Kaakkois-Aasia

Osana laajempaa indopasifista aluetta Kaakkois-Aasialla on keskeinen geostrateginen merkitys EU:n kannalta. Alueen mailla on tällä hetkellä edessään merkittäviä geostrategisia haasteita. Indopasifinen alue muuttuu nopeasti, ja koska yli 50 prosenttia maailman väestöstä asuu siellä, siitä on tulossa keskeinen geostrateginen alue. Kaksi kolmasosaa maailman konttikaupasta kulkee indopasifisen alueen kautta, ja sen merenkulkuväylät ovat tärkeitä kaupankäynti- ja energiatoimitusreittejä. EU:n yhteistyöstrategia indopasifisella alueella hyväksyttiin syyskuussa 2021. Sen tarkoituksena on lisätä EU:n sitoutumista ja kehittää kumppanuuksia, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. EU pyrkii parhaillaan saavuttamaan strategisen riippumattomuuden mukauttamalla nykyisiä välineitään. Sen turvallisuus- ja puolustusalan strategisella kompassilla, jonka neuvosto hyväksyi virallisesti maaliskuussa 2022, edistetään avointa ja sääntöihin perustuvaa alueellista turvallisuusarkkitehtuuria, mukaan lukien turvalliset merireitit, valmiuksien kehittäminen ja merivoimien tehostettu läsnäolo indopasifisella alueella.
EU:n strategisia painopistealoja Kaakkois-Aasiassa ovat kestävä ja osallistava vauraus, vihreä siirtymä, valtamerten hallinnointi, digitaalinen hallinto, yhteyksien kehittäminen Global Gateway -strategian kautta, turvallisuus, puolustus ja ihmisten turvallisuus.
EU on tiivistämässä suhteitaan Kaakkois-Aasian maihin. Samalla se edistää alueellista yhdentymistä Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) kanssa, joka on kokonaisuudessaan EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani Euroopan ulkopuolella (Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen). Alueella on ratkaisemattomia geostrategisia kiistoja, kuten Etelä-Kiinan meren tilanne ja Taiwanin asema, ja ympäristöön liittyviä huolenaiheita, etenkin Mekongin alueella. EU on eturivin talouden toimija Kaakkois-Aasiassa ja merkittävin kehitysavun antaja, joka pyrkii edistämään yhteyksien kehittämistä, digitalisaatiota, institutionaalisten rakenteiden kehittämistä sekä demokratiaa, hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksia.

Tässä luvussa esitellään Kaakkois-Aasian aluetta. Katso myös Etelä-Aasiaa (5.6.7) ja Itä-Aasiaa (5.6.8) koskevat luvut.

Oikeusperusta

• Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osasto (EU:n ulkoinen toiminta)
• Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206–207 artikla (kauppa) ja 216–219 artikla (kansainväliset sopimukset)
• kumppanuus- ja yhteistyösopimukset (kahdenväliset suhteet).

A. Kaakkois-Aasian maiden liitto (ASEAN)

ASEANin ensimmäinen huippukokous pidettiin Balilla helmikuussa 1976, ja siihen osallistuivat Indonesia, Malesia, Filippiinit, Singapore ja Thaimaa. Järjestöön ovat liittyneet myöhemmin Brunei, Vietnam, Laos, Kambodža ja Myanmar. ASEAN noudattaa tiukasti jäsentensä sisäisiin asioihin puuttumattomuuden politiikkaa.

Yli 45 vuoden yhteistyön aikana ASEAN ja EU ovat kehittäneet vahvat siteet pääasiassa kauppa- ja taloussuhteiden alalla ja ovat nykyään strategisia kumppaneita. EU on ASEANin kolmanneksi suurin kauppakumppani, ja sen osuus ASEANin kaupasta on noin 10,2 prosenttia. ASEAN on EU:n kolmanneksi suurin Euroopan ulkopuolinen kauppakumppani (Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen). Lopullisena tavoitteena on EU:n ja ASEANin alueidenvälisen vapaakauppasopimuksen tekeminen.

Helmikuussa 2024 pidetyssä EU:n ja ASEANin 24. ministerikokouksessa edistyttiin kaupan vauhdittamisessa, minkä osalta keskityttiin vihreisiin aloitteisiin, digitaaliseen siirtymään ja turvallisten toimitusketjujen luomiseen, alueellisen ja maailmanlaajuisen turvallisuuskehityksen tarkasteluun sekä Global Gateway -aloitteen päivittämiseen ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan ja Aasian yhteyksiä koskevan EU:n strategian ja ASEANin yhteyksiä koskevan yleissuunnitelman 2025. ASEAN ja EU julkaisivat toukokuussa 2024 ASEANin ja EU:n sinisen kirjan 2024–2025, jossa korostetaan niiden strategista kumppanuutta ja uusia yhteistyöohjelmia EU:n Global Gateway -strategian puitteissa. EU lupasi 10 miljardia euroa vihreää kehitystä ja yhteyksiä koskevien aloitteiden tukemiseen ASEANissa.

EU:n ja ASEANin yhteistyösekakomitean 31. kokous pidettiin toukokuussa 2024 Jakartassa. ASEANin puheenjohtajana toiminut Laosin demokraattinen kansantasavalta esitteli puheenjohtajuusvuotensa painopisteet yhteyksien ja häiriönsietokyvyn alalla. EU korosti Global Gateway -strategian keskeisiä aloitteita ja vahvisti sitoutumisensa demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Molemmat osapuolet sitoutuivat vahvistamaan kauppaa, digitaalitaloutta, vihreää teknologiaa ja yhteyksiä muun muassa EU:n ja ASEANin välisen lentoliikennesopimuksen ja digitaalisen yhteistyön aloitteiden avulla. Osapuolet tarkastelivat EU:n ja ASEANin strategisen kumppanuuden edistymistä ja panivat tyytyväisinä merkille ASEANin ja EU:n strategisen kumppanuuden täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman (2023–2027).

ASEANin ja EU:n välinen kauppaa ja investointeja koskeva työohjelma 2024–2025 tarjoaa puitteet, joilla ohjataan taloudellista yhteistyötä ja käsitellään muun muassa toimitusketjujen häiriönsietokykyä, digitaalista kauppaa ja vihreitä teknologioita.

Marraskuussa 2020 allekirjoitettu ja tammikuussa 2022 voimaan tullut RCEP-sopimus (Regional Comprehensive Economic Partnership) on maailman laajin vapaakauppasopimus, joka kattaa yli puolet maailman viennistä ja lähes kolmanneksen maailman BKT:stä. Siihen kuuluu 10 ASEAN-maata ja viisi muuta Aasian ja Tyynenmeren alueen kumppania. Tavoitteena on poistaa tullit noin 90 prosentilta tavaroista, mutta siihen pääseminen kaikilta osin voi viedä jopa 20 vuotta. Herkät alat, kuten maatalous, jäävät suurelta osin sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Sopimuksella yksinkertaistetaan kauppaa yhteisten alkuperäsääntöjen avulla, poistetaan vientikiintiöt ja yksinkertaistetaan tullimenettelyjä, mikä hyödyttää keskeisiä tuotannonaloja.

EU:n ja ASEANin strategisen kumppanuuden myötä EU pyrkii jatkamaan suhteiden parlamentaarisen ulottuvuuden edistämistä muun muassa tukemalla entistä jäsennellympiä keskusteluja ja edistämällä Euroopan parlamentin ja ASEANin parlamenttien välisen yleiskokouksen (AIPA) yhteistä parlamentaarista edustajakokousta, jotta voidaan turvata demokraattinen vastuuvelvollisuus ja tarjota foorumi monenväliselle näkemysten vaihdolle globaaleista kysymyksistä.

Malesia toimii AIPAn ja ASEANin puheenjohtajana vuonna 2025, ja se on määrittänyt kuusi keskeistä painopistettä: huolenpito ja myötätunto, kunnioitus, innovointi, vauraus ja luottamus. ASEANin huippukokous on määrä pitää marraskuussa 2025, jolloin Itä-Timorin mahdollisesta jäsenyydestä on tarkoitus jälleen keskustella. ASEANin parlamenttien välinen 46. yleiskokous on määrä pitää Malesiassa syyskuussa 2025. Parlamentin ja AIPAn neljäs alueidenvälinen vuoropuhelu on puolestaan tarkoitus järjestää 46. AIPA-yleiskokouksen yhteydessä.

