(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU, Euratom) 2018/1046 (3) on määrä tehdä useita muutoksia. Mainittu asetus olisi selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi uudelleenlaadittava.

(2)

Tässä asetuksessa säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus” tai ”SEUT”, 322 artiklassa tarkoitetuista unionin yleiseen talousarvioon, jäljempänä ”talousarvio”, sovellettavista varainhoitosäännöistä. Tällä asetuksella ei säännellä SEUT-sopimuksen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus” tai ”SEU”, nojalla hyväksyttyjen rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa, eikä se vaikuta niiden täytäntöönpanoon, myöskään talousarvion toteuttamisen osalta.

(3)

Kun otetaan huomioon talousarvioon sovellettavien varainhoitosääntöjen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (4) hyväksyminen, olisi tehtävä tiettyjä kohdennettuja muutoksia varainhoitosääntöjen yhdenmukaistamiseksi uuden oikeudellisen kehyksen kanssa, niiden mukauttamiseksi tehokkaan kriisinhallinnan tarpeisiin ja unionin taloudellisten etujen suojan parantamiseksi. Lisäksi olisi tehtävä kohdennettuja yksinkertaistuksia, teknisiä päivityksiä ja korjauksia.

(4)

Asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 hyväksymisen seurauksena viittaukset perussäädöksiin olisi korvattava, ja tässä asetuksessa käytettäviin viittauksiin olisi lisättävä viittaukset neuvoston päätökseen (EU, Euratom) 2020/2053 (5), neuvoston asetukseen (EU, Euratom) 2021/768 (6) ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehtyyn toimielinten sopimukseen (7).

(5)

Selkeyden vuoksi kaikki viittaukset kumottuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 45/2001 (8) olisi korvattava viittauksilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2018/1725 (9).

(6)

Oikeusvarmuuden vuoksi joitakin ristiviittauksia olisi korjattava.

(7)

On tarpeen ottaa paremmin huomioon rahoitusvastuiden ja talousarviotakuiden rahoittamisen erityisluonne ja toiminta. Sen vuoksi olisi mukautettava tiettyjä määritelmiä ja sääntöjä, jotka koskevat talousarviotakuita, talousarviositoumuksia, oikeudellisia sitoumuksia, maksumäärärahoja, saajia ja saajia koskevien tietojen julkaisemista. Määritelmiin olisi lisättävä rahoitusvastuiden rahoittamisen perustamisvaiheen määritelmä. Lisäksi määritelmiä olisi päivitettävä siten, että niissä otetaan huomioon erityisesti muutokset, jotka on tehty hankintasääntöihin, sekä muita kuin rahallisia lahjoituksia koskevien sääntöjen käyttöönotto.

(8)

Sellaisia unionin varojen saajia koskevan avoimuuden lisäämiseksi, jotka ovat valtiosta riippumattomia järjestöjä, olisi otettava käyttöön valtiosta riippumattomien järjestöjen määritelmä, jossa vahvistetaan perusteet niiden tunnistamiseksi. Lisäksi avustusten hakijoiden olisi ilmoitettava oikeudellinen asemansa, mukaan lukien se, ovatko ne valtiosta riippumattomia järjestöjä.

(9)

Tähän asetukseen olisi lisättävä viittaus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2092 (10) säädettyyn yleiseen ehdollisuusjärjestelmään talousarvion suojaamiseksi. Asetus (EU, Euratom) 2020/2092 on yksi talousarvion toteuttamista koskevan oikeudellisen kehyksen kulmakivistä.

(10)

On olennaista, että talousarviota toteuttaessaan jäsenvaltiot ja komissio varmistavat Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattamisen ja kunnioittavat SEU 2 artiklassa vahvistettuja unionin arvoja.

(11)

Tämän asetuksen olisi mahdollistettava se, että tulojen ja menojen hyväksyjät voivat tarvittaessa alakohtaisten sääntöjen mukaisesti hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä ja toteuttaa toimia talousarvion suojaamiseksi esimerkiksi keskeyttämällä maksut tapauksissa, joissa se, että jäsenvaltio ei noudata asiaankuuluvia unionin arvoja ja perusoikeuksia, vaikuttaa siihen, voiko jäsenvaltio toteuttaa unionin varoista rahoitettavan toimen.

(12)

Tärkeimmät budjettiperiaatteet olisi säilytettävä. Olemassa olevia poikkeuksia, joita näistä periaatteista on myönnetty joillakin erityisaloilla, kuten tutkimus, ulkoiset toimet ja rakennerahastot, olisi tarkasteltava uudelleen ja yksinkertaistettava mahdollisimman paljon ottaen samalla huomioon niiden jatkuva tarpeellisuus, niiden talousarviolle tuottama lisäarvo sekä niistä sidosryhmille aiheutuva rasitus.

(13)

Määrärahojen siirtämistä seuraavalle varainhoitovuodelle koskevat säännöt olisi esitettävä selkeämmin, ja ilman eri toimenpiteitä tapahtuvat siirrot olisi erotettava muista siirroista. Asianomaisten unionin toimielinten olisi toimitettava tietoja Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä ilman eri toimenpiteitä tapahtuvista siirroista että muista siirroista.

(14)

Ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle ja niiden käyttäminen ohjelmaa tai toimea jatkavaa ohjelmaa tai toimea varten olisi sallittava, jotta näitä varoja voitaisiin käyttää tehokkaasti. Ellei tässä asetuksessa toisin säädetä, sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja olisi voitava siirtää vain seuraavalle varainhoitovuodelle.

(15)

Asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 ja siihen liittyvien perussäädösten hyväksymisen johdosta tietyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (11) ja (EU) 2021/2116 (12) vahvistetut budjettiperiaatteisiin liittyvät säännöt, jotka koskevat erityisesti määrärahojen peruuttamista ja niiden siirtämistä seuraavalle varainhoitovuodelle sekä sitoumusten vapauttamista ja vapautettuja sitoumuksia vastaavien määrärahojen asettamista uudelleen käyttöön, olisi sisällytettävä tähän asetukseen.

(16)

Sisäisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta olisi voitava rahoittaa uusia kiinteistöhankkeita vuokratuista ja myydyistä kiinteistöistä saaduilla tuloilla. Tällaiset tulot olisi katsottava sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, joita voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle, kunnes ne on käytetty kokonaan.

(17)

Yksinkertaistamisen vuoksi ja jotta jäsenvaltioiden suorittamat rahoitusosuudet voitaisiin ajoittaa paremmin vastaavien maksumäärärahatarpeiden mukaan, kaikkia jäsenvaltioiden unionin toimiin ja ohjelmiin suorittamia lisärahoitusosuuksia, myös vapaaehtoisia rahoitusosuuksia, olisi kohdeltava samalla tavalla ja ne olisi katsottava ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi.

(18)

Jotta voidaan lisätä avoimuutta ja näkyvyyttä käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen esittämisessä ja samalla säilyttää aiemmin annettujen tietojen sisältö, yksityiskohtaiset tiedot saatavien sisäisten ja ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen arvioiduista määristä sekä näiden tulojen alustava kohdentaminen asiaankuuluviin budjettikohtiin olisi esitettävä liitteessä, joka on erottamaton osa talousarviota. Lisäksi on aiheellista selventää raportointivaatimuksia, jotka koskevat sisäisten ja ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteuttamista edellisenä vuonna. Näin varmistetaan, että kaikki käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteuttamista koskevat tiedot ja saatavia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevat ennusteet esitetään selkeästi ja helposti saatavilla olevassa muodossa.

(19)

Säännöt määrärahasiirroista, joihin sovelletaan erityissäännöksiä, olisi saatettava ajan tasalle siten, että niissä otetaan huomioon asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 mukaisesti perustettu solidaarisuus- ja hätäapuvaraus. Lisäksi olisi tehtävä mukautuksia sen huomioon ottamiseksi, ettei solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käyttöönotto enää edellytä lisätalousarvioesityksiä.

(20)

Unionin toimielinten olisi voitava ottaa vastaan lahjoituksia unionille.

(21)

Jotta poikkeuksellisissa olosuhteissa voitaisiin reagoida nopeasti, komission olisi voitava hyväksyä luontoissuorituksina tehdyt lahjoitukset niiden arvosta riippumatta, jos tällaiset lahjoitukset on tarkoitettu humanitaariseen apuun, hätätilanteen tukeen, pelastuspalveluun tai kriisinhallinta-apuun. Asianmukaisten suojatoimien varmistamiseksi komission olisi hyväksyttävä tällaiset lahjoitukset vain, jos niiden hyväksyminen on moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteiden mukaista, ei aiheuta eturistiriitoja, vahingoita unionin julkisuuskuvaa eikä vahingoita tai uhkaa vahingoittaa unionin tai jäsenvaltioiden turvallisuutta tai yleistä järjestystä. Lahjoittaja ei saisi lahjoituksen hyväksymisajankohtana olla missään varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän mukaisista poissulkemistilanteista eikä rekisteröitynä poissuljetuksi asianomaisessa tietokannassa. Jos komissio hyväksyy lahjoituksen, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi annettava tätä koskevat tiedot vuotuisessa toimintakertomuksessaan.

(22)

Olisi myös otettava käyttöön säännös, jonka mukaisesti oikeushenkilö voi luontoissuorituksin sponsoroida tapahtumaa tai toimea mainostarkoituksessa tai yrityksen yhteiskuntavastuun toteuttamiseksi.

(23)

Talousarviota koskevaa tuloksellisuuden periaatetta olisi selvennettävä. Tuloksellisuuden olisi oltava yhteydessä moitteettoman varainhoidon periaatteen suoraan soveltamiseen. Moitteettoman varainhoidon periaate olisi myös määriteltävä, ja määrärahojen käytössä olisi otettava yhtä aikaa huomioon asetetut tavoitteet ja tulosindikaattorit, tulokset ja taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä tuloksellisuutta koskeva terminologia olisi määriteltävä erityisesti tuotosten ja tulosten osalta, välttäen kuitenkin samalla ristiriidat eri ohjelmien tuloskehysten välillä.

(24)

Kun otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen horisontaalinen tavoite, ilmastomenojen seurantaa ja tuloksellisuutta koskevat tavoitteet sekä menot, joilla edistetään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä, olisi otettava käyttöön talousarviota koskevia erityisiä tulosindikaattoreita, jotta voidaan seurata sukupuolten tasa-arvoon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyviä menoja. Tällaisten indikaattoreiden olisi oltava ytimekkäitä ja oikeasuhteisia, niissä olisi vältettävä päällekkäisyyksiä, niiden määrän olisi oltava rajoitettu eivätkä ne saisi aiheuttaa liiallista hallinnollista rasitusta. Niiden olisi perustuttava tehokkaisiin, avoimiin ja kattaviin menetelmiin ja tarvittaessa laajalti tunnustettuun tieteelliseen näyttöön. Tällaisista indikaattoreista kerätyt tiedot olisi asianmukaisissa tapauksissa eriteltävä sukupuolen mukaan, ja ne olisi kerättävä siten, että voidaan koota yhteen tällaiset tiedot kaikista asiaankuuluvista ohjelmista.

(25)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin, ja jotta varmistettaisiin, että talousarvion toteuttamisella edistetään komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassa tiedonannossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta tarkoitetun Euroopan vihreän kehityksen ohjelman sekä unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä, tuloksellisuuden käsitettä olisi talousarvion yhteydessä laajennettava siten, että se kattaa ohjelmien ja toimien toteuttamisen kestävällä tavalla, joka ei vaikeuta ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, kiertotalouteen siirtymistä, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamista.

(26)

On tärkeää edistää sosiaalisia oikeuksia sekä oikeudenmukaisia työehtoja ja -oloja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja SEUT 9 artiklan mukaisesti. Kun se on mahdollista ja asianmukaista, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava asiaankuuluvaa sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä, unionin oikeutta, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksia ja työehtosopimuksia pannessaan täytäntöön talousarviosta rahoitettavia ohjelmia ja toimia.

(27)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (13) mukaisesti unionin lainsäädännön olisi oltava korkealaatuista, siinä olisi keskityttävä aloihin, joilla siitä saadaan eniten lisäarvoa kansalaisille, ja sen avulla olisi saavutettava unionin yhteiset poliittiset tavoitteet mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Näiden tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea arvioimalla sellaisia olemassa olevia ja uusia meno-ohjelmia ja toimia, joista aiheutuu huomattavia menoja.

(28)

Jotta voitaisiin täyttää komission sitoumus olla oletusarvoisesti digitaalinen ja jotta voitaisiin edistää tehokkaampia ja laadukkaampia valvontatoimia ja tarkastuksia lisäämällä niistä saatavaa varmuuden tasoa ja vähentämällä samalla niiden kustannuksia, on aiheellista sisällyttää tähän asetukseen nimenomainen viittaus digitaalisten välineiden ja uusien teknologioiden, kuten koneoppimisen, ohjelmistorobotiikan, tiedonlouhinnan ja tekoälyn, käyttöön.

(29)

Jotta voitaisiin tehostaa talousarvion suojaamista sääntöjenvastaisuuksilta, mukaan lukien petokset, lahjonta, eturistiriidat ja kaksinkertainen rahoitus, olisi otettava käyttöön standardoituja toimenpiteitä unionin varojen saajia koskevien tietojen keräämiseksi, vertailemiseksi ja yhteen kokoamiseksi. Jotta voitaisiin tuloksekkaasti ehkäistä, havaita, tutkia ja korjata petoksia ja korjata sääntöjenvastaisuuksia, on erityisesti tarpeen kyetä tunnistamaan ne luonnolliset henkilöt, jotka viime kädessä hyötyvät suoraan tai välillisesti unionin rahoituksesta tai kyseisen rahoituksen väärinkäytöstä. Unionin varojen saajia, mukaan lukien niiden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (14) 3 artiklan 6 kohdassa määritellyt tosiasialliset omistajat ja edunsaajat, koskevien tietojen sähköisellä tallentamisella ja säilyttämisellä sekä kyseisten tietojen säännöllisellä asettamisella saataville komission tarjoamassa yhteisessä, integroidussa ja yhteentoimivassa tieto- ja seurantajärjestelmässä, johon kuuluu yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, jäljempänä ”yhteinen integroitu tietotekninen järjestelmä”, olisi helpotettava valintaan, ratkaisu- ja myöntämismenettelyihin, varainhoitoon, seurantaan, tutkimuksiin, valvontaan ja tarkastuksiin liittyvää riskinarviointia ja edistettävä sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, lahjonta, eturistiriidat ja kaksinkertainen rahoitus, vaikuttavaa ennaltaehkäisyä, havaitsemista, korjaamista ja seurantaa. Tietojen tallentamiseen, säilyttämiseen, siirtoon ja käsittelyyn liittyvien sääntöjen olisi oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia. Yhteinen integroitu tietotekninen järjestelmä olisi kehitettävä kaksinkertaisen raportoinnin välttämiseksi ja jäsenvaltioiden ja muiden täytäntöönpanosta vastaavien tahojen hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Komission olisi toimittava yhteisen integroidun tietoteknisen järjestelmän rekisterinpitäjänä ja vastattava sen kehittämisestä, hallinnoinnista ja valvonnasta. Jäsenvaltioilla, unionin tutkinta-, valvonta- ja tarkastuselimillä, mukaan lukien Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ”OLAF”, tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ”EPPO”, olisi oltava pääsy näihin tietoihin, kun ne käyttävät toimivaltaansa. Tällaisen pääsyn osalta olisi noudatettava tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Yhteisen integroidun tietoteknisen järjestelmän kautta saatavilla olevat tiedot olisi asetettava Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville komissiota koskevan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä tapauskohtaisesti siinä määrin kuin se on tarpeen ja oikeasuhteista niiden toimivallan käyttämistä varten.

(30)

Yhteisen integroidun tietoteknisen järjestelmän olisi perustuttava yhteentoimivuuteen, jonka ansiosta ajantasaistetut tiedot unionin varojen saajista pystyttäisiin keräämään järjestelmästä ja siirtämään siihen automaattisesti ja mahdollisuuksien mukaan reaaliaikaisesti käyttäen muun muassa asiaankuuluvia kansallisia tietokantoja, asiaankuuluvien kansallisten elinten ja viranomaisten sekä hallinto- ja maksuviranomaisten sisäisiä järjestelmiä, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja koskevia kansallisia tietokantoja, julkisesti saatavilla olevia tietoja ja komission muiden tietokantojen tietoja varmistaen näin tietojen kattavuuden ja täydellisyyden.

(31)

Yhteinen integroitu tietotekninen järjestelmä olisi suunniteltava ja otettava käyttöön tavalla, joka mahdollistaisi unionin eri rahoitusohjelmien samoihin saajiin liittyvien asiaankuuluvien tietojen yhdistämisen. Järjestelmässä olisi käytettävä ainoastaan objektiivisia ja oikeasuhteisia riski-indikaattoreita, joita riskinarvioinnissa tarvitaan ja jotka perustuvat luotettaviin ja mahdollisuuksien mukaan reaaliaikaisiin ajantasaisten tietojen lähteisiin. Yhteinen integroitu tietotekninen järjestelmä olisi suunniteltava siten, että sitä käytetään noudattaen henkilötietojen käsittelyyn sovellettavia yleisiä tietosuojaperiaatteita, mukaan lukien tietojen minimointi ja säilytyksen rajoittaminen.

(32)

Sen varmistamiseksi, että yhteisen integroidun tietoteknisen järjestelmän toiminnot pysyvät korkeatasoisina, olisi toteutettava mahdollisuuksien mukaan tiettyjä toimia ja toimenpiteitä, mukaan lukien tietokenttien yhdenmukaistaminen asiaankuuluvien kansallisten ja komission tietoteknisten järjestelmien ja tietokantojen kanssa sekä tarvittavat lisäykset tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysvälinettä varten, mukaan lukien viittaus toimen yksilölliseen tunnisteeseen; asiaankuuluvien kansallisten tietoteknisten järjestelmien ja tietokantojen integrointi yhteiseen integroituun tietotekniseen järjestelmään automaattista tietojenvaihtoa varten; mahdollisuuden tarjoaminen käyttäjille räätälöidä ja ryhmitellä riski-indikaattorit ja niiden painotukset unionin rahaston, ohjelman tai maan tarpeiden ja erityispiirteiden mukaan; tekoälyn käyttö datan analysointiin ja tulkintaan; useiden eri mahdollisuuksien tarjoaminen käyttäjille hakuvaihtoehtojen ja suodattamismahdollisuuksien käyttämiseen; tietojen ja tulosten tulkintaa ja käyttöä koskevien ohjeiden tarjoaminen käyttäjille ja koulutus siihen, miten yhteisessä integroidussa tietoteknisessä järjestelmässä navigoidaan ja miten riskejä voidaan arvioida ja ottaa huomioon varmennuksissa ja tarkastuksissa.

(33)

SEUT 15 artiklassa vahvistetun avoimuusperiaatteen mukaisesti unionin toimielimet toimivat mahdollisimman avoimesti. Talousarvion toteuttamisen osalta kyseisen periaatteen soveltaminen tarkoittaa, että kansalaisten olisi saatava tietää, mihin kohteeseen ja mihin tarkoitukseen unioni käyttää varoja. Tällainen tieto edistää demokraattista keskustelua ja kansalaisten osallistumista unionin päätöksentekoon, lujittaa toimielinten suorittamaa unionin menojen valvontaa ja edistää osaltaan sen uskottavuutta. Tiedotusta olisi kohdennettava tarkemmin, ja sillä olisi pyrittävä lisäämään unionin osallistumisen näkyvyyttä kansalaisten keskuudessa. Tällaiset tavoitteet olisi saavutettava julkaisemalla, mieluiten nykyaikaisten viestintävälineiden avulla, asiaankuuluvaa tietoa kaikista talousarviosta rahoitettujen varojen saajista ottaen huomioon kaikkien näiden saajien oikeutetut luottamuksellisuuteen ja turvallisuuteen liittyvät edut sekä luonnollisten henkilöiden oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Unionin toimielinten olisi tämän vuoksi omaksuttava valikoiva lähestymistapa tietojen julkaisemiseen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Julkaisupäätösten olisi perustuttava asiaankuuluviin perusteisiin, jotta voitaisiin antaa merkityksellistä tietoa.

(34)

Olisi pyrittävä takaamaan varojen saajia koskevien tietojen mahdollisimman laaja avoimuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen soveltamista. Tiedot unionin varojen saajista olisi julkaistava keskitetyllä ja tähän tarkoitukseen varatulla unionin toimielinten internetsivustolla, kuten varainhoidon avoimuuden järjestelmässä, ja niiden olisi oltava helposti saatavilla soveltuvien ja turvallisten teknisten ratkaisujen avulla. Julkaisuvaatimusten olisi katettava kaikki talousarvion toteutustavat, myös silloin, kun toteuttajina ovat muut unionin toimielimet tai elimet.

