2.4.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 104/31

—

toteaa, että kulttuuriteollisuus edistää osaltaan merkittävästi paikallis- ja aluekehitystä lisäämällä Euroopan alueiden houkuttelevuutta, kehittämällä kestävyysperiaatteiden mukaista matkailua ja luomalla uusia työllistymismahdollisuuksia.

—

katsoo, että monet pienet elokuvateatterit ovat vaarassa kadota raskaiden taloudellisten rasitteiden johdosta, ja kehottaa yhteistyöhön eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilymisen ja elokuva-alan suojelun varmistamiseksi.

—

korostaa, että on otettava huomioon elokuva-alan niin taloudellinen kuin kulttuurinenkin rooli. Elokuvasektori on elinkeinoala, jolla on huomattava merkitys kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä ajatellen. Sillä on myös ratkaiseva rooli paikallisen ja alueellisen kulttuuri-identiteetin ja moninaisuuden säilyttämisen ja edistämisen kannalta. Näiden erityispiirteidensä ansiosta ala vaikuttaa myös oleellisesti eurooppalaisten sosiaalisten arvojen kehittymiseen ja demokraattisten yhteiskuntien toimintaan, koska audiovisuaalisilla teoksilla voi olla merkittävä rooli eurooppalaisen identiteetin muodostamisessa.

—

korostaa, että digitaaliaikaan siirtyminen tarjoaa Euroopalle uusia mahdollisuuksia luoda kytköksiä eri alueiden välille siten, että alueet vaihtavat audiovisuaalisia teoksia ja tutkivat uusia tapoja luoda yhteyksiä ja vaihtaa sisältöjä. Tämä siirtyminen saattaa antaa tilaisuuden houkutella uutta yleisöä, hyödyntää vaihtoehtoisia sisältöjä, tarjota uusia palveluita sekä lisätä eri alueiden sisältöjen tunnettuutta.

Esittelijä

:

Malcolm Mifsud (MT, PPE), Pietán kaupunginjohtaja

Viiteasiakirja

:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisen elokuvan mahdollisuuksista ja haasteista digitaaliajalla

KOM(2010) 487 lopullinen

1.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio painottaa paikallis- ja alueviranomaisten merkittävää roolia Euroopan elokuva-alan digitalisointiprosessissa. Ensinnäkin elokuvateattereilla on merkittävä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tehtävä kunnissa ja maaseutualueilla, sillä ne ovat usein yhteisöjen ainoita kulttuuritarjontapaikkoja. Toiseksi huomattavan monet Euroopan elokuvateatterit (erityisesti yksisaliset elokuvateatterit) ovat kunnallisessa omistuksessa.

2.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on avainrooli kulttuurin edistämisessä ja korostamisessa, erityisesti kun kyse on kulttuuriperinnön vaalimisesta ja taiteellisen innovoinnin tukemisesta.

3.

toteaa, että kulttuuriteollisuus edistää osaltaan merkittävästi paikallis- ja aluekehitystä lisäämällä Euroopan alueiden houkuttelevuutta, kehittämällä kestävyysperiaatteiden mukaista matkailua ja luomalla uusia työllistymismahdollisuuksia.

4.

katsoo, että monet pienet elokuvateatterit ovat vaarassa kadota raskaiden taloudellisten rasitteiden johdosta, ja kehottaa yhteistyöhön eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilymisen ja elokuva-alan suojelun varmistamiseksi.

5.

painottaa, että ilman unioni-, jäsenvaltio- sekä paikallis- ja alueviranomaistason julkisia toimia eurooppalaisten teosten kilpailukyky ja levitys vaarantuisivat ja Euroopan kansojen moniarvoisuus sekä kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus vähenisivät.

6.

kannattaa Euroopan komission ajatusta suunnitella uusi Media-ohjelma, jotta tuettaisiin eurooppalaisten elokuvateattereiden siirtymistä digitaaliaikaan, sillä juuri niissä näytetään valtaosa eurooppalaisista elokuvista.

