12.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 302/6

OTTAA HUOMIOON:

ja PALAUTTAA MIELEEN ERITYISESTI:

1.

Opettajien (15) tiedot, taidot ja sitoutuneisuus samoin kuin koulujen laadukas johtaminen ovat tärkeimpiä tekijöitä pyrittäessä tasokkaisiin oppimistuloksiin. Hyvällä opetuksella ja kyvyllä innostaa kaikkia oppilaita saavuttamaan parhaat mahdolliset tulokset voi olla kestävä myönteinen vaikutus nuorten tulevaisuuteen. Tämän vuoksi on välttämätöntä huolehtia opetushenkilöstön mahdollisimman laadukkaasta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta täydennyskoulutuksesta sen lisäksi, että varmistetaan, että opetustehtäviin ja koulun johtotehtäviin palkataan erittäin päteviä ja tehtäviinsä hyvin soveltuvia henkilöitä. Tämä puolestaan lisää ammatin arvostusta että kiinnostavuutta.

2.

Opettajankoulutusohjelmat ovat keskeisiä tekijöitä valmistettaessa opettajia ja koulunjohtajia tehtäviinsä ja varmistettaessa myös opettajien ja koulunjohtajien ammatillinen täydennyskoulutus. Opettajankoulutusohjelmien on oltava laadukkaita ja vastattava opettajien tarpeita ja niissä on tasapainoisesti yhdistyttävä vankka akateeminen tutkimus ja laaja käytännönkokemus. Opettajien peruskoulutusta, uran alkuvaiheessa annettavaa tukea (perehdytys) (16) ja jatkuvaa ammatillista koulutusta on tärkeää käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

3.

Uuden opettajan ensimmäinen työpaikka opettajien peruskoulutuksen päätyttyä on erityisen tärkeää aikaa hänen motivaationsa, suoriutumisensa ja ammatillisen kehityksensä kannalta. Vastavalmistuneiden opettajien voi olla vaikea mukautua todellisiin koulutilanteisiin ja soveltaa käytäntöön peruskoulutuksessa oppimaansa. Moni opettaja luopuu lopulta opettajan urasta, mikä on kallista sekä heille itselleen että yhteiskunnalle. Kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista on kuitenkin saatu huomattavaa näyttöä siitä, että tätä ilmiötä voidaan vähentää kaikille uusille opettajille tarkoitetuilla jäsennetyillä tukiohjelmilla. Ne voivat myös auttaa opettajia palaamaan ammattiinsa.

4.

Millään opettajien peruskoulutuksen kurssilla ei kuitenkaan voida opettaa opettajille kaikkia taitoja, joita he tulevat tarvitsemaan urallaan. Opettajan ammattiin kohdistuvat vaatimukset muuttuvat nopeasti, mikä edellyttää uusia lähestymistapoja. Voidakseen opettaa täysitehoisesti ja kyetäkseen mukautumaan oppijoiden muuttuviin tarpeisiin sosiaalisesti, kulttuurillisesti, taloudellisesti ja teknologisesti nopeasti muuttuvassa maailmassa, opettajien itsensä on arvioitava omia oppimistarpeitaan omassa kouluympäristössään ja otettava enemmän vastuuta omasta elinikäisestä oppimisestaan keinona päivittää tai kehittää omia tietojaan ja taitojaan. On kuitenkin näyttöä siitä, että joillakin opettajilla on edelleen liian vähän mahdollisuuksia osallistua jatkuvan ammatillisen kehittämisen ohjelmiin ja että huomattava osa niistä, joilla tällainen mahdollisuus on, kokee, että nämä ohjelmat eivät aina vastaa riittävästi heidän tarpeitaan eikä niissä käsitellä heidän kohtaamia haasteita.

5.

