30.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 146/27

—

ehdottaa EIT:n hallintorakenteiden kehittämistä siten, että voidaan tasapainottaa EIT:n tarve harjoittaa riippumattomasti päivittäistä toimintaansa sekä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten tarve kyetä varmistamaan EU:n edut esimerkiksi jäsenvaltioiden paneeleissa laadittavien viisivuotiskatsausten avulla.

—

on pahoillaan siitä, että ehdotuksessa ei osoiteta riittävästi uusia varoja tutkimusyhteisön käyttöön. Komitea pitää välttämättömänä, ettei aloitteeseen käytetä osaa EU:n nykyisestä tutkimusrahoituksesta. Sen sijaan olisi yksilöitävä uusia yksityissektorin osallistumismuotoja, jotka on turvattava selvillä mekanismeilla. Osaamis- ja innovointiyhteisöjä tulisi rohkaista luomaan itselleen ajan mittaan kestävä rahoituspohja ja niiden budjetteja olisi tarkistettava jatkuvasti niiden saavuttamien tulosten valossa.

—

suosittaa, että EIT ei alkuvaiheessa myönnä omia tutkintoja vaan kehittää mieluummin tunnuksen tai nimikkeen, jonka osaamis- ja innovointiyhteisöön kuuluva kumppaniyliopisto myöntää.

—

suosittaa, että osaamis- ja innovointiyhteisöjen yhteistyöryhmien valinnassa kiinnitetään huomiota sekä niiden koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin liittyvään huippuosaamiseen että osoitettuun huippuosaamispotentiaaliin. Komitea kehottaa komissiota määrittämään, miten kyseiset kriteerit mitataan.

—

kehottaa ohjaamaan EIT:tä antamaan paljon arvoa sellaisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen tekemille hakemuksille, jotka tekevät tiiviistä yhteistyötä strukturoitujen tutkimusyhteisöjen kanssa ja joissa on mukana alue- ja paikallisviranomaisia/-elimiä. Pk-yritykset tulisi mainita selvästi kuuluviksi mahdollisten ”kumppaniorganisaatioiden” joukkoon.

1.

Komission toinen tiedonanto Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta sekä ehdotus asiaa koskevaksi asetukseksi ovat ilahduttavia edistysaskeleita.

2.

Vaikka kaikki EU:ssa toimivat tutkimuslaitokset eivät voi osallistua Euroopan teknologiainstituutin toimintaan suoraan, tavoitteena on, että ne osallistuvat siihen osaamis- ja innovointiyhteisöjen välityksellä. Tämä parantaa tutkimusympäristöä, sillä se vahvistaa koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation muodostamaa osaamiskolmiota.

3.

Osaamiskolmion vahvistaminen ja erityisesti tiiviiden kumppanuussuhteiden luominen yritys- ja tutkimusmaailman välille parantavat osaltaan huomattavasti EU:n kilpailukykyä.

4.

Lisäksi alueiden tasapainoista kehitystä voidaan edistää, jos Euroopan teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöt, jotka rakentuvat yritysmaailman kanssa yhteistyötä tekevien huipputiimien ympärille, toimivat ja vaikuttavat yhdessä talouskehitystä edistävien alue- ja paikallistason elinten kanssa.

1.1

on tyytyväinen käsillä olevaan toiseen tiedonantoon ja katsoo sen olevan myönteinen panos Euroopan teknologiainstituutin (EIT) perustamisesta käytävään keskusteluun ja Lissabonin strategian toteuttamiseen.

1.2

on tyytyväinen komission säädösehdotuksen valmistelun yhteydessä noudattamaan tasapainoiseen lähestymistapaan, muun muassa siihen, että ”osaamisyhteisöjen” nimi on muutettu ”osaamis- ja innovointiyhteisöiksi”. Komitea panee myös tyytyväisenä merkille, että alue- ja paikallisviranomaiset luetaan osaamis- ja innovointiyhteisöjen mahdollisten kumppaniorganisaatioiden joukkoon, mutta on samalla huolestunut eräistä yksityiskohdista.

1.3

tukee aloitetta, jolla on tarkoitus tiivistää osaamiskolmion kolmen pilarin — koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin — välisiä yhteyksiä, sekä ehdotusta, jolla pyritään poistamaan Euroopan innovointitoiminnassa havaittu vaje.

1.4

toistaa näkemyksensä, jonka mukaan menestyksekkäitä tutkimus- ja innovointimalleja ei voida kopioida mielivaltaisesti. Kopioinnin sijaan EU:n tulisi pyrkiä kehittämään edelleen toimiviksi osoittautuneita parhaiden käytänteiden malleja, jotka perustuvat tutkimus-, innovointi- ja koulutustoiminnan tiiviisiin yhteyksiin EU:ssa.