(35)

Komission olisi voitava toteuttaa talousarviota välillisesti jäsenvaltioiden organisaatioiden kautta. Näin ollen on oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä asianmukaista määritellä jäsenvaltion organisaatio johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneeksi julkisoikeudelliseksi yhteisöksi taikka yksityisoikeudelliseksi yhteisöksi, jonka tehtäväksi on annettu julkisen palvelun tehtävien hoitaminen ja jolle kyseinen jäsenvaltio antaa riittävät rahoitustakuut; Riittäviksi rahoitustakuiksi olisi katsottava jäsenvaltion unionin lainsäädännön voimassa olevien vaatimusten mukaisesti tällaisille yksityisoikeudellisille yhteisöille antama taloudellinen tuki muodossa, josta kyseinen jäsenvaltio päättää ja joka ei välttämättä edellytä pankkitakausta.

(36)

Luonnollisia henkilöitä koskevia henkilötietoja ei saisi pitää julkisesti saatavilla kauemmin kuin sen ajan, jona saaja käyttää hänelle myönnettyjä varoja, joten tiedot olisi poistettava kahden vuoden kuluttua.

(37)

Useimmissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa julkaiseminen koskee oikeushenkilöitä. Silloin kun on kyse luonnollisista henkilöistä, tällaisessa henkilötietojen julkaisemisessa olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta ja otettava huomioon myönnettyjen varojen määrä ja tarve valvoa varojen käytön asianmukaisuutta. Tällaisissa tapauksissa alueen julkaiseminen yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) tasolla 2 on johdonmukaista saajia koskevien tietojen julkaisemistavoitteen kanssa, ja sen avulla varmistetaan erikokoisten jäsenvaltioiden tasapuolinen kohtelu ja kunnioitetaan saajan oikeutta yksityiselämään ja erityisesti henkilötietojen suojaan.

(38)

Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi määritettävä tilanteet, joissa tietoja ei saisi julkaista. Esimerkiksi tietoja ei saisi julkaista apurahoista tai tukea eniten tarvitseville luonnollisille henkilöille maksetusta muusta suorasta tuesta, tietyistä sopimuksista, joiden arvo on hyvin vähäinen, tai rahoitusvälineiden tai talousarviotakuiden muodossa myönnetystä, tietyn kynnysarvon alittavasta rahoitustuesta taikka sellaisissa tilanteissa, joissa julkaiseminen saattaisi uhata asianomaisten henkilöiden oikeuksia ja vapauksia, sellaisina kuin ne ovat suojattuina Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, tai vahingoittaa saajien kaupallisia etuja. Avustusten osalta ei kuitenkaan saisi olla erityistä poikkeusta velvollisuuteen julkaista tiedot tietyn kynnysarvon perusteella, jotta säilytetään nykyinen käytäntö ja mahdollistetaan avoimuus.

(39)

Jos saajien henkilötietoja julkaistaan unionin varojen käytön ja ratkaisu- ja myöntämismenettelyjen valvonnan avoimuuteen liittyvistä syistä, kyseisille saajille olisi ilmoitettava tällaisesta julkaisemisesta sekä heidän oikeuksistaan ja näiden oikeuksien käyttämiseen sovellettavista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1725 ja (EU) 2016/679 (15) mukaisesti.

(40)

Saajien tasapuolisen kohtelun periaatteen noudattamisen varmistamiseksi olisi huolehdittava myös luonnollisia henkilöitä koskevien tietojen julkaisemisesta sen vaatimuksen mukaisesti, että jäsenvaltioiden on tiedotettava laajasti hankinnoista, joiden arvo ylittää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU (16) säädetyt kynnysarvot.

(41)

Välillisen ja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta niiden henkilöiden, yhteisöjen ja nimettyjen elinten, jotka hallinnoivat unionin varoja, olisi asetettava saataville saajia ja lopullisia saajia koskevat tiedot. Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta tiedot olisi julkaistava alakohtaisten sääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden, jotka vastaanottavat ja hallinnoivat unionin varoja suoraan, olisi asetettava saataville tiedot varojen saajista tämän asetuksen mukaisesti. Komission olisi tiedotettava keskitetystä verkkosivustosta, jolla tiedot saajista ja lopullisista saajista ovat saatavilla, ja annettava sivuston osoite.

(42)

Suoraan ja välillisesti hallinnoitavia rahoitusvälineitä koskevien tietojen luettavuutta ja avoimuutta olisi parannettava, minkä vuoksi on aiheellista yhdistää kaikki raportointivaatimukset yhteen valmisteluasiakirjaan, joka liitetään talousarvioesitykseen.

(43)

Avoimuuden varmistamiseksi, tiettyjen päällekkäisyyksien välttämiseksi ja raportoinnin ajoittamiseksi paremmin sen mukaan, milloin asiaankuuluvat tiedot ovat saatavilla, varmistaen samalla, ettei mitään tietoja häviä, talousarviotakuita, yhteistä vararahastoa ja omien varojen enimmäismäärän kattamia ehdollisia velkoja koskevat tiedot olisi ryhmiteltävä uudelleen näihin kolmeen luokkaan ja esitettävä kattavasti asianomaisissa kertomuksissa.

(44)

Raportoinnin avoimuuden ja tarkkuuden lisäämiseksi talousarvioesitykseen liitetyssä valmisteluasiakirjassa esitettyjen rahoitusvälineitä koskevien tietojen olisi sisällettävä tiedot varojen realisoituneista tappioista.

(45)

Jotta voitaisiin varmistaa ajallinen yhteensovittaminen ennakkoarvion hyväksymisaikataulun kanssa, komission kiinteistöpolitiikkaa koskeva valmisteluasiakirja olisi liitettävä talousarvioesitykseen.

(46)

Edistääkseen parhaiden käytäntöjen noudattamista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR), koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) sekä Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) määrärahojen toteuttamisessa komission olisi voitava antaa hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavien elinten käyttöön tiedotustarkoituksessa ei-sitova menetelmäopas, jossa se esittää valvontastrategiansa ja -lähestymistapansa ja joka sisältää myös tarkistuslistoja sekä esimerkkejä parhaista käytännöistä. Tätä opasta olisi päivitettävä aina tarpeen mukaan.

(47)

Oikeuskäytäntö (17), jonka mukaan komission on maksettava korkoa tai muita maksuja Euroopan unionin tuomioistuimen peruuttamien tai pienentämien sakkojen määristä, on luonut uuden, ennalta arvaamattoman tilanteen. Sen vuoksi on tarpeen sallia, että talousarvion tuloista vähennetään sakkojen, muiden seuraamusmaksujen tai seuraamusten peruutetuista tai pienennetyistä määristä maksettavat mahdolliset korot sekä muut maksut, mukaan lukien näihin määriin liittyvät mahdolliset negatiiviset tuotot. Tämän poikkeuksen negatiivisia tuloja koskevaan kieltoon olisi rajoituttava tähän nimenomaiseen tilanteeseen. Jotta voidaan noudattaa menetetyn määräajan palauttamista koskevaa yleistä periaatetta (restitutio in integrum), jota sovelletaan sellaisiin unionin toimielinten määräämiin sakkoihin, muihin seuraamusmaksuihin tai seuraamuksiin, jotka Euroopan unionin tuomioistuin on myöhemmin peruuttanut tai joiden määrää se on pienentänyt, on tarpeen säätää, että tällaisten unionin toimielinten määräämien sakkojen, muiden seuraamusmaksujen tai seuraamusten alustavasti perityn määrän mahdollista negatiivista tuloa ei vähennetä takaisin maksettavasta määrästä. Jotta asianomaisille kolmansille osapuolille voidaan hyvittää se, etteivät ne ole voineet käyttää komissiolle sakkoina alustavasti maksamiaan varoja ajanjaksolla, joka alkaa kyseisten varojen maksamispäivästä ja päättyy niiden takaisinmaksupäivään, takaisin maksettavaan määrään olisi lisättävä korko, joka vastaa Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaa korkoa, korotettuna yhdellä ja puolella prosenttiyksiköllä, mikä on asianmukainen hyvitys tällaisessa tilanteessa oleville kolmansille osapuolille ja minkä vuoksi kyseiseen määrään ei tarvitse enää soveltaa mitään muuta korkoa. Lisäksi tämä korko vastaa korkokantaa, jota sovelletaan velalliseen silloin kun tämä päättää lykätä sakon, muun seuraamusmaksun tai seuraamuksen maksamista ja antaa maksun sijasta rahoitustakuun. Tällaiset korot ja maksut olisi vähennettävä negatiivisina tuloina ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2027 saakka, kunnes vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä varten on löydetty lopullinen ratkaisu suhteessa korkoon ja muihin maksuihin, jotka olisi maksettava asianmukaisena korvauksena peruutettujen tai pienennettyjen sakkojen, muiden seuraamusmaksujen tai seuraamusten takaisinmaksusta. Tässä lopullisessa ratkaisussa olisi otettava huomioon aiemmat kokemukset ja odotettavissa oleva tuleva kehitys, ja siinä olisi noudatettava tässä asetuksessa vahvistettuja budjettiperiaatteita. Jotta voidaan varmistaa riittävä rahavirta, jonka avulla asianomaisille kolmansille osapuolille hyvitetään se, etteivät ne ole voineet hyödyntää varojaan tapauksissa, joissa sakko, muu seuraamusmaksu tai seuraamus on peruutettu tai sen määrää on pienennetty, voisi olla tarpeen säätää, että sakkoina, muina seuraamusmaksuina tai seuraamuksina saadut määrät ja niiden perusteella mahdollisesti kertyneet korot tai niiden tuottamat muut tulot voidaan ottaa talousarvioon seuraavan varainhoitovuoden loppuun mennessä. Tämän mekanismin täyden avoimuuden varmistamiseksi komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki saatavilla olevat tiedot vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä.

(48)

Koska sellaisten lainanotto- ja lainanantotoimien volyymi on kasvanut, joita komissio toteuttaa unionin puolesta covid-19-pandemiasta elpymisen rahoittamiseksi, kyseisiin toimiin liittyvää avoimuutta olisi edelleen lisättävä. Jotta voidaan ottaa huomioon tällaisten toimien lisääntynyt monimutkaisuus ja varmistaa niiden sisällön parempi näkyvyys, komissiota koskevaan talousarvion pääluokkaan liitettyyn asiakirjaan olisi lisättävä kattava katsaus komission toteuttamiin lainanotto- ja lainanantotoimiin. Katsaukseen olisi sisällyttävä muun muassa yksityiskohtaisia tietoja maturiteeteista, erääntymisaikataulusta, erääntyneistä kokonaiskoroista, ensimarkkinoiden sijoittajapohjasta ja tarvittaessa hajautetun rahoitusstrategian perustana olevan yhteisen likviditeettivarannon laajuudesta ja kustannuksista sekä lainanottosuunnitelma. Lisäksi katsauksessa olisi esitettävä perustana olevat tiedot sekä menetelmät, joita komissio on käyttänyt kertyneen koron laskemiseksi ja erääntyneen koron arvioimiseksi, lukuun ottamatta markkinoiden kannalta arkaluonteisia tietoja.

(49)

On aiheellista antaa unionin toimielimille mahdollisuus tehdä yksikön tason sopimuksia toistensa kanssa määrärahojensa käytön helpottamiseksi sekä mahdollisuus tehdä tällaisia sopimuksia unionin toimielinten yksiköiden, unionin elinten, unionin virastojen, sellaisten elinten tai henkilöiden, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) erityistoimia, sekä Eurooppa-koulujen johtokunnan pääsihteerin keskustoimiston välillä palvelujen tarjonnasta, tavaroiden toimittamisesta, rakennusurakoiden toteuttamisesta tai kiinteistöhankintasopimusten täytäntöönpanosta.

(50)

Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen selventää, että sovellettava lainsäädäntö, joka edellyttää asianmukaisten toimien toteuttamista eturistiriitojen johdosta, sisältää eturistiriitoja koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön.

(51)

Osallisuuden lisäämiseksi niiden yhteisöjen luetteloon, joille voidaan antaa talousarvion toteutustehtäviä, olisi lisättävä sellaiset jäsenvaltioon sijoittautuneet yksityiset tai unionin oikeuden mukaiset elimet, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hallinnoiminen, jos ne ovat välillisen hallinnoinnin edellytykset täyttävien julkisoikeudellisten elinten tai tällaiset edellytykset täyttävien julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja jos niille on annettu riittävät rahoitustakuut. Jos tällaisilla yksityisillä tai unionin oikeuden mukaisilla elimillä ei ole jäsenvaltion tarjoamaa taloudellista tukea, riittävien rahoitustakuiden olisi oltava määräysvaltaa käyttävien elinten antamia yhteisvastuullisia vakuuksia tai vastaavia rahoitustakuita.

(52)

On aiheellista vahvistaa menettely uusien unionin virastojen perustamiseksi sekä tehdä ero tällaisten virastojen pakollisten ja muiden tehtävien välillä. Olisi säädettävä, että unionin toimielimet, unionin elimet ja muut unionin virastot voivat siirtää tulojen ja menojen hyväksyjän toimivaltuuksia unionin virastojen johtajille. Unionin virastojen olisi lisäksi voitava tehdä yksikön tason sopimuksia, joiden tarkoituksena on palvelujen tarjonta, tavaroiden toimittaminen, rakennusurakoiden toteuttaminen tai kiinteistöhankintasopimusten täytäntöönpano. On aiheellista vahvistaa erikseen kirjanpidon laatimista koskevat säännöt sekä säännökset, joiden mukaisesti komission tilinpitäjä voi siirtää osan tehtävistään kyseisten virastojen henkilöstölle, samoin kuin menettelyt, joita sovelletaan komission unionin virastojen nimissä avaamiin pankkitileihin.

(53)

Toimeenpanovirastojen kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä ottaen huomioon muista unionin elimistä saadut käytännön kokemukset komission tilinpitäjälle olisi oltava mahdollista antaa tehtäväksi hoitaa joko kaikkia asianomaisen toimeenpanoviraston tilinpitäjän tehtäviä tai osaa niistä.

(54)

Oikeusvarmuuden kannalta on tarpeen selventää, että toimeenpanovirastojen johtajat toimivat valtuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä hallinnoidessaan virastolleen ohjelmia varten osoitettuja toimintamäärärahoja. Jotta eräiden tukipalvelujen yleisestä keskittämisestä saataisiin kaikki mahdolliset tehokkuusedut, asetuksessa olisi erikseen säädettävä toimeenpanovirastojen mahdollisuudesta toteuttaa hallintomenoja.

(55)

On tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat taloushallinnon toimijoiden, erityisesti tulojen ja menojen hyväksyjien sekä tilinpitäjien, toimivaltuuksia ja vastuita.

(56)

Euroopan parlamentille, neuvostolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja komission tilinpitäjälle olisi ilmoitettava valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien, sisäisten tarkastajien ja tilinpitäjien nimittämisestä ja tehtävien päättymisestä kahden viikon kuluessa nimittämisestä tai tehtävien päättymisestä.

(57)

Tulojen ja menojen hyväksyjien olisi oltava täysin vastuussa kaikista heidän alaisuudessaan toteutetuista tulo- ja menotapahtumista ja sisäisen valvonnan järjestelmistä, ja heidän olisi vastattava toimistaan, tarvittaessa myös kurinpitomenettelyissä.

(58)

Asetuksessa olisi vahvistettava myös tulojen ja menojen hyväksyjien tehtävät ja vastuualueet sekä menettelyissä noudatettavat periaatteet. Valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien olisi varmistettava, että edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät ja heidän henkilöstönsä saavat tietoa ja koulutusta valvontaa koskevista vaatimuksista sekä valvontaa varten käytettävistä menetelmistä ja tekniikoista ja että toimenpiteitä toteutetaan valvontajärjestelmien toiminnan varmistamiseksi. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän olisi raportoitava tehtävien hoidosta omalle unionin toimielimelleen vuosikertomuksessa. Kyseisessä kertomuksessa olisi esitettävä tarvittavat varainhoitoa ja hallinnointia koskevat tiedot valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävien hoitamista koskevan vahvistuslausuman tueksi, mukaan lukien tiedot toteutettujen toimien yleisestä sujumisesta. Toteutettuihin toimiin liittyvät asiakirjatodisteet olisi säilytettävä vähintään viisi vuotta. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän olisi laadittava asianomaiselle unionin toimielimelle erillinen selvitys julkista hankintaa koskevien sopimusten tekemisessä käytetyistä neuvottelumenettelyn eri muodoista, ja kyseisen unionin toimielimen olisi annettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, koska tällaiset menettelyt poikkeavat tavanomaisista ratkaisumenettelyistä.

(59)

Unionin edustustojen päälliköiden ja heidän poissa ollessaan heidän apulaispäälliköidensä kaksoisrooli toisaalta Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ”ulkosuhdehallinto”, edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä ja toisaalta komission edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä toimintamäärärahojen osalta olisi otettava huomioon.

(60)

Komission mahdollisuus siirtää omaa pääluokkaansa koskeviin talousarvion toimintamäärärahoihin liittyviä talousarvion toteutusvaltuuksiaan unionin edustustojen apulaispäälliköille olisi rajattava tilanteisiin, joissa edustustojen apulaispäälliköiden on ehdottomasti voitava hoitaa kyseisiä tehtäviä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi unionin edustustojen päälliköiden poissa ollessa. Unionin edustustojen apulaispäälliköt eivät saisi käyttää kyseisiä valtuuksia systemaattisesti tai sisäiseen työnjakoon liittyvistä syistä.

(61)

Tilinpitäjälle olisi edelleen jäätävä vastuu maksujen moitteettomasta suorittamisesta, tulojen kantamisesta ja saamisten perinnästä. Tilinpitäjän tehtäviin olisi kuuluttava kassanhallinta, pankkitilien hoitaminen, kolmansia osapuolia koskevien tietojen ylläpito, kirjanpito sekä unionin toimielinten tilinpäätöslaskelmien laatiminen. Komission tilinpitäjän olisi oltava ainoa henkilö, jolla on oikeus antaa kirjanpitosääntöjä ja määrittää yhdenmukaistettu tililuettelo, kun taas kaikkien muiden unionin toimielinten tilinpitäjien olisi kunkin määritettävä oman toimielimensä kirjanpitomenettelyt.

(62)

Myös tilinpitäjän nimittämisestä ja tehtävien päättymisestä olisi annettava tarkempia säännöksiä.

(63)

Tilinpitäjän olisi otettava käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että kassanhallinnan tarpeisiin avattujen tilien tai ennakkotilien saldo ei ole negatiivinen.

(64)

On aiheellista yhdenmukaistaa kassanhallinnassa sallitut maksuvälineet nykyaikaisten maksutapojen kanssa, mukaan lukien luottokortit ja sähköiset lompakot.

(65)

Kun otetaan huomioon, että unionin edustustot suorittavat talousarvio-, kassanhallinta- ja kirjanpitotoimia, jäljempänä ”talousarviomenettelyt”, koskevien vakiosääntöjen mukaiset maksut yhä useammin keskuskassan kautta, minkä seurauksena ennakkotilien maksutapahtumien lukumäärä ja näiden tilien kautta maksetut määrät vähenevät, on aiheellista yksinkertaistaa ennakkotilien perustamista, hallinnointia ja valvontaa koskevia sääntöjä.

(66)

Asetuksessa olisi vahvistettava edellytykset tavanomaisista talousarviomenettelyistä poikkeavien ja ainoastaan vähäisiä maksuja koskevien hallinnointijärjestelmien eli ennakkotilien käytölle ja säädettävä ennakoiden hoitajien samoin kuin tulojen ja menojen hyväksyjien sekä tilinpitäjien tehtävistä ja vastuualueista silloin, kun kyse on ennakkotilien valvonnasta. Unionin edustustoihin olisi tehokkuussyistä perustettava ennakkotilejä sekä komissiota koskevaan että ulkosuhdehallintoa koskevaan talousarvion pääluokkaan kuuluvia määrärahoja varten. Lisäksi on aiheellista voida tietyin edellytyksin käyttää ennakkotilejä unionin edustustoissa vähäisten maksujen suorittamiseen talousarviomenettelyjen mukaisesti. Ennakoiden hoitajien nimityksen osalta olisi voitava valita tehtävään myös sellaisia työntekijöitä, jotka komissio on palkannut kriisinhallintaan liittyvien ja humanitaaristen avustustoimien alalla, jos käytettävissä ei ole neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (18) säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ”henkilöstösäännöt”, alaista komission henkilöstöä.

(67)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon sellaiset kriisinhallintaan liittyvien ja humanitaaristen avustustoimien alan tilanteet, joissa ei ole käytettävissä henkilöstösääntöjen alaista komission henkilöstöä ja joissa voi olla käytännössä vaikea saada toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoitus kaikkiin oikeudellisiin sitoumuksiin, komission palveluksessa olevien kyseisissä tehtävissä työskentelevien työntekijöiden olisi voitava tehdä arvoltaan erittäin vähäisiä eli enintään 2 500 euron oikeudellisia sitoumuksia, jotka liittyvät ennakkotileiltä suoritettuihin maksuihin. Samoin unionin edustustojen päälliköiden tai apulaispäälliköiden olisi voitava tehdä oikeudellisia sitoumuksia komission toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän määräyksestä.