Koulujen tehokas johtaminen on keskeinen tekijä koko opetus- ja oppimisympäristön muotoutumisessa, toiveiden herättämisessä sekä tuen tarjoamisessa oppilaille, vanhemmille ja henkilöstölle ja näin ollen parempien oppimistulosten edistämisessä. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää varmistaa, että koulunjohtajilla on – tai että he voivat hankkia – sellaisia kykyjä ja ominaisuuksia, joita he tarvitsevat voidakseen suoriutua yhä lisääntyvistä tehtävistään. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että koulunjohtajia ei kuormiteta liikaa hallinnollisilla tehtävillä ja että he voivat keskittyä olennaisiin asioihin, kuten oppimisen laatuun, opetussuunnitelmaan, pedagogisiin kysymyksiin sekä henkilöstön suoriutumiseen, motivaatioon ja kehittämiseen.

6.

Koko opetushenkilöstö, koulunjohtajat mukaan lukien, voisivat hyödyntää tehokkaammin oppijoiden lisääntynyttä liikkuvuutta ja verkottumista ottaen huomioon, että nämä seikat ovat vaikuttaneet merkittävästi koulutusjärjestelmien ja -laitosten laadun parantumiseen sekä siihen, että tällaisten järjestelmien ja laitosten avoimuus, ulospäin suuntautuneisuus, tavoitettavuus ja tehokkuus ovat lisääntyneet.

1.

Vaikka Euroopan koulutusjärjestelmät poikkeavat monissa suhteissa toisistaan, yhteistä niille on tarve houkutella alalle erittäin pätevää opetushenkilöstöä ja erittäin päteviä koulunjohtajia ja saada heidät pysymään alalla laadukkaiden oppimistulosten varmistamiseksi. Tulevien opettajien ja koulunjohtajien profiilin määrittelyyn, heidän valintaansa sekä heidän valmentamiseensa tehtäviään varten olisi sen vuoksi kiinnitettävä erityistä huomiota.

2.

Opettajankoulutusohjelmien olisi oltava korkeatasoisia, näyttöön perustuvia ja tarpeita vastaavia. Opettajien kouluttamisesta – ja myöskin opettajien kouluttajien kouluttamisesta – vastaavilla olisi itsellään oltava korkeatasoinen akateeminen koulutus ja vankka käytännön opettajakokemus sekä hyvä opetustaito. Olisi myös ponnisteltava sen varmistamiseksi, että opettajankoulutuslaitokset tekevät tehokkaasti yhteistyötä muissa korkeakouluissa pedagogista tutkimusta tekevien ja koulunjohtajien kanssa.

3.

Ottaen huomioon opettajiin kohdistuvat kasvavat vaatimukset ja opettajien yhä moninaisemmat tehtävät heillä on oltava mahdollisuus saada tehokasta henkilökohtaista ja ammatillista tukea koko uransa ajan ja erityisesti ammattinsa harjoittamisen alkuvaiheessa.

4.

Maailma muuttuu nopeasti, ja opettajien koulutuksen ja kehittämisen olisi elinikäisen oppimisen käsitteen mukaisesti oltava johdonmukainen jatkumo, joka kattaa opettajien peruskoulutuksen (johon liittyy vahva käytännön osuus), perehdytyksen ja ammatillisen täydennyskoulutuksen. Erityisesti olisi pyrittävä varmistamaan, että

5.

Koska koulunjohtajat vaikuttavat huomattavasti yleiseen oppimisympäristöön, kuten henkilöstön motivaatioon, mielialaan ja suoriutumiseen, opetuskäytäntöihin sekä oppilaiden ja vanhempien asenteisiin ja toiveisiin, on varmistettava, että koulunjohtajilla on riittävät mahdollisuudet kehittää ja pitää yllä tehokkaita johtamistaitoja. Koska oppimisyhteisöjen johtamisen haasteet ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa, koulunjohtajille voisi olla hyötyä oppimisesta yhdessä muissa jäsenvaltiossa toimivien kollegoidensa kanssa, mikä voitaisiin toteuttaa ennen kaikkea jakamalla kokemuksia ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä sekä tarjoamalla tilaisuuksia rajatylittävään ammattitaidon kehittämiseen.