1.5

toteaa, että EIT:llä on tärkeä merkitys saatettaessa yhteen kaikki osaamiskolmion keskeiset sidosryhmät, parhaat tutkimusryhmät, elinkeinoelämän edustajat ja viranomaiset. Kaksitasoista järjestelmää tulisi välttää kaikin keinoin.

1.6

tiedostaa, että eräät ehdotukseen liittyvät näkökohdat ovat edelleen ongelmallisia.

1.7

on pahoillaan siitä, että uudessa säädösehdotuksessa ei osoiteta riittävästi uusia varoja tutkimusyhteisön käyttöön ja että ehdotukseen ei sisälly selviä mekanismeja yksityiseltä sektorilta tulevan rahoituksen turvaamiseksi.

1.8

pitää välttämättömänä, ettei aloitteeseen käytetä osaa nykyisestä tutkimusrahoituksesta (tutkimuksen puiteohjelma ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma). Sen sijaan olisi yksilöitävä uusia yksityissektorin osallistumismuotoja.

1.9

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on ratkaiseva vaikutus niihin toimintaedellytyksiin, jotka luovat innovoinnin edellyttämää vuorovaikutusta.

1.10

muistuttaa komissiota siitä, että alue- ja paikallisviranomaisilla ja erityisesti niiden taloudellisilla kumppanuussuhteilla on tärkeä rooli luotaessa edellytyksiä osaamiskolmion kolmen osa-alueen vuorovaikutukselle, esimerkiksi edistettäessä klusterien muodostamista, tarjottaessa yrityshautomoille tarvittavaa infrastruktuuria ja kannustettaessa elinkeinoelämää lisäämään investointejaan.

1.11

muistuttaa komissiota niin ikään siitä, alue- ja paikallisviranomaisilla on parhaat edellytykset kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan tutkimusyhteistyökumppanuuksiin sekä edistää sellaisia elinkeinoelämän ja yliopistojen kumppanuussuhteita, joilla on todennäköiset mahdollisuudet menestyä kyseisellä alueella tai paikkakunnalla, kun otetaan huomioon ajankohtaiset ja tulevat olosuhteet, politiikat, työntö- ja vetotekijät jne.

1.12

korostaa edelleen, että EIT:n tulisi keskittyä ensisijaisesti innovointiin, tiedonsiirtoon ja soveltavan tutkimuksen hankkeisiin.

2.1

suosittaa, että EIT:ssä yhdistetään sekä EU:n kansainvälisesti tunnustettujen huippuyliopistojen ja niiden tutkimusryhmien ja -elinten että EU:n muiden, potentiaalisten huippuluokan yliopistojen ja tutkimuselinten parhaiden tiimien vahvuudet.

2.2

kehottaa komissiota näin ollen tekemään yhteistyötä sellaisten yliopistojen ja tutkimuselinten kanssa, joilla on vahvaa kokemusta osaamiskolmion toiminnasta. Jos EIT ei saa Euroopan huippuyliopistoja ja tutkimuselimiä sitoutumaan sen toimintaan, tällä on vaikutusta siihen, millaiseksi instituutti mielletään kansainvälisesti.

2.3

kehottaa soveltamaan osaamis- ja innovointiyhteisöjen luomisessa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja valitsemaan lähtökohdaksi huippuesimerkkejä tutkimus- ja yritysmaailman nykyisestä yhteistyöstä.

2.4

panee tyytyväisenä merkille, että osaamis- ja innovointiyhteisöjen valintaprosessi on avoin, jotta varteenotettavat tutkimusryhmät voivat pyrkiä mukaan EIT:hen. Kaikkien yliopistojen ja tutkimuselinten tulisi koosta riippumatta kokea, että niiden parhaat tiimit voivat osallistua aktiivisesti EIT:n toimintaan, kunhan asianmukaiset rakenteet, kumppanuussuhteet ja toimintatavat on luotu. Komitea pahoittelee kuitenkin, ettei tähän liittyvän avainkriteerin (koulutukseen ja tutkimukseen liittyvä huippuosaaminen) yhteydessä viitata erityisesti myös huippuosaamispotentiaaliin, ja kehottaa komissiota määrittämään, miten kyseiset kaksi kriteeriä mitataan.

2.5

katsoo, että tutkimusmaailman ja yksityissektorin yhteyksiä osaamis- ja innovointiyhteisöissä voitaisiin tiivistää muun muassa rohkaisemalla tai kannustamalla näitä yhteisöjä luomaan itselleen ajan mittaan kestävä rahoituspohja. Komitea kehottaakin sisällyttämään tämän näkökohdan säädösehdotuksen säännöksiin.

2.6

vastustaa komission ehdotusta, että EIT voisi myöntää omia tutkintoja. Komitea suosittaa tutkintokysymyksen osalta, että EIT ei alkuvaiheessa myönnä omia tutkintoja vaan kehittää mieluummin tunnuksen tai nimikkeen, jonka osaamis- ja innovointiyhteisöön kuuluva kumppaniyliopisto myöntää. Muuten on vaarana, että EIT-tutkinto saa johtavat yliopistot etääntymään instituutin toiminnasta.