B. Aasia–Eurooppa-kokous (ASEM) ja Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kumppanuuden kokous (ASEP)

ASEM pyrkii vahvistamaan taloudellista yhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua sekä edistämään ihmisten välisiä yhteyksiä EU:n ja Aasian välillä. ASEMiin kuuluu 53 kumppania eri puolilta Eurooppaa ja Aasiaa, ja se on tärkein monenvälinen foorumi, joka yhdistää Euroopan ja Aasian ja jolla on merkittävä maailmanlaajuinen painoarvo. ASEM-kumppanien osuus maailman BKT:stä on noin 65 prosenttia, maailman väestöstä 60 prosenttia, maailmanlaajuisesta matkailusta 75 prosenttia ja maailmanlaajuisesta kaupasta 68 prosenttia. Kumppanit korostavat, että ilmastonmuutokseen, turvallisuusyhteistyöhön, kauppasuhteisiin ja ihmisoikeuksiin tarvitaan tehokkaita ja nopeita toimia.

Marraskuussa 2021 Kambodža isännöi 13. ASEM-huippukokousta (ASEM13) ja 11. ASEP-kokousta (ASEP11). ASEM13:n tavoitteena oli vahvistaa monenvälisyyttä, jotta useammat hyötyisivät kasvusta, ja kokouksessa painotettiin tarvetta vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja terrorismiin, ja parantaa monenvälistä kauppajärjestelmää.

ASEP-kokous on osa yleistä Aasian ja Euroopan kumppanuusprosessia, ja se toimii edelleen parlamenttien välisten yhteyksien, vaihdon ja diplomatian foorumina. ASEP-kokouksilla vahvistetaan Aasian ja Euroopan poliittisen vuoropuhelun parlamentaarista ulottuvuutta ja pyritään vahvistamaan Euroopan ja Aasian välisiä suhteita.

C. Indonesia

Indonesiasta on tulossa yhä tärkeämpi kumppani EU:lle. Se on G20-ryhmän jäsen, maailman kolmanneksi suurin demokratia ja maailman suurin muslimienemmistöinen maa. EU:n ja Indonesian yhteistyö perustuu vuoden 2014 kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Syyskuussa 2023 pidetyssä EU:n ja Indonesian sekakomitean kokouksessa keskusteltiin kahdenvälisestä yhteistyöstä, joka kattaa nykyiset EU:n ja Indonesian työryhmät ja vuoropuhelut, sekä mahdollisista yhteisistä toimista, joiden avulla EU:n ja Indonesian kumppanuudella voidaan edistää rauhaa, vakautta ja vaurautta alueella ja maailmanlaajuisesti.

Syyskuussa 2024 EU ja Indonesia kävivät kahdeksannen turvallisuusvuoropuhelunsa Semarangissa. Ne käsittelivät maailmanlaajuisia ja alueellisia turvallisuuskysymyksiä, kuten Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sekä Kaakkois-Aasian ja Lähi-idän viimeaikaisia tapahtumia. Molemmat osapuolet arvioivat käynnissä olevaa yhteistyötään ja sitoutuivat vahvistamaan sitä sellaisilla keskeisillä aloilla kuin terrorismin torjunta, merellinen turvallisuus, kyberturvallisuus, rauhanturvaaminen ja asevalvonta.

Syyskuussa 2024 julkaistiin EU:n ja Indonesian välistä yhteistyötä vuosina 2024–2025 koskeva julkaisu tietolähteeksi kehitysyhteistyön toimijoille ja sidosryhmille. Siinä esitellään Indonesian ja EU:n pitkän aikavälin kumppanuutta ja EU:n Global Gateway -strategian mukaisia innovatiivisia ohjelmia ja aloitteita, joilla pyritään vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin muun muassa ilmastonmuutoksen, terveyden, kilpailukyvyn ja globaalien toimitusketjujen turvallisuuden aloilla.

EU on myöntänyt Indonesialle 20 miljoonaa euroa avustusta vuosien 2021–2027 monivuotisesta maaohjelmasta. Lisäksi se on saanut lisähyötyä EU:n alueellisista ja temaattisista ohjelmista, kuten Aasiassa ja Aasian kanssa tehtävän turvallisuusyhteistyön tehostamista koskevasta hankkeesta ja kriittisiä merireittejä Intian valtamerellä koskevasta hankkeesta. Ilmastokestäviä ja osallistavia kaupunkeja koskeva hanke on yksi EU:n keskeisistä yhteistyöhankkeista Indonesiassa ympäristön ja ilmastonmuutoksen alalla.

EU ja Indonesia ovat sitoutuneet nopeuttamaan käynnissä olevia neuvotteluja Indonesian ja EU:n laaja-alaisesta talouskumppanuussopimuksesta. EU ja Indonesia pyrkivät saattamaan kauppasopimuksensa valmiiksi kesäkuuhun 2025 mennessä. Sopimuksesta on käyty 19 neuvottelukierrosta, joista viimeisin käytiin heinäkuussa 2024. Indonesian talous on suurelta osin riippuvainen maataloudesta ja luonnonvaroista, kuten palmuöljystä ja nikkelistä, mikä on aiheuttanut vaikeuksia erityisesti EU:n ilmastopolitiikan vuoksi. Maa kärsii vakavista ympäristöongelmista, kuten öljypalmun viljelyn aiheuttamasta metsäkadosta, kaivostoiminnasta aiheutuvasta saastumisesta ja liikakalastuksesta. Nämä ongelmat aiheuttavat riskejä biologiselle monimuotoisuudelle, ilmaston vakaudelle ja paikallisyhteisöjen hyvinvoinnille.

Vuonna 2023 EU:n ja Indonesian kahdenvälinen kauppa oli yhteensä 29,7 miljardia euroa, josta EU:n vienti oli 11,3 miljardia euroa ja tuonti 18,3 miljardia euroa. EU on Indonesian viidenneksi suurin kauppakumppani, kun taas Indonesia on EU:n 33. suurin kauppakumppani ja ASEANin viidenneksi suurin kauppakumppani.

Kauppa- ja investointikumppanuuteen sisältyy strategisen suunnittelun tukialoitteita, kuten ARISE+ Indonesia -kauppatukiväline, joka on keskeinen Indonesian muuttuviin tarpeisiin räätälöityjen investointisuunnitelmien kehittämisessä. EU antaa teknistä apua erityisesti kestävyyden ja digitalisaation aloilla.

Kesäkuussa 2021 Maailman kauppajärjestö (WTO) julkaisi asiakirjan EU:n ja Indonesian välisestä riita-asiasta, jonka koski palmuöljyyn pohjautuvia biopolttoaineita. Indonesia nosti joulukuussa 2019 EU:ta vastaan kanteen WTO:ssa tietyistä palmuöljyä ja palmuöljypohjaisia biopolttoaineita koskevista toimenpiteistä, ja väitti, että palmuöljypohjaisia biopolttoaineita koskevat EU:n rajoitukset olivat epäoikeudenmukaisia ja syrjiviä, sekä pyysi WTO:n kuulemista riidassa. Tammikuussa 2025 WTO vahvisti, että EU voi toteuttaa ympäristösyihin perustuvia toimia uusiutuvan energian direktiivin (RED II) perusteella. Se kuitenkin korosti, että jotkin direktiivin soveltamiseen liittyvät näkökohdat eivät olleet täysin WTO:n sääntöjen mukaisia. Indonesia asetti EU:n politiikat kyseenalaisiksi ja väitti, että ne kohdistuivat epäoikeudenmukaisesti palmuöljyyn. EU valmistautuu tarkistamaan RED II -direktiiviä koskevaa delegoitua säädöstä, jotta se mukautetaan WTO:n normeihin. Muita WTO:ssa vireillä olevia riita-asioita ovat EU:n metsäkatoasetus ja nikkelin louhinta Indonesiassa.