(68)

Sen jälkeen kun kunkin taloushallinnon toimijan tehtävät ja vastuualueet on määritelty, heidät on mahdollista saattaa vastuuseen ainoastaan henkilöstösääntöjen mukaisin edellytyksin. Unionin toimielimiin on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (19) nojalla taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimiä. Niiden ratkaistavaksi on kuitenkin annettu vain vähän tapauksia, ja sen vuoksi on tehokkuussyistä aiheellista siirtää niiden tehtävät tällä asetuksella perustetulle toimielinten väliselle tutkintaelimelle, jäljempänä ”tutkintaelin”. Tutkintaelimen tehtävänä olisi oltava arvioida komission tai muiden unionin toimielinten ja elinten sille esittämiä pyyntöjä sekä antaa suosituksia tarpeesta tehdä poissulkemista ja taloudellisten seuraamusten määräämistä koskevia päätöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianomaisten toimielinten ja elinten hallinnollista riippumattomuutta henkilöstönsä jäsenten osalta. Tehtävien siirrolla pyritään myös ehkäisemään toiminnan päällekkäisyyttä ja lieventämään riskiä keskenään ristiriitaisista suosituksista tai lausunnoista tapauksissa, jotka koskevat sekä talouden toimijaa että unionin toimielimen tai elimen henkilöstön jäsentä. On tarpeen säilyttää menettely, jolla tulojen ja menojen hyväksyjän on mahdollista pyytää vahvistusta sellaiselle määräykselle, jota hän pitää sääntöjen tai moitteettoman varainhoidon periaatteen vastaisena, ja vapautua näin vastuustaan. Tutkintaelimen suorittaessa kyseistä tehtävää sen kokoonpanoa olisi muutettava. Tutkintaelimellä ei saisi olla tutkintavaltuuksia.

(69)

Tulojen osalta on tarpeen ottaa huomioon neuvoston asetusten (EU, Euratom) N:o 609/2014 (20) ja (EU, Euratom) 2021/770 (21) soveltamisalaan kuuluvia omia varoja koskevat negatiiviset mukautukset. Lukuun ottamatta omia varoja, jotka muodostavat erityistapauksen, on tarpeen säilyttää tulojen ja menojen hyväksyjien vastuulle menettelyn eri vaiheissa kuuluvat olemassa olevat tehtävät ja valvontatoimenpiteet: saamisennusteen ja perintämääräyksen laatiminen, vahvistettuja saamisia koskevan veloitusilmoituksen lähettäminen velalliselle ja tarvittaessa päätös luopua saamisen perinnästä perusteilla, jotka takaavat moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisen siten, että tulot voidaan kantaa tehokkaasti.

(70)

Tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain, jos velallinen on jossakin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/848 (22) määritellyistä maksukyvyttömyysmenettelyistä, erityisesti jos velallista koskee oikeudellinen järjestely, akordi tai muu niihin rinnastettava menettely.

(71)

Asetuksessa olisi säädettävä erityissäännökset, jotka koskevat menettelyjä saamisennusteen muuttamiseksi tai sen alentamiseksi nollaan.

(72)

On tarpeen selventää ajankohta, jolloin sakoista, muista seuraamusmaksuista ja seuraamuksista peräisin olevat määrät sekä niille kertyneet korot tai niiden tuottamat muut tulot kirjataan talousarvioon.

(73)

Rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisten tapahtumien sekä Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltaman koron muutosten takia on tarpeen tarkistaa säännöksiä, jotka koskevat sakkoihin ja muihin seuraamusmaksuihin sovellettavaa korkokantaa.

(74)

Jotta voidaan ottaa huomioon unionin toimielinten SEUT-sopimuksen tai Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen, jäljempänä ”Euratomin perustamissopimus”, mukaisesti määräämistä sakoista tai muista seuraamusmaksuista muodostuvien saamisten erityinen luonne, on tarpeen ottaa käyttöön erityiset säännökset, jotka koskevat erääntyneisiin mutta vielä maksamatta oleviin määriin sovellettavia korkokantoja siinä tapauksessa, että Euroopan unionin tuomioistuin korottaa kyseisiä määriä.

(75)

Perintää koskevia sääntöjä olisi selkeytettävä ja tehostettava. Erityisesti olisi säädettävä, että tilinpitäjä perii määrät kuittaamalla ne myös sellaisista määristä, jotka toimeenpanovirasto on velkaa velalliselle talousarvion toteuttamisen yhteydessä.

(76)

Oikeusvarmuuden ja avoimuuden takaamiseksi olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat määräaikoja, joiden kuluessa veloitusilmoitukset on lähetettävä.

(77)

Jotta voidaan turvata omaisuudenhoito ja samalla asettaa etusijalle varojen turvallisuutta ja likviditeettiä koskeva tavoite, SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen nojalla määrätyistä sakoista, muista seuraamusmaksuista tai seuraamuksista johtuvat määrät, kuten riitautetut kilpailusakot, olisi perittävä alustavasti. Komission olisi myös voitava sijoittaa nämä määrät rahoitusomaisuuteen ja päättää kyseisistä sijoituksista saadun tuoton sitomisesta käyttötarkoitukseensa. Koska komissio ei ole ainoa unionin toimielin, joka voi määrätä sakkoja, muita seuraamusmaksuja tai seuraamuksia, on tarpeen vahvistaa säännöksiä, jotka koskevat muiden unionin toimielinten määräämiä sakkoja, muita seuraamusmaksuja tai seuraamuksia, sekä vahvistaa niiden perimistä koskevat säännöt, joiden olisi vastattava komission soveltamia sääntöjä.

(78)

Sen varmistamiseksi, että komissiolla on kaikki rahoituspäätösten antamiseksi tarvittavat tiedot, on tarpeen säätää vähimmäisvaatimuksista, joita sovelletaan avustuksia, julkisia hankintoja, ulkoisia toimia koskevia unionin erityisrahastoja, jäljempänä ”unionin erityisrahastot”, palkintoja, rahoitusvälineitä, rahoitusta yhdistäviä välineitä tai foorumeita ja talousarviotakuita koskevien rahoituspäätösten sisältöön. Jotta mahdolliset saajat voisivat suunnitella toimintaansa pidemmällä aikavälillä, rahoituspäätöksiä on samalla voitava tehdä useammaksi kuin yhdeksi varainhoitovuodeksi kerrallaan siten, että täsmennetään, että päätösten täytäntöönpano riippuu kunakin varainhoitovuonna käytettävissä olevista talousarviomäärärahoista. Lisäksi on tarpeen vähentää rahoituspäätöksen tekemiseen tarvittavia osatekijöitä. Yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti rahoituspäätöksen olisi samalla oltava vuotuinen tai monivuotinen työohjelma. Koska 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille unionin elimille osoitettava rahoitusosuus vahvistetaan jo talousarviossa, ei sen osalta pitäisi vaatia erillisen rahoituspäätöksen tekemistä.

(79)

Menojen osalta olisi selkeytettävä rahoituspäätöksen, talousarvioon tehtävän kokonaissitoumuksen ja yksittäisen talousarviositoumuksen nivoutumista toisiinsa sekä määriteltävä tarkemmin talousarviositoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen käsitteet, jotta voidaan vahvistaa selkeät puitteet talousarvion toteuttamisen eri vaiheita varten.

(80)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon erityisesti kolmansissa maissa sijaitsevissa unionin edustustoissa ja unionissa sijaitsevissa unionin edustustoissa tehtyjen oikeudellisten sitoumusten määrä sekä niihin liittyvät vaihtokurssiheilahtelut, alustavia talousarviositoumuksia olisi voitava tehdä myös silloin, kun niiden määrä ja lopullinen saaja on yksilöity.

(81)

Jotta maataloustukirahasto voitaisiin sovittaa yleisiin kirjanpito- ja talousarviomenettelyihin heti, kun se on teknisesti mahdollista, olisi sallittava yksittäisten talousarviositoumusten tekeminen maksujen suorittamiseksi ilman, että ensin on tarpeen tehdä alustava kokonaissitoumus maksujen suorittamiseksi, minkä jälkeen yksittäiset sitoumukset tehdään enintään kahden kuukauden kuluessa tai tietyin edellytyksin pidemmällä aikavälillä. Jotta yksittäisiä talousarviositoumuksia voitaisiin tehdä ja maksuja suorittaa varainhoitovuoden ensimmäisen kuukauden osalta joulukuussa, maataloustukirahaston juoksevat hallinnointimenot olisi lisättävä niihin menotyyppeihin, joiden osalta on hyväksytty maksujen suorittaminen ennakkoon.

(82)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti olisi annettava selkeämmät säännökset erityyppisistä maksuista, joita tulojen ja menojen hyväksyjien on mahdollista tehdä. Ennakkomaksujen selvittämistä koskevia sääntöjä olisi selkeytettävä edelleen varsinkin sellaisten tilanteiden osalta, joissa väliaikainen selvittäminen ei ole mahdollista. Tehtyihin oikeudellisiin sitoumuksiin olisi sisällytettävä tätä varten asianmukaiset määräykset.

(83)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä, että maksut on suoritettava yksilöidyissä määräajoissa ja että jos tällaista määräaikaa ei noudateta, velkojilla olisi oltava oikeus viivästyskorkoon, joka otetaan talousarvioon, lukuun ottamatta jäsenvaltioita, Euroopan investointipankkia (EIP) ja Euroopan investointirahastoa (EIR).

(84)

Julkisia hankintoja koskevien sähköisten laskujen keskeisten osatekijöiden olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/55/EU (23) vahvistettuihin sääntöihin.

(85)

Julkisten hankintojen yhteydessä käytettävää soveltumattomien tarjousten määritelmää olisi selkeyden vuoksi tarkistettava sisällyttämällä siihen tarjoukset, joissa talouden toimija ei voi osallistua hankintamenettelyihin.

(86)

On tarpeen selventää, että yhden ainoan talouden toimijan kanssa tehtyihin puitesopimuksiin perustuvat erillissopimukset voidaan tehdä ja niitä voidaan muuttaa puitesopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

(87)

Koska ennakkotiedotustoimenpiteet ovat samat avoimissa ja rajoitetuissa menettelyissä ja tarjousperusteisissa neuvottelumenettelyissä, ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta järjestettävän neuvottelumenettelyn käyttö olisi sallittava tietyin edellytyksin tuloksettomana päättyneen tarjousperusteisen neuvottelumenettelyn jälkeen.

(88)

Tähän asetukseen sisältyvien hankintasääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle on tarpeen jättää notaarien tarjoamat asiakirjojen varmentamis- ja todentamispalvelut tapauksissa, joissa tällaisia palveluja koskevia menettelyjä ei asianomaisessa jäsenvaltiossa ole avattu kilpailulle.

(89)

On aiheellista säätää mahdollisuudesta käyttää ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta järjestettäviä neuvottelumenettelyjä sellaisten jäsenvaltioiden organisaatioiden tarjoamien palvelujen osalta, jotka eivät voi osallistua tarjouskilpailumenettelyihin.

(90)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (24) noudattamisen varmistamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjän olisi pyydettävä toimittamaan poissulkemis- ja valintaperusteita koskevat todisteet ennen sopimuksen tekemistä koskevaa päätöstä.

(91)

On aiheellista koota menojen vahvistamista ja hyväksymistä koskevat säännökset yhteen artiklaan ja ottaa käyttöön sitoumuksen vapauttamisen määritelmä. Koska toimet toteutetaan tietojärjestelmässä, hyväksymismerkinnän allekirjoittaminen osoitukseksi vahvistamispäätöksestä olisi korvattava muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta sähköisesti varmennetulla allekirjoituksella. On myös tarpeen todeta selvästi, että menojen vahvistaminen koskee kaikkia tukikelpoisia kustannuksia, mukaan lukien sellaisia, jotka eivät liity johonkin maksupyyntöön, kuten silloin kun on kyse ennakkomaksun selvittämisestä.

(92)

Jotta sääntelyä voitaisiin yksinkertaistaa, nykyisiä sääntöjä sujuvoittaa ja tämän asetuksen luettavuutta parantaa, olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat useampaa kuin yhtä talousarvion toteuttamisvälinettä. Sitä varten olisi ryhmiteltävä uudelleen eräitä säännöksiä, yhdenmukaistettava joidenkin säännösten sanamuotoa ja soveltamisalaa sekä poistettava tarpeeton toisto ja ristiviittaukset.

(93)

Kunkin unionin toimielimen olisi perustettava sisäisen tarkastuksen seurantakomitea, jonka tehtävänä on varmistaa sisäisen tarkastajan riippumattomuus, valvoa sisäisen tarkastustoiminnan laatua ja varmistaa, että toimielimen yksiköt ottavat asianmukaisesti huomioon sisäistä ja ulkoista tarkastusta koskevat suositukset ja ryhtyvät niiden perusteella jatkotoimiin. Kunkin unionin toimielimen olisi päätettävä kyseisen oman sisäisen tarkastuksen seurantakomiteansa kokoonpanosta ottaen huomioon oikeutensa päättää omasta organisaatiostaan ja riippumattomien asiantuntijalausuntojen merkityksen.

(94)

Unionin talousarviosta rahoitettujen hankkeiden tuloksellisuutta ja tuloksia olisi korostettava aiempaa enemmän. Sen vuoksi on aiheellista määritellä jo vakiintuneiden unionin rahoitusmuotojen (tosiasiallisesti aiheutuneiden avustuskelpoisten kustannusten korvaaminen, yksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus) lisäksi uusi rahoitusmuoto, joka ei liity asianomaisten toimien kustannuksiin. Tämän lisärahoitusmuodon olisi perustuttava joko eräiden ennakkoedellytysten täyttymiseen tai tulosten saavuttamiseen, jota mitataan ennalta asetettujen välitavoitteiden tai tulosindikaattoreiden avulla.

(95)

Kun unionin rahoitusosuus on kustannuksiin perustumatonta rahoitusta ja jos korvaus perustuu tuloksiin, tulosten saavuttamista olisi mitattava ennalta määriteltyjen välitavoitteiden tai tavoitteiden avulla, ja tällaisten välitavoitteiden tai tavoitteiden saavuttaminen olisi todennettava ennen rahoitusosuuden maksamista. Tavoitteiden tai välitavoitteiden saavuttamiseen liittyvät tiedot ja asiakirjatodisteet olisi säilytettävä muun muassa tilintarkastustuomioistuimen toimesta tehtäviä jälkitarkastuksia varten.

(96)

Jos komissio arvioi unionin varojen saajien toiminnallisia ja taloudellisia valmiuksia tai saajien järjestelmiä ja menettelyjä, sen olisi voitava hyödyntää jo tekemiään tai muiden yhteisöjen tai rahoittajien, kuten kansallisten virastojen ja kansainvälisten organisaatioiden, aiemmin tekemiä arviointeja, ettei samaa saajaa arvioitaisi kahteen kertaan. Mahdollisuuteen hyödyntää muiden yhteisöjen tekemiä arviointeja olisi turvauduttava silloin, kun kyseisiä arviointeja laadittaessa on noudatettu sellaisia edellytyksiä, jotka vastaavat tässä asetuksessa säädettyjä asianomaista talousarvion toteutustapaa koskevia edellytyksiä. Komission olisi sen vuoksi edistettävä arviointien vastavuoroista hyödyntämistä rahoittajien kesken tukemalla kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien tai parhaiden kansainvälisten käytäntöjen tunnustamista.

(97)

On myös tärkeää välttää tilanteita, joissa eri yhteisöt tarkastavat unionin varojen saajien varainkäytön useaan kertaan. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista hyödyntää riippumattomien tarkastajien aiemmin tekemiä tarkastuksia edellyttäen, että heidän pätevyydestään ja riippumattomuudestaan on riittävää näyttöä ja että tarkastustyö perustuu kohtuullisen varmuuden antaviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tilintarkastusstandardeihin ja että ne on laadittu unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevien rahoitusselvitysten ja -kertomusten pohjalta. Tällaisia tarkastuksia olisi käytettävä pohjana yleisen varmuuden saamiselle unionin varojen käytöstä. Tätä varten on tärkeää varmistaa, että riippumattoman tarkastajan raportti ja asiaan liittyvä asiakirja-aineisto toimitetaan pyynnöstä Euroopan parlamentille, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltion tarkastusviranomaisille.

(98)

Jotta arviointeihin ja tarkastuksiin tukeuduttaisiin ja unionin varoja saavien henkilöiden ja yhteisöjen hallinnollista rasitusta vähennettäisiin, on tärkeää varmistaa, että kaikki unionin toimielinten, hallintoviranomaisten ja muiden unionin varoja hallinnoivien elinten ja yhteisöjen saatavilla jo olevat tiedot käytetään uudelleen sen välttämiseksi, että varojen tai avustusten saajille esitetään useita pyyntöjä.

(99)

Jotta varojen saajien kanssa voidaan tehdä yhteistyötä pitkällä aikavälillä, olisi säädettävä mahdollisuudesta allekirjoittaa rahoitusta koskevia puitekumppanuussopimuksia. Tällaiset sopimukset olisi pantava täytäntöön joko avustuksin tai tekemällä rahoitusosuussopimuksia unionin varoja hallinnoivien henkilöiden ja yhteisöjen kanssa. Tätä varten olisi säädettävä tällaisten rahoitusosuussopimusten vähimmäissisällöstä. Rahoitusta koskevat puitekumppanuussopimukset eivät kuitenkaan saisi tarpeettomasti rajoittaa unionin rahoituksen saatavuutta.

(100)

Edellytykset ja menettelyt, joiden mukaisesti unionin rahoitusosuuden maksaminen voidaan keskeyttää tai lopettaa tai rahoitusosuuden määrää pienentää, olisi yhdenmukaistettava kaikkien talousarvion toteuttamisvälineiden osalta (avustukset, hankinnat, välillinen hallinnointi, palkinnot jne.). Myös maksujen keskeyttämisen tai lopettamisen tai määrän pienentämisen perusteet olisi määritettävä. Jos havaitaan, että ratkaisu- tai myöntämismenettelyn aikana on tapahtunut sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi toteutettava tiettyjä korjaavia toimenpiteitä, paitsi jos sen on perusteltua olla tekemättä niin, esimerkiksi jos oikeudellisen sitoumuksen täytäntöönpano on asianomaisen toimielimen tai elimen edun mukaista tai jos on tarpeen taata palvelun jatkuvuus.

(101)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava vakiojaksot, joiden ajan saajien olisi säilytettävä unionin rahoitusosuuksiin liittyvät asiakirjat, jotta vältetään toisistaan poikkeavat tai suhteettomat sopimusvaatimukset ja toisaalta jotta samalla varataan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille riittävästi aikaa saada pääsy tällaisiin tietoihin ja asiakirjoihin ja suorittaa jälkitarkastuksia ja jälkikäteisvalvontaa. Lisäksi unionin varoja saavat henkilöt ja yhteisöt olisi velvoitettava tekemään yhteistyötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi.

(102)

Jotta osallistujilla ja saajilla olisi riittävät tiedot sekä mahdollisuus käyttää oikeuttaan puolustautua, heille olisi annettava mahdollisuus esittää huomautuksia ennen sellaisen toimen hyväksymistä, joka vaikuttaa haitallisesti heidän oikeuksiinsa, ja heille olisi annettava tietoa muutoksenhakukeinoista, joiden avulla he voivat riitauttaa tällaisen toimen.

(103)

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän ei ratkaisu- tai myöntämismenettelyn yhteydessä tarvitse antaa osallistujalle mahdollisuutta esittää huomautuksia, jos kyseinen osallistuja on hylätty ratkaisu- tai myöntämismenettelyssä. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi tämä olisi täsmennettävä myös kuulemismenettelyä ja muutoksenhakukeinoja koskevassa säännöksessä.

(104)

Kun otetaan huomioon yhä haastavampi geopoliittinen ympäristö ja siihen liittyvät nopeasti kehittyvät hybridi- ja kyberuhat sekä tarve digitaaliseen muutokseen, johon liittyy luontaisesti altistuminen teknisille haavoittuvuuksille, unionin on tarpeen varmistaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelu yleistä järjestystä koskevien normien ja julkisoikeuden mukaisesti. Tämä koskee yhteiskunnan olennaisten intressien turvaamista, kuten energian toimitusvarmuuden turvaamista ja järjestäytyneen rikollisuuden ja petosten torjuntaa. Jos unionin varojen myöntämiseen liittyy strategisia omaisuuseriä ja intressejä, kuten digitaali- tai avaruusinfrastruktuuria tai viestintä- ja tietojärjestelmiä ja -palveluja, voidaan edellyttää erityisehtojen soveltamista tällaisen suojelun varmistamiseksi, myös viestintä- ja tietojärjestelmien ja asiaankuuluvien toimitusketjujen eheyden osalta, kuitenkin unionin tekemiä kansainvälisiä sopimuksia noudattaen. Tällaisten eritysehtojen tyyppejä ja niiden soveltamista koskevia edellytyksiä olisi selkeytettävä. Tässä asetuksessa säädetyt erityisehdot eivät kuitenkaan ole tyhjentäviä, ja perussäädökseen voidaan sisällyttää erityisehtoja edellyttäen, että tässä asetuksessa säädettyjä turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelua koskevia vaatimuksia ja menettelyjä ei muuteta eikä niistä poiketa.