2.7

suosittaa, että EIT:n ensimmäisinä toimintavuosina tunnus annettaan vain sellaisille maisteriohjelmille, joissa on mm. yrityksissä suoritettavan työharjoittelun, monitieteisyyden ja yrittäjyyskoulutuksen kaltaisia elementtejä.

2.8

katsoo, että hallintoneuvostossa, jonka tulee oikeutetusti voida määritellä itsenäisesti EIT:n strateginen toimintasuunnitelma, on varmistettava yksityissektorin riittävä edustus.

2.9

ehdottaa EIT:n hallintorakenteiden kehittämistä siten, että voidaan tasapainottaa EIT:n tarve harjoittaa riippumattomasti päivittäistä toimintaansa sekä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten tarve kyetä varmistamaan EU:n edut esimerkiksi jäsenvaltioiden paneeleissa laadittavien viisivuotiskatsausten avulla

2.10

kehottaa komissiota sisällyttämään hallintoneuvostolle annettaviin suuntaviivoihin ohjeen antaa osaamis- ja innovointiyhteisöjä valittaessa paljon arvoa sellaisten kumppanuusyhteisöjen tekemille hakemuksille, joissa on mukana alue- ja paikallisviranomaisia sekä strukturoituja tutkimusyhteisöjä, joissa tehdään tieteellistä ja teknologista yhteistyötä yliopistojen, tutkimuselinten ja yritysten välillä keskipitkän ja pitkän aikavälin tutkimussuunnitelman puitteissa.

2.11

muistuttaa komissiota siitä, että alue- ja paikallisviranomaiset vaikuttavat politiikkojensa ja infrastruktuuri-investointiensa avulla ratkaisevasti klustereiden muodostamiseen ja edistävät siten yliopistojen ja elinkeinoelämän tiivistä yhteistyötä.

2.12

ehdottaa, että EIT:n menestyksen arvioimiseksi hallintoneuvostolle asetetaan tietyt tavoitteet, joiden avulla sen strategisen johtamisen onnistumista voidaan mitata. Menestystä voitaisiin arvioida tarkastelemalla indikaattoreita, jotka osoittavat EIT:n kyvyn tarjota konkreettisia ”markkinoitavia” ratkaisuja pk- ja muiden yritysten ja elinkeinoelämän ongelmiin.

2.13

kehottaa komissiota välttämään sitä, että EIT:n perustamisen nopea ja myönteinen eteneminen siirtää huomion pois Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) perustamisesta. Tutkimusneuvoston on tarkoitus olla perustutkimuksen ensisijainen edistäjä. EIT:n hallintoneuvoston tulisi mahdollisuuksien mukaan luoda tiiviit yhteydet ERC:hen ja kehittää asianmukaiset rakenteet täydentävyysvaikutusten takaamiseksi sekä toiminnan lokeroitumisen ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

2.14

ehdottaa, että EIT:n osaamis- ja innovointiyhteisöt perustetaan vähitellen siten, että kustakin kokemuksesta otetaan oppia ja rakenteita mukautetaan tarvittaessa aina, kun uusia osaamis- ja innovointiyhteisöjä muodostetaan. Komitea on tyytyväinen komission esittämään suunnitelmaan, jonka mukaan vuoteen 2013 mennessä perustetaan kuusi osaamis- ja innovointiyhteisöä.

2.15

katsoo, että osaamis- ja innovointiyhteisöjen perustamisen ja hallinnoinnin yhteydessä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota:

2.16

suosittaa, että henkilöstökysymykset hoidetaan joustavasti, jotta voidaan varmistaa parhaiden tutkijaryhmien osallistuminen EIT:n toimintaan. Kaksoistyösuhteen mahdollisuus on myönteinen askel henkilöstökysymyksen ratkaisemiseksi.

2.17

ehdottaa, että huippuluokan tutkijaryhmien saamiseksi mukaan ja sitouttamiseksi EIT:n toimintaan osaamis- ja innovointiyhteisöt palkkaavat henkilöstönsä työskentelemään osa-aikaisesti. Osaamis- ja innovointiyhteisössä käytettävän työajan enimmäis- ja vähimmäisosuudet voidaan määritellä tapauskohtaisesti ja niitä voidaan muuttaa yhteisön toimintakauden aikana.

2.18

kehottaa komissiota EIT:tä koskevan säädösehdotuksen valmistelun yhteydessä korostamaan alue- ja paikallisyhteisöjen tärkeää roolia, sillä ne tarjoavat merkittävää tukea erityisesti osaamis- ja innovointiyhteisöille ja edistävät yleisesti osaamiskolmion puutteiden korjaamista.