Tekoäly: mahdollisuuksia ja uhkia

Tekoäly vaikuttaa arkielämäämme yhä enemmän. Lue, mitä uhkia ja mahdollisuuksia se tarjoaa turvallisuudelle, demokratialle, yrityksille ja työpaikoille.

Watch the video document
Tekoälyn uhat ja mahdollisuudet
Tekoäly: ihminen pidettävä kehityksen ytimessä

Euroopan kasvu ja varallisuus ovat läheisesti yhteydessä siihen, miten täällä hyödynnetään dataa ja älykästä teknologiaa. Tekoäly voi vaikuttaa merkittävästi elämäämme.

Tämän vuoksi EU hyväksyi kesäkuussa 2024 tekoälysäädöksen, joka on maailman ensimmäinen tekoälyä koskeva kattava lainsäädäntö. Säädöksellä varmistetaan, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja että niissä kunnioitetaan perusoikeuksia.

Alle on listattu joitain keskeisiä tulevaisuuden tekoälysovellusten uhkia ja mahdollisuuksia sekä tekoälysäädöksen niihin tarjoamia ratkaisuita.

181 tsettatavua

Arvio maailmassa tuotetun datan määrästä vuonna 2025. 1 tsettatavu vastaa tuhatta miljardia gigatavua.
Lähde avautuu uudessa ikkunassa

Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet

EU-maat ovat vahvassa asemassa digitaalisessa taloudessa ja yritysten välisessä kaupassa. Korkeatasoisen digitaalisen infrastruktuurin sekä yksityisyyttä ja sananvapautta suojaavan lainsäädännön ansiosta EU:sta voisi tulla maailmanlaajuinen datatalouden ja sen sovellusten johtaja.

Tekoälyn hyödyt kansalaisille

Tekoälyn ansiosta kansalaiset voisivat hyötyä paremmasta terveydenhuollosta, turvallisemmista autoista ja muista liikennevälineistä sekä heille suunnitelluista, halvemmista ja pidempi-ikäisistä tuotteista ja palveluista. Tekoäly helpottaa myös tiedonsaantia ja auttaa kouluttautumisessa.

Tekoälyn ansiosta työpaikoista voi tulla turvallisempia, kun robotit voivat suorittaa vaarallisimpia työtehtäviä, sekä uusia työpaikkoja voi syntyä, kun tekoälyyn liittyvä teollisuus kasvaa ja muuttuu.

Tekoälyn hyödyt yrityksille

Yrityksille tekoäly voi mahdollistaa uuden sukupolven tuotteiden ja palveluiden kehittämisen, mukaan lukien sektoreilla, joilla eurooppalaiset yritykset ovat jo vahvassa asemassa: vihreässä ja kiertotaloudessa, koneiden valmistuksessa, maanviljelyssä, terveydenhuollossa, muodissa, matkailussa. Tekoälyn ansiosta voidaan optimoida logistiikkaa, parantaa koneiden huoltoa, tehostaa tuotantoa ja laatua, parantaa asiakaspalvelua sekä säästää energiaa.

67 %

eurooppalaisista pitää digitaalisten teknologioiden, mukaan lukien tekoälyn, käyttöä positiivisena asiana työntekijöiden turvallisuuden parantamisessa.
Lähde avautuu uudessa ikkunassa

Tekoälyn hyödyt julkisissa palveluissa

Tekoälyn hyödyntäminen julkisissa palveluissa voi pienentää kustannuksia ja tarjota uusia mahdollisuuksia esimerkiksi julkisen liikenteen, koulutuksen, energia- ja jätehuollon saralla sekä tuotteiden kestävyyden parantamisessa. Näin tekoäly voisi myös auttaa EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

Demokratian vahvistaminen

Datapohjainen tutkimus, disinformaation ja kyberhyökkäysten estäminen sekä laadukkaan tiedon saatavuuden varmistaminen voivat vahvistaa demokratiaa. Tekoäly voi lisäksi tukea yhteiskunnan monimuotoisuutta ja avoimuutta esimerkiksi estämällä ennakkoluulojen vaikutusta työllistämisessä ja analyyttista dataa käyttämällä.