7.

toteaa, että tiedonannossa ehdotetut toimet eivät sellaisenaan näytä olevan ongelmallisia toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatteen noudattamisen kannalta. Alue- ja paikallisviranomaisille on kuitenkin annettava keskeinen asema niiden toimenpiteiden suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja hallinnoinnissa, joilla pieniä elokuvateattereita autetaan hyötymään digitaalivallankumouksesta.

8.

katsoo, että elokuvateattereiden digitalisoinnin EU-ulottuvuus on merkittävä, ja toivoisi siksi, että seuraavilla tiedonannossa yksilöidyillä aloilla noudatettaisiin johdonmukaista poliittista lähestymistapaa:

9.

muistuttaa, että kulttuuriulottuvuutta on vahvistettu perussopimuksissa sisällyttämällä EU:n tavoitteisiin ”kulttuurien ja kielten rikkauden ja monimuotoisuuden” kunnioittaminen sekä tae ”Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä” (1).

10.

tähdentää, että Euroopan digitaalistrategian (2) täytäntöönpano vaatii merkittävää asennemuutosta kaikkialla Euroopassa ja edellyttää suorien viestintäkanavien käyttöönottamista hankkeiden tulosten levittämiseksi ja hyödyntämiseksi paikallistasolla.

11.

korostaa elokuvan tärkeää kulttuuritehtävää; se kykenee tavoittamaan maan kulttuuriperinnön ja esittämään sen viihdyttävässä muodossa (3). Elokuvalla on keskeinen merkitys, koska se tuo esiin lukuisten sukupolvien ja kansojen historiaa, taidetta, kulttuuria ja elämäntapoja. Eurooppalaiset elokuvat ilmentävät ennen kaikkea Euroopan kansojen ainutlaatuista kulttuuria ja sivilisaatiota, jotka vaihtelevat maittain ja sukupolvittain.

12.

painottaa, että jokaisella on oikeus osallistua yhteisön kulttuurielämään ja nauttia taiteista. Elokuva kykenee taiteellisena ilmaisuvälineenä lisäksi luomaan siltoja taiteilijoiden ja katsojien välille. Elokuvataide auttaa ihmisiä hyväksymään toinen toisensa, jakamaan samoja inhimillisiä kokemuksia sekä rakentamaan eurooppalaista identiteettiä.

13.

korostaa elokuvan roolia eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa ja alueiden integroimisessa. Elokuva on taiteellisen ja kulttuurisen luonteensa johdosta integroiva tekijä. Se tavoittaa ihmiset kaikkialla Euroopassa ja lähentää heitä mahdollistamalla yhteiset kokemukset. Syrjäisten ja/tai pienten kylien, kaupunkien ja alueiden elokuvateatterit ovat toisinaan kyseisten yhteisöjen ainoita kulttuuritarjontapaikkoja. AK katsookin, että säilyttämällä Euroopan elokuvateatterit voidaan Euroopan yhdentymistä edistää merkittävästi Euroopan syrjäisillä alueilla.

14.

toteaa, että elokuvateattereilla on merkittävä tehtävä kaupungeissa sekä syrjäisillä alueilla, sillä ne tarjoavat katsojille mahdollisuuden nähdä eurooppalaisia audiovisuaalisia sisältöjä.

15.

toteaa, että kulttuuriteollisuus on erittäin dynaaminen, kun ajatellaan taloudellista toimintaa ja työpaikkojen luomista EU:ssa, ja että sillä näin ollen voi olla Euroopassa merkittävä rooli taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa paikallis- ja aluetasolla.

16.

muistuttaa, että elokuva-alaan voidaan soveltaa aiheesta ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” laaditun vihreän kirjan määritelmää (4) kulttuuriteollisuudesta, jolla tarkoitetaan ”tuotannonaloja, jotka tuottavat ja levittävät sellaisia hyödykkeitä ja palveluja, joiden katsotaan kehittämishetkellään erityisen laatunsa, käyttönsä tai tarkoituksensa kannalta ilmentävän tai välittävän kulttuuri-ilmaisuja niiden mahdollisesta kaupallisesta arvosta riippumatta. Perinteisten taidealojen (esittävät taiteet, kuvataiteet, kulttuuriperintö, julkinen sektori mukaan luettuna) ohella määritelmä kattaa elokuvan, DVD:n ja videon, television ja radion, videopelit, uuden median, musiikin sekä kirjat ja lehdet. Käsitteen määrittely kytkeytyy kulttuuri-ilmaisuihin vuodelta 2005 olevan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan Unescon yleissopimuksen puitteissa.”