Indonesia toimi G20-ryhmän puheenjohtajana vuonna 2022. G20-maiden jakautuminen kysymyksessä, joka koskee Venäjän oikeutta saada paikka G20-pöydässä, sai paljon huomiota. Venäjä kutsuttiin Balin huippukokoukseen marraskuussa 2022 samoin kuin Ukraina. Presidentti Putin ei kuitenkaan osallistunut kokoukseen, ja presidentti Zelenskyi osallistui videoyhteyden välityksellä. Indonesia pyrki kuitenkin rajoittamaan G7-maiden johtajien Venäjään kohdistamaa kritiikkiä. Indonesialle G20-ryhmä oli ensisijaisesti taloudellinen foorumi, ja se vältteli muita erityiskysymyksiä.

Vuonna 2023 Indonesia toimi ASEANin ja AIPAn puheenjohtajana. ASEANin 42. huippukokous pidettiin Labuan Bajossa toukokuussa 2023, ja siinä keskusteltiin vuoden 2025 jälkeisestä visiosta, Itä-Timorin jäsenyydestä, Myanmarin kriisistä, ihmiskaupasta, siirtotyöläisistä, kalastusalasta, terveydenhuollosta, sähköajoneuvoista ja rajatylittävistä maksuista. Indonesia isännöi AIPA-yleiskokousta Jakartassa elokuussa 2023. Suhteista Kaakkois-Aasiaan ja ASEANiin vastaava parlamentin valtuuskunta osallistui kokoukseen tarkkailijana. Indonesiassa pidettiin vaalit maaliskuussa 2024. Presidenttiehdokas Prabowo Subianto voitti vaalit 58 prosentin äänienemmistöllä. Indonesian vastavalittu parlamentti ja presidentti aloittivat toimikautensa lokakuussa 2024.

Indonesiasta tuli tammikuussa 2025 BRICS-maiden täysjäsen. Jäsenyyden voidaan katsoa vahvistavan maan ulkopoliittisen periaatteen, joka koskee osallistavuutta ja avoimuutta kaikkia osapuolia kohtaan.

Euroopan parlamentti antoi lokakuussa 2019 päätöslauselman ehdotuksesta Indonesian uudeksi rikoslaiksi ja ilmaisi huolensa sen jumalanpilkkaa ja aviorikoksia koskevista säännöksistä. Parlamentti ilmoitti lisäksi olevansa huolestunut siitä, että uutta lakia voidaan käyttää vähemmistöjä vastaan ja että se mahdollistaa sukupuoleen, uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän.

D. Myanmar

EU on ollut aktiivinen kumppani Myanmarin demokratiakehityksessä ja johtanut kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä käynnistää uudelleen yhteistoiminta maan kanssa, kun se alkoi siirtyä takaisin demokratiaan ja avautua muulle maailmalle vuonna 2015. Myanmarin kanssa ei ole tehty virallista puitesopimusta vuosikymmeniä jatkuneen kansainvälisen eristäytymisen ja pakotteiden vuoksi.

Vuonna 2008 hyväksytyssä Myanmarin perustuslaissa annetaan maan asevoimille poikkeuksellista valtaa, kuten 25 prosenttia paikoista parlamentissa sekä turvallisuudesta vastaavien tärkeimpien ministeriöiden hallinta. Maa on edelleen vuonna 1948 alkaneen sisällissodan kourissa huolimatta vuonna 2015 sovitusta tulitauosta, jota kaikki kapinallisryhmät eivät kuitenkaan allekirjoittaneet. Kun Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiitto (NLD) voitti vuoden 2020 vaalit, hänestä tuli maan johtaja. Myanmarin armeija teki kuitenkin vallankaappauksen helmikuussa 2021 ja pidätti Aung San Suu Kyin ja muita NLD:n johtohahmoja vedoten väitettyyn vaalivilppiin. Sotilasjunttaa johti kenraali Min Aung Hlaing, ja tilanteen seurauksena syntyi mielenosoituksia ja väkivaltaisia yhteenottoja. Aung San Suu Kyi siirrettiin vankilasta kotiarestiin huhtikuussa 2024.

Sotilasjuntan valta maassa on heikentynyt huomattavasti. Vuoden 2024 loppuun mennessä etniset aseelliset ryhmät ja vastarintaryhmät olivat saaneet hallintaansa yli 40 prosenttia Myanmarin alueesta, erityisesti maan raja-alueilla. Valtion hallintoneuvosto vaatii edelleen vaalien järjestämistä askeleena kohti poliittista siirtymää. Armeija onkin ilmoittanut, että vaalit järjestetään joulukuussa 2025 tai tammikuussa 2026 – ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun sotilasjuntta kaappasi vallan vuonna 2021.

Eri ryhmien väliset jännitteet lisääntyvät Myanmarissa tällä hetkellä, ja sotilaallisten ja etnisten kapinallisryhmien välillä on meneillään konflikti. Etnisten aseellisten ryhmien, kuten kansan puolustusjoukkojen ja muiden ryhmien, väliset jakolinjat ovat syviä. Armeija on menettänyt valtansa laajoilla alueilla, ja laajamittainen karkuruus on heikentänyt sen joukkoja. Humanitaariset olot ovat huonontuneet, sillä 2,6 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan ja kolmannes väestöstä tarvitsee apua. EU on kehottanut kaikkia aseellisia ryhmiä sallimaan humanitaarisen avun perillepääsyn ja varoittanut alueellisen epävakauden riskistä. Se tukee ASEANia ja YK:ta osallistavan vuoropuhelun edistämisessä, tuomitsee laittomien vaalien järjestämisen ja kannattaa maailmanlaajuista asevientikieltoa.

Maaliskuussa 2025 Myanmaria ravisteli lähellä maan pintaa tapahtunut maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 7,7. Tuhoisa luonnonilmiö vaati tuhansia ihmishenkiä. Hätäpalvelut olivat riittämättömiä, ja lääkintätarvikkeista ja teltoista oli pulaa. Armeija ilmoitti olevansa valmis sallimaan humanitaarisen avun toimittamisen Myanmariin, mutta viivästykset viisumien myöntämisessä ja puutteet avustustyöntekijöiden ja -kuljetusten turvallisuuden takaamisessa vaikeuttivat avustustoimia. EU lupasi 2,5 miljoonaa euroa hätäapua ja aktivoi Copernicus-satelliittipalvelunsa vahinkojen arvioimiseksi, mikä nosti sen Myanmarille vuonna 2025 antaman humanitaarisen avun kokonaismäärän yli 35 miljoonaan euroon.

EU on antanut yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa useita julkilausumia Myanmarista ja määrännyt pakotteita sotilasjuntalle ja armeijan omistamille yhtiöille. Helmikuussa 2021 neuvosto antoi päätelmät, joissa se tuomitsi sotilasvallankaappauksen ja kehotti kumoamaan poikkeustilan, palauttamaan laillisen siviilihallinnon sekä vapauttamaan välittömästi kaikki vallankaappauksen yhteydessä pidätetyt tai vangitut henkilöt. Huhtikuussa 2021 komission varapuheenjohtaja ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoi julkilausuman Indonesiassa pidetyssä ASEANin johtajien kokouksessa sovituista viidestä asiakohdasta ja ilmaisi tukensa ASEANin erityislähettilään työlle. Myanmar antoi lehdistötiedotteen, jossa se kuitenkin epäsi ASEANin erityislähettilään pyynnön saada tavata Aung San Suu Kyi. Neuvosto määräsi maalis-, huhti- ja kesäkuussa 2021 pakotteita sotilasvallankaappauksesta vastuussa oleville henkilöille ja ulotti pakotteet koskemaan myös sotilasomistuksessa olevia yrityksiä ja yhteisöjä. Heinäkuussa 2023 EU määräsi seitsemännen pakotekierroksen Myanmarin sotilasjunttaa lähellä oleville henkilöille ja yrityksille.

