Spegazzjonijiet tal-vot (in writing.) Katri KULMUNI

EU:n on tuomittava voimakkaasti Iranin islamilaisen tasavallan hallinnon väkivaltaiset toimenpiteet. Vaikka tietoa on ollut rajallisesti saatavilla, on selvää, että paljon ihmisiä on murhattu heidän osoittaessaan mieltään maan johtoa vastaan. Iranin poliittista oppositiota on vainottu ennenkin voimakkaasti eivätkä maan vaalit ole käytännössä vapaat, koska ehdokasasettelua on ankarasti rajoitettu.
Iranin kohtalo on iranilaisten käsissä, mutta EU:n on mahdollisuuksien mukaan osaltaan tuettava maan demokraattisia voimia ja avoimen kansalaisyhteiskunnan kehitystä. Viime viikkojen kansannousu kertoo laajasta tyytymättömyydestä ja muutostahdosta, mikä Iranin kansan keskuudessa vallitsee.

Olen tukenut ns. EU-Mercosour sopimusta ja vastustanut sen viivästyttämistä, mitä asian lähettäminen EU-tuomioistuimeen merkitsisi, ja tähän myös äänestyskäyttäytymiseni perustuu. Olen perehtynyt myös suomalaisia tuottajia edustavan Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kannanottoihin asiassa.
Tiedostan ne ongelmat ja huolet, joita kyseiseen sopimukseen liittyy. Sovittujen suojalausekkeiden noudattamisesta on pidettävä tiukasti kiinni ja mahdollisiin markkinahäiriöihin on reagoitava. Näen, että tässä asiassa merkitsee paljon myös tuotteiden laadun ja turvallisuuden valvonta niin tulleissa kuin Etelä-Amerikassakin.
Viime kädessä kuitenkin vapaakauppa on keskeinen tekijä, jonka vie taloutta ja kansojen hyvinvointia eteenpäin. Samalla annamme maailmalle viestin, että EU kykenee päätöksentekoon ja avaamme uusia kauppasuhteita.

Äänestin kokonaisuuden puolesta, koska mietintö sisältää monia hyviä tavoitteita Euroopan parlamentin vaalien vaalimenettelyn kehittämiseksi. Toisaalta kyse on rajanvedosta, miltä osin eri maat voivat päättää kansallisesti vaalien käymisestä ja mitkä elementit täytyy olla yhteisen EU-sääntelyn alaisia.
Esimerkiksi pyrkimys ehdokasasettelun aikarajojen yhtenäistämiseen on oikea. Ehdokkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos toisissa maissa ehdokaslistat tulee jättää kolme kuukautta ennen vaaleja ja toisissa maissa aikaraja on kolme viikkoa.
Eurooppalaisen tason "kattopuolueita" ei tule liikaa korostaa EU:n demokratian vahvistamisessa. Eurooppalainenkin demokratia lähtee paikallistasolta, ja kansalaiset äänestävät kukin omista lähtökohdistaan käsin. Oman arvioni on, että suurin osa tekee äänestysvalinnan sillä perusteella, kenen haluaa oman kotiseutunsa tai kotimaansa edustajaksi parlamenttiin, ei sillä, mihin EU-parlamenttiryhmään hän tulisi kuulumaan. Vaaleihin tulee jatkossakin olla oikeus lähteä myös sellaisilla ehdokkailla, joilla ei ole mitään Euroopan tason poliittista puoluetta takanaan.

Kannatin päätöslauselmaa, koska pidän hyvinä sen monia tavoitteita demokratian vahvistamiseksi ja vaalirahoituksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
En kannata unioninlaajuisia yhteislistoja EU-vaalien yhteydessä, olipa kyse ns. pitkistä ylikansallisista listoista meppien valinnassa tai komission puheenjohtajan valinnasta yleisillä vaaleilla. Tällainen voisi syventää integraatiota ja muuttaisi EU-vaalien luonnetta tavalla, jota en pidä EU:n kehitykselle myönteisenä.

Äänestin komission esitystä vastaan, kuten äänestin myös ympäristö- ja maatalousvaliokuntien yhteiskokouksessa 23.9.2025.
Esityksen tavoite vertailukelpoisemman metsätiedon saamiseksi jäsenmaiden välillä on sinänsä kannatettava, mutta siihen on mahdollista päästä vahvistamalla jäsenmaiden vastuuta asiassa ja hyödyntämällä olemassa olevia järjestelmiä.
Periaatteellisesti pidän ongelmallisena, että esitys lisäisi paitsi byrokratiaa, niin myös komission valtaa metsäasioissa ja voisi aiheuttaa Suomelle merkittäviä kustannuksia.
Suomessa käytössä oleva kansallinen metsien inventointi tuottaa jo tarkkaa tietoa metsien tilasta ja muutoksista. Muut EU-maat voivat ottaa mallia tästä, ja järjestelmää voidaan kehittää yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa uuden rinnakkaisen järjestelmän luomisen sijaan.