17.

painottaa, että vankan kulttuuriteollisuuden avulla voidaan kehittää kulttuurialan ja muiden alojen (tieto- ja viestintätekniikka, tutkimus, matkailu, työmarkkinat jne.) luovia kumppanuuksia kulttuuriin ja luovuuteen tehtyjen investointien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten vahvistamiseksi erityisesti, kun on kyse kasvun ja työllisyyden edistämisestä sekä alueiden ja kaupunkien kehittämisestä ja houkuttavuudesta.

18.

esittää, että – kun otetaan huomioon digitaalivallankumouksen tuomat haasteet sekä nykyinen rahoituskriisi – sidosryhmät tekisivät jatkuvaa yhteistyötä saadakseen tukea tilanteissa, joissa markkinat toimivat puutteellisesti.

19.

kiinnittää huomiota siihen, että digitaalivallankumouksen ja rahoituskriisin vaikutukset Euroopan elokuva-alaan voivat paikallis- ja aluetasolla muuttaa alaa pysyvästi. Seurauksena voi jopa olla, että yksisaliset elokuvateatterit katoavat markkinoilta (5). AK kehottaa kokoamaan yhteen resurssit yli kansallisten ja alueellisten rajojen kulttuuriin kohdistuvien uhkien torjumiseksi.

20.

kannustaa paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitason viranomaisia yhteisiin ponnistuksiin ja kehottaa kulttuuriperinnön hallinnoijia, aluesuunnittelijoita ja päätöksentekijöitä ryhtymään kiireellisesti yhteistyöhön.

21.

korostaa, että on otettava huomioon elokuva-alan niin taloudellinen kuin kulttuurinenkin rooli. Elokuvasektori on elinkeinoala, jolla on huomattava merkitys kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä ajatellen. Sillä on myös ratkaiseva rooli paikallisen ja alueellisen kulttuuri-identiteetin ja moninaisuuden säilyttämisen ja edistämisen kannalta. Näiden erityispiirteidensä ansiosta ala vaikuttaa myös oleellisesti eurooppalaisten sosiaalisten arvojen kehittymiseen ja demokraattisten yhteiskuntien toimintaan, koska audiovisuaalisilla teoksilla voi olla merkittävä rooli eurooppalaisen identiteetin muodostamisessa (6).

22.

varoittaa pienten ja itsenäisten taide-elokuvateattereiden sekä syrjäisillä maaseutualueilla sijaitsevien elokuvateattereiden katoamisesta. Tällaisten elokuvateattereiden haasteet tämän siirtymisen yhteydessä ovat suuremmat, ja digitaalinen elokuva uhkaa niiden olemassaoloa.

23.

kannattaa siksi ratkaisua, jossa otetaan huomioon sekä kaupunki- että maaseutualueet Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden vaalimiseksi.

24.

korostaa, että tarvitaan tehokkaita julkisia toimia, joiden yhteydessä myönnetään, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus tarjoavat sisällön tieto- ja viestintätekniikkaan ja edistävät näin osaltaan niiden jatkokehittämistä (7).

25.

peräänkuuluttaa dynaamista, yhdennettyä ja helppokäyttöistä viestintästrategiaa tietojen välittämiseksi saatavilla olevasta julkisesta tuesta sekä toiminnassa olevista kumppanuushankkeista ja mahdollisesta levittämisestä ja painottaa tarvetta pitää alue- ja paikallisviranomaiset jatkuvasti ajan tasalla Euroopan unionissa tapahtuvasta kehityksestä, sillä paikallis- ja alueviranomaisilla on ratkaiseva rooli tietojen tunnetuksi tekemisessä ja levittämisessä eri alueille.

26.

korostaa, että on olennaista edistää median aktiivista ja luovaa hyödyntämistä etenkin soveltamalla tarvittavia teknisiä ja kädentaitoja, valmiuksia ja tietoja käytännön hankkeissa. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti audiovisuaaliseen viestintään sekä audiovisuaalisten sisältöjen luomiseen, esittämiseen ja levittämiseen digitaalitekniikan avulla (8).