Myanmar kuuluu vähiten kehittyneiden maiden (LDC) ryhmään, minkä vuoksi se hyötyy EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän mukaisesta ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelystä. Äskettäisestä sotilasvallankaappauksesta huolimatta komissio on tähän mennessä ollut haluton ottamaan käyttöön kaupan rajoituksia. Se on perustellut tätä Myanmarin väestölle koituvilla seurauksilla ja sillä, että vaikutus armeijaan olisi vähäinen. Komissio myönsi vuonna 2024 yli 19 miljoonaa euroa humanitaarista apua väestön kiireellisimpiin tarpeisiin, sillä konfliktit jatkuvat suurimmassa osassa Myanmaria. EU:n monivuotinen maaohjelma 2021–2027 perustuu Myanmaria koskeviin erityisiin painopisteisiin: hallinto, oikeusvaltio, kestävä kasvu, kotiseudultaan siirtymään joutuneiden ihmisten avustaminen, vihreän kehityksen ohjelma ja digitaalistrategia. Freedom House -järjestön vuoden 2024 Freedom in the World -raportissa Myanmaria pidettiin ”ei vapaana”, ja sen Global Freedom Score -tulos oli 8/100. Maassa on merkittäviä ihmisoikeusongelmia, kuten rohingya-väestön vainoaminen Rakhinen osavaltiossa. Elokuusta 2017 lähtien yli 800 000 rohingya-pakolaista on paennut Myanmarin vainoja Bangladeshiin. Elokuussa 2019 tuhannet pakolaiset kieltäytyivät turvallisuussyihin vedoten Bangladeshin, Myanmarin ja YK:n yrityksistä palauttaa heidät.

Euroopan parlamentti tuomitsi rohingya-väestön ihmisoikeuksien loukkaukset syyskuussa 2019 antamassaan päätöslauselmassa. Helmikuussa 2021 parlamentti antoi päätöslauselman, jossa se tuomitsi jyrkästi sotilasvallankaappauksen ja ihmisoikeusloukkaukset ja kehotti sotilasjunttaa palauttamaan siviilihallinnon ja vapauttamaan välittömästi pidätetyt.

Lokakuussa 2021 parlamentti antoi päätöslauselman, jossa se tuomitsi ihmisoikeusloukkaukset, etnisten vähemmistöjen jatkuvan syrjinnän, sotilasjuntan kansalaisiin kohdistaman väkivallan sekä sotilaiden hyökkäykset terveydenhuollon ammattilaisia ja laitoksia vastaan. Maaliskuussa 2022 parlamentti antoi päätöslauselman Myanmarista, jossa se vahvisti kantansa maan tilanteesta. Toukokuussa 2023 parlamentti hyväksyi Myanmarista ja erityisesti demokraattisten poliittisten puolueiden hajottamisesta päätöslauselman, jossa vaadittiin niiden välitöntä palauttamista ja kaikkien poliittisten vankien vapauttamista.

E. Filippiinit

EU ja Filippiinien kumppanuus- ja yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna 2011, ja se tuli voimaan maaliskuussa 2018. Sekakomitean ensimmäinen kokous pidettiin Brysselissä tammikuussa 2020, ja sen yhteydessä perustettiin erikoistuneita alakomiteoita kahdenvälisten suhteiden nostamiseksi korkeammalle tasolle. Lisäksi Filippiinit aloitti elokuussa 2021 ASEANin ja EU:n vuoropuhelun koordinaattorimaana, ja se toimii tässä tehtävässä vuoteen 2024 saakka. Vuonna 2024 EU:n ja Filippiinien diplomaattisuhteet täyttivät 60 vuotta.

EU:n ja Filippiinien sekakomitean neljäs kokous pidettiin Manilassa joulukuussa 2024. Sen kuluessa tarkasteltiin EU:n ja Filippiinien kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa käynnissä olevaa kahdenvälistä, alueellista ja monenvälistä yhteistyötä sekä alueellisia turvallisuuskysymyksiä, mukaan lukien Etelä-Kiinan meren aluekiista.

Filippiinit ja EU järjestivät marraskuussa 2024 Manilassa kehitysyhteistyön alakomitean neljännen kokouksen, jossa tarkasteltiin keskeisiä käynnissä olevia yhteistyöohjelmia keskittyen Mindanaon rauhanprosessiin, hyvään hallintotapaan sekä vihreään ja digitaaliseen talouteen. EU käynnisti elokuussa 2024 Global Gateway -aloitteen puitteissa Filippiineille vihreän talouden kumppanuusohjelman, jonka tavoitteena on parantaa jätehuoltoa, tukea kiertotaloutta, laajentaa uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa energiatehokkuutta maassa.

EU oli Filippiinien neljänneksi suurin kauppakumppani vuonna 2023, kun taas Filippiinit oli EU:n kuudenneksi tärkein kauppakumppani ASEANissa. Niiden välinen kauppa oli 16,2 miljardia euroa, mikä ylittää pandemiaa edeltäneen tason, ja Filippiinien kauppataseen ylijäämä oli 1,45 miljardia euroa. EU investoi edelleen merkittävästi Filippiineihin, ja suorien ulkomaisten sijoitusten kannat olivat vuonna 2022 yhteensä 14 miljardia euroa, minkä ansiosta EU sijoittuu Filippiinien kolmen suurimman ulkomaisen sijoittajan joukkoon.

Neuvottelut EU:n ja Filippiinien vapaakauppasopimuksesta aloitettiin joulukuussa 2015. EU ja Filippiinit sopivat maaliskuussa 2024 vapaakauppasopimusneuvottelujen jatkamisesta. Neuvottelujen keskiössä ovat julkisten hankintojen, teollis- ja tekijänoikeuksien, kilpailun ja kestävyyden kauppaan liittyvät näkökohdat. Rodrigo Duterte voitti presidentinvaalit toukokuussa 2016. Hän toteutti kiistanalaisia toimia huumekauppaa vastaan, ja tappokäskyt johtivat ihmisoikeusloukkauksiin. Duterte muutti Filippiinien ulkopolitiikan suuntaa ja rakensi uutta liittolaissuhdetta Venäjään ja Kiinaan huolimatta Etelä-Kiinan meren aluekiistasta, jossa Filippiinit on yksi ASEAN-valtioihin kuuluvista kanteen nostajista. Toukokuussa 2022 järjestettiin presidentinvaalit, joissa Ferdinand ”Bongbong” Marcos valittiin presidentiksi ja Sara Duterte, väistyvän johtajan tytär, valittiin varapresidentiksi. Toisin kuin edeltäjänsä, Marcos aikoo harjoittaa tasapainoisempaa diplomatiaa Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteen.

Entinen presidentti Rodrigo Duterte luovutettiin maaliskuussa 2025 Kansainväliselle rikostuomioistuimelle syytettynä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syytökset liittyvät huumeiden vastaisen sodan yhteydessä vuosina 2011–2019 tehtyihin laittomiin teloituksiin. Duterten pidätyksen seurauksena puhkesivat mielenosoitukset, joissa hänen tukijansa syyttivät presidentti Marcosia maan suvereniteetin loukkaamisesta ja pettämisestä.

EU lähetti Filippiinien hallituksen pyynnöstä vaalitarkkailuvaltuuskunnan seuraamaan toukokuussa 2025 pidettyjä välivaaleja. Vaaleja pidetään Duterten ja Marcosin perheiden välisenä kilpailuna, joka on seurausta niiden poliittisen kumppanuuden romahtamisesta.

Euroopan parlamentti antoi helmikuussa 2022 päätöslauselman, jossa se tuomitsi jyrkästi tuhannet laittomat teloitukset ja muut vakavat ihmisoikeusloukkaukset, jotka liittyvät presidentti Rodrigo Duterten huumeiden vastaiseen sotaan. ASEAN-maiden parlamenttien jäsenten Parliamentarians for Human Rights -verkosto vaati helmikuussa 2022 myös vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta filippiiniläisen senaattorin Leila de Liman, joka on yksi entisen presidentin Duterten tiukimmista arvostelijoista.

F. Vietnam

EU:n ja Vietnamin suhteet perustuvat vuonna 2016 tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen.