1.

toteuttamaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että opettajan ammatti on houkutteleva ja siihen pyrkivät ovat mahdollisimman hyvätasoisia ja että opettajat saavat riittävästi valmennusta ja tukea, jotta voivat suorittaa tehtävänsä tehokkaasti,

2.

tarjoamaan kaikille uusille opettajille asianmukaisen mahdollisuuden osallistua perehdyttämisohjelmaan, josta he saavat sekä ammattiin liittyvää että henkilökohtaista tukea ensimmäisinä vuosinaan opettajan tehtävässä,

3.

varmistamaan, että tarkastellaan säännöllisesti itsearvioinnin ja/tai ulkoisen arvioinnin perusteella määriteltyjä opettajien yksilöllisiä ammatillisia kehitystarpeita ja tarjotaan riittävät mahdollisuudet ammatilliseen jatkokoulutukseen näiden tarpeiden tyydyttämiseksi ja vastaavasti oppilaiden oppimistulosten parantamiseksi,

4.

edistämään aktiivisesti vaihto- ja liikkuvuusohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja tukemaan osallistumista tällaisiin ohjelmiin, jotta lisättäisiin olennaisesti näihin tilaisuuksiin tarttuvien opettajien ja koulunjohtajien määrää,

5.

tarkastelemaan uudelleen koulunjohtajien tehtäviä – ja tuen tarjoamista heille – tarkoituksena erityisesti heidän hallinnollisen työtaakkansa keventäminen, jotta he voisivat keskittää huomionsa yleisen opetus- ja oppimisympäristön muovaamiseen ja näin parempiin oppimistuloksiin pääsyn edistämiseen.

6.

varmistamaan, että tarjolla on korkeatasoisia mahdollisuuksia niin tulevien kuin ammatissa toimivien opettajien tarvitsemien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen samoin kuin – esimerkiksi erityisohjelmien avulla – tehokkaassa koulun johtamisessa tarvittavien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen,

1.

tehostamaan ja tukemaan eurooppalaista poliittista yhteistyötä opettajien peruskoulutuksen, jatkokoulutuksen ja koulunjohtajien koulutuksen aloilla erityisesti perustamalla foorumeita ja järjestämällä vertaisryhmäoppimisen tapahtumia tietojen, kokemusten ja asiantuntemuksen vaihtamiseksi päätöksentekijöiden ja opetusalan ammattilaisten kesken,

2.

antamaan päätöksentekijöille käytännön tietoja kaikille uusille opettajille tarkoitettujen jäsenneltyjen perehdyttämisohjelmien kehittämisestä sekä esittämään samalla esimerkkejä toimenpiteistä, joita voidaan toteuttaa tällaisten ohjelmien täytäntöönpanemiseksi tai parantamiseksi,

3.

edistämään ja tukemaan opettajien, koulunjohtajien ja opettajankouluttajien laajamittaisempaa osallistumista kansainvälisiin liikkuvuusohjelmiin, kumppanuuksiin ja hankkeisiin, joita on perustettu yhteisön ohjelmien puitteissa, joista erityisesti mainittakoon elinikäisen oppimisen ohjelma,

4.

laatimaan tutkimuksen opettajankouluttajien valintaa, palvelukseen ottamista ja koulutusta koskevista jäsenvaltioiden nykyisistä järjestelyistä.

5.

laatimaan yhteenveto pätevyydestä jäsenvaltioissa sekä tämän alan vertaisryhmäoppimistapahtumia,

6.

tukemaan opettajan ja koulunjohtajan ammatin tietopohjan jatkuvaa kehittämistä muun muassa tekemällä yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä,

7.

ilmoittamaan mahdollisimman pian neuvostolle nykyisiä raportointijärjestelmiä käyttäen opettajankoulutuksen laadun parantamisesta marraskuussa 2007 annettujen neuvoston päätelmien ja koulualan eurooppalaisesta yhteistyöohjelmasta marraskuussa 2008 annettujen neuvoston päätelmien perusteella jäsenvaltioissa ja eurooppalaisen yhteistyön puitteissa toteutetuista toimenpiteistä.