten tehtävät ovat luonteeltaan hajanaisia, eivätkä he ehdi tutkia aineistoja perusteellisesti. Heidän työnsä tehostamiseksi olisi suotavaa, että ainakin osalla heistä olisi aiempaa kokemusta yhteisön toiminnasta etenkin tutkinta-alalla.

15.

Asetuksen (EY) N:o 1073/1999 11 artiklan 6 kohdan mukaan valvontakomitean on pidettävä vuosittain vähintään kymmenen kokousta. Jos komitean kuitenkin on määrä keskittyä OLAFin tutkintatehtävän riippumattomuuden varmistamiseen, sitä ei pidä velvoittaa kokoontumaan lähes kuukausittain. Valvontakomitean aseman ja toimintamenettelyjen tarkistaminen vähentäisi todennäköisesti henkilöstön toimien määrää sen sihteeristössä.