EU ja Vietnam allekirjoittivat vapaakauppasopimuksen ja sijoitussuojasopimuksen kesäkuussa 2019. Euroopan parlamentti antoi helmikuussa 2020 hyväksyntänsä molemmille sopimuksille, ja vapaakauppasopimus tuli voimaan elokuussa 2020. Vapaakauppasopimuksessa poistetaan välittömästi 65 prosenttia EU:n Vietnamiin suuntautuvan viennin tulleista ja 71 prosenttia Vietnamista tulevan tuonnin tulleista. Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta seuraa vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoa. Joulukuussa 2024 EU:n ja Vietnamin kahdenvälinen kauppa oli kasvanut 36 prosenttia vapaakauppasopimuksen ratifioinnin jälkeen. EU on vahvistanut asemaansa yhtenä Vietnamin suurimmista kauppakumppaneista ja sijoittajista, ja Vietnamista on tullut EU:n tärkein kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa.

Vietnam oli vuonna 2023 EU:n 17:nneksi suurin kauppakumppani tavarakaupassa, ja se oli EU:n tärkein kauppakumppani ASEANissa. EU:n ja Vietnamin välisen tavarakaupan arvo oli 64,2 miljardia euroa. EU on yksi suurimmista ulkomaisista sijoittajista Vietnamissa, erityisesti teollisen jalostuksen ja valmistuksen alalla.

Lokakuussa 2019 EU ja Vietnam allekirjoittivat osallistumista koskevan puitesopimuksen, jossa vahvistetaan oikeusperusta Vietnamin osallistumiselle EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Vietnamia koskevassa EU:n monivuotisessa maaohjelmassa 2021–2027 käsitellään maan kannalta ratkaisevia kysymyksiä ja keskeisiä aloja. Vietnam ja EU pitivät lokakuussa 2024 Hanoissa viidennen sekakomitean kokouksen, jossa ne korostivat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisia vahvistuvia kahdenvälisiä siteitään ja sopivat energiasiirtymää, yhteyksiä, digitalisaatiota ja koulutusta koskevan yhteistyön syventämisestä. Ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen osalta EU tukee Vietnamin sitoumusta saavuttaa nettonollapäästötaso vuoteen 2050 mennessä oikeudenmukaisen energiasiirtymän kumppanuuden avulla.

Vietnam on yksi parhaita esimerkkejä maasta, joka on siirtynyt epäonnistuneesta kommunistisesta talousjärjestelmästä avoimeen ja markkinasuuntautuneeseen talouteen. Se on ASEANin nopeimmin kasvavia maita. Vietnamin yleinen ihmisoikeustilanne on heikentynyt: toisinajattelijoihin kohdistetut tukahduttamistoimet ovat lisääntymässä ja ”valtion vastaisesta” toiminnasta pidätettyjen määrä kasvaa. Vietnam on kommunistinen yksipuoluevaltio, jossa ei ole poliittisia vapauksia. Maassa järjestettiin toukokuussa 2021 parlamenttivaalit, joissa valittiin järjestyksessä 15. kansalliskokous ja paikallistason kansanneuvostot. Vietnamin kommunistinen puolue voitti vaalit ja säilytti tiukan otteen tiedotusvälineistä ja vaaliprosessista. Vaaleja ei valvonut yksikään riippumaton elin. Vuonna 2024 Vietnam oli lehdistönvapausindeksissä 180 maan joukossa sijalla 174. Vuoden 2024 korruptioindeksin mukaan Vietnam oli 180 maan joukossa sijalla 88, ja sen korruptionvastaista työtä himmensi kriittisten äänien jatkuva tukahduttaminen. Tammikuussa 2021 Euroopan parlamentti antoi Vietnamia koskevan päätöslauselman, jossa se vaati vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat ja toimittajat.

G. Thaimaa

EU ja Thaimaa saivat maaliskuussa 2013 päätökseen neuvottelut kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, mutta sopimuksen tekeminen keskeytettiin sotilasvallankaappauksen takia vuonna 2014. EU:n ja Thaimaan kumppanuus- ja yhteistyösopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2022 Brysselissä. Sen tavoitteena on tehostaa poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä monilla politiikan aloilla, joita ovat muun muassa ympäristö, energia, yhteydet, ilmastonmuutos, liikenne, tiede ja teknologia, kauppa, työllisyys ja sosiaaliasiat, ihmisoikeudet, koulutus, maatalous, aseiden leviämisen estäminen, terrorismin torjunta, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä muuttoliike ja kulttuuri. Thaimaan parlamentti hyväksyi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen elokuussa 2024, ja sen odotetaan lisäävän kauppaa ja investointeja erityisesti nopeuttamalla neuvotteluja Thaimaan ja EU:n vapaakauppasopimuksesta.

EU:n ja Thaimaan yhteistyövälineestä vuosiksi 2021–2027 tuetaan Thaimaan pyrkimyksiä kestävän kehityksen, ympäristö- ja ilmastotoimien, kaupan, koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin aloilla. Tämä on linjassa EU:n indopasifista aluetta koskevan yhteistyöstrategian ja Global Gateway -strategian kanssa, mikä korostaa EU:n sitoutumista yhteistyöhön alueella.

Vuonna 2023 EU:n ja Thaimaan tavarakaupan kokonaisarvo oli 40,2 miljardia euroa. EU on Thaimaan neljänneksi suurin kauppakumppani, ja sen osuus maan kokonaiskaupasta on 7,1 prosenttia. Thaimaa puolestaan on EU:n 28:nneksi suurin kauppakumppani, ja sen kahdenvälisen kaupan ylijäämä on 10 miljardia euroa. Thaimaa on yksi tärkeimmistä Euroopan investointien kohteista ASEANissa, ja suorien sijoitusten kanta on 29,2 miljardia euroa. EU on Thaimaan kolmanneksi suurin investoija, niukasti Japanin ja Kiinan jälkeen.

EU ja Thaimaa sopivat maaliskuussa 2023 käynnistävänsä uudelleen neuvottelut kunnianhimoisesta, nykyaikaisesta ja tasapainoisesta vapaakauppasopimuksesta, jonka keskiössä on kestävyys. Neljäs neuvottelukierros EU:n ja Thaimaan vapaakauppasopimuksesta käytiin Bangkokissa marraskuussa 2024, ja sen aikana edistyttiin hyviä sääntelykäytäntöjä, avoimuutta, kaupan teknisiä esteitä, tulleja, valtion omistamia yrityksiä ja kestävää kehitystä koskevissa aiheissa. EU:n ja Thaimaan vapaakauppasopimusneuvotteluissa ollaan parhaillaan siirtymässä markkinoillepääsyä koskevien sitoumusten käsittelyyn, ja tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä.

Vuodesta 2014 lähtien armeija on tukahduttanut opposition vetoamalla sotatilalakiin, ja ihmisoikeusloukkauksista on raportoitu. Sotilasjunttaa kannattava puolue voitti vuonna 2019 järjestetyt parlamenttivaalit, joiden yhteydessä esitettiin syytteitä vaalivilpistä. Vaikka junttahallinto päättyi virallisesti heinäkuussa 2019, armeijalla on edelleen vaikutusvaltaa hallitukseen. Sotilashallituksen vastaisissa thaimaalaisten mielenosoituksissa on esitetty vaatimuksia Thaimaan monarkian uudistamisesta. Ensimmäinen protestiaalto käynnistyi helmikuussa 2020, kun perustuslakituomioistuin päätti hajottaa Future Forward -puolueen, joka on nuorten suosima oppositiopuolue.