(105)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komission olisi perustettava varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä.

(106)

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää olisi sovellettava osallistujiin, saajiin, yhteisöihin, joiden valmiuksia ehdokas tai tarjoaja aikoo hyödyntää, hankkijan alihankkijoihin, poissuljetun yhteisön tosiasiallisiin omistajiin ja edunsaajiin ja sidosyhteisöihin, luonnollisiin henkilöihin, takaajiin sekä henkilöön tai yhteisöön, joka saa unionin varoja, kun talousarviota toteutetaan välillisen hallinnoinnin mukaisesti, henkilöön tai yhteisöön, joka saa unionin varoja suoraan hallinnoitavista rahoitusvälineistä, osallistujiin tai saajiin, joista talousarviota yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisesti toteuttavat yhteisöt ovat antaneet tietoja, ja sponsoreihin.

(107)

Unionin taloudellisten etujen suojan parantamiseksi varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää olisi vahvistettava. On tärkeää estää se, että poissulkemistilanteessa oleva henkilö tai yhteisö voi hakea tai tulla valituksi unionin varojen hallinnoijaksi tai saada tällaisia varoja yhteistyössä hallinnoidusta ohjelmasta. Jos on annettu lainvoimainen tuomio tai lopullinen hallinnollinen päätös, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava sulkea pois henkilö tai yhteisö, joka on poissulkemistilanteessa ja jota ei pidetä luotettavana, koska se on syyllistynyt tietyntyyppisiin vakaviin väärinkäytöksiin. Rajoittamatta muissa perussäädöksissä säädettyjä tiedonantovelvollisuuksia talousarviota yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisesti toteuttavien henkilöiden ja yhteisöjen olisi toimitettava komissiolle käyttäen mitä tahansa virallista kanavaa, kuten petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamiseen tällä hetkellä käytettävää komission perustamaa automaattista tietojärjestelmää, jäljempänä ”sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmä”, tietoja, jotka koskevat tällaisten lainvoimaisten tuomioiden tai lopullisten hallinnollisten päätösten yhteydessä todettuja tosiseikkoja ja havaintoja, jotka liittyvät vain 138 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa ja d alakohdassa säädettyihin perusteisiin, kun ne saavat tiedon tällaisista tiedoista. Jos lainvoimaista tuomiota tai lopullista hallinnollista päätöstä ei ole annettu, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava toteuttaa poissulkeminen tutkintaelimen alustavan oikeudellisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon tosiseikat ja havainnot, jotka on saatu OLAFin, EPPOn tai tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten tai tutkimusten tai minkä tahansa muun, tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla suoritetun tarkastuksen tai valvontatoimen yhteydessä. Tällainen poissulkeminen olisi kirjattava varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan. Talousarviota yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisesti toteuttavien henkilöiden ja yhteisöjen olisi tutustuttava varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokannan tietoihin ennen unionin varojen myöntämistä tai osallistujien ja avustuksen saajien valintaa. Tietoihin tutustumisen olisi koskettava henkilöä tai yhteisöä, joka hakee unionin varoja tai on valittu hallinnoimaan unionin varoja. Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava tietokantaan kirjattujen poissulkemisten täytäntöönpanoa tällaisten unionin varoja hakevien tai unionin varoja hallinnoimaan valittujen henkilöiden tai yhteisöjen osalta koko poissulkemisen keston ajan. Poissulkemisella olisi vahvistettava hankinta- tai valintamenettelyn luotettavuutta ja varmistettava, etteivät vakavaan väärinkäytökseen syyllistyneet henkilöt tai yhteisöt osallistu menettelyyn. Jäsenvaltioiden tekemiä yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvia maksatushakemuksia, mukaan lukien poissuljettuun henkilöön tai yhteisöön liittyvät menot, ei saisi maksaa. Jos varoja maksetaan jäsenvaltioille tulosperusteisten kehysten mukaisesti, olisi sovellettava alakohtaisissa säännöissä vahvistettuja erityissääntöjä.

(108)

On tärkeää korostaa, että varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää olisi sovellettava jäsenvaltioille suoran hallinnoinnin mukaisesti maksettavista unionin varoista ainoastaan silloin, kun jäsenvaltioiden vastuulla on toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi siltä osin kuin asiaa koskevassa oikeudellisessa kehyksessä osoitetaan komissiolle tällaisia vastuita. Sen vuoksi komission vastuu olisi rajoitettava velvollisuuteen saattaa asia tutkintaelimen käsiteltäväksi henkilön tai yhteisön poissulkemiseksi, jos tulojen ja menojen hyväksyjän tietoon tulee vakavia väärinkäytöksiä lainvoimaisten tuomioiden tai lopullisten hallinnollisten päätösten seurauksena taikka sellaisten tosiseikkojen tai havaintojen seurauksena, jotka on saatu asianomaisia varoja koskevien OLAFin, EPPOn tai tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten tai tutkimusten tai minkä tahansa muun, tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla suoritetun tarkastuksen tai valvontatoimen yhteydessä. Edellä tarkoitettua komission vastuuta rajoittamatta jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan kirjattujen poissulkemispäätöksiä koskevien tietojen tarkistamisesta, tällaisten päätösten täytäntöönpanosta ja sen varmistamisesta, etteivät ne toimita poissulkemistilanteessa olevaan henkilöön tai yhteisöön liittyvää maksatushakemusta. Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää ei pitäisi soveltaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2021/241 (25), sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisia sääntöjä ja vapaaehtoista soveltamista.

(109)

Olisi selvennettävä, että tehtäessä päätös henkilön tai yhteisön rekisteröimisestä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan sen takia, että luonnollinen tai oikeushenkilö, joka on kyseisen henkilön tai yhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai joka käyttää edustus-, päätös- tai valvontavaltaa kyseisen henkilön tai yhteisön osalta tai joka on rajoittamattomassa vastuussa kyseisen henkilön tai yhteisön veloista, tai luonnollinen henkilö, joka on olennaisessa asemassa oikeudellisen sitoumuksen tekemisen tai täyttämisen kannalta, on jossakin poissulkemistilanteista, tietokantaan rekisteröidään myös tiedot kyseisistä henkilöistä.

(110)

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjien olisi, ottaen huomioon heidän riippumattomuutensa hallintoasioissa, tehtävä päätös, joka koskee henkilön tai yhteisön poissulkemista ratkaisu- ja myöntämismenettelyistä tai taloudellisten seuraamusten määräämistä henkilölle tai yhteisölle sekä asiaan liittyvien tietojen julkaisemista. Jos lainvoimaista tuomiota ei ole annettu tai lopullista hallinnollista päätöstä ei ole tehty, sekä tapauksissa, jotka liittyvät vakavaan sopimusrikkomukseen, toimivaltaisten tulojen ja menojen hyväksyjien olisi tehtävä päätöksensä alustavan oikeudellisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon tutkintaelimen antama suositus. Tutkintaelimen olisi myös arvioitava poissulkemisen kesto, jos sitä ei ole määrätty lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä.

(111)

Tutkintaelimen tehtävänä olisi varmistaa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän yhdenmukainen toiminta. Tutkintaelimen olisi koostuttava pysyvästä puheenjohtajasta, puheenjohtajaa sijaistavasta pysyvästä varapuheenjohtajasta, kahdesta komission edustajasta ja pyynnön esittävän tulojen ja menojen hyväksyjän edustajasta.

(112)

Jotta varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää voitaisiin yhdenmukaistaa julkisia hankintoja koskevien sääntöjen kanssa ja jotta sitä voitaisiin tehostaa, yritykset vaikuttaa unionin varojen myöntämiseen tai unionin varojen perusteeton saanti, myös silloin kun on kyse eturistiriidasta, olisi sisällytettävä poissulkemistilanteisiin selkeästi erityisenä poissulkemistilanteena, joka perustuu ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen.

(113)

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen suljettava pois henkilö tai yhteisö, joka on osoittanut rehellisyyden puutetta osallistumalla mihin tahansa virheelliseen toimintaan, joka on ristiriidassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen arvojen kanssa, mukaan lukien yllyttäminen syrjintään, vihaan tai väkivaltaan henkilöryhmää tai ryhmän jäsentä kohtaan, jos toiminta voi vaikuttaa kielteisesti sopimuksen täyttämiseen.

(114)

Poissulkemisperusteisiin olisi lisättävä itsenäinen poissulkemisperuste sellaisia tilanteita varten, joissa on kyse tahallisesta ja perusteettomasta yhteistyön puutteesta tulojen ja menojen hyväksyjän, OLAFin, EPPOn tai tilintarkastustuomioistuimen suorittamien tutkimusten tai tarkastusten yhteydessä, koska tällaisella tilanteella voi olla vakavia seurauksia unionin taloudellisten etujen suojaamiselle.

(115)

Alustava oikeudellinen arviointi ei vaikuta lopulliseen arvioon, jonka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät kansallisen lainsäädännön nojalla kyseisen henkilön tai yhteisön toiminnasta. Tutkintaelimen suositus ja toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän päätös olisi näin ollen tarkistettava sen jälkeen, kun tällainen lopullinen arvio on annettu tiedoksi.

(116)

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi suljettava henkilö tai yhteisö menettelyjen ulkopuolelle silloin, kun on annettu lainvoimainen tuomio tai tehty lopullinen hallinnollinen päätös, jonka mukaan henkilö tai yhteisö on syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen, sosiaaliturvamaksuihin tai verojen maksuun liittyvien velvoitteiden tahalliseen tai tahattomaan laiminlyöntiin, yhteisön perustamiseen eri lainkäyttöalueelle tarkoituksena kiertää vero- tai sosiaalilainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai muita lakisääteisiä velvoitteita, talousarvioon vaikuttavaan petokseen, lahjontaan, rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen, rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, terrorismirikoksiin tai terroritoimintaan liittyviin rikoksiin, lapsityövoiman käyttöön tai muihin ihmiskauppaa koskeviin rikoksiin taikka muuhun sääntöjenvastaisuuteen. Henkilö tai yhteisö olisi suljettava menettelyjen ulkopuolelle myös silloin, kun on kyse vakavasta oikeudellisen sitoumuksen rikkomisesta, mukaan lukien vaatimuksen rikkominen, jonka mukaan sopimus on toteutettava korkeimpien ammatillisten vaatimusten mukaisesti, tai konkurssista taikka tilanteista, joissa on kieltäydytty yhteistyöstä tutkimusten tai tarkastusten yhteydessä. Näitä poissulkemisperusteita arvioitaessa kansainvälisessä kauppaoikeudessa tuomitut kohtuuttoman vahingolliset teot voitaisiin katsoa merkitykselliseksi tekijäksi, jos niihin liittyy ammatin harjoittamiseen liittyvä vakava virhe.

(117)

Unionin yleisen tuomioistuimen 15 päivänä helmikuuta 2023 antaman tuomion (26) mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän olisi tehdessään päätöstä henkilön tai yhteisön poissulkemisesta ammatin harjoittamiseen liittyvän vakavan virheen vuoksi tukeuduttava riittävän täsmällisiin, vakuuttaviin ja konkreettisiin todisteisiin, joilla voidaan osoittaa selvästi ja yksiselitteisesti, että hakija on osallistunut virheelliseen toimintaan, joka vahingoittaa sen ammatillista uskottavuutta ja joka lisäksi osoittaisi tässä asetuksessa tarkoitettua vilpillistä aikomusta tai vakavaa laiminlyöntiä.

(118)

Päättäessään henkilön tai yhteisön poissulkemisesta tai taloudellisen seuraamuksen määräämisestä henkilölle tai yhteisölle sekä asiaankuuluvien tietojen julkaisemisesta toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi varmistettava suhteellisuusperiaatteen noudattaminen ottamalla erityisesti huomioon tilanteen vakavuus, sen vaikutukset talousarvioon, kyseisestä toiminnasta kulunut aika, toiminnan kesto ja toistuminen, toiminnan tahallisuus tai tuottamuksellisuuden aste sekä henkilön tai yhteisön yhteistyö asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa ja kyseisen henkilön tai yhteisön tutkintaan antama panos.

(119)

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi myös voitava sulkea henkilö tai yhteisö pois silloin, kun kyseisen talouden toimijan veloista rajoittamattomassa vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on konkurssissa tai vastaavassa maksukyvyttömyystilassa tai kun kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ei kykene täyttämään velvoitteitaan maksaa sosiaaliturvamaksuja tai veroja ja tällainen tilanne vaikuttaa kyseisen talouden toimijan taloudelliseen asemaan.

(120)

Jotta unionin taloudellisten etujen suojaa voitaisiin edelleen parantaa, tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava sulkea pois sellaiset poissuljetun yhteisön tosiasialliset omistajat ja edunsaajat sekä sidosyhteisöt, jotka ovat osallistuneet poissuljetun yhteisön virheelliseen toimintaan, tai määrätä niille taloudellinen seuraamus. Mahdollisuudella sulkea pois tosiasialliset omistajat ja edunsaajat sekä sidosyhteisöt on tarkoitus estää se, että henkilö tai yhteisö, jota ei poissulkemisen vuoksi voida valita unionin varojen hallinnoijaksi, voisi edelleen osallistua hankinta- ja ratkaisu- tai myöntämismenettelyihin uuden yrityksen tai olemassa olevien sidosyhteisöjen kautta.

(121)

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää olisi sen vaikuttavuuden lisäämiseksi sovellettava myös sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, joiden katsotaan olevan vastuussa yhteisön virheellisestä toiminnasta, jotta he eivät voi osallistua ratkaisu- tai myöntämismenettelyihin tai tulla valituiksi unionin varojen hallinnoijiksi joko yksityishenkilöinä tai uuden yrityksen kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta tulla kuulluksi.

(122)

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tutkintaelimen olisi tulojen ja menojen hyväksyjän pyynnöstä voitava antaa suosituksensa nopeutetussa menettelyssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta tulla kuulluksi. Tällaista menettelyä olisi käytettävä, jos olosuhteet tai asian luonne sitä edellyttävät, esimerkiksi jos jäsenvaltion viranomainen on antanut lainvoimaisen tuomion tai lopullisen hallinnollisen päätöksen, mutta poissulkemisen kestoa ei ole määritetty, tai kolmannessa maassa on annettu lainvoimainen tuomio tai lopullinen hallinnollinen päätös tai henkilölle tai yhteisölle on jo määrätty poissulkemista vastaava seuraamus kansainvälisten järjestöjen päätöksellä.

(123)

Poissulkemispäätöstä ei pitäisi tehdä, jos asianomainen henkilö tai yhteisö on toteuttanut korjaavia toimenpiteitä ja siten osoittanut luotettavuutensa. Tämä mahdollisuus ei saisi olla käytettävissä silloin, kun on kyse kaikkein vakavimmista rikollisen toiminnan muodoista.

(124)

Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen olisi erotettava toisistaan ne tapaukset, joissa poissulkemisen vaihtoehtona on mahdollista määrätä taloudellinen seuraamus, ja ne tapaukset, joissa asianomaisen saajan toiminnan vakavuus, joka liittyy yritykseen saada perusteettomasti unionin varoja, on peruste sille, että poissulkemisen lisäksi määrätään taloudellinen seuraamus ennaltaehkäisevän vaikutuksen varmistamiseksi. Hankintaviranomaisen määrättävissä olevan taloudellisen seuraamuksen enimmäismäärä olisi myös määritettävä.

(125)

Taloudellinen seuraamus olisi määrättävä ainoastaan saajalle eikä osallistujalle, sillä seuraamuksen määrä lasketaan kyseessä olevan oikeudellisen sitoumuksen arvon pohjalta.

(126)

Mahdollisuus tehdä päätöksiä poissulkemisesta ja taloudellisten seuraamusten määräämisestä ei ole riippuvainen mahdollisuudesta soveltaa sopimuksen mukaisia seuraamuksia, kuten sopimussakkoja.

(127)

Poissulkemisen kestoa olisi rajoitettava samaan tapaan kuin direktiivissä 2014/24/EU, ja sen olisi oltava suhteellisuusperiaatteen mukainen.

(128)

On tarpeen määrittää vanhentumisajan alkamispäivämäärä ja kesto poissulkemista koskevien päätösten antamista tai taloudellisten seuraamusten määräämistä varten.

(129)

On tärkeää voida vahvistaa poissulkemisen ja taloudellisen seuraamuksen ennaltaehkäisevää vaikutusta. Ennaltaehkäisevää vaikutusta olisi tältä osin vahvistettava mahdollisuudella julkaista poissulkemiseen ja/tai taloudelliseen seuraamukseen liittyviä tietoja tavalla, joka täyttää asetuksissa (EU) 2018/1725 ja (EU) 2016/679 säädetyt tietosuojavaatimukset. Tällaisella julkaisemisella varmistettaisiin osaltaan, että kyseinen toiminta ei toistu. Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi määritettävä tilanteet, joissa tietoja ei julkaista. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi otettava arviossaan huomioon kaikki tutkintaelimen suositukset. Luonnollisten henkilöiden henkilötiedot olisi julkaistava ainoastaan poikkeustapauksissa, ja perusteena olisi oltava toiminnan vakavuus tai sen vaikutus unionin taloudellisiin etuihin.

(130)

Poissulkemiseen tai taloudelliseen seuraamukseen liittyvät tiedot olisi julkaistava ainoastaan tietyissä tapauksissa, kuten silloin, kun on kyse ammatin harjoittamiseen liittyvästä vakavasta virheellisestä toiminnasta, petoksesta, merkittävistä puutteista talousarviosta rahoitetun oikeudellisen sitoumuksen olennaisten velvoitteiden täyttämisessä tai sääntöjenvastaisuudesta taikka yhteisön perustamisesta eri lainkäyttöalueelle tarkoituksena kiertää vero- tai sosiaalilainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai muita lakisääteisiä velvoitteita.

(131)

Menettelyjen ulkopuolelle sulkemista koskevat perusteet olisi erotettava selvästi perusteista, jotka saattavat johtaa hylkäämiseen ratkaisu- tai myöntämismenettelyn yhteydessä.

(132)

Tiedot riskien varhaisesta havaitsemisesta ja henkilön tai yhteisön poissulkemista tai niille määrättäviä taloudellisia seuraamuksia koskevista päätöksistä olisi keskitettävä. Kyseiset tiedot olisi tätä varten tallennettava keskitetystä järjestelmästä vastaavan komission perustamaan ja ylläpitämään tietokantaan. Kyseisen järjestelmän käytössä olisi kunnioitettava oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan.

(133)

Komission olisi vastattava varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän perustamisesta ja toiminnasta, mutta muiden unionin toimielinten ja elinten sekä kaikkien henkilöiden tai yhteisöjen, jotka hallinnoivat unionin varoja suoran, yhteistyöhön perustuvan tai välillisen hallinnoinnin piirissä, olisi osallistuttava tähän järjestelmään toimittamalla komissiolle asiaankuuluvia tietoja. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän ja tutkintaelimen olisi taattava henkilölle tai yhteisölle oikeus puolustukseen. Sama oikeus olisi annettava henkilölle tai yhteisölle varhaisen havaitsemisen yhteydessä, kun tulojen ja menojen hyväksyjän harkitsema toimi voisi vahingoittaa asianomaisen henkilön tai yhteisön oikeuksia. Jos kyseessä on petos, lahjonta tai muu unionin taloudellisia etuja vahingoittava laiton toiminta, josta ei vielä ole annettu lainvoimaista tuomiota, toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä olisi oltava mahdollisuus lykätä henkilölle tai yhteisölle annettavaa ilmoitusta ja tutkintaelimellä olisi oltava mahdollisuus lykätä henkilölle tai yhteisölle annettavaa mahdollisuutta huomautusten esittämiseen. Tällainen lykkäys olisi perusteltu ainoastaan silloin, kun on pakottavia laillisia syitä säilyttää tutkinnan tai kansallisen oikeudellisen menettelyn luottamuksellisuus.

(134)

Euroopan unionin tuomioistuimella olisi SEUT 261 artiklan mukaisesti oltava täysi harkintavalta tämän asetuksen nojalla tehtyjen poissulkemista koskevien päätösten ja sen nojalla määrättyjen taloudellisten seuraamusten osalta.

(135)

Jotta voidaan puuttua yhteisöjen pyrkimyksiin välttää virheellisen toimintansa mahdolliset haitalliset seuraukset, olisi vahvistettava varhaista havaitsemista ja poissulkemista koskevien menettelyjen yhteydessä sovellettavat ilmoittamista koskevat säännöt tarkoin ehdoin. Lisäksi tällaisissa menettelyissä olisi käytettävä sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää.

