Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32007G1212(01)

Neuvoston päätöslauselma, tehty 15 päivänä marraskuuta 2007 , koulutuksesta Lissabonin strategian avaintekijänä

EUVL C 300, 12.12.2007, pp. 1–2 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

12.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 300/1


Neuvoston päätöslauselma,

tehty 15 päivänä marraskuuta 2007,

koulutuksesta Lissabonin strategian avaintekijänä

(2007/C 300/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

OTTAA HUOMIOON seuraavaa:

1.

Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti Euroopan unionille strategisen tavoitteen (1), jonka mukaan ”siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta”, ja antoi koulutusministereiden erityistehtäväksi ”aloittaa laaja keskustelu koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista keskittyen yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin ja ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet”.

2.

Barcelonan Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2002 hyväksymässä Euroopan koulutusjärjestelmien yhteisten tavoitteiden yksityiskohtaisessa seurantaohjelmassa (2) (”Koulutus 2010” -työohjelma) asetetut tavoitteet ja avoimen koordinointimenetelmän kehittäminen avasivat uusia mahdollisuuksia koulutusalan yhteistyöhön unionissa.

3.

Neuvosto antoi 27 päivänä kesäkuuta 2002 päätöslauselman elinikäisestä oppimisesta (3), jossa jäsenvaltioita kehotettiin edistämään kaikkien kansalaisten elinikäistä oppimista laatimalla ja toteuttamalla kattavia ja yhtenäisiä elinikäisen oppimisen strategioita.

4.

Kevään 2005 Eurooppa-neuvosto suoritti Lissabonin strategian väliarvioinnin, ja myöhemmin hyväksyttiin kaudelle 2005–2008 yhdennetyt suuntaviivat, joissa kehotettiin laajentamaan ja parantamaan inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja ja mukauttamaan koulutusjärjestelmiä uusiin pätevyysvaatimuksiin (4).

5.

Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat antoivat 14 päivänä marraskuuta 2006 päätelmät tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta koulutuksessa. Päätelmissä painotettiin, että kehittämällä tehokkaita, tasapuolisia ja laadukkaita koulutusjärjestelmiä vähennetään merkittävästi työttömyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja inhimillisten voimavarojen haaskauksen riskejä nykyajan osaamistaloudessa (5).

6.

Kevään 2007 Eurooppa-neuvosto antoi päätelmät (6), joissa korostettiin, että koulutus on välttämätön edellytys hyvin toimivalle osaamiskolmiolle (koulutus, tutkimus ja innovointi) ja että sillä on keskeinen rooli kasvun ja työllisyyden edistämisessä.

PANEE MERKILLE komission äskettäisen tiedonannon (7), jossa arvioidaan kasvun, kilpailukyvyn ja innovoinnin tehostamiseen tähtäävän tarkistetun Lissabonin strategian kolmea ensimmäistä vuotta ja esitetään tärkeimpiä tulevia haasteita.

Sen VARMISTAMISEKSI, että elinikäisen koulutuksen korvaamaton merkitys Lissabonin strategian kannalta tunnustetaan täysin, sekä Lissabonin strategian seuraavaan vaiheeseen liittyvien ehdotusten edistämiseksi ja uuden vaiheen ja siihen liittyvän ”Koulutus 2010” -työohjelman vastavuoroisten yhteyksien vahvistamiseksi,

Sekä sen lisämerkityksen KOROSTAMISEKSI, jota koulutus tuo paitsi kasvua ja työllisyyttä koskevien Lissabonin tavoitteiden toteuttamiseen myös eurooppalaisiin yhteiskuntiin kohdistuviin muihin haasteisiin — kuten kasvava globalisaatio, väestökehityksen muutos ja muuttoliike, teknologinen kehitys, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys — vastaamiseen,

KOROSTAA, että:

1.

Koulutus muodostaa yhden osaamiskolmion osa-alueen, ja sillä on keskeinen merkitys tutkimuksen ja innovoinnin vaatiman laajan taitoperustan ja luovuuden tarjoamisen kannalta. Euroopan tuleva kasvu ja kansalaisten hyvinvointi perustuu koulutukseen.

2.

Kattavien ja yhtenäisten elinikäisen oppimisen strategioiden täytäntöönpanossa olisi pyrittävä tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen samalla kun edistetään huippuosaamista, innovointia ja luovuutta. Koulutusjärjestelmien olisi paitsi luotava perusta suuremmalle taloudelliselle kilpailukyvylle ja henkilöiden työllistyvyydelle, myös vahvistettava sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kestävää kehitystä, henkilökohtaista kehitystä ja kansalaisten aktiivisempaa yhteiskunnallista osallistumista.