Thaimaassa järjestettiin parlamenttivaalit toukokuussa 2023. Eniten paikkoja sai reformistinen Liike eteenpäin -puolue, mutta neuvottelujen jälkeen se suljettiin pois hallituksesta. Monet konservatiiviset kansanedustajat estivät silloisen puoluejohtajan Pita Limjaroenratin pääsyn pääministeriksi. Pheu Thai -puolueen Srettha Thavisinista tuli uusi pääministeri, joka johti hallitsevaa koalitiota armeijan tukemien puolueiden eli Pheu Thain aiempien vastustajien kanssa. Kun perustuslakituomioistuin erotti Srettha Thavisinin elokuussa 2024, pääministeriksi nousi entisen pääministerin Thaksin Shinawatran tytär Paetongtarn Shinawatra (Pheu Thai -puolueesta). Maaliskuussa 2025 pääministeri Shinawatra sai parlamentin luottamuksen epäluottamusäänestyksessä, jossa häntä tuki 319 jäsentä 488:sta. Äänestystulos vahvisti hänen 11:sta puolueesta koostuvan koalitionsa vakautta ja vähensi poliittisen myllerryksen mahdollisuutta Thaimaassa lähitulevaisuudessa. Thaimaa käynnisti tammikuussa 2020 Kuala Lumpurissa virallisesti rauhanprosessin maan eteläosan muslimienemmistöisissä maakunnissa toimivien kapinallisryhmien kanssa. Malesia toimi neuvotteluissa välittäjänä. Vaikka tulitauko julistettiin huhtikuussa 2020, joitakin pommi-iskuja tehtiin myös vuosina 2021 ja 2022.

Euroopan parlamentti on antanut useita päätöslauselmia ihmisoikeuskysymyksistä, siirtotyöläisistä ja työelämän oikeuksista Thaimaassa. Thaimaan parlamentti antoi syyskuussa 2021 alustavan hyväksyntänsä suojelua kidutukselta ja tahdonvastaiselta katoamiselta ja näiden lopettamista koskevalle lakiesitykselle viivytettyään lain antamista 14 vuoden ajan siitä, kun Thaimaa vuonna 2007 allekirjoitti kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen.

Parlamentti antoi kesäkuussa 2023 päätöslauselman EU:n ja Thaimaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, jossa se antoi hyväksyntänsä kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle. Parlamentti ilmaisi myös toiveensa myös viisumivapaudesta.

Maaliskuussa 2025 parlamentti antoi päätöslauselman demokratiasta ja ihmisoikeuksista Thaimaassa, erityisesti majesteettirikosta koskevasta laista ja uiguuripakolaisten karkottamisesta Se myös kehotti komissiota kohdistamaan Thaimaahan vapaakauppasopimusneuvottelujen yhteydessä painostusta, jotta se uudistaisi sortolait, vapauttaisi poliittiset vangit, lopettaisi uiguuripakolaisten karkottamisen ja ratifioisi kaikki Kansainvälisen työjärjestön keskeiset yleissopimukset.

EU:n ja Thaimaan parlamenttien välinen 13. kokous pidettiin Bangkokissa helmikuussa 2025.

H. Kambodža

EU:n suhteet Kambodžaan perustuvat vuoden 1997 yhteistyösopimukseen. Huhtikuussa 2024 Brysselissä pidettiin Kambodžan ja EU:n sekakomitean 12. kokous kestävyyttä, kasvua ja digitalisaatiota koskevan yhteistyön vahvistamiseksi.

Kambodžaa koskevasta EU:n monivuotisesta maaohjelmasta 2021–2027 myönnetään Kambodžalle 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria tukea maan talouskehityksen, vihreiden aloitteiden ja työpaikkojen luomisen vauhdittamiseksi. EU varasi 155 miljoonaa euroa vuosiksi 2021–2024 tukeakseen Kambodžan yhdentymistä muiden ASEAN-maiden kanssa.

Komissio päätti helmikuussa 2020 peruuttaa osan Kambodžalle ”Kaikki paitsi aseet” -kauppajärjestelmän mukaisesti myönnetyistä tullietuuksista vakavien ja järjestelmällisten ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Vaikutus kohdistuu pääasiassa vaate- ja jalkinetuotteisiin, joiden osuus Kambodžan vuotuisesta viennistä EU:hun on noin viidennes eli miljardi euroa. Kambodžan tulliton ja kiintiötön pääsy EU:n markkinoille ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelyn mukaisesti tuli uudelleen voimaan elokuussa 2020 vakavista ihmisoikeuksiin liittyvistä huolenaiheista huolimatta. EU:n ja Kambodžan välisen kaupan arvo oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2023. EU on Kambodžan neljänneksi suurin kauppakumppani, ja sen osuus maan kokonaiskaupasta on 8 prosenttia. Noin 14 prosenttia Kambodžan viennistä suuntautui EU:hun, ja vain 2,9 prosenttia sen tuonnista tuli EU:sta. Vuosia kestänyt sisällissota on johtanut Kambodžan köyhtymiseen. Hyväksyttyään perustuslakinsa vuonna 1993 maa siirtyi monipuoluedemokratiaan. Vuonna 2018 vaalit järjestettiin kuitenkin epäluottamuksen vallitessa. Kyseenalaiset vaalit voitti Hun Senin johtama hallitsema Kambodžan kansanpuolue (CPP). Tärkein oppositiopuolue, Kambodžan kansallisen pelastuksen puolue, oli hajotettu vuonna 2017, ja sen johtajat Kem Sokha ja Sam Rainsy joutuivat oikeudellisen vainon uhreiksi. Rainsy tuomittiin poissaolevana 25 vuodeksi vankeuteen vuonna 2021.

Kambodžassa järjestettiin heinäkuussa 2023 kansalliskokouksen vaalit. Hallitseva CPP, joka on liitossa pitkäaikaisen itsevaltaisen johtajan Hun Senin kanssa, sai 120 paikkaa kansalliskokouksen 125 paikasta. Ainoan merkityksellisen oppositiopuolueen, Candlelight-puolueen, vaalikelpoisuus evättiin. CPP:n voitto tasoitti tietä pääministeri Hun Senin ilmoitukselle siitä, että hän luopuu tehtävästään ja siirtää johtajuuden pojalleen Hun Manetille, josta tuli pääministeri elokuussa 2023.

Euroopan parlamentti antoi syyskuussa 2017 päätöslauselman, jossa se kehotti Kambodžan hallitusta lopettamaan Kem Sokhan vastaiset poliittisiin vaikuttimiin perustuvat syytetoimet. Syyskuussa 2018 se antoi toisen päätöslauselman, jossa se kehotti luopumaan kaikista Kem Sokhaa vastaan nostetuista syytteistä.

Parlamentti on antanut vuodesta 2017 lähtien useita päätöslauselmia, joissa se on kehottanut Kambodžan hallitusta luopumaan poliittisin perustein nostetuista syytteistä Kem Sokhaa ja Sam Rainsya vastaan. Parlamentti antoi toukokuussa 2022 päätöslauselman poliittisen opposition jatkuvasta tukahduttamisesta Kambodžassa, ja maaliskuussa 2023 se hyväksyi päätöslauselman Kambodžasta ja oppositiojohtaja Kem Sokhan tapauksesta, jossa vaadittiin hänen välitöntä ja ehdotonta vapauttamistaan samoin kuin kaikkien opposition virkamiesten ja aktivistien, jotka on tuomittu tai pidätetty poliittisin perustein nostettujen syytteiden perusteella.

Marraskuussa 2024 parlamentti antoi päätöslauselman kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumisesta Kambodžassa ja erityisesti työntekijöiden oikeuksia puolustavan CENTRAL-järjestön tapauksesta.

I. Singapore

EU ja Singapore tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä kaupan, tieteen ja teknologian alalla. EU ja Singapore ratifioivat helmikuussa 2019 kolme ”uuden sukupolven” sopimusta: EU:n ja Singaporen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksen ja EU:n ja Singaporen sijoitussuojasopimuksen. Singaporen kanssa tehty vapaakauppasopimus tuli voimaan marraskuussa 2019. Näiden sopimusten tarkoituksena on vahvistaa osapuolten poliittisia, taloudellisia ja kaupallisia suhteita, ja ne alentavat merkittävästi tulleja. Tavarakaupan teknisiä ja tullien ulkopuolisia esteitä poistetaan monilta eri aloilta.

Tammikuussa 2024 EU:n ja Singaporen ensimmäinen Global Gateway -strategiaa koskeva vuoropuhelu kokosi yhteen erilaisia sidosryhmiä keskustelemaan tavoista helpottaa vihreitä ja kestäviä investointeja Kaakkois-Aasiassa.