(136)

Unionin taloudellisten etujen suojaamisen helpottamiseksi kaikissa talousarvion toteutustavoissa henkilöiden ja yhteisöjen, jotka osallistuvat talousarvion toteuttamiseen, olisi oltava mahdollista päästä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan ja tarkistaa unionin tason tulojen ja menojen hyväksyjien päättämät poissulkemiset. Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokannan tietoihin olisi tutustuttava ennen kuin henkilölle tai yhteisölle myönnetään unionin varoja tai henkilö tai yhteisö valitaan hallinnoimaan unionin varoja. Tämä ei rajoita mahdollisuutta tutustua tietokannan tietoihin oikeudellisen sitoumuksen täytäntöönpanon muissa vaiheissa.

(137)

Tämän asetuksen olisi edistettävä sähköisen hallinnon tavoitetta, erityisesti sähköisen tiedon käyttöä unionin toimielinten ja kolmansien osapuolten välisessä tiedonvaihdossa.

(138)

Siirtyminen sähköiseen tietojenvaihtoon ja asiakirjojen toimittamiseen sähköisesti sekä tarvittaessa myös sähköisiin hankintamenettelyihin yksinkertaistaa huomattavasti menettelyjä. Käytettävien järjestelmien hyväksymiselle olisi kuitenkin määritettävä selkeät edellytykset, jotta voidaan turvata asianmukainen oikeudellinen toimintaympäristö ja huolehtia siitä, että unionin varojen hallinnointi säilyy joustavana osallistujien, saajien sekä tulojen ja menojen hyväksyjien kannalta tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti.

(139)

Yhteentoimivien digitaalisten julkisten palvelujen hallinnoinnin ja laadun parantamiseksi jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, toimeenpanovirastojen ja unionin elinten olisi noudatettava ja sovellettava mahdollisimman pitkälti eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita.

(140)

Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat hakemusasiakirjojen arvioinnista hankintamenettelyjen, avustusten myöntämismenettelyjen sekä kilpailujen yhteydessä vastaavan komitean kokoonpanoa ja tehtäviä. Komiteaan olisi voitava kuulua ulkopuolisia asiantuntijoita, jos perussäädöksessä niin säädetään.

(141)

Hyvän hallintotavan periaatteen mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän olisi pyydettävä selvennyksiä tai puuttuvia asiakirjoja noudattaen samalla kuitenkin tasapuolisen kohtelun periaatetta ja muuttamatta olennaisesti hakemusasiakirjoja. Tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava päättää olla pyytämättä edellä mainittuja asiakirjoja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Lisäksi tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava korjata ilmeinen kirjoitusvirhe tai pyytää osallistujaa korjaamaan se.

(142)

Moitteeton varainhoito edellyttää, että komissio suojaa itseään vaatimalla ennakkomaksujen suoritusvaiheessa vakuuksia. Toimeksisaajilta ja avustuksen saajilta ei pitäisi vaatia vakuuksia automaattisesti, vaan riskianalyysin pohjalta. Jos tulojen ja menojen hyväksyjä havaitsee toteutuksen aikana, että vakuuden antajalla ei ole tai ei enää ole lupaa myöntää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti vakuuksia, tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava pyytää vakuuden korvaamista toisella.

(143)

Erilaiset säännöt, jotka koskevat talousarvion suoraa ja välillistä hallinnointia ja erityisesti ”talousarvion toteutustehtävien” käsitettä, ovat aiheuttaneet sekaannusta ja luoneet riskin pätevyyteen liittyvistä virheistä sekä komission että sen kumppaneiden osalta. Sen vuoksi sääntöjä olisi yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava.

(144)

Henkilöiden tai yhteisöjen, jotka hallinnoivat unionin varoja välillisesti, pilareihin perustuvaa ennakkoarviointia koskevia säännöksiä olisi tarkistettava, jotta komissio voi mahdollisimman pitkälti hyödyntää tällaisten henkilöiden ja yhteisöjen järjestelmiä, sääntöjä ja menettelyjä, due diligence -prosessi mukaan luettuna, joiden katsotaan vastaavan komission järjestelmiä, sääntöjä ja menettelyjä. Lisäksi on tärkeää selventää, että jos arvioinnissa havaitaan aloja, joilla käytössä olevat menettelyt eivät riitä suojaamaan unionin taloudellisia etuja, komission olisi voitava allekirjoittaa rahoitusosuussopimuksia ja samalla toteuttaa asianmukaisia valvontatoimia. On myös tärkeää nimetä erikseen tapaukset, joissa komission on mahdollista päättää olla vaatimatta pilareihin perustuvaa arviointia ennen rahoitusosuussopimusten allekirjoittamista.

(145)

Talousarvion tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi on aiheellista selventää suhteellisuusperiaatteen soveltamista välilliseen hallinnointiin. Vaikka suhteellisuusperiaate ei voi vaikuttaa asiaankuuluvassa sovellettavassa oikeudellisessa kehyksessä asetettujen velvoitteiden luonteeseen, sitä olisi käytettävä järjestelmällisesti unionin toteutuskumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, jotta voidaan löytää oikea tasapaino unionin taloudellisten etujen suojaamisen ja unionin politiikkojen täytäntöönpanokyvyn säilyttämisen välillä. Asiaa koskeviin säännöksiin olisi tehtävä tiettyjä mukautuksia, ja ne olisi jäsenneltävä uudelleen. Tämän ei pitäisi tulkita rajoittavan käytännössä niitä oikeuksia, jotka tarvitaan toimivaltaista tulojen ja menojen hyväksyjää, EPPOa – silloin kun on kyse neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (27) mukaisesti tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvista jäsenvaltioista – sekä OLAFia, tilintarkastustuomioistuinta ja tarvittaessa asianomaisia kansallisia viranomaisia varten, jotta nämä voivat käyttää toimivaltaansa kaikilta osin.

(146)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen säätää tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta lopullisiin saajiin, jotka saavat talousarviosta tukea rahoitusvälineiden tai talousarviotakuiden muodossa. Tässä soveltamisessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon lopullisten saajien ja toimen luonne ja kyseeseen tulevat taloudelliset riskit, ja soveltamisen olisi oltava niihin oikeassa suhteessa. Tarpeetonta hallinnollisia rasitusta olisi vältettävä erityisesti silloin, kun lopullisina saajina ovat mikroyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ”pk-yritykset”, ja niiden kaltaiset talouden toimijat, joiden liikevaihto tai taseen loppusumma on vastaava kuin mainituilla yrityksillä.

(147)

Tässä asetuksessa vahvistetut varainhoitosäännöt olisi pidettävä yksinkertaisina ja selkeinä, jotta vältetään ylisääntely ja hallinnollinen lisärasite unionin varojen saajille, jäsenvaltioille, unionin toimielimille tai muille talousarviota toteuttaville henkilöille ja yhteisöille.

(148)

Suhteellisuusperiaatetta on tarpeen soveltaa myös sellaisten yhteisöjen sääntöjen, järjestelmien ja menettelyjen arviointiin, jotka ovat jo läpäisseet arvioinnin, mukaan lukien komission vahvistamia sääntöjä käyttävät yhteisöt; tällaiset yhteisöt olisi vapautettava ennakkoarvioinnista. Ennakkoarvioinnista olisi voitava vapauttaa myös sellaiset jäsenvaltioiden organisaatiot, joille on annettu tehtäväksi unionin varojen yhteistyössä toteutettava hallinnointi.

(149)

On tarpeen selventää, että silloin kun yhteisöt valitaan välilliseen hallinnointiin perustuvaan työskentelyyn kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella, sovelletaan tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

(150)

Talousarviota toteuttaville henkilöille ja yhteisöille osoitettavan korvauksen olisi tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan perustuttava tuloksellisuuteen.

(151)

Jotta voidaan varmistaa talousarvion koskemattomuus silloin kun sitä toteutetaan käyttäen välillistä hallinnointia, on aiheellista edellyttää, että toteutuskumppanit ilmoittavat komissiolle tapauksista, joissa epäillään petosta, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, ja että ne sisällyttävät tällaisen velvoitteen kolmansien osapuolten kanssa välillisen hallinnoinnin puitteissa tekemiinsä sopimuksiin.

(152)

Komissio käynnistää kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa tekemällä rahoitussopimuksia. On tärkeää selventää tällaisten rahoitussopimusten sisältöä, erityisesti niiden toimien osien osalta, joita kolmas maa hallinnoi välillisesti.

(153)

On tärkeää tunnustaa rahoitusta yhdistävien välineiden tai foorumeiden erityinen luonne, sillä kyseisissä välineissä komission rahoitusosuus yhdistyy rahoituslaitosten rahoitukseen, sekä selventää rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevien säännösten soveltamista.

(154)

Unionin toimielinten omaan lukuunsa tekemiin hankintasopimuksiin sovellettavien hankintasääntöjen ja -periaatteiden olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/23/EU (28) sekä direktiivissä 2014/24/EU vahvistettuihin sääntöihin.

(155)

Kokemus on osoittanut, että tämän asetuksen mukaisten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltaminen ei ole tarkoituksenmukaista tehtäessä julkisia hankintasopimuksia sellaisista rahoituspalveluista, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU (29) tarkoitettujen arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, myyntiin, ostoon tai siirtoon ja joita komissio käyttää lainanotto- ja lainanantotoimiensa sekä varainhoito- ja kassanhallintatoimiensa yhteydessä. Tähän sisältyvät keskuspankkien, Euroopan vakausmekanismin, EIP:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten sekä valtionvelan liikkeeseenlaskusta ja hoidosta vastaavien kansallisten yhteisöjen tarjoamat palvelut. Tämän vuoksi ja direktiivin 2014/24/EU 10 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa säädettyjä hankintasääntöjä ei pitäisi soveltaa kyseisiin palveluihin.

(156)

Covid-19-pandemian valossa on aiheellista muuttaa kriisin määritelmää, jota sovelletaan erityisesti yhteisiin säännöksiin ja ulkoisten toimien alan hankintoihin ja jonka olisi katettava kansanterveyteen ja eläinten terveyteen, elintarviketurvaan ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät hätätilanteet sekä maailmanlaajuiset terveysuhat. Jotta mahdollistetaan joustavuus, jota tarvitaan nopean reagoinnin varmistamiseksi kriisistä johtuvissa äärimmäisen kiireellisiä toimia edellyttävissä ennakoimattomissa olosuhteissa, hankintaviranomaisen olisi voitava soveltaa yksinkertaistettuja hankintasääntöjä, kuten kriisitilanteisiin sovellettavaa, ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta järjestettävää neuvottelumenettelyä ja mahdollisuutta hyväksyä, että oletettu valittu tarjoaja toimittaa poissulkemis- ja valintaperusteita koskevat todisteet sopimuksen tekemistä koskevan päätöksen tekemisen jälkeen mutta joka tapauksessa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Hankintaviranomaisella olisi myös oltava joustovaraa muuttaa sopimusta tai puitesopimusta poikkeuksellisesti ilman hankintamenettelyä siten, että sovellettavat kynnysarvot ylittyvät, jotta se voi reagoida kriisiin. Lisäksi kriisitilanteessa olisi poikkeuksellisesti oltava mahdollista lisätä uusia hankintaviranomaisia hankintamenettelyn aloittamisen jälkeen ja ennen sopimuksen allekirjoittamista tai sopimuksen muuttamisen jälkeen kilpailua rajoittamatta. Ennen tällaisten yksinkertaistettujen sääntöjen soveltamista olisi edellytettävä kriisin julistamista asiaankuuluvien sisäisten sääntöjen mukaisesti, lukuun ottamatta ulkoisen toiminnan alan hankintoja, joiden osalta tällaista julistusta ei edellytetä. Toimivaltaisten tulojen ja menojen hyväksyjien olisi lisäksi tapauskohtaisesti perusteltava julistetusta kriisistä johtuva äärimmäinen kiireellisyys.

(157)

Kun on kyse sekamuotoisista hankintasopimuksista, olisi selkeytettävä menetelmää, jonka mukaisesti hankintaviranomaiset määrittävät sovellettavat säännöt.

(158)

Sopimuksia, joissa hankinnan arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin direktiivissä 2014/24/EU säädetyt kynnysarvot, ja sopimuksia, joissa hankinnan arvo alittaa kyseiset kynnysarvot, sekä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä sopimuksia koskevien hankintamenettelyjen aloittamista edeltäviä ja aloittamisen jälkeisiä tarpeellisia tiedotustoimenpiteitä olisi selkeytettävä.

(159)

Tähän asetukseen olisi sisällytettävä kattava luettelo kaikista niistä hankintamenettelyistä, jotka ovat unionin toimielinten käytettävissä kynnysarvosta riippumatta.

(160)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa hallintoa ja kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan, olisi säädettävä neuvottelumenettelyjen soveltamisesta arvoltaan keskisuuriin sopimuksiin.

(161)

Tarvittaessa olisi oltava mahdollista toteuttaa yhteishankinta yhden tai useamman jäsenvaltion hankintaviranomaisen sekä unionin toimielinten, unionin elinten tai toimeenpanovirastojen välillä ilman, että kyseiset toimielimet, elimet tai virastot hankkivat tässä yhteydessä rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja itselleen. Jotta hankintaviranomaiset voisivat kaikilta osin hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia mittakaavaetujen ja riskien ja hyötyjen jakamisen osalta, unionin toimielinten, unionin elinten ja toimeenpanovirastojen mahdollisuuksia hankkia tavaroita tai palveluja kahden tai useamman jäsenvaltion puolesta olisi laajennettava. Unionin toimielimen, unionin elimen tai toimeenpanoviraston olisi voitava toteuttaa asianomainen hankintamenettely jäsenvaltioiden puolesta tai niiden nimissä osapuolten välisen sopimuksen perusteella tai toimia tukkuostajana ja -myyjänä, joka ostaa, varastoi ja jälleenmyy tai lahjoittaa tavaroita tai ostaa, jälleenmyy tai lahjoittaa palveluja, vuokratut kohteet mukaan luettuina, valitsemilleen jäsenvaltioille tai kumppaniorganisaatioille. Tämän asetuksen noudattamista johdetussa oikeudessa koskevien sääntöjen mukaisesti muut unionin säädökset voivat sisältää yksityiskohtaisempia sääntöjä yhteishankinnoista tai hankinnoista jäsenvaltioiden puolesta tai niiden nimissä. Tällaisissa säädöksissä olisi tällöin selkeästi mainittava tällaiset poikkeukset ja ilmoitettava niiden erityiset syyt.

(162)

Tässä asetuksessa olisi direktiivin 2014/24/EU tavoin säädettävä mahdollisuudesta toteuttaa markkinakartoitus ennen hankintamenettelyn aloittamista. Sen varmistamiseksi, että innovaatiokumppanuutta käytetään ainoastaan silloin, kun sen tavoitteena olevaa rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua ei vielä ole markkinoilla, tai ettei sen kehittäminen ole vaiheessa, joka on lähellä markkinoille saattamista, tässä asetuksessa olisi säädettävä velvollisuudesta toteuttaa alustava markkinakartoitus ennen innovaatiokumppanuuden käynnistämistä.

(163)

Olisi selvennettävä, miten hankintaviranomaiset voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun varmistetaan, että ne saavat sopimuksilleen parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen etenkin vaatimalla erityisiä merkkejä tai käyttämällä asianmukaisia ratkaisumenettelyjä.

(164)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti olisi varmistettava edistyminen viherryttämiseen liittyvien näkökohtien toteuttamisessa sisällyttämällä tarvittaessa tarjouspyyntöihin vihreät valinta- tai ratkaisuperusteet, jotka kannustavat talouden toimijoita tarjoamaan kestävämpiä vaihtoehtoja.

(165)

Sen varmistamiseksi, että talouden toimijat sopimuksia toteuttaessaan noudattavat sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai direktiivin 2014/24/EU liitteessä X luetelluissa kansainvälisissä sosiaali- ja ympäristöalojen sopimuksissa, tällaisten velvoitteiden olisi kuuluttava hankintaviranomaisen määrittelemiin vähimmäisvaatimuksiin, ja ne olisi sisällytettävä hankintaviranomaisen allekirjoittamiin sopimuksiin.

(166)

Erilaiset tapaukset, joihin tavallisesti viitataan eturistiriitatilanteina, on aiheellista tunnistaa ja käsitellä erikseen. Eturistiriidan käsitettä olisi käytettävä ainoastaan tapauksissa, joissa talousarvion suunnittelusta, toteutuksesta, tarkastuksesta tai valvonnasta vastuussa oleva henkilö tai yhteisö taikka unionin toimielimen virkamies tai muu toimihenkilö taikka minkä tahansa tason kansallinen viranomainen on tällaisessa tilanteessa. Yrityksiä epäasianmukaisesti vaikuttaa ratkaisu- ja myöntämismenettelyyn tai saada luottamuksellista tietoa olisi käsiteltävä ammatin harjoittamiseen liittyvänä vakavana virheellisenä toimintana, jotka voisivat johtaa ratkaisu- ja myöntämismenettelystä hylkäämiseen ja/tai sulkemiseen unionin rahoituksen ulkopuolelle. Lisäksi talouden toimijat saattavat olla tilanteessa, jossa niitä ei ammattiin liittyvien eturistiriitojen vuoksi pitäisi valita sopimuksen täytäntöönpanoon. Esimerkiksi yritys ei saisi arvioida hanketta, johon se on osallistunut, tai tilintarkastaja ei saisi tarkastaa tilejä, jotka se on aiemmin varmentanut. Eturistiriitojen arvioinnissa ja velvoitteessa perustaa järjestelmiä tällaisten eturistiriitojen havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta. Oikeusvarmuuden edistämiseksi eturistiriitojen arviointia koskevissa asianmukaisissa ohjeissa olisi annettava lisäselvennyksiä tahoille, jotka arvioivat tällaisia tilanteita unionin ja kansallisella tasolla.

(167)

On tarpeen selventää hankintaviranomaisen ja ehdokkaiden tai tarjoajien velvollisuuksia, jotta voitaisiin varmistaa, että ei ole sellaisia ammatillisia eturistiriitoja, jotka voivat tai uhkaavat vaikuttaa kykyyn täyttää sopimus riippumattomasti, puolueettomasti ja objektiivisesti. Ehdokkaiden, tarjoajien ja tarvittaessa yhteisöjen, joiden valmiuksia ehdokkaat tai tarjoajat hyödyntävät, sekä suunniteltujen alihankkijoiden olisi ilmoitettava, ettei tällaisia eturistiriitoja ole, ja toimitettava pyydettäessä asiaan liittyvät tiedot. Hankintaviranomaisen olisi puolestaan arvioitava tällaisten ammatillisten eturistiriitojen olemassaoloa, kun niistä on ilmoitettu, tai sille toimitettujen lisätietojen perusteella. Jos tällaisia ammatillisia eturistiriitoja todetaan, tämän pitäisi johtaa hylkäämiseen ratkaisu- tai myöntämismenettelyssä.

(168)

Kilpailuun perustuvilla ja avoimilla sisämarkkinoilla olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset ja annettava sekä eurooppalaisille että ulkomaisille talouden toimijoille mahdollisuus ansioihin perustuvaan kilpailuun. Ulkomaiset tuet voivat vääristää sisämarkkinoita ja heikentää tasapuolisia toimintaedellytyksiä hankintamenettelyissä, joissa esimerkiksi valituiksi tulleet talouden toimijat ovat saaneet ulkomaisia tukia. Tämän riskin poistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2022/2560 (30) vahvistetaan säännöt ja menettelyt sisämarkkinoita tosiasiallisesti tai mahdollisesti vääristävien ulkomaisten tukien tutkimiseksi ja tarvittaessa sen varmistamiseksi, että vääristymät korjataan. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus jäsenvaltioihin sovellettavien sääntöjen ja tämän asetuksen mukaisten hankintamenettelyjen välillä, unionin toimielinten, unionin elinten ja toimeenpanovirastojen olisi sovellettava soveltuvin osin samoja ulkomaisia tukia koskevia sääntöjä ja menettelyjä, joista säädetään asetuksessa (EU) 2022/2560.

(169)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka liittyy hankintamenettelyssä saatujen ulkomaisten taloudellisten panosten alustavaa tarkastelua ja perusteellista tutkimusta koskeviin menettelyn yksityiskohtiin sekä niihin liittyviin osatekijöihin. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (31) mukaisesti.

(170)

Direktiivin 2014/24/EU mukaisesti olisi oltava mahdollista tarkistaa, onko talouden toimija poissuljettu, soveltaa valinta- ja ratkaisuperusteita sekä tarkistaa, onko hankinta-asiakirjoja noudatettu, ja nämä missä tahansa järjestyksessä. Tämän vuoksi tarjous olisi voitava hylätä ratkaisuperusteiden perusteella ilman, että sitä ennen tarkistetaan, täyttääkö kyseinen tarjoaja poissulkemis- tai valintaperusteet.

(171)

Sopimusten ratkaisuperusteena olisi pidettävä kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta direktiivin 2014/24/EU 67 artiklan mukaisesti.

(172)

Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen selventää, että valintaperusteet liittyvät tiukasti ehdokkaiden tai tarjoajien arviointiin ja että ratkaisuperusteet liittyvät tiukasti tarjousten arviointiin. Unionin hankintasääntöjen yhdenmukaistamiseksi direktiivin 2014/24/EU kanssa hankintaviranomaisten olisi myös voitava käyttää ratkaisuperusteena sopimuksen täyttämiseen osoitetun henkilöstön organisointia, pätevyyttä ja kokemusta silloin kun nämä voivat merkittävästi vaikuttaa sopimuksen täyttämisen laatuun ja sitä kautta tarjouksen taloudelliseen arvoon. Hankintaviranomaisten, jotka käyttävät jotakin edellä mainituista ratkaisuperusteista, olisi varmistettava asianmukaisin sopimusperusteisin keinoin, että sopimuksen täyttämiseen osoitettu henkilöstö tosiasiallisesti täyttää asetetut laatuvaatimukset. Tällaisen henkilöstön vaihtamiseen olisi saatava hankintaviranomaisten suostumus, ja hankintaviranomaisten olisi tarkistettava, että korvaava henkilöstö vastaa laadultaan korvattua henkilöstöä. Lisäksi olisi varmistettava, että valinta- ja ratkaisuperusteisiin ei liity päällekkäisyyttä ja saman osatekijän arvioimista kahteen kertaan.

(173)

Jotta voidaan vähentää aikaavieviä menettelyjä ja jotta hankintaviranomaiset voisivat hyödyntää dynaamisten hankintajärjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia kaikilta osin, on tarpeen yksinkertaistaa näitä järjestelmiä koskevia sääntöjä. Kyseisiä järjestelmiä olisi erityisesti käytettävä rajoitetun menettelyn muodossa, jolloin kaikki talouden toimijat, jotka esittävät osallistumishakemuksen ja täyttävät poissulkemis- ja valintaperusteet, voivat osallistua dynaamisen hankintajärjestelmän kautta toteutettuihin hankintamenettelyihin järjestelmän voimassaoloaikana, jota ei pitäisi rajoittaa neljään vuoteen. Tarjoukset voitaisiin esittää myös sähköisenä luettelona erityisesti markkinoilla yleisesti saatavilla olevista käyttövalmiista tuotteista tai palveluista. Lisäksi tarjousten avaamisesta vastaavan lautakunnan ja arviointikomitean nimeämistä koskevasta vaatimuksesta olisi luovuttava tiettyjen dynaamisen hankintajärjestelmän kautta tehtävien hankintojen osalta, jotta voidaan vähentää hallinnollista rasitusta.

(174)

Ottaen huomioon hankintamenettelyjen digitalisoinnin edistyminen olisi selvennettävä, että avoimissa menettelyissä tarjousten julkiset avaamistilaisuudet voidaan järjestää etäyhteyden välityksellä videokokouksina.

(175)

Sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja niiden yhdenmukaistamiseksi unionin toimielinten omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin sovellettavien sääntöjen kanssa velvollisuus julkaista komission verkkosivustolla luettelo valituista ehdokkaista, joita pyydetään jättämään tarjous, olisi poistettava ulkoisten toimien alalta.

(176)

Unionin hankinnoissa olisi varmistettava, että unionin varoja käytetään tehokkaalla, avoimella ja asianmukaisella tavalla ja että samalla kevennetään unionin varojen saajien hallinnollista rasitusta. Sähköisen hankintamenettelyn olisi tältä osin edistettävä unionin varojen parempaa käyttöä ja parannettava kaikkien talouden toimijoiden mahdollisuuksia saada sopimuksia. Kaikkien hankintoja tekevien unionin toimielinten olisi julkaistava verkkosivustoillaan selkeät säännöt, jotka koskevat hankintoja, menoja ja valvontaa, sekä tiedot kaikista tehdyistä sopimuksista, mukaan lukien niiden arvo.

(177)

Kun kyse on sähköisistä hankinnoista, osallistujien kanssa tapahtuvassa sähköisessä tietojenvaihdossa olisi mahdollisimman pitkälti käytettävä olemassa olevia standardeja, kuten komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/7 (32) vahvistettua yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa ja direktiivin 2014/55/EU nojalla laadittuja sähköistä laskutusta koskevia standardeja.

(178)

Olisi täsmennettävä, että kaikissa menettelyissä olisi oltava avaamisvaihe ja arviointivaihe. Ratkaisu- tai myöntämispäätöksen olisi aina perustuttava arviointiin.

(179)

Samalla kun ehdokkaille tai tarjoajille annetaan tiedoksi menettelyn lopputulos, niille olisi myös ilmoitettava päätöksen perustelut ja annettava arviointikertomuksen sisältöön perustuva yksityiskohtainen selvitys perusteluista.

(180)

On aiheellista täsmentää, että tarjoajien, jotka eivät ole tulleet valituksi, jotka ovat tehneet muodollisesti hyväksyttävän tarjouksen, olisi pyytäessään saatava tietoja valitun tarjouksen ominaisuuksista ja suhteellisista eduista. Tarjoajien, jotka eivät ole tulleet valituksi, olisi saatava lisätietoja pyynnöstä, vaikka niiden tarjousten vaatimustenmukaisuutta ei olisi tarkistettu valitun perusteiden soveltamisjärjestyksen vuoksi. Olisi myös selvennettävä, että hylätyillä tarjoajilla ei pitäisi olla pääsyä tällaisiin tietoihin.

(181)

Kun tehdään puitesopimuksia, jotka perustuvat uudelleen kilpailuttamiseen, ei olisi oltava velvollisuutta antaa hylätyille toimeksisaajille tietoja valitun tarjouksen ominaisuuksista ja suhteellisista eduista, koska jos saman puitesopimuksen osapuolet saavat tällaisia tietoja joka kerta, kun kilpailu avataan uudelleen, niiden välinen terve kilpailu voi vaarantua.

(182)

Hankintaviranomaisen olisi voitava ennen sopimuksen allekirjoittamista peruuttaa hankintamenettely tai peruuttaa se osittain, kun kyse on menettelyistä, joissa hankinnat tehdään osissa tai käyttämällä useita hankintalähteitä, ilman, että ehdokkailla tai tarjoajilla on oikeus vaatia korvausta. Tämä ei saisi vaikuttaa tilanteisiin, joissa hankintaviranomainen on toiminut tavalla, jonka johdosta sen voidaan unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti katsoa olevan vastuussa vahingosta.

(183)

Useiden hankintalähteiden käyttöön perustuvien hankintasopimusten tekeminen olisi sallittava asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa erityisesti, jotta vältetään liiallinen tukeutuminen yhteen toimittajaan kriittisten laitteiden ja palvelujen osalta, ja ottaen huomioon teknologista riippumattomuutta ja palvelujen jatkuvuutta koskevat tavoitteet.

(184)

Direktiivin 2014/24/EU tavoin on tarpeen selventää edellytyksiä, joiden mukaisesti sopimusta on mahdollista muuttaa sen täytäntöönpanon aikana ilman uutta hankintamenettelyä. Uutta hankintamenettelyä ei olisi edellytettävä etenkään kun hallinnolliset muutokset, yleisseuraanto sekä selkeiden ja yksiselitteisten tarkistuslausekkeiden tai vaihtoehtojen soveltaminen eivät muuta alkuperäisen menettelyn vähimmäisvaatimuksia. Uutta hankintamenettelyä olisi vaadittava, kun tehdään olennaisia muutoksia alkuperäiseen sopimukseen, erityisesti sopimuspuolten keskinäisten oikeuksien ja velvollisuuksien laajuuteen ja sisältöön, teollis- ja tekijänoikeuksien jakaminen mukaan luettuna. Tällaiset muutokset osoittavat sopimuspuolten aikovan neuvotella kyseisen sopimuksen keskeiset ehdot tai edellytykset uudelleen erityisesti silloin, kun muutetut ehdot ja edellytykset olisivat vaikuttaneet menettelyn tulokseen, jos ne olisivat olleet osa alkuperäistä menettelyä.

(185)

Saadut kokemukset ovat osoittaneet, että on tarpeen selventää, missä tapauksissa muutoksen katsotaan muuttavan sopimuksen kohdetta.

(186)

On tarpeen säätää, että rakennusurakoita, tavaroita tai monitahoisia palveluja koskevien sopimusten yhteydessä on mahdollisuus vaatia suoritustakuu sen varmistamiseksi, että merkittäviä sopimusvelvoitteita noudatetaan ja että sopimuksen täytäntöönpano on asianmukaista sen koko voimassaolon ajan. Lisäksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta vaatia varojen pidättämiseen perustuva sopimuksen vastuuajan kattava vakuus asianomaisilla aloilla sovellettavan tavanomaisen käytännön mukaisesti.

(187)

Jotta voidaan määrittää sovellettavat kynnysarvot ja menettelyt, on aiheellista selventää, pidetäänkö unionin toimielimiä, toimeenpanovirastoja ja unionin elimiä hankintaviranomaisina. Niitä ei olisi pidettävä hankintaviranomaisina silloin, kun ne ostavat yhteishankintayksiköltä. Lisäksi unionin toimielimet muodostavat yhden oikeushenkilön, eivätkä niiden yksiköt voi tehdä toistensa välillä sopimuksia vaan ainoastaan yksikön tason sopimuksia.

(188)

Tähän asetukseen on tarpeen sisällyttää viittaus direktiivissä 2014/24/EU säädettyihin kynnysarvoihin, joita sovelletaan rakennusurakoihin ja tavara- ja palveluhankintoihin, ja direktiivissä 2014/23/EU säädettyihin käyttöoikeussopimuksia koskeviin kynnysarvoihin. Näiden direktiiveissä 2014/24/EU ja 2014/23/EU säädettyjen kynnysarvojen tarkistusta olisi sen vuoksi sovellettava suoraan tämän asetuksen mukaisiin hankintoihin ja käyttöoikeussopimuksiin.

(189)

Käyttöoikeussopimusten tekemistä olisi yksinkertaistettava soveltamalla niihin direktiivissä 2014/23/EU säädettyjä kynnysarvoja.

(190)

Julkisiin hankintoihin sovellettavia vakiomenettelyjä olisi yhdenmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen liittyvistä syistä sovellettava myös ostoihin, joihin sovelletaan direktiivin 2014/24/EU 74 artiklassa säädettyä kevennettyä järjestelyä, joka koskee sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevia sopimuksia. Kevennetyn järjestelyn soveltamisalaan kuuluvien ostojen kynnysarvo olisi tämän vuoksi yhdenmukaistettava palveluhankintasopimuksiin sovellettavan kynnysarvon kanssa.

(191)

Jotta hankintamenettelyjä voitaisiin mukauttaa paremmin unionin ulkopuolisiin markkinaolosuhteisiin, tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityisiä säännöksiä, joiden mukaisesti unionin edustustot tekevät sopimuksia omaan lukuunsa kolmansissa maissa. Sen vuoksi on aiheellista tarkistaa kolmansissa maissa sijaitsevien unionin edustustojen sopimusten tekemisessä soveltamia kynnysarvoja ja yhdenmukaistaa ne ulkoisten toimien alaan kuuluvien sopimusten tekemisessä sovellettavien kynnysarvojen kanssa.

(192)

Ennen sopimuksen tai puitesopimuksen allekirjoittamista noudatettavan odotusajan soveltamisehtoja on tarpeen selkeyttää.

(193)

Ulkoisten toimien alalla sovellettavien hankintasääntöjen olisi oltava yhdenmukaiset direktiiveissä 2014/23/EU ja 2014/24/EU säädettyjen periaatteiden kanssa.

(194)

Hankintamenettelyihin pääsyä koskevien sääntöjen, joita sovelletaan sekä tarjousten jättämisajankohtana että sopimuksen täyttämisen aikana, olisi sisällettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1031 (33) nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä (kansainvälisten julkisten hankintojen välinettä koskevat toimenpiteet) vahvistetut ehdot sekä kyseisessä asetuksessa säädetyt valittuja tarjoajia koskevat asianomaiset velvoitteet.

(195)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa sääntelyä, sujuvoittaa nykyisiä sääntöjä ja parantaa hankintasääntöjen luettavuutta, on tarpeen ryhmitellä uudelleen hankintoja koskevat yleissäännökset ja ulkoisten toimien alaan liittyviä hankintoja koskevat erityissäännökset sekä poistaa tarpeeton toisto ja ristiviittaukset.

(196)

On tarpeen selventää, mitkä talouden toimijat voivat sijoittautumispaikkansa perusteella osallistua tämän asetuksen mukaisiin hankintamenettelyihin, ja säätää nimenomaisesti myös kansainvälisten järjestöjen mahdollisuudesta osallistua näihin menettelyihin.

(197)

Silloin kun sopimuksen tekee kolmannessa maassa sijaitseva unionin edustusto tai kun sopimus tehdään yksinomaan kolmannessa maassa sijaitsevan unionin edustuston edun vuoksi, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voitava avata hankintamenettely sellaisille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet sellaiseen kolmanteen maahan, jolla ei ole unionin kanssa erityistä sopimusta hankintojen alalla. Tätä joustavuutta olisi tarjottava erityisesti silloin, kun ei ole sellaisiin maihin, jotka voivat osallistua hankintamenettelyyn unionin kanssa hankintojen alalla tehdyn erityisen sopimuksen nojalla, sijoittautuneita luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka voisivat suorittaa tarvittavat rakennusurakat tai toimittaa tarvittavat tavarat tai palvelut.

(198)

Jotta voidaan ottaa tasapuolisesti huomioon toisaalta tarve hankintasääntöjen avoimuuteen ja yhtenäistämiseen ja toisaalta tarve joustavuuteen tiettyjen näihin sääntöihin sisältyvien teknisten näkökohtien osalta, hankintoja koskevat tekniset säännöt olisi vahvistettava tämän asetuksen liitteessä ja komissiolle olisi kyseisen liitteen muuttamisen osalta siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti.

(199)

Avustuksia koskevan osaston soveltamisalaa olisi selkiytettävä. Erityisesti olisi selkiytettävä sitä, millaisille toimille tai elimille avustuksia voidaan myöntää ja millaisia oikeudellisia sitoumuksia avustusten osalta voidaan tehdä. Etenkin avustuspäätösten tekeminen olisi vähitellen lopetettava niiden vähäisen käytön ja sähköisten avustusten asteittaisen käyttöönoton vuoksi. Osaston rakennetta olisi yksinkertaistettava siirtämällä muita välineitä kuin avustuksia koskevat säännökset tämän asetuksen muihin osiin. Olisi selkiytettävä sitä, minkälaisille elimille voidaan myöntää toiminta-avustuksia, viittaamatta enää unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistäviin elimiin, sillä kyseiset elimet sisältyvät käsitteenä elimiin, jotka edistävät unionin politiikkaan kuuluvaa ja sitä tukevaa tavoitetta.

(200)

Säännöksiä, jotka koskevat avustushakemuksen, ehdotuspyynnön tai avustussopimuksen sisältöä, olisi yksinkertaistettava ja selkiytettävä menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja tämän asetuksen luettavuuden parantamiseksi.

(201)

Jotta voitaisiin helpottaa useamman rahoittajan rahoittamien toimien toteuttamista silloin, kun toimen kokonaisrahoitus ei ole tiedossa unionin rahoitusosuutta koskevan sitoumuksen tekoajankohtana, on tarpeen selkiyttää unionin rahoitusosuuden määrittelyä ja sen käytön todentamisessa noudatettavaa menetelmää.

(202)

Unionin rahoituksen hakijoita koskevien hallinnollisten vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi otettava käyttöön uusi, arvoltaan erittäin vähäisten eli enintään 15 000 euron suuruisten avustusten luokka. Koska tällaisten avustusten arvo on erittäin vähäinen, olisi luovuttava vaatimuksista, jotka koskevat kunnian ja omantunnon kautta annettavan vakuutuksen esittämistä ja taloudellisten valmiuksien arviointia.

(203)

Jotta avustushakemuksia voitaisiin yksinkertaistaa edelleen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti, tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava riskinarvioinnin perusteella päättää, että taloudellisia valmiuksia koskevat tarkastukset kohdistuvat ainoastaan päähakijaan.

(204)

Kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahoituksen käytöstä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tällaisilla rahoitusmuodoilla on yksinkertaistettu hallinnollisia menettelyjä merkittävästi ja vähennetty virheriskiä olennaisesti. Siitä riippumatta, millä alalla unionin toimi toteutetaan, kertakorvaukset, yksikkökustannukset ja kiinteät prosenttimäärät soveltuvat rahoitusmuodoiksi, ja ne soveltuvat käytettäviksi etenkin vakiomuotoisissa ja toistuvissa toimissa, joita ovat muun muassa liikkuvuus tai koulutustoimet. Lisäksi jäsenvaltioiden instituutioiden toteuttaessa jäsenvaltioiden julkishallintojen ja saajamaiden tai kumppanimaiden instituutioiden välistä yhteistyötä (instituutioiden kumppanuudet) on perusteltua käyttää yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, minkä tulisi edistää niiden osallistumista. Tehokkuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden ja muiden unionin varojen saajien olisi voitava käyttää yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja useammin. Tämän vuoksi kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien käyttöehdoista olisi tehtävä entistä joustavampia. On tarpeen säätää erikseen kokonaiskertakorvauksesta, joka kattaa toimen tai työohjelman kaikki avustuskelpoiset kustannukset. Jotta voitaisiin lisätä tuloksiin keskittymistä, etusijalle olisi asetettava tuotospohjainen rahoitus. Panoksiin perustuvia kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteitä prosenttimääriä olisi voitava käyttää vaihtoehtona silloin, kun tuotospohjaisten kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien käyttö ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

(205)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi on tarpeen selventää, että jos avustus myönnetään kustannuksiin perustumattoman rahoituksen muodossa, alustavaa talousarviota, yhteisrahoitusta ja kaksinkertaisen rahoituksen kieltoa koskevia säännöksiä ei sovelleta, koska niitä ei voida soveltaa tapauksissa, joissa korvauksena maksettava määrä liittyy määriteltyihin ehtoihin tai tuloksiin ja on erotettu kyseeseen tulevista kustannuksista.

(206)

Kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien käytön hyväksymisessä sovellettavia hallinnollisia menettelyjä olisi yksinkertaistettava antamalla niiden käytön hyväksymisvaltuudet toimivaltaisille tulojen ja menojen hyväksyjille. Komissio voi antaa tällaisen valtuutuksen, jos se on aiheellista toiminnan tai menojen luonteen vuoksi tai niiden tulojen ja menojen hyväksyjien lukumäärän vuoksi, joita asia koskee.

(207)

Jos kaikkia kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien määrittämiseen käytettäviä tietoja ei ole saatavilla, niiden täydentämiseen olisi voitava käyttää asiantuntija-arvioita.

(208)

Samalla kun yksinkertaistettujen rahoitusmuotojen laajemman käytön potentiaali olisi vapautettava, olisi varmistettava, että moitteettoman varainhoidon periaatetta ja etenkin taloudellisuuden, tehokkuuden ja kaksinkertaisen rahoituksen kiellon periaatteita noudatetaan. Tätä varten yksinkertaistetuilla rahoitusmuodoilla tulisi varmistaa, että käytetyt varat ovat riittävät saavutettaviin tavoitteisiin nähden, että samoja kustannuksia ei rahoiteta talousarviosta useampaan kertaan, että yhteisrahoitusperiaatetta noudatetaan ja että yleisesti ottaen vältetään liiallisten korvausten maksamista saajille. Yksinkertaistettujen rahoitusmuotojen olisikin perustuttava tilasto- tai kirjanpitotietoihin, vastaaviin objektiivisiin välineisiin tai asiantuntija-arvioihin. Lisäksi olisi edelleen tehtävä aiheellisia tarkastuksia, valvontaa ja säännöllisiä arviointeja.

(209)

Tarkastusten ja valvonnan ja toisaalta säännöllisen arvioinnin keskinäistä suhdetta olisi selkiytettävä kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien osalta. Tarkastuksissa ja valvonnassa olisi keskityttävä selvittämään, ovatko kertakorvausten, yksikkökustannusten tai kiinteämääräisen rahoituksen maksamiselle asetetut edellytykset täyttyneet, ja tarvittaessa myös, ovatko tuotokset ja/tai tulokset valmistuneet. Kyseisissä edellytyksissä ei saisi vaatia ilmoittamaan avustuksen saajalle tosiasiallisesti aiheutuneita kustannuksia. Kun toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tai komissio on määrittänyt kertakorvausten, yksikkökustannusten tai kiinteämääräisen rahoituksen määrät etukäteen, niitä ei saisi kyseenalaistaa jälkitarkastuksissa. Tämä ei saisi estää pienentämästä avustusta, jos toimi on toteutettu puutteellisesti, vain osittain tai myöhässä tai jos on ilmennyt sääntöjenvastaisuuksia, petoksia tai muiden velvoitteiden laiminlyöntiä. Avustusta olisi vähennettävä erityisesti silloin, kun kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien maksamiseksi asetetut edellytykset eivät ole täyttyneet. Säännöllisten arviointien tiheyden ja laajuuden olisi oltava sidoksissa kustannusten kehitykseen ja luonteeseen ottaen erityisesti huomioon markkinahintojen ja muiden merkityksellisten olosuhteiden huomattavat muutokset. Kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteitä prosenttimääriä voitaisiin säännöllisen arvioinnin seurauksena päivittää tulevia sopimuksia varten, mutta säännöllistä arviointia ei saisi käyttää jo sovittujen kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien kyseenalaistamiseen. Kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien säännöllinen arviointi saattaa edellyttää avustuksen saajan kirjanpitoon tutustumista tilasto- ja menetelmätarkoituksia varten, ja tällainen tutustuminen on tarpeen myös petosten torjumiseksi ja havaitsemiseksi.