27.

toteaa, että nykyinen VPF-malli (virtuaalinen kopiokorvaus – virtual print fee) on yleisesti ottaen epätarkoituksenmukainen pienille, itsenäisille ja taide-elokuvateattereille, joista monet sijaitsevat maaseutualueilla, syrjäisillä alueilla tai pienillä paikkakunnilla. AK kehottaakin ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat erityisesti muita haavoittuvampiin elokuvateattereihin.

28.

kannustaa Euroopan komissiota edistämään standardoinnin tarjoamia mahdollisuuksia, jotta saavutettaisiin joukko tavoitteita, kuten 1) nopeampi siirtyminen digitaalitekniikkaan, 2) alhaisemmat tuotanto- ja jakelukustannukset, 3) eurooppalaisen ohjelmiston monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen digitalisoiduissa elokuvateattereissa sekä 4) investoinnit tutkimukseen, laitteisiin ja ammatilliseen koulutukseen, jotta eurooppalainen elokuvaperintö voitaisiin säilyttää entistä paremmin.

29.

korostaa, että digitaaliaikaan siirtyminen tarjoaa Euroopalle uusia mahdollisuuksia luoda kytköksiä eri alueiden välille siten, että alueet vaihtavat audiovisuaalisia teoksia ja tutkivat uusia tapoja luoda yhteyksiä ja vaihtaa sisältöjä. Tämä siirtyminen saattaa antaa tilaisuuden houkutella uutta yleisöä, hyödyntää vaihtoehtoisia sisältöjä, tarjota uusia palveluita sekä lisätä eri alueiden sisältöjen tunnettuutta.

30.

toteaa, että uuteen elokuvatekniikkaan tehtävien investointien ja digitaaliaikaan siirtymisen tulisi parantaa vammaisten mahdollisuuksia kuvailutulkkauksen ja tekstitysteknologian käyttöönoton ansiosta.

31.

on tyytyväinen mahdollisuuteen käyttää Euroopan unionin rakennerahastoja digitalisointihankkeiden ja koulutusaloitteiden osarahoitukseen. Samalla komitea kuitenkin myöntää, ettei tämä ehkä ole mahdollista kaikissa maissa, koska rahoituksen painopistealat on jo määritelty ja määrärahat sidottu.

32.

katsoo, että Euroopan elokuva-alan ajanmukaistaminen edistää osaltaan merkittävästi paikallis- ja aluekehitystä lisäämällä erityisesti Euroopan syrjäisten alueiden houkuttavuutta, kehittämällä kestävyysperiaatteiden mukaista matkailua ja luomalla uusia työllistymismahdollisuuksia.

33.

pitää tervetulleena Euroopan komission aloitetta suunnitella uusi Media-hanke. Komitea kannattaa erityisesti entistä joustavampaa järjestelyä, joka kannustaa elokuvateattereita modernisointiin ja kaventaa digitaalista kahtiajakoa jäsenvaltioiden välillä.

34.

panee merkille, että onnistuneita hankkeita on jo toteutettu ja että tehokkaiden tukitoimenpiteiden avulla alueet varustautuvat hyödyntämään digitalisointiin liittyvien uusien haasteiden tarjoamia mahdollisuuksia. EAKR:lta digitaaliaikaan siirtymistä varten tukea saaneista taide-elokuvateattereista voidaan esimerkkeinä mainita Saksan Niedersachsenissa, Puolan Małopolskan alueella sekä Pohjois- ja Keski-Portugalissa ja Alentejon alueella sijaitsevat elokuvateatterit.

35.

kannustaa alueiden ja sidosryhmien väliseen parhaiden käytänteiden vaihtoon, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Sidosryhmiä ovat Euroopan komissio, jäsenvaltioiden keskus- ja paikallisviranomaiset, elokuvaneuvosto, elokuva-alan keskukset, elokuvien esittäjien yhteenliittymät, jakelijat, tuottajat ja myyntiedustajat.

36.

sitoutuu edistämään tässä lausunnossa annettujen suositusten toteuttamista tarvittaessa yhteistyössä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kanssa.