Singapore oli vuonna 2023 EU:n 20:nneksi suurin tavarakauppakumppani, ja niiden välisen kaupan arvo oli 52,6 miljardia euroa. Singapore on myös edelleen merkittävä kohde eurooppalaisille investoinneille Aasiassa ja toiseksi suurin aasialainen investoija EU:ssa. EU ja Singapore saivat heinäkuussa 2024 päätökseen neuvottelut merkittävästä digitaalista kauppaa koskevasta sopimuksesta, joka on EU:n kaikkien aikojen ensimmäinen tämänkaltainen sopimus ja jonka tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuiset standardit digitaaliselle kaupalle ja rajatylittäville tietovirroille. Molemmat osapuolet sopivat kehittävänsä hankkeita, joilla parannetaan ymmärrystä digitaalitalouden standardeista ja niiden vaikutuksesta rahoitusalaan.

Singaporen vuoden 2020 parlamenttivaaleissa hallitseva Kansan toimintapuolue (PAP) sai 83 paikkaa 93:sta, ja työväenpuolue sai ennätykselliset 10 paikkaa. Pääministeri Lee Hsien Loong oli suunnitellut jättävänsä tehtävänsä ennen 70. syntymäpäiväänsä vuonna 2022, mutta hänen seuraajakseen nimetty Heng Swee Keat kuitenkin vetäytyi suunnitellusta roolista vuonna 2021. Myöhemmin PAP:n johtajaksi nousi Lawrence Wong, josta tuli pääministeri toukokuussa 2024.

Syyskuussa 2023 Singaporessa järjestettiin 12 vuoteen ensimmäiset presidentinvaalit, joissa oli kilpailevia ehdokkaita, ja Tharman Shanmugaratnam valittiin maan yhdeksänneksi valtionpäämieheksi. Parlamentti on vaatinut kuolemanrangaistuksen poistamista Singaporessa ja tukenut kansalaisyhteiskunnan työtä. Singaporen parlamentti hyväksyi lokakuussa 2021 ulkomaista sekaantumista (vastatoimia) koskevan lain, jolla pyritään torjumaan ulkomaista sekaantumista maan politiikkaan.

J. Brunei Darussalam

Sulttaani Hassanal Bolkiah on hallinnut Bruneita vuodesta 1967, ja prinssi Billah Bolkiah on saamassa entistä enemmän vastuuta. Minkäänlaista poliittista vapautumista ei ole tapahtunut. Sulttaani hoitaa maan pääministerin tehtävää, ja hänellä on myös puolustus-, ulko- sekä rahoitus- ja talousministerin salkut. Huhtikuussa 2019 tuli voimaan rikoslaki, johon sisällytettiin šaria-lakiin perustuva lähestymistapa ja otettiin käyttöön uusia rangaistusmuotoja, kuten kivitys homoseksistä ja aviorikoksesta sekä raajojen amputointi varkaudesta. Kansainvälisen yhteisön vastalauseiden jälkeen Brunei pidensi voimassa olevaa kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämisjaksoa. Sulttaani ilmoitti ennenaikaisista ministerinvaihdoksista kesäkuussa 2022.

Ensimmäistä kertaa ministeriksi nimitettiin nainen (vastaamaan koulutusasioista). EU on aktiivisesti vahvistamassa suhteitaan Bruneihin, mutta niille ei vielä ole puitesopimusta. Parhaillaan neuvotellaan EU:n ja Brunein kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, joka kattaa useita politiikan ja talouden aloja. EU:n ja Brunein kauppa koostuu pääasiassa koneista, moottoriajoneuvoista ja kemikaaleista.

EU:n ja Brunein suhteita hoidetaan lähinnä ASEANin kautta, jonka puheenjohtajana Brunei toimi vuonna 2021 teemanaan ”We Care, We Prepare, We Prosper”. Brunein varaulkoministeri Erywan Yusof nimitettiin elokuussa 2021 ASEANin Myanmarin-erityislähettilääksi, jonka tehtävänä on toimia välittäjänä Myanmarin juntan suuntaan.

EU on huolissaan nykyisistä kaupan rajoituksista ja on kehottanut Bruneita helpottamaan kauppaa entistä tehokkaammin, lisäämään tukea pienille ja keskisuurille yrityksille ja edistämään ilmastositoumuksiaan. Helmikuussa 2023 käynnistettiin EU:n ja Brunein välinen kumppanuusväline. Se järjesti ilmastonmuutosseminaarin aiheesta ”Alueellisten valmiuksien kehittäminen ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä varten”. Marraskuussa 2024 EU tunnusti Brunein pyrkimykset monipuolistaa talouttaan mutta totesi, että se on edelleen riippuvainen öljystä ja kaasusta.

Jännitteet Kiinan ja osapuolina olevien Kaakkois-Aasian maiden välillä Etelä-Kiinan meren aluekiistoissa ovat lisääntyneet vuonna 2022. Vaikka Brunei oli aiemmin pysynyt vaiti, se antoi heinäkuussa 2022 Etelä-Kiinan merestä ensimmäisen yksipuolisen lausuman maana, jolla on kilpailevia vaateita. Brunei välttää politiikassaan kuitenkin vastakkainasettelua Kiinan kanssa Etelä-Kiinan meren aluekiistassa, sillä se pelkää vahingoittavansa kahdenvälisiä taloussuhteita. Helmikuussa 2025 antamassaan yhteisessä julkilausumassa Kiina ja Brunei vahvistivat vahvan diplomaattisuhteensa ja sitoutumisensa strategisen yhteistyökumppanuutensa ja uutta silkkitietä koskevan aloitteen vahvistamiseen. Brunei vahvisti myös sitoumuksensa yhden Kiinan politiikkaan. Euroopan parlamentti antoi huhtikuussa 2019 päätöslauselman, jossa se tuomitsi jyrkästi šaria-rikoslain voimaantulon. Se muistutti tuomitsevansa kuolemanrangaistuksen käytön ja korosti, että šaria-rikoslain säännökset rikkovat velvoitteita, joita Bruneilla on ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden nojalla.

K. Laos

EU:n ja Laosin suhteet perustuvat vuoden 1997 yhteistyösopimukseen. Laos on siirtymässä pois vähiten kehittyneiden maiden asemasta vuoteen 2026 mennessä, ja sen yhdeksäs kansallinen sosioekonominen kehityssuunnitelma vuosiksi 2021–2025 on yhdenmukainen YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman kanssa, jolla pyritään edistämään kestävää, vihreää ja osallistavaa kasvua.

Laosin pääministeri Sonexay Siphandonen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kahdenvälisessä kokouksessa lokakuussa 2024 EU sitoutui tukemaan Laosin sosioekonomista kehitystä erityisesti yhdentymisen, yhteyksien, kaupan, investointien ja vihreän kasvun kaltaisilla aloilla. EU:n tukea Laosille on lisätty merkittävästi, ja Laosia koskevassa Team Europe -strategiassa vuosiksi 2021–2025 sille osoitettiinkin 550 miljoonaa euroa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI – Globaali Eurooppa) kautta. EU on myöntänyt tälle strategialle 98 miljoonaa euroa avustusrahoitusta.

EU:n ja Laosin kumppanuus edistyi merkittävästi maaliskuussa 2024, kun kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komission jäsen Jutta Urpilainen vieraili maassa kaupan ja kehityksen alalla tehtävän yhteistyön tehostamiseksi. Vierailun aikana käynnistettiin TICAF-ohjelma, joka on 102 miljoonan Yhdysvaltain dollarin aloite kestävän maa- ja metsätalouden sekä infrastruktuurin parantamiseksi. EU pyrkii edistämään digitaalista koulutusta Laosissa, jotta maan tärkeintä verkko-oppimisalustaa voidaan vahvistaa.

Talousuudistuksista huolimatta maa on edelleen köyhä ja riippuvainen kansainvälisestä avusta. Vähiten kehittyneenä maana Laos hyötyy EU:n ”Kaikki paitsi aseet” -kauppajärjestelystä. Vuonna 2023 EU:n ja Laosin välisen kaupan arvo oli 550 miljoonaa euroa, minkä ansiosta EU oli Laosin neljänneksi suurin kauppakumppani Thaimaan, Kiinan ja Vietnamin jälkeen ja sen osuus Laosin kokonaiskaupasta oli 3 prosenttia.