(210)

Kun avustus myönnetään kiinteän prosenttimäärän, yksikkökustannusten tai kertakorvauksen muodossa ja avustuksen perustana olevia kustannuksia ei näin ollen tarkasteta jälkikäteen, ei ole mahdollista tarkistaa, ovatko tukikelpoiset kustannukset aiheutuneet toimen toteutusaikana. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi olisi selvennettävä, että avustuksen saajiin kohdistettavilla jälkitarkastuksilla varmistetaan, että kiinteän prosenttimäärän, yksikkökustannusten tai kertakorvauksen maksamisedellytykset ovat täyttyneet toteutusjakson aikana.

(211)

Jotta voitaisiin helpottaa pienten organisaatioiden osallistumista unionin toimintapolitiikan toteuttamiseen tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, vapaaehtoistyön arvo olisi hyväksyttävä avustuskelpoiseksi kustannukseksi. Tämän seurauksena tällaisten organisaatioiden olisi voitava lisätä vapaaehtoistyön osuutta toimelle tai työohjelmalle osoittamastaan yhteisrahoituksesta. Unionin avustus olisi tällöin tarpeen rajoittaa sellaisiin arvioituihin avustuskelpoisiin kustannuksiin, jotka eivät sisällä vapaaehtoistyön kustannuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussäädöksessä säädettyä suurinta sallittua yhteisrahoitusosuutta. Koska vapaaehtoistyö on työtä, jota kolmannet osapuolet tekevät avustuksen saajalle korvauksetta, rajoittamalla avustus edellä tarkoitetulla tavalla varmistetaan, ettei avustuksen saajalle korvata kustannuksia, joita sille ei ole aiheutunut. Lisäksi vapaaehtoistyön arvo saisi olla enintään 50 prosenttia luontoissuorituksista ja kaikesta muusta yhteisrahoituksesta.

(212)

Oikeusvarmuuden turvaamiseksi olisi selvennettävä, että silloin kun kolmansien osapuolten vapaaehtoistyön muodossa antamat luontoissuoritukset esitetään alustavassa talousarviossa tukikelpoisina kustannuksina, yhteisrahoitukseen, johon 50 prosentin rajaa sovelletaan, olisi sisällytettävä kaikki rahoituslähteet eli unionin avustus, luontoissuoritukset ja muut rahoituslähteet.

(213)

Voiton tuottamisen kieltävä periaate olisi säilytettävä tässä asetuksessa, jotta voidaan suojella yhtä julkisen talouden perusperiaatteista.

(214)

Oikeusvarmuuden turvaamiseksi silloin kun lasketaan unionin rahoitusosuutta tapauksissa, joissa on kyse talousarviosta rahoitettavasta avustuksesta saatavasta voitosta, olisi selvennettävä, että perittäessä voitosta prosenttiosuutta, joka vastaa unionin rahoitusosuutta avustuskelpoisista kustannuksista, ei pitäisi tehdä eroa tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten ja yksinkertaistettujen kustannusten välillä.

(215)

Avustukset olisi periaatteessa myönnettävä ehdotuspyynnön perusteella. Jos poikkeukset ovat sallittuja, niitä olisi tulkittava ja sovellettava suppeasti soveltamisalan ja keston osalta. Poikkeuksellista mahdollisuutta avustusten myöntämiseen ilman ehdotuspyyntöä elimille, joilla on lakisääteinen tai käytännössä vallitseva monopoli, olisi käytettävä vain siinä tapauksessa, että ainoastaan asianomaiset elimet pystyvät toteuttamaan asiaankuuluvat toimet tai tällainen monopoli kuuluu niille lain nojalla tai viranomaisen määräyksestä.

(216)

Siirryttäessä sähköisiin avustuksiin ja sähköisiin hankintamenettelyihin hakijoita ja tarjoajia olisi pyydettävä todistamaan oikeudellinen muotonsa ja taloudellinen elinkelpoisuutensa vain kerran tietyn ajanjakson kuluessa, ja niitä ei saisi edellyttää toimittamaan uudelleen todistusaineistoa kunkin myöntämismenettelyn yhteydessä. Näin ollen on tarpeen yhdenmukaistaa vaatimukset siitä, kuinka monelta vuodelta asiakirjoja pyydetään avustusten myöntämismenettelyissä ja hankintamenettelyissä.

(217)

Avustuksen saaja voi antaa taloudellista tukea kolmannelle osapuolelle tiettyjen edellytysten täyttyessä, ja kolmannelle osapuolelle maksettava määrä saisi olla enintään 60 000 euroa. Tämän määrän ylittämisen olisi oltava mahdollista, jos toimen tavoitteiden saavuttaminen olisi muutoin mahdotonta tai liian vaikeaa. Jotta talousarvion toteuttamisesta voitaisiin tehdä joustavampaa kriisi- ja hätätilanteissa, kyseinen määrä olisi voitava ylittää ilman tapauskohtaista perustelua myös silloin, kun on kyse humanitaarisesta avusta, hätätilanteen tukeen kuuluvista toimista, pelastuspalvelutoimista tai kriisinhallinta-avusta. Tulojen ja menojen hyväksyjän olisi raportoitava tällaisista tapauksista.

(218)

Jos toimen tai työohjelman toteuttaminen edellyttää, että avustuksen saaja tekee hankintoja, olisi selvennettävä, että kaikki avustuksen saajat voivat käyttää omia hankintakäytäntöjään edellyttäen, että niillä varmistetaan kokonaistaloudellisesti edullisin tai tapauksen mukaan alhaisin hinta, riippumatta siitä, tekeekö avustuksen saaja julkisen hankinnan ja onko se tässä asetuksessa tarkoitettu hankintaviranomainen. Sopimuksen määritelmää olisi muutettava vastaavasti.

(219)

Palkinnot ovat tärkeä rahoitustukimuoto, jossa tuki ei liity ennustettavissa oleviin kustannuksiin, ja niiden käyttöä olisi helpotettava ja niihin sovellettavia sääntöjä yksinkertaistettava. Palkintoja olisi pidettävä rahoitustukimuotona, joka täydentää muita rahoitusinstrumentteja, kuten avustuksia, mutta ei korvaa niitä.

(220)

Palkintojen käytön joustavoittamiseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukainen velvoite julkistaa talousarvioesitykseen liitetyissä perusteluissa sellaiset kilpailut, joiden palkintojen arvo on vähintään 1 000 000 euroa, olisi korvattava velvoitteella ilmoittaa tällaisista palkinnoista ennakkoon Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä mainita ne nimenomaisesti rahoituspäätöksessä.

(221)

Palkinnot olisi myönnettävä avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden mukaisesti. Tämän vuoksi olisi vahvistettava kilpailuihin sovellettavat vähimmäisvaatimukset, erityisesti järjestelyt, joiden mukaisesti palkinto maksetaan kilpailun voittajille, sekä asianmukaiset julkistamistavat. Lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön selkeästi määritelty myöntämismenettely, joka kattaa kilpailun kaikki vaiheet, kuten hakemusten jättämisen, tietojen antamisen hakijoille ja voittajalle tiedottamisen, ja joka vastaa avustusten myöntämismenettelyä.

(222)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä rahoitusvälineisiin, talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun sovellettavista periaatteista ja edellytyksistä sekä unionin rahoitusvastuun rajoittamista, petosten ja rahanpesun torjuntaa, rahoitusvälineiden lakkauttamista ja raportointia koskevista säännöistä.

(223)

Unioni on viime vuosina käyttänyt yhä enemmän rahoitusvälineitä, joiden avulla talousarviovaroilla saadaan aikaan entistä suurempi vipuvaikutus mutta jotka samalla aiheuttavat talousarvioon kohdistuvan rahoitusriskin. Näihin rahoitusvälineisiin sisältyvät paitsi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamisalaan sisältyvät rahoitusvälineet myös talousarviotakuiden ja rahoitusavun kaltaiset välineet, joita koskevat säännöt ovat aikaisemmin sisältyneet kokonaisuudessaan kyseisistä välineistä annettuihin perussäädöksiin. On tärkeää luoda yhteiset puitteet sen varmistamiseksi, että edellä tarkoitettuihin välineisiin sovelletaan yhdenmukaisia periaatteita, ja koota niitä koskevat säännökset tämän asetuksen uuteen osastoon, jossa on rahoitusvälineisiin sovellettavien nykyisten sääntöjen lisäksi jaksot talousarviotakuita ja jäsenvaltioille tai kolmansille maille myönnettävää rahoitusapua varten.

(224)

Rahoitusvälineet ja talousarviotakuut voivat olla tärkeitä pyrittäessä moninkertaistamaan unionin varojen vaikutusta yhdistämällä nämä varat muihin varoihin ja hyödyntämällä vipuvaikutusta. Rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita olisi käytettävä ainoastaan silloin, kun ne eivät aiheuta sisämarkkinoiden kilpailun vääristymistä tai ole valtiontukisääntöjen vastaisia.

(225)

Euroopan parlamentin ja neuvoston tiettyä ohjelmaa varten hyväksymien vuotuisten määrärahojen puitteissa rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita olisi käytettävä sellaisen ennakkoarvioinnin perusteella, joka osoittaa, että unionin toimintapoliittiset tavoitteet saavutetaan niiden avulla tehokkaasti.

(226)

Rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden ja rahoitusavun käyttö olisi hyväksyttävä perussäädöksellä. Kun rahoitusvälineitä perustetaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ilman perussäädöksiä, Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä ne talousarviossa.

(227)

Olisi määriteltävä X osaston soveltamisalaan mahdollisesti kuuluvat rahoitusvälineet, kuten lainat, vakuudet, pääomasijoitukset ja oman pääoman luonteiset sijoitukset sekä riskinjakovälineet. Riskinjakovälineen määritelmän olisi katettava myös hankejoukkolainojen luottoriskiä vähentävät järjestelyt, jotka kattavat hankkeen velanhoitoriskin ja joilla vähennetään joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä lainan tai vakuuden muodossa olevan luottoriskiä vähentävän järjestelyn avulla.

(228)

Kaikki rahoitusvälineestä tai talousarviotakuusta palautettavat varat olisi käytettävä sen rahoitusvälineen tai talousarviotakuun tarpeisiin, josta niiden palautus on peräisin, kyseisen välineen tai takuun tehokkuuden parantamiseksi, jollei perussäädöksessä muuta säädetä, ja ne olisi otettava huomioon, kun kyseiselle välineelle tai takuulle ehdotetaan uusia määrärahoja.

(229)

Tässä asetuksessa säädetään, että komissiolla on asiaa koskevassa perussäädöksessä valtuudet ottaa lainaa unionin tai Euratomin puolesta vastaavien määrien lainaamiseksi edelleen saajajäsenvaltioille tai kolmansille maille lainoihin sovellettavien ehtojen mukaisesti. Tällöin varmistetaan, että lainaksi otettujen varojen ja myönnettyjen lainojen kassavirrat vastaavat täysin toisiaan. Tämä tarkoittaa, että unionin olisi toteutettava markkinatoimia kuhunkin yksittäiseen lainanantotoimeen liittyvien maksutarpeiden perusteella, mikä rajoittaa mahdollisuutta suunnitella eri lainanottotoimet johdonmukaisesti ja määrittää maturiteetit niin, että saavutetaan edullisimmat kustannukset.

(230)

Yksittäisten rahoitusapuohjelmien rahoittaminen erillisillä rahoitusmenetelmillä aiheuttaa kustannuksia ja vaikeuttaa rahoittamista, koska eri rahoitusapuohjelmat kilpailevat rajallisesta määrästä rahoitusmahdollisuuksia. Se pirstaloittaa unionin velkapapereiden tarjontaa ja vähentää likviditeettiä ja sijoittajien kiinnostusta eri ohjelmiin, vaikka kaikilla unionin velkapapereilla on sama korkea luoton laatu. Rahoitusavun tapauksessa olisi näin ollen käytettävä yhtä rahoitusmenetelmää, jolla lisätään unionin joukkolainojen likviditeettiä ja unionin toteuttamien liikkeeseenlaskujen houkuttelevuutta ja kustannustehokkuutta.

(231)

Viimeaikaiset kokemukset Ukrainaa varten tarvittavan rahoituksen hankkimisesta ovat tuoneet esiin haittoja, jotka ovat seurausta hajanaisen lähestymistavan soveltamisesta unionin velkaan. Jotta voidaan vahvistaa unionin asemaa euromääräisen velan liikkeeseenlaskijana, on erittäin tärkeää, että kaikki uudet liikkeeseenlaskut toteutetaan käyttämällä yhtä rahoitusmenetelmää, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, kuten Euratomin liikkeeseenlaskuja, pieniä liikkeeseenlaskuja ja rahoitusapuohjelmien rahoitusta, joita koskevat perussäädökset tulivat voimaan ennen 9 päivää marraskuuta 2022.

(232)

Yhden rahoitusmenetelmän malli ja useimmat sen käyttämiseen tarvittavat infrastruktuurin osat on jo vahvistettu päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 mukaisen hajautetun rahoitusstrategian muodossa. Tämä strategia on mahdollistanut varojen onnistuneen hankinnan asetuksen (EU) 2021/241 mukaisia avustuksia ja lainoja sekä useita neuvoston asetuksessa (EU) 2020/2094 (34) tarkoitettuja muita unionin ohjelmia varten. Koska Ukrainan kiireellisten rahoitustarpeiden kattamiseksi tarvitaan odotettavasti monimutkaisia toimia ja jotta voitaisiin varautua mahdollisiin tuleviin lainanotto- ja lainanantotoimiin, on aiheellista vahvistaa hajautettu rahoitusstrategia lainanottotoimien toteuttamisessa käytettäväksi yhdeksi rahoitusmenetelmäksi.

(233)

Hajautetun rahoitusstrategian käyttämisen pitäisi mahdollistaa rahoitusohjelman joustava toteuttaminen siten, että samalla noudatetaan SEUT 310 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja talousarviovaikutusten välttämisen ja talousarvion tasapainon periaatteita kaikilta osin. Saajien olisi vastattava täysimääräisesti rahoitusohjelman kustannuksista sellaisen yhden kustannustenjakomenetelmän perusteella, jolla varmistetaan kustannusten läpinäkyvä ja oikeasuhteinen jakaminen. Takaisinmaksuvelvoitteiden olisi säilyttävä rahoitusavun saajilla tämän asetuksen mukaisesti.

(234)

Hajautetun rahoitusstrategian toteuttaminen edellyttää, että kaikkiin lainanotto- ja lainananto-ohjelmiin, joissa sitä käytetään, sovelletaan samoja sääntöjä.

(235)

Hajautetun rahoitusstrategian on tarkoitus tarjota komissiolle enemmän joustovaraa yksittäisten rahoitustoimien ajoituksen ja maturiteetin suhteen ja mahdollistaa säännölliset ja vakaat maksut eri saajamaille. Tällaisen strategian olisi perustuttava rahoitusinstrumenttien yhdistämiseen. Komissio voisi tällöin joustavasti järjestää maksujen suorittamisen saajille maksujen suoritushetkellä vallitsevasta markkinatilanteesta riippumatta, ja samalla vähennetään riskiä siitä, että komission täytyisi hankkia kiinteitä summia epävakaissa tai epäsuotuisissa olosuhteissa.

(236)

Kyseisen jouston antaminen komissiolle edellyttäisi yhteisen likviditeettivarannon käyttöönottoa. Tällaisen keskitetyn, luotettaviin likviditeettiennusteisiin perustuvan likviditeettitoiminnon avulla lisättäisiin unionin rahoituskapasiteetin häiriönsietokykyä ja varmistettaisiin, että se pystyy kestämään tilapäiset tilanteet, joissa sisään- ja ulosvirtaukset poikkeavat kokonaistasolla toisistaan.

(237)

Komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat transaktiot, joiden tavoitteena on varmistaa säännöllinen läsnäolo pääomamarkkinoilla, saavuttaa mahdollisimman edulliset rahoituskustannukset ja helpottaa unionin ja Euratomin velkapapereita koskevia transaktioita.

(238)

Koska hajautettua rahoitusstrategiaa on tarkoitus laajentaa koskemaan useampia ohjelmia, on aiheellista, että komissio vahvistaa sen toteuttamista varten tarvittavat järjestelyt. Kyseisiin järjestelyihin olisi sisällyttävä hallintokehys, riskienhallintamenettelyt ja kustannustenjakomenetelmä, jossa olisi noudatettava tämän asetuksen 223 artiklan 4 kohdan e alakohtaa. Avoimuuden varmistamiseksi komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti ja kattavasti tietoja lainanotto- ja velanhoitostrategiansa kaikista näkökohdista.

(239)

Jo myönnettyyn rahoitusapuun ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2463 (35) mukaiseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvän oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi tähän asetukseen sisältyviä hajautettua rahoitusstrategiaa koskevia sääntöjä olisi sovellettava ainoastaan rahoitusapuohjelmiin, joita koskevien perussäädösten voimaantulopäivä on 9 päivänä marraskuuta 2022 tai sen jälkeen.

(240)

On tärkeää, että välillistä hallinnointia käyttäen toteutettuja rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat tarkastetut tilinpäätöslaskelmat toimitetaan niin ajoissa, että tilintarkastustuomioistuin voi ottaa ne huomioon antaessaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautuksensa.

(241)

Olisi otettava huomioon etujen yhteensovittaminen unionin toimintapoliittisiin tavoitteisiin pyrittäessä sekä erityisesti se, että EIP:llä ja EIR:llä on rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden täytäntöönpanoa varten tarvittava erityisasiantuntemus.

(242)

EIP:llä ja EIR:llä olisi ryhmänä toimiessaan oltava mahdollisuus siirtää osa toteutusvaltuuksista toisilleen silloin, kun tällaisesta siirrosta saattaisi olla hyötyä tietyn toimen toteuttamisessa, komission kanssa tehdyssä sopimuksessa tarkemmin määritellyin edellytyksin.

(243)

Johdonmukaisuuden vuoksi ja vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen huomioon ottamiseksi rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden osalta on tarpeen selventää tiettyjä säännöksiä, jotka koskevat unionin varoja välillisesti hallinnoivien henkilöiden tai yhteisöjen toteuttamaa raportointia, X osaston soveltamista silloin, kun on kyse rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden yhdistämisestä talousarviosta myönnettävään lisätukeen, avustukset mukaan luettuina, sekä tapauksia, joissa rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita yhdistetään yhteistyössä hallinnoitaviin varoihin.

(244)

Olisi selkeytettävä, että silloin kun rahoitusvälineitä tai talousarviotakuita yhdistetään talousarviosta myönnettävän lisätuen muotoihin, koko toimenpiteeseen olisi sovellettava rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevia sääntöjä. Tällaisia sääntöjä olisi tapauksen mukaan täydennettävä alakohtaisissa säännöissä määritellyillä erityisvaatimuksilla.

(245)

Unionin talousarviosta rahoitettujen rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden täytäntöönpanossa olisi noudatettava veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa unionin politiikkaa ja siihen tehtyjä päivityksiä, sellaisina kuin ne on vahvistettu asiaa koskevissa unionin säädöksissä ja neuvoston päätelmissä, erityisesti 8 päivänä marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä kriteereistä ja menettelystä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimiseksi (36) ja niiden liitteessä sekä 5 päivänä joulukuuta 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta EU:n luettelosta (37) ja niiden liitteissä.

(246)

Talousarviotakuut ja jäsenvaltioille tai kolmansille maille tarkoitettu rahoitusapu ovat yleensä talousarvion ulkopuolisia toimia, joilla on merkittävä vaikutus unionin taseeseen. Sisällyttämällä nämä toimet tähän asetukseen parannetaan unionin taloudellisten etujen suojaa ja selkiytetään niiden hyväksymisessä, hallinnoinnissa ja kirjanpidossa sovellettavaa kehystä, vaikka kyseiset toimet säilyvät yleensä talousarvion ulkopuolella.