3.

Varhaiskasvatuksen parantaminen, avaintaitojen hankkimiseen kannustaminen, ammattikoulutuksen houkuttelevuuden lisääminen, elinikäisen ohjauksen kehittäminen, täydennys- ja korkeakoulutuksen saatavuuden ja niihin liittyvän huippuosaamisen parantaminen, aikuisoppimisen laajentaminen sekä opettajankoulutuksen laadun parantaminen ovat tehokkaita keinoja varmistaa kaikille kansalaisille paremmat taidot, jotta he kykenisivät paremmin osallistumaan aktiivisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen.

4.

Opiskelijoiden yhä monimuotoisempien taustojen vuoksi koulutus on eurooppalaiseen talouselämään ja yhteiskuntaan sopeutumisen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisen tärkeimpiä keinoja.

5.

Elinikäisen oppimisen perusedellytyksiä voitaisiin lujittaa kannustamalla sellaisten oppimisorganisaatioiden ja -kumppanuuksien kehittämiseen, joissa on mukana sidosryhmiä ja työnantajia, ja kehittämällä verkko-opiskeluun, tarvittavien taitojen tunnistamiseen, oppimistulosten validointiin ja elinikäiseen ohjaukseen tarvittavia infrastruktuureja sekä tutkimalla mahdollisia uusia rahoitusjärjestelyjä.

PYYTÄÄ NÄIN OLLEN JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA kutakin toimivaltansa puitteissa:

1.

Painottamaan koulutuksen merkitystä koko Lissabonin strategiassa, erityisesti korostamalla kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen kilpailukykyosiossa koulutuksen keskeistä asemaa osaamiskolmiossa tutkimuksen ja innovoinnin rinnalla, ja painottamaan suuntaviivojen työllisyysosiossa, että elinikäisellä oppimisella on perustavanlaatuinen merkitys pyrittäessä antamaan EU:n kansalaisille mahdollisuudet menestyä osaamistaloudessa ja osallistua siihen täysimittaisesti sekä varmistamaan, että kaikki ryhmät, myös syrjäytymisvaarassa olevat, voivat kehittää tähän tarvittavia tietoja, taitoja ja pätevyyksiä.

2.

Korostamaan koulutuksen merkitystä paitsi työllisyyden, kilpailukyvyn ja innovoinnin edistämisessä, myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja itsensä kehittämisen tukemisessa ja muihin eurooppalaisten yhteiskuntien haasteisiin vastaamisessa.

3.

Varmistamaan, että koulutuspolitiikka sopii yhteen muita aloja koskevien politiikkojen kanssa, joita ovat muun muassa tutkimus, yritystoiminta ja innovointi, tietoyhteiskunta, työllisyys, sosiaaliasiat, nuoriso, kulttuuri, terveys, muuttoliike ja ulkosuhteet, tehostamaan koulutusneuvoston ja muiden neuvoston kokoonpanojen välistä yhteistyötä sekä pohtimaan, miten sidosryhmien näkemykset voitaisiin ottaa laajemmin huomioon.

4.

Lujittamaan koulutusneuvoston strategista asemaa koulutuksen avoimessa koordinointimenetelmässä erityisesti ottamalla tulokset huomioon sekä Euroopan että kansallisen tason poliittisessa päätöksenteossa ja rakentamalla koulutuspolitiikalle vankka tietopohja.

5.

Varmistamaan ”Koulutus”-työohjelman ja kasvua ja työllisyyttä koskevien Lissabonin yhdennettyjen suuntaviivojen väliset selkeät yhteydet ja samalla parantamaan jäsenvaltioiden ja komission tällä alalla tekemän yhteistyön organisointia sekä vuoden 2010 jälkeisen työohjelman osalta edelleen pohtimaan ohjelman päätavoitteita ja sitä, miten elinikäistä koulutusta koskeva lähestymistapa voitaisiin ottaa huomioon aiempaa laajemmin.


(1)  SN 100/1/00 REV 1.

(2)  EYVL C 142, 14.6.2002, s. 1.

(3)  EYVL C 163, 9.7.2002, s. 1.

(4)  Neuvoston suositus 2005/601/EY jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (vuosiksi 2005–2008) ja neuvoston päätös 2005/600/EY jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista.

(5)  EUVL C 298, 8.12.2006, s. 3.

(6)  Asiak. 7224/07, 15 kohta.

(7)  KOM(2007) 581 lopullinen — Komission tiedonanto: The European Interest — succeeding in the age of globalisation.


Top