Laosissa on yksipuoluejärjestelmä. Laosin kansan vallankumouspuolue, joka on ollut vallassa sisällissodan päättymisestä vuodesta 1975 lähtien, hallitsee maata rautaisella otteella eikä salli opposition haastaa itseään. Laosissa järjestettiin helmikuussa 2021 parlamenttivaalit, joissa yhdeksänteen kansalliskokoukseen oli jaossa 164 paikkaa. Niistä 158 sai hallitseva puolue, ja parlamenttiin valittiin myös kuusi riippumatonta ehdokasta. Kansalliskokouksen avajaisistunnossa maaliskuussa 2021 Laosin presidentiksi valittiin hallitsevan puolueen pääsihteeri Thongloun Sisoulith, joka oli aiemmin toiminut pääministerinä huhtikuusta 2016 lähtien.

Laos on syventämässä suhteitaan Kiinaan ja ASEANiin ja yrittää houkutella maahan lisää investointeja. Taloudelliset uudistukset ovat johtaneet kestävään talouskasvuun, joka on ollut yli seitsemän prosenttia vuodesta 2014 lähtien.

Parlamentti kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeustilanteeseen, muun muassa Mekongjoen valtavien patorakennelmien vuoksi kotiseudultaan siirtymään joutuneiden ihmisten ahdinkoon. Kiinan ja Laosin pääkaupungin Vientianen välinen uusi 414 kilometrin pituinen rautatie, joka maksoi lähes kolmanneksen Laosin vuotuisesta BKT:stä, avattiin joulukuun 2021 alussa osana Kiinan uutta silkkitietä koskevaa aloitetta.

Kansainvälisen työjärjestön konferenssissa Genevessä EU on kehottanut Laosia käsittelemään lasten seksuaalista riistoa koskevaa kysymystä. Heinäkuussa 2022 EU toi esiin huolensa siitä, että Laosin pitkäaikaisten ihmisoikeusloukkausten käsittelyssä ei ole edistytty, ja kehotti viranomaisia noudattamaan maan ihmisoikeusvelvoitteita Kansainvälisen ihmisoikeusliiton (FIDH) ja sen jäsenjärjestön Lao Movementin puitteissa. Nämä kaksi järjestöä julkaisivat tausta-asiakirjan, jossa esitettiin yhteenveto ihmisoikeuksien kehityksestä Laosissa. Viimeisin EU:n ja Laosin ihmisoikeusvuoropuhelu käytiin heinäkuussa 2024.

Parlamentti on toistanut Laosin hallitukselle esittämänsä kehotuksen lopettaa ihmisoikeuksien puolustajien, riippumattomien toimittajien ja yhteiskunnallisten aktivistien häirintä, mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset sekä kunnioittaa sananvapautta ja yhdistymisvapautta sekä vähemmistöjen oikeuksia ja muistuttaa Laosia sen ratifioimien ihmisoikeussopimusten mukaisista kansainvälisistä velvoitteista.

L. Malesia

Vuonna 2015 alkaneiden neuvottelujen päätteeksi EU ja Malesia allekirjoittivat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen joulukuussa 2022 Brysselissä pidetyssä EU:n ja ASEANin huippukokouksessa. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaa kattavan kehyksen, jolla pyritään vahvistamaan kahdenvälistä yhteistyötä erityisesti kaupan ja investointien, rahoituksen ja energian aloilla.

Neuvottelut EU:n ja Malesian vapaakauppasopimuksesta keskeytettiin huhtikuussa 2012 Malesian pyynnöstä seitsemän neuvottelukierroksen jälkeen. EU ja Malesia keskustelivat maaliskuussa 2017 uusien määräysten lisäämisestä ja sopivat niistä periaatteessa. Parhaillaan neuvotellaan kahdesta sopimuksesta, vapaakauppasopimuksesta ja metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevasta vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta. Tammikuussa 2025 Malesian pääministerin ollessa työvierailulla Brysselissä Malesia ja EU ilmoittivat aloittavansa vapaakauppasopimusneuvottelut uudelleen. Uudelleen käynnistettyjen neuvottelujen tarkoituksena on käsitellä kaupan eri näkökohtia, kuten kestävyyslausekkeita ja hankintapolitiikkaa.

Malesian kehittyvä talous tarjoaa EU:lle houkuttelevia kauppamahdollisuuksia. EU:n ja Malesian välinen kauppa on kasvussa, ja se on kasvanut yli 50 prosenttia vuodesta 2010. EU on Malesian neljänneksi suurin kauppakumppani (Kiinan, Singaporen ja Yhdysvaltojen jälkeen). Sen osuus maan kokonaiskaupasta oli 9,5 prosenttia vuonna 2023. Niiden kahdenvälisen tavarakaupan arvo oli 44,7 miljardia euroa vuonna 2023. EU:n tavaratuonti Malesiasta arvoltaan oli 29,1 miljardia euroa ja tavaravienti maahan 15,6 miljardia euroa vuonna 2023. Palvelukaupan kokonaisarvo oli 11 miljardia euroa vuonna 2022.

Huhtikuussa 2023 EU uusi Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja liitososia koskevat polkumyyntitoimenpiteet vielä viideksi vuodeksi ja ulotti toimenpiteet koskemaan Malesiaa, koska maassa toimivat yritykset toivat tärkeimmät ruostumattomasta teräksestä valmistettujen liitososien tuottamiseen tarvittavat osat Kiinasta.

EU aikoo luopua asteittain palmuöljyn käytöstä liikennepolttoaineissa uusiutuvan energian direktiivinsä mukaisesti, minkä vuoksi Indonesia ja Malesia ovat tehneet valituksia WTO:lle. Malesia lisättiin vuonna 2021 EU:n verotuksen harmaalle listalle, mikä hankaloitti entisestään kauppasuhteita. Vaikka palmuöljy on keskeinen kysymys EU:n ja Malesian vapaakauppasopimuksesta käytävissä neuvotteluissa, sen osuus EU:n tuonnista Malesiasta on alle viisi prosenttia. Ukrainan sodan aiheuttama maailmanlaajuinen ruokaöljypula voi kuitenkin kasvattaa Malesian palmuöljyn markkinaosuutta EU:ssa. Maaliskuussa 2024 EU sai WTO:ssa voiton, kun paneeli hylkäsi Malesian valituksen EU:n päätöksestä, jonka mukaan palmuöljystä valmistettua biodieseliä ei pitäisi enää laskea uusiutuvaksi biopolttoaineeksi.

Malesian hallitus ilmoitti kesäkuussa 2022 poistavansa pakollisen kuolemanrangaistuksen. Tämä on edistysaskel ja esimerkillinen päätös alueella. EU on kannustanut maan viranomaisia ryhtymään konkreettisiin toimiin päätöksen saattamiseksi nopeasti osaksi lainsäädäntöä. Malesiassa järjestettiin marraskuussa 2022 parlamenttivaalit, jotka voitti oppositiojohtaja Anwar Ibrahimin johtama koalitio. Toiseksi vaaleissa tuli koalitio, johon kuului maan islamilainen puolue. Tammikuussa 2024 sulttaani Ibrahim vannoi valan Malesian uutena kuninkaana viisivuotiskaudeksi osana Malesian kiertävän monarkian järjestelmää. Sulttaani Ibrahim on Malesian Johorin osavaltion sulttaani.

Euroopan parlamentti on tuominnut päätöslauselmissaan kuolemanrangaistuksen käytön Malesiassa, hlbtiqa+-henkilöiden puutteelliset oikeudet ja kansalaisten tyytymättömyyden ilmaisujen vaientamisen sekä mielipiteiden rauhanomaisen ilmaisemisen tukahduttamisen ja julkisen keskustelun kieltämisen.

Parlamentti antoi kesäkuussa 2023 EU:n ja Malesian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta päätöslauselman, jossa se antoi hyväksyntänsä kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle ja totesi, että se tarjoaa vakaan oikeudellisen kehyksen demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiselle.

Malesia toimii ASEANin ja AIPAn puheenjohtajana vuonna 2025.

 

Jorge Soutullo / Samuel Cantell

04-2025