(247)

Unioni on käynnistänyt merkittäviä talousarviotakuisiin perustuvia aloitteita, joihin kuuluvat muun muassa Euroopan strategisten investointien rahasto, jäljempänä ”ESIR”, ja Euroopan kestävän kehityksen rahasto, jäljempänä ”EKKR”. Tällaisille välineille on ominaista, että niiden myötä unionille syntyy ehdollinen velka, ja ne edellyttävät tämän vuoksi varojen käyttöön asettamista likviditeettipuskurin luomiseksi, jotta talousarviosta voitaisiin kattaa asianmukaisesti maksuvelvoitteet, joita ehdollisista veloista saattaa aiheutua. Jotta voitaisiin varmistaa, että unioni säilyttää luottoluokituksensa ja näin samalla kykynsä tarjota tehokkaasti rahoitusta, on olennaisen tärkeää, että ehdollisten velkojen hyväksymisessä, niihin liittyvän puskurin muodostamisessa ja niiden seurannassa noudatetaan tehokkaita sääntöjä, joita olisi sovellettava kaikkiin talousarviotakuisiin.

(248)

Talousarviotakuista aiheutuvat ehdolliset velat voivat koskea hyvin monia erilaisia rahoitus- ja investointitoimia. Mahdollisen talousarviotakuuseen vetoamisen ajankohtaa ei voida vuositasolla määrittää täydellä varmuudella samaan tapaan kuin lainojen takaisinmaksua, joka noudattaa määrättyä aikataulua. Sen vuoksi on välttämätöntä luoda ehdollisten velkojen hyväksymistä ja seurantaa varten kehys, jolla varmistetaan, että päätöksessä (EU, Euratom) 2020/2053 asetettuja vuotuisten maksumäärärahojen enimmäismääriä noudatetaan aina kaikilta osin.

(249)

Kyseisessä kehyksessä olisi säädettävä myös hallinnoinnista ja valvonnasta, johon kuuluu muun muassa tietojen säännöllinen antaminen unionin rahoitustilanteesta. Rahoitusvelkojen rahoitusaste olisi määritettävä kulloisestakin välineestä aiheutuvien rahoitusriskien asianmukaisen arvioinnin perusteella. Ehdollisten velkojen kestävyyttä olisi arvioitava vuosittain talousarviomenettelyn yhteydessä. Olisi otettava käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, jotta voitaisiin välttää tilanteet, joissa varat eivät riitä rahoitusvelkojen kattamiseen.

(250)

Rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden ja rahoitusavun lisääntynyt käyttö edellyttää, että käyttöön otetaan ja puskuriksi varataan merkittävä määrä maksumäärärahoja. Vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi siten, että talousarviota suojataan samalla riittävästi rahoitusveloilta, on tärkeää, että puskuriksi tarvittavat määrät optimoidaan ja tehokkuusedut varmistetaan osoittamalla kyseiset määrät yhteiseen vararahastoon. Näitä yhteiseen vararahastoon osoitettuja varoja voidaan käyttää joustavammin, minkä ansiosta voidaan soveltaa tosiasiallista kokonaisrahoitusastetta, jonka avulla tarvittava suoja voidaan varmistaa optimaalisella varojen määrällä.

(251)

Yhteistä vararahastoa ja sen rahoittamista koskevilla säännöillä olisi varmistettava vankka sisäisen valvonnan kehys. Komission olisi annettava komission tilinpitäjää kuultuaan suuntaviivat yhteisen vararahaston varojen hoidosta. Rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden tai rahoitusavun tulojen ja menojen hyväksyjien olisi aktiivisesti seurattava vastuullaan olevia rahoitusvelkoja, ja yhteisen vararahaston varoista vastaavan varainhoitajan olisi hoidettava vararahaston käteisvaroja ja omaisuuseriä komission tilinpitäjän vahvistamia sääntöjä ja menettelyjä noudattaen.

(252)

Talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun olisi sovellettava rahoitusvälineitä varten jo käyttöön otettuja periaatteita. Etenkin talousarviotakuiden olisi oltava peruuttamattomia, ehdottomia ja vaadittaessa maksettavia (on demand). Niitä olisi hallinnoitava välillisesti tai ainoastaan poikkeustapauksissa suoraan. Ne saisivat kattaa ainoastaan rahoitus- ja investointitoimia, ja niiden vastapuolten olisi osallistuttava omilla varoillaan takuun kattamien toimien rahoitukseen.

(253)

Jäsenvaltioille tai kolmansille maille tarkoitettu rahoitusapu olisi myönnettävä lainan, luottojärjestelyn tai minkä tahansa muun sellaisen välineen muodossa, jolla katsotaan voitavan varmistaa tuen vaikuttavuus. Komissiolle olisi annettava asianomaisessa perussäädöksessä valtuudet lainata tarvittavat varat pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta. Näin varmistetaan, ettei unioni ole osallisena sellaisessa maturiteettien muuttamisessa, josta sille aiheutuisi korkoriski tai jokin muu kaupallinen riski.

(254)

Rahoitusvälineisiin liittyviä säännöksiä olisi sovellettava mahdollisimman pian, jotta tavoitteena oleva yksinkertaistaminen ja tehokkuus voitaisiin saavuttaa. Talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun sekä yhteiseen vararahastoon liittyviä säännöksiä olisi sovellettava vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon alkamisesta lähtien. Tämä aikataulu antaa mahdollisuuden ehdollisten velkojen hallinnointiin tarkoitettujen uusien välineiden perusteelliseen valmisteluun. Sen ansiosta voidaan lisäksi varmistaa, että vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus ja kyseiseen kehykseen liittyvät yksittäiset ohjelmat ovat yhdenmukaiset X osastossa vahvistettujen periaatteiden kanssa.

(255)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014 (38) vahvistetaan säännöt muun muassa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoituksesta. Nämä säännöt koskevat etenkin rahoitusedellytyksiä, rahoituksen myöntämistä ja jakamista, lahjoituksia ja rahoitusosuuksia, vaalikampanjoiden rahoittamista Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä, korvattavia kustannuksia, tietyn rahoituksen käyttökieltoa, kirjanpito-, raportointi- ja tilintarkastusvelvoitteita, toteuttamista ja valvontaa, seuraamuksia, Euroopan tason poliittisista puolueista ja säätiöistä vastaavan viranomaisen, Euroopan parlamentin tulojen ja menojen hyväksyjän ja jäsenvaltioiden yhteistyötä sekä avoimuutta.

(256)

Tähän asetukseen olisi sisällytettävä säännöt, jotka koskevat asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 mukaisesti talousarviosta Euroopan tason poliittisille puolueille osoitettavia rahoitusosuuksia.

(257)

Euroopan tason poliittisille puolueille myönnettävä rahoitustuki olisi annettava erityisenä rahoitusosuutena, joka vastaa näiden puolueiden erityistarpeita.

(258)

Vaikka rahoitustuki myönnetään edellyttämättä vuotuista työohjelmaa, Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi osoitettava jälkikäteen, että unionin rahoitus on käytetty moitteettomasti. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi etenkin tarkistettava, onko rahoitus käytetty rahoituksen suorittamispyynnön mukaisten korvattavien kustannusten kattamiseen tässä asetuksessa säädetyissä määräajoissa. Euroopan tason poliittisille puolueille myönnetyt rahoitusosuudet olisi käytettävä niiden myöntämisvuotta seuraavan varainhoitovuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi perittävä takaisin kaikki mahdollisesti käyttämättä jäänyt rahoitus.

(259)

Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintamenojen kattamiseen myönnettyä unionin rahoitusta ei saisi käyttää muihin kuin asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014 säädettyihin tarkoituksiin, etenkään kolmansien osapuolten, kuten kansallisten poliittisten puolueiden, suoraan tai välilliseen rahoittamiseen. Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi käytettävä rahoitusosuudet kattamaan prosentteina määritetty osuus senhetkisistä ja tulevista menoista. Niillä ei saisi kattaa menoja tai velkoja, jotka ovat syntyneet ennen rahoitusosuuksia koskevien hakemusten jättämistä.

(260)

Rahoitusosuuksien myöntämismenettelyä olisi lisäksi yksinkertaistettava ja mukautettava Euroopan tason poliittisten puolueiden erityispiirteisiin etenkin poistamalla valintaperusteet, ottamalla käyttöön yleissääntö, jonka mukaan maksetaan yksi täysimääräinen ennakkomaksu, sekä tarjoamalla mahdollisuus käyttää kertakorvauksia, kiinteämääräistä rahoitusta ja yksikkökustannuksia.

(261)

Talousarviosta myönnetty rahoitusosuus olisi keskeytettävä, sitä olisi vähennettävä tai se olisi lopetettava, jos Euroopan tason poliittinen puolue ei noudata asetusta (EU, Euratom) N:o 1141/2014.

(262)

Sekä tähän asetukseen että asetukseen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 perustuvia seuraamuksia olisi määrättävä johdonmukaisesti, ja niiden määräämisessä olisi noudatettava ne bis in idem -periaatetta. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 mukaisesti tässä asetuksessa säädettyjä hallinnollisia ja/tai taloudellisia seuraamuksia ei määrätä silloin, kun seuraamuksia on jo määrätty asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 nojalla.

(263)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä yleisestä kehyksestä, jonka mukaisesti budjettitukea voidaan käyttää välineenä ulkoisten toimien alalla ja johon kuuluvat myös kolmannelle maalle asetettava velvollisuus toimittaa komissiolle riittävästi ajantasaista tietoa sen arvioimiseksi, täyttyvätkö sovitut edellytykset, ja säännökset, joilla varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen.

(264)

Jotta voitaisiin vahvistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston roolia, olisi selkiytettävä unionin erityisrahastojen perustamismenettelyä. On myös tarpeen vahvistaa unionin erityisrahastoihin maksettaviin rahoitusosuuksiin sovellettavat periaatteet, erityisesti sen merkitys, että turvataan muilta rahoittajilta saadut rahoitusosuudet, joista saatava lisäarvo oikeuttaa niiden perustamisen. Lisäksi on tarpeen selkeyttää taloushallinnon toimijoiden ja unionin erityisrahastojen hallitusten vastuita ja antaa säännöt, joilla varmistetaan, että rahoittajat ovat tasapuolisesti edustettuina erityisrahaston hallituksessa ja että varojen käyttöä koskevan lopullisen päätöksen tekeminen edellyttää komission hyväksyntää. Lisäksi on tärkeää vahvistaa tarkemmin unionin erityisrahastoilta edellytettävää raportointia koskevat vaatimukset.

(265)

Unionin olisi voitava osallistua maailmanlaajuisiin aloitteisiin silloin, kun tällainen osallistuminen edistää unionin politiikan tavoitteiden saavuttamista. Jotta unionin osallistumiselle maailmanlaajuisiin aloitteisiin voitaisiin tarjota asianmukainen oikeudellinen kehys, unionin rahoitusosuus tällaisiin aloitteisiin olisi lisättävä talousarvion toteuttamisvälineisiin uutena välineenä. Tämän uuden rahoitusmuodon käytölle on tarkoitus asettaa ehtoja, joiden täyttyminen varmistaisi muihin talousarvion toteuttamisvälineisiin verrattavissa olevan suojan. Tällaisiin ehtoihin olisi kuuluttava asianmukaiset sisäiset ja ulkoiset järjestelmät petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi, ja maailmanlaajuisen aloitteen täytäntöönpanosta vastaavien tahojen ylläpitämiä järjestelmiä olisi pidettävä ulkoisina järjestelminä. Maailmanlaajuisiin aloitteisiin liittyvien säännösten käyttö olisi rajattava tapauksiin, joissa muilla talousarvion toteuttamisvälineillä ei voida saavuttaa kyseeseen tulevia unionin politiikan tavoitteita samassa laajuudessa ja samoin vaikutuksin. Jos se on mahdollista ja aiheellista, komission olisi liityttävä maailmanlaajuisen aloitteen hallintoneuvostoon tai vastaavaan ohjausryhmään, jotta varmistetaan unionin etujen tehokas edustus. Avoimuuden ja tehokkaan päätöksenteon varmistamiseksi komission olisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaiset tiedot aikomuksistaan osallistua maailmanlaajuiseen aloitteeseen, jotta ne voivat ottaa nämä tiedot asianmukaisesti huomioon.

(266)

Jotta voidaan mukautua digitalisaatiokehitykseen, kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ulkopuolisista asiantuntijoista laadittujen luetteloiden olisi oltava voimassa monivuotisen ohjelman kestoa pidempään edellyttäen, että varmistetaan asiantuntijoiden vuorottelu ja uusien asiantuntijoiden mahdollisuus ilmaista kiinnostuksensa. Lisäksi on tarpeen antaa unionin toimielimille mahdollisuus houkutella erittäin päteviä ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta voidaan varmistaa, että arviointiprosessi ja asiantuntijoiden antamat lausunnot ja neuvot ovat laadukkaita. Jotta unionin toimielimet voisivat kilpailla menestyksekkäästi muiden markkinoilla olevien toimijoiden kanssa, niiden olisi voitava tarjota kilpailukykyisempiä korvauksia poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Oikeusvarmuuden vuoksi olisi myös selkiytettävä korvauksia saaviin ulkopuolisiin asiantuntijoihin sovellettavia sääntöjä, jotta ne vastaisivat ratkaisu- tai myöntämismenettelyn eri vaiheita.

(267)

Jotta unionin toimielimillä olisi selkeä oikeudellinen kehys palvelujen, tavaroiden tai rakennusurakoiden lahjoittamista varten, muut kuin rahalliset lahjoitukset olisi lisättävä talousarvion toteuttamisvälineisiin uutena välineenä. Tätä välinettä ei pitäisi sekoittaa yleiseen kehykseen, jota sovelletaan unionin kolmansille maille antamaan tukeen ja joka on luonteeltaan laajempi ja voi sisältää myös muita kuin rahallisia lahjoituksia. Covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksen valossa tällaisen välineen olisi tarjottava vakaa oikeusperusta erityisesti tulevia kriisi- ja hätätilanteita varten ja sillä olisi varmistettava, että unionin toimielimillä on asianmukaiset budjettitukivälineet jäsenvaltioiden, henkilöiden ja yhteisöjen auttamiseksi silloin, kun tukea tarvitaan eniten. Kyseinen väline olisi pantava täytäntöön käyttämällä suoraa hallinnointia tai unionin elinten epäsuoraa hallinnointia. Asiaan liittyviä säännöksiä, jotka koskevat muun muassa määritelmiä, keskeyttämistä, lopettamista ja vähentämistä sekä arviointikomiteaa, olisi mukautettava vastaavasti. Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi hallintomäärärahoista rahoitettavia pilaantumattomia tavaroita ei saisi lahjoittaa ennen kuin niiden kirjanpitoarvo on osittain poistettu.

(268)

Muiden kuin rahallisten lahjoitusten käyttöönottoa vastaavasti unionin toimielimille olisi annettava mahdollisuus myöntää palkintoja, jotka eivät ole rahallisia. Tämä on tärkeää muun muassa siksi, että voidaan järjestää kilpailuja nuorille, joilla ei ole pankkitiliä omassa jäsenvaltiossaan mutta jotka voivat helposti vastaanottaa konkreettisen palkinnon. Tämän vuoksi palkintojen määritelmää ja palkintoja koskevia säännöksiä olisi mukautettava.

(269)

Nykyisten sääntöjen sujuvoittamiseksi ja turhan toiston välttämiseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 toisen osan erityissäännökset, joita sovelletaan maataloustukirahastoon, tutkimukseen, ulkoisiin toimiin sekä tiettyihin unionin rahastoihin, olisi otettava tämän asetuksen asianomaisiin osiin edellyttäen, että säännöksiä sovelletaan edelleen ja niillä on edelleen merkitystä.

(270)

Tilinpäätöstä ja kirjanpitoa koskevia säännöksiä olisi yksinkertaistettava ja selkiytettävä. Kaikki tilinpäätöstä ja muuta taloudellista raportointia koskevat säännökset on sen vuoksi asianmukaista koota yhteen.

(271)

Määräaikaa, jonka kuluessa tilintarkastustuomioistuimen on esitettävä huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä, ja lopullisen tilinpäätöksen toimittamismääräaikaa olisi mukautettava vastuuvapausmenettelyn aikataulun huomioon ottamiseksi.

(272)

Päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä olisi koskettava unionin kaikkien tulojen ja menojen tilejä, mukaan lukien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja niihin liittyvät tietyt menoerät, sekä niiden saldoa ja unionin taseessa esitettyjä varoja ja velkoja, myös niitä, jotka aiheutuvat lainanotto- ja lainanantotoimista. Samoin tilintarkastustuomioistuimen tekemässä kaikkien tulojen tarkastuksessa olisi otettava huomioon käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja niihin liittyvät menoerät.

(273)

Tapaa, jota noudattaen unionin toimielimet raportoivat nykyisin kiinteistöhankkeistaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, olisi parannettava. Unionin toimielinten olisi voitava rahoittaa uusia kiinteistöhankkeita tuloilla, jotka on saatu jo myydyistä kiinteistöistä. Tämän vuoksi rakennushankkeita koskeviin säännöksiin olisi lisättävä viittaus sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskeviin säännöksiin. Näin voitaisiin ottaa huomioon unionin toimielinten kiinteistöpolitiikan muuttuvat tarpeet ja samalla säästää kustannuksissa ja lisätä joustavuutta.

(274)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossaan komissio kannustaa rakennusten kunnostamiseen niiden päästöjen vähentämiseksi ja niiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Kun otetaan huomioon energiatehokkaiden rakennusten markkinoiden nopea kehitys, unionin toimielinten on kiireellisesti tarpeen sisällyttää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman sitoumukset omaan kiinteistöpolitiikkaansa ja kunnostaa rakennuksensa asettaen etusijalle kaikkein energiatehokkaimmat investoinnit. Lisäksi työskentelymuotojen viimeaikainen kehitys, jota covid-19-pandemia on nopeuttanut, edellyttää unionin toimielinten toimistokannan mukauttamista dynaamisen toimistotilapolitiikan kehittämiseksi. Tämän vuoksi olisi sallittava rakennekorjaushankkeiden rahoittaminen lainoilla edellyttäen, että siitä syntyy säästöjä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi saatava ennakkohyväksyntäänsä varten riittävät tiedot, myös suunnitellun rakennekorjaushankkeen lisäarvosta ja sen vaikutuksesta vihreään siirtymään. Uusien rakennushankkeiden käsitteen tulkintaa olisi laajennettava ja siihen olisi erityisesti sisällytettävä rakennekorjaushankkeet.

(275)

Tiettyihin unionin elimiin sovellettavien sääntöjen ja yksityiskohtaisten hankintasääntöjen sekä tosiasiallista rahoitusastetta koskevien yksityiskohtaisten ehtojen ja sitä koskevan vähimmäissuhteen mukauttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettuja elimiä varten annettua varainhoidon puiteasetusta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetusta, tämän asetuksen liitteen I muuttamista, tosiasiallisen rahoitusasteen laskemista koskevia yksityiskohtaisia edellytyksiä ja menetelmiä sekä tosiasialliselle rahoitusasteelle määritellyn vähimmäissuhteen muuttamista, jota ei saisi vahvistaa alemmalle tasolle kuin 85 prosenttia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(276)

Joitakin muutoksia, jotka koskevat pääsyn antamista komissiolle saajia koskeviin tietoihin julkaisemista varten, varojen saajia ja niiden tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen sähköistä tallentamista ja säilyttämistä sekä tiedonlouhintaa ja riskien pisteyttämistä varten tarkoitetun yhteisen integroidun tietoteknisen järjestelmän käyttöä kyseisten tietojen analysoimiseksi, olisi sovellettava ainoastaan aikaisintaan vuoden 2027 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä hyväksyttyihin ja siitä rahoitettaviin ohjelmiin, jotta varmistetaan sujuva siirtymä antamalla riittävästi aikaa sähköisten tietojärjestelmien ja asiaankuuluvien sopimusten tarvittavaan mukauttamiseen sekä ohjeistuksen ja koulutuksen tarjoamiseen.

(277)

Komission olisi esitettävä vuoden 2027 loppuun mennessä arviointi yhteisen integroidun tietoteknisen järjestelmän valmiudesta. Arvioinnissa olisi tarkasteltava sitä, onko yhteentoimivuus asiaankuuluvien tietoteknisten järjestelmien ja tietokantojen, myös jäsenvaltioiden tietoteknisten järjestelmien ja tietokantojen, kanssa varmistettu, mikä mahdollistaa asiaankuuluvien tietojen automaattisen siirtämisen mahdollisuuksien mukaan reaaliaikaisesti ja millä vältetään päällekkäinen raportointi; ovatko yhteisessä integroidussa tietoteknisessä järjestelmässä käytetyt riski-indikaattorit riittävän yhdenmukaisia, objektiivisia, oikeasuhteisia ja riskinarvioinnin kannalta tarpeellisia ja perustuvatko ne luotettaviin tietolähteisiin; salliiko yhteinen integroitu tietotekninen järjestelmä tekoälyn käyttämisen datan analysointiin ja tulkintaan ja onko yhteinen integroitu tietotekninen järjestelmä yleisten tietosuojaperiaatteiden mukainen.

(278)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 7 päivänä heinäkuuta 2022.

(279)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,