Äänestin komission luottamuksen puolesta, sekä poliittisen laitavasemmiston että laitaoikeiston tekemien epäluottamuslauseiden kohdalla, kuten tein myös 10.7.2025.
En kannata kaikkia komission yksittäisiä esityksiä, etenkin mitä regulaation lisäämiseen ja integraation syventämiseen eräiltä osin tulee. Näitä esityksiä vastaan voimme kuitenkin parlamentissa tehdä työtä. Kokonaisuutena nykyisissä olosuhteissa, etenkin parlamentin poliittiset voimasuhteet huomioiden, ei ole mahdollista saada juuri toisenlaista komissiota. Komission hajottaminen sen sijaan merkitsisi poliittista epävarmuutta ja unionin päätöksenteon vaikeutumista, mitä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa ei voi pitää suotavana.

Julkisessa keskustelussa lihavalmisteiden nimityksiä koskeva sääntely sai suuren huomion, vaikka tässä päätöslauselmassa oli kyse monista muistakin asioista. Itse äänestin tässä kohtaa valiokunnan esitystä vastaan, koska kannatin Renew Europe -ryhmän tekemää kompromissiesitystä, joka olisi kieltänyt yksinomaisesti eläintuotteisiin liittyvät termit muiden tuotteiden nimityksinä, mutta sallinut kuitenkin eräät muut vakiintuneet nimitykset (Tarkistus 113). Arvioin, että tässä asiassa näkemyserojen taustalla on kielellisiä ja kulttuurisia eroja jäsenmaiden kesken.

Lähtökohtaisesti liikuntapolitiikka kuuluu kullekin jäsenmaalle, ja EU:n yhteinen liikuntapolitiikka voi olla vain täydentävää. Tämä tulee olla lähtökohta jatkossakin. EU-tasolla voidaan silti edistää eurooppalaista liikuntaa ja urheilua, ja äänestin päätöslauselman puolesta osoittaakseni tukea esityksen monille hyville tavoitteille.
Pidän tärkeänä, että kaikessa EU:n liikuntapolitiikassa ja siihen liittyvissä projekteissa otetaan huomioon tavoite elinikäiseen liikuntaharrastukseen kannustamiseen ja kansanterveyden edistämiseen, jotta eurooppalaiset voivat paremmin niin fyysisesti kuin henkisesti. Urheiluseurojen toiminnan kautta voidaan ehkäistä myös erityisesti nuorten syrjäytymistä. Päätöslauselman huomio urheilusta EU:n koheesiopolitiikan edistäjänä varsinkin maaseutualueilla ja muilla syrjäisillä alueilla on syytä muistaa EU-projekteja suunniteltaessa.

Päätöslauselma sisältää monia hyviä elementtejä ja esityksiä toimenpiteiksi. Vaalien demokraattisuutta on vaalittava, pyrittävä korkeampaan äänestysaktiivisuuteen ja lisättävä tiedon saamista vaaleista. EU:n ulkopuolista vaalivaikuttamista ja disinformaatiota on torjuttava.
Osa esityksistä on kuitenkin ongelmallisia. Ns. kärkiehdokkaiden ja EU:n komission puheenjohtajan valinnan ylikorostaminen voi vääristää vaalien luonnetta. Suuri osa jäsenmaiden äänestäjistä haluaa äänestää EU-vaaleissa nimenomaan omista kansallisista lähtökohdista käsin ehdokasta, johon he luottavat meppinä kotimaansa intressien edunvalvojana. Demokratiassa äänestäjä saa valita ne motiivit, joiden perusteella hän äänestää. Postiäänestys ja valtakirjalla äänestäminen voivat myös altistaa vaaleja väärinkäytöksille.

On tärkeää, että EU:n ja Grönlannin välinen yhteistoiminta pysyy hyvänä ja luottamuksellisena ja että tämä näkyy myös kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa. Asiaa koskevassa keskustelussa on tuotu esille myös maailmanpolitiikan jännitteitä ja Grönlannin geostrateginen asema. Pidän itsestään selvänä, että EU tukee Tanskan suvereniteettia ja kansallisia rajoja sekä grönlantilaisten vaikutusmahdollisuuksia omalla alueellaan.