Tekoäly ja turvallisuus

Tekoälyä käytettäneen tulevaisuudessa enenevissä määrin rikosten ehkäisemiseen ja rikosoikeuden tukena, kun valtavia määriä dataa voidaan käsitellä nopeammin, vankien karkaamisriskiä arvioida yksityiskohtaisemmin, rikoksia tai jopa terrori-iskuja estää ennalta. Jo nyt verkkoalustat hyödyntävät tekoälyä tunnistamaan ja reagoimaan laittomaan ja epäsopivaan käytökseen verkossa.

Armeija voi käyttää tekoälyä puolustus- tai hyökkäysstrategioiden kehittämiseksi hakkerointia ja verkkourkintaa vastaan tai kybersodankäynnissä keskeisten järjestelmien tavoittamiseksi.

Tekoälyn uhat ja ongelmat

Lisääntyvä riippuvaisuus tekoälystä tuo mukanaan myös mahdollisia riskejä.

Tekoälyn liiallinen tai liian vähäinen käyttö

Tekoälyn liian vähäinen hyödyntäminen on merkittävä ongelma. Jos tekoälyn mahdollisuuksia ei hyödynnetä EU:ssa, keskeisiä ohjelmia (kuten vihreän kehityksen ohjelmaa) ei voida panna toimeen parhaalla mahdollisella tavalla, mikä voi johtaa kilpailuedun menettämiseen muille alueille, talouden lamaantumiseen ja kansalaisille tarjottujen mahdollisuuksien vähenemiseen.

Tekoälyyn ei aina turvauduta johtuen kansalaisten ja yritysten luottamuksen, infrastruktuurin tai aloitteiden puutteesta tai vähäisistä investoinneista. Myös hajanaiset digitaaliset markkinat haittaavat tekoälyn hyödyntämistä, sillä koneoppiminen on riippuvaista riittävästä datan määrästä.

Liiallinen käyttö voi myös olla ongelmallista, jos investoidaan sovelluksiin, jotka osoittautuvat hyödyttömiksi, tai pyritään käyttämään tekoälyä sille soveltumattomiin tarkoituksiin (kuten monimutkaisten yhteiskunnallisten kysymysten selittämiseen).

Tekoälysäädöksellä pyritään puuttumaan molempiin näihin vaaroihin. Sen tavoitteena on edistää luotettavaa tekoälyä Euroopassa sekä kansalaisten että yritysten kannalta, puuttua tekoälyn aiheuttamiin riskeihin ja nostaa Eurooppa johtavaksi toimijaksi alalla.

Kenellä on vastuu tekoälyn aiheuttamista ongelmista?

Keskeinen haaste on määrittää, kuka on vastuussa tekoälyn avulla toimivan järjestelmän aiheuttamista vahingoista. Jos itseohjautuva auto ajaa kolarin, kuuluuko kulujen korvaaminen auton omistajalle, valmistajalle vai ehkä ohjelmiston kehittäjälle?

Jos valmistajalla ei ole minkäänlaista vastuuta, ei ehkä ole myöskään kovin kiinnostavaa valmistaa hyviä tuotteita ja palveluita, mikä voisi vähentää ihmisten luottamusta teknologiaan. Toisaalta liian tiukka sääntely voi myös tukahduttaa innovaatioita.

Tekoäly, perusoikeudet ja demokratia

Tekoälyn tuottamat tulokset riippuvat siitä, miten se on suunniteltu ja millaista dataa se käyttää. Sekä suunnittelussa tai käytetyssä datassa voi olla tarkoituksellisia tai tahattomia vääristymiä. Esimerkiksi jotain tärkeää asiaa ei ole huomioitu algoritmissa tai se on ohjelmoitu niin, että se edustaa rakenteellista vinoumaa tai ennakkoasennetta. Lisäksi monimutkaisen yhteiskunnallisen todellisuuden esittäminen numeroina voi saada tekoälyn näyttämään faktoihin perustuvalta ja täsmälliseltä, vaikkei se sitä olisikaan.

Jos tekoälyä ei suunnitella ja käytetä oikein, sen käyttö voi johtaa päätöksiin, joihin vaikuttavat etninen tausta, sukupuoli tai ikä esimerkiksi palkkaustilanteissa, lainan myöntämisessä tai jopa rikosten käsittelyssä.

Tekoäly voi vaikuttaa vakavasti yksityisyyden- ja tietosuojaan. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kasvojentunnistuksessa tai yksityishenkilöiden seuraamisessa ja profiloimisessa verkossa. Lisäksi tekoälyn avulla voidaan yhdistellä annettuja tietoja uudeksi dataksi, mikä voi johtaa odottamattomiin tuloksiin.

Tekoäly voi myös uhata demokratiaa. Sitä on jo syytetty sosiaalisten kuplien luomisesta verkossa perustuen käyttäjän aiempaan toimintaan. Käyttäjälle näytetään tällöin vain sisältöä, jonka oletetaan miellyttävän häntä, eikä julkiselle keskustelulle pääse syntymään moniäänistä, saavutettavaa ja kattavaa ympäristöä.

Tekoälyn avulla voidaan luoda erittäin realistisia feikkivideoita, jotka tunnetaan niiden englanninkielisellä nimellä deepfake. Ne voivat aiheuttaa rahallisia tappioita, haitata ihmisten mainetta ja vaikeuttaa päätöksentekoa. Kaikki tämä voi johtaa julkisen tilan eriytymiseen ja polarisaatioon ja näin esimerkiksi vaikuttaa vaalien tuloksiin.

Tekoäly voi myös myötävaikuttaa kokoontumisvapauden heikentymiseen, sillä sen avulla voidaan seurata ja profiloida ihmisiä heidän toimiensa ja uskomustensa perusteella.

Vääristymien estämiseksi tekoälysäädöksessä edellytetään, että tekoälyn kouluttamiseen käytettävä data on mahdollisimman monipuolista ja virheetöntä. Sillä säännellään myös tiettyjen sellaisten tekoälysovellusten käyttöä, jotka voivat uhata kansalaisten oikeuksia. Esimerkiksi lainvalvontaviranomaiset eivät saa käyttää biometrisiä tunnistusjärjestelmiä, lukuun ottamatta joitakin tarkasti rajattuja tapauksia.

Tekoälysäädöksessä otettiin myös käyttöön vaatimus, jonka mukaan keinotekoisesti luodut tai manipuloidut kuvat, ääni- tai videosisällöt eli syväväärennökset olisi merkittävä sellaisiksi selkeästi ja näkyvästi.

Tekoäly ja työpaikat

Tekoälyn hyödyntämisen odotetaan vaarantavan isoja määriä työpaikkoja. Vaikka tekoälyn ennustetaan toisaalta luovan myös uusia ja parempia työpaikkoja, koulutuksella tulee olemaan keskeinen rooli pitkän aikavälin työttömyyden estämisessä ja työvoiman taitojen pitämisessä ajan tasalla.

84 %

eurooppalaisista on sitä mieltä, että robotteja ja tekoälyä tulee valvoa huolellisesti.
Lähde avautuu uudessa ikkunassa

Kilpailu

Tietojen kerääminen voi johtaa kilpailun vääristymiseen, kun ne, joilla on resursseja kerätä enemmän dataa, pääsevät parempaan kilpailuasemaan.

Turvallisuusriskit

Tekoälysovellukset, jotka ovat fyysisessä kontaktissa ihmisten kanssa tai joita käytetään ihmisen sisällä, voivat olla turvallisuusriski, sillä ne voivat olla huonosti suunniteltuja ja niitä voidaan käyttää väärin tai hakkeroida. Tekoälyä koskevan sääntelyn puuttuminen aseissa voi johtaa ihmisen kontrollin menettämiseen ja vaaratilanteisiin.

Avoimuuskysymykset

Tiedon saatavuuteen liittyvää epätasapainoa voidaan käyttää hyväksi eri tarkoituksiin. Esimerkiksi verkkokauppa voi käyttää tekoälyä ennustaakseen käyttäjän aiemman toiminnan perusteella (ilman tämän tietoa ja suostumusta), kuinka paljon hän on valmis maksamaan. Poliittisissa kampanjoissa puolestaan voidaan kohdistaa viestit käyttäjälle.

Toisinaan käyttäjille voi myös olla epäselvää, ovatko he tekemisissä ihmisen vai tekoälysovelluksen kanssa, mikä on myös ongelma avoimuuden kannalta.

Tekoälysäädöksellä puututaan näihin haasteisiin sääntelemällä tekoälyn käyttöä, jotta estetään ihmisten käyttäytymisen manipulointi, petos tai ihmisten haavoittuvuuksien hyödyntäminen.

Lisätietoa

Artikkeleita samasta aiheesta

Jaa tämä artikkeli